Kosken ryhmänäyttely 21.5.2016

Tuli vaihteeksi käytyä kierähtämässä virallisissakin kehissä. 

Ilmoitimme sekä Lunan että Lolan Kosken ryhmänäyttelyyn. Tuomarina oli Kavén Sanna. 

Trimmaaja hoiti turkit kuntoon tiistaina, mihin kahdella koiralla menikin aikaa reilu neljä tuntia. Luna joutui ensin siistittäväksi, koska ajattelin sen stressaavan sitä kumminkin Lolaa enemmän. Lunasta myös luulin, että trimmaus on nopea homma, kun neidillähän ei pahemmin karvoja ole, mutta Luna sitten oli erimieltä. Trimmaajan laittaessa neidin kylkiasentoon, yritti Luna monta kertaa nousta ylös. Siihenkin sitten kului se pari tuntia.

Lola oli oikein karvapallo, joten tiesin vanhemaan neitiin kuluvan vähintään sen puolitoista tuntia. Lola myös pysyi paljon paremmin paikallaan trimmatessa, joten yliaikaa ei siitä tullut. Trimmaaja tosin naureskeli, kun vanhempi neiti näytti oikein loukkaantuneelta siinä trimmauspöydällä ollessaan, ettei naama voisi enempää mutruun mennä. :D 

Trimmaaja totesi, että hän tykkää molemmista koirista, mutta Lola oli enemmän hänen mieleensä (eikä tämä kuulemma johtunut siitä, että Lolan isä oli hänen koiriaan), vaan Lolalla oli selvästi aikuisen koiran rakenne. 

Perjantaina pakkasimme tavarat ja lähdimme kohti Saloa. Tädin luota ei ajanut näyttelypaikalle kuin reilun puolituntia.

Perjantai-iltana oli vielä viimeiset pesut ja turkkien setvimiset.

Cockereita oli ilmoittautunut näyttelyyn 14 kappaletta (4 urosta, 10 narttua) ja niiden vuoro oli näyttelyn loppupuolella. Nopeimmalla tahdilla laskettuna laskeskelin cockereiden kehän alkavan suunnilleen puoli yhden maissa, mutta kun paikan päälle päästiin klo 11.20, ei ollut englanninsprinkutkaan päässeet aloittamaan (heidän kehän piti alkaa n. 11.00).  

Eikun vain ilmottautumaan ja levittämään leiri kehän reunalle. Hieman pohdin edellisenä päivänä kuinkakohan ahdas tunnelma meillä siellä on, kun näyttelyalueen hiekkakenttä on aika pieni. Mutta kehuttava on, että en muista näyttelyä tai mätsäriä milloin viimeksi olisi ollut näin paljon tilaa. Laitoimme tuolit parin metrin päähän kehän reunasta, ja silti kummallakin sivulla oli puolitoista ellei kaksi metriä väliä seuraavaan porukkaan.

Sää oli lämmin, välillä vähän turhankin lämmin, kun istuimme hiekkakentän reunalla ilman minkäänlaista varjoa auringon paistaessa melkein pilvettömältä taivaalta. Koirille sentään tuolit ja laukut toivat varjon ja molemmat makasivatkin hiekalla tyytyväisenä. Sitten me odoteltiin. Ja odoteltiin hieman lisää. Vaikka sain viereiseltä cockeriporukalta aurinkorasvaa lainaan, alkoi siinä odotellessa kuumottaa varsinkin kasvoilla sen verran että tietää olleensa auringossa.

Kahden – puoli kolmen välillä pääsi sitten meidän kehät käytiin. Yllättäen avoimessa luokassa ei ollut Lolan ja Lunan lisäksi ketään muuta, vaikka yleensä se on ollut runsaslukusin luokista.

Lopulta meidän vuoromme tuli ja menimme Lunan, Lolan ja systerin kanssa yhdessä kehään. Systeri ja Lola meni edellä, me tulimme Lunan kanssa perässä. Alkuun seisotus sujui hyvin, Lola heilutteli häntää tuomarin tullessa katsomaan, mutta Luna lähti peruuttamaan tuomarin lähestyessä. Sitten mentiin yhdessä ympäri. Luna lähti alkuun hyvällä ravilla kulkemaan, mutta oliko helle tehnyt tehtävänsä ja vauhti hidastui jo puolen kierroksen jälkeen. Edelleen ravattiin nätisti, mutta neiti siirtyi hieman minun perääni kulkemaan.

Serkku  V. tuli myös seuraamaan näyttelyä ja serkun isä J. (/tädin mies) oli yhdistyksensä toimesta työskentelemässä autoparkkipuolella. J. tuli aina välillä seuraamaan tilannetta tehtävien lomasta ja hommien hoidettua jäi seuraamaan loppuajaksi. 

Lola meni ensimmäisenä pöydälle ja siellä se sitten oli ihan nätisti kun tuomari sitä tutkiskeli. Liikekin sujui omaan silmään ihan hyvin. Systeri tosin jälkeenpäin autossa totesi Lolan olleen perässä vedettävää mallia.

Kun Lola meni loppuseisontaan nostin Lunan pöydälle. Lola sai tulokseksi EH:n, mikä oli jo parannus edellisestä H:sta.

Luna sitten seisoi pöydällä ihan nätisti, mutta vilkuili ympärilleen erittäin epäluuloisesti. Tuomarin tullessa lähelle se ei onneksi lähtenyt peruuttamaan, mutta tuomarin tutkiessa alkoi nojaamaan sivulle. Hampaat ja naaman sai kyllä katsoa ihan ongelmitta. :D Kun tuomari lähti sanomaan kommenttejaan kirjurille, alkoi Luna hieman rimpuilemaan. Tuomari tällöin totesi, että olisiko turvallisempaa laskea neiti alas. Minä tyynesti korjasin Lunan takaisin seisomaan, jonka jälkeen se yllättäen pysyikin todella hyvin paikoillaan, vaikka tuomari tuli uudestaan vielä hiplaamaan.

Sitten juoksuosuudessa meillä ei nyt muutenkaan ongelmia ole. Hieman Luna olisi voinut reippaampi olla, mutta ei muutama tunnin helteessä odottelun jälkeen voi hirveästi vauhtia vaatia. 

Loppuseisonnassa yritin kuunnella mitä tuomari sanoi, mutta suurin osa tuli niin hiljaa että en sitä kuullut. Lopun kuulin kumminkin selvästi: ”koira saa erinomaisen!” Hyvä etten laittanut juhlia pystyyn ennen jo kuin kehätoimitsija kuulutti tuloksen.  

Lola kerjäämässä huomiota näyttelyn jälkeen.

Kunnon kehuilla menimme takaisin riviin ja koska muita koiria ei kaksikon lisäksi luokassa ollut, oli Luna luokkavoittaja ERI:llään. Tuomari tuli siihen vielä juttelemaan ja sanoi että SA:ta hän ei antanut kun neidin korkea häntä on kumminkin sen verran häiritsevä. Nyökkäsin vain ymmärrykseksi, olin jo todella tyytyväinen ERI tulokseen, kun pelkäsin jälleen EH:ta hännän takia. Olisin oikeasti ollut todella yllättynyt jos olisimme SA:n saaneet.

Eli meillä oli ihan hyvä päivä, molemmat koirat paransivat tuloksiaan edellisestä. Myönnettävä on, että tuo Lunan häntä kyllä hieman harmittaa, meidän pienetkin mahdollisuudet tästä parempiin tuloksiin taitaa kaatua tuohon häntään. Mietin takaisin päin ajaessa, että Lunahan ei kokoaikaa kanna sitä häntää korkealla. Joten olisikohan mahdollista jotenkin opettaa se ravaamaan niin että se pitäisi hännän alhaalla. Esimerkiksi ravauttamalla sitä yksinkertaisesti niin pitkään, että neiti laskee häntänsä itse vähääkään alemmas ja palkata siitä. Nyt tietysti vielä kun Lunan häntäkarvat on leikattu lyhyeksi, näyttää se pitävän häntää vielä korkeammalla.

Lolan arvostelu:

Erittäin hyvän tyyppinen 6v narttu, jolla erittäin feminiininen jalo(?)pää. Kauniit tummat silmät. Ok purenta. Hyvä kaulan pituus ja vahvuus. Hieman lyhyt olkavarsi. Riittävä eturinta. Hyvä rintakehä. Riittävä luusto. Hieman jyrkkä lantio. Liikkuu ahtaasti takaa. Edestä lyhyellä askeleella. Hyvä takapotku. Selän tulisi olla kiinteämpi liikkeessä. Karva ei tänään parhaimmillaan. Miellyttävä käytös

EH

Lunan arvostelu:

2v narttu miellyttävä ilmeinen pää. Oikea purenta. Riittävä kaulan pituus. Hieman etuasentoiset lavat mikä tekee selkään pitkän vaikutelman. Riittävä eturinta. Rintakehässä hyvä pyöreys, mutta se voisi olla pidempi. Hyvät takakulmaukset. Turhan yläasentoinen häntä liikkeessä. Yhdensuuntaiset liikkeet mennen tullen. Hyvä askelpituus. Erinomainen karvanlaatu. Rauhallinen ja hyvä käytös.

ERI

Tuomari oli kyllä todella tarkka tutkiessaan koiria, minkä takia varmaan myöhässä aloitettiinkin.

Seuraava näyttely onkin sitten spanieleiden erikoisnäyttely kesäkuun 4. johon mennään Lunan kanssa. Trimmaaja tosin hieman harmitteli, ettemme olleet ilmoittaneet Lolaa sinne, koska kuulemma Lolan rakenne on sellainen mistä brittituomarit yleensä pitävät. No, kyllä onneksi tässä näitä näyttelyitä riittää, pitää vaan katsoa nyt hieman sillä silmällä, että missä on britti tuomaroimassa.