Uintia, näyttelytreenejä sekä hieman nenätyötä

Nyt tulee hieman sekametelisoppapostaus.

Tilasin eläinlääkäriltä Lunalle Sereston –punkkipannan, ja se on nyt ollut meillä käytössä vajaan viikon. Punkkeja ei ole ainakaan vielä näkynyt, tosin kotosalla ollaan ihan oltu eli täällähän niitä ei niin kuhisekaan. Mutta myöskään minkäänlaista allergista reaktiota ei ole tullut, eli panta vaikuttaa muuten sopivan.  Nyt pitää vain päästä vaunulle kokeilemaan, riittääkö tuon teho siellä olevaan punkkilaumaan.

Päätin tätä nyt kokeilla, kun meillä on hieman hankaluuksia aikaisemman Exspotin annostelun kanssa. Minähän olen joutunut Lunalle laittamaan liuokset niskaan suunnilleen 1,5-2 viikon välein, koska neiti ui niin paljon, että sen teho ei riitä kuin korkeintaan sen 2 viikkoa. Luna myös pestään parin viikon välein, jotta turkki pysyy helpommin takuttomana, mikä puolestaan myös syö Exspotin tehoja. Eli yksi kuuden ampullin paketti kestää meillä vajaan kolme kuukautta. Serestokaan ei ollut mikään ihan halpa, n.70e, mutta teho siinä kestää noin 8kk.

Seresto on Scaliboriin nähden turvallisempi, kun vaikuttavat aineet on lukittu pannan polymeerimatriksin sisälle. Panta vapauttaa vain pienen määrän vaikuttavaa ainetta kerrallaan. Tämän takia pantaa saa käyttää uidessa.

Näillä helteillä Luna on sitten pääsyt uimaan jo monta kertaa. Seuraa olemme saaneet tolleri Kodasta. Ensimmäisellä yhteisuintikerralla neiti ei oikein ollut parhaimmillaan. Se oli edellisenä päivänä onnistunut tiputtamaan kirjahyllyssä olevan korin, missä oli pari suljettua pussia herkkuja. Toinen pusseista (n. 300g kuivuttuja kanafileitä silputtuna) oli syöty kokonaan ja toinen (Hauhau XL pussi kanakierteitä) löytyi osittain syötynä olohuoneesta vaatekasan alta. Se oli oikein kiva tulla kotiin, kun toinen lyllersi tankkimahan kanssa vastaan. Tästä viisastuneena nostin korin kirjahyllyn ylimmälle hyllylle, kun näköjään se ei tuossa toiseksi ylimmällä hyllyllä ollut tarpeeksi korkealla. Viikko sitten mentiin vähäisellä ruoalla.

Seuraavilla kerroilla Lunakin sitten on suostunut uimaan enemmän. Eikä se pahemmin ole välittänyt, että Koda on uimassa samaa aikaa. Koda se sitten vasta kunnon vesipeto on, sille saa heittää palloa minkä kerkeää ja toisin kuin Luna, se jopa tuo sen takaisin.

Välillä sitten kaivettiin kuoppaa

Perjantaina kävimme Vantaalla näyttelytreeneissä, vetäjänä toimi Harri Pakarinen. Olemme kerran aikaisemminkin käyneet hänen treeneissään, mutta siitä on aikaa jo pari vuotta.  Treenit olivat samassa paikassa, missä Lunan kanssa pentukoulu ja toko aloitettiin.

Täytyy mainita, että vetäjä on aika suorapuheinen. Puhui kyllä ihan asiaa, mutta tyyli oli sellainen, että herkimmät olisivat voineet ottaa itseensä. Minulla tuli mieleen oma autokoulunopettaja, joka sanoi minun tekemät virheet aina samalla suoralla tyylillä.

Kun vetäjä kantoi pöytää esille, minä totesin Lunalle että siinä se sinun kammotuspöytä menee. Seuraavaksi sainkin sitten läksytyksen, että älä osoita koiralle syytä pelätä. Jos koiralla on pöydän kanssa ongelmia, niin asiaa ei auta ollenkaan, että omistaja osoittaa sen pelon kohteen ja näin omalla käytöksellään pahentaa tilannetta. Asiaahan se ihan oli.

Aloitimme ensin rivissä seisomisella. Vetäjä kannatti vapaata seisotusta, mikä sopi meillekin ihan hyvin. Lunan kanssa joutui ensin hieman hakemaan sitä seisomista, kun alkuun neiti ei meinannut pysähtyä, ja lopulta kun sain sen pysähtymään, tarjosi tuo istumista. Alkuun tiheä palkkaus seisomisesta sai Lunankin tajuamaan että istumalla ei niitä nameja herunutkaan.

Kuva: Harri Pakarinen

Sitten liikuttiin ryhmässä. Lunalla ei liikkeessä ole pitkään aikaan ollut mitään ongelmaa, eikä niitä oikein ollut tälläkään kertaa. Minä tosin sain huomautuksen, kun katsoin Lunaa ja menin liian lähelle edellä olevaa koirakkoa joka oli jo pysähtynyt. 

Yhteiskulkua harjoittelimme ensimmäisen puolituntisen, jonka jälkeen otimme yksilösuoritukset. Pöytähän meillä on se ongelma, tai ei oikeastaan pöytä vaan tuomarin tutkinta. Alkuun teimme todella lyhyitä harjoituksia, eli nostin Lunan pöydälle, vetäjä tuli viereen, syötti herkkuja, silitti hieman selästä, meni pois ja Luna pääsi alas. Tämä ei kestänyt varmaan kuin 5 sekuntia. Näin teimme uudestaan ja uudestaan, ja aika nopeasti neiti lopetti kyyristelyn, kun se tajusi että vetäjältä saa joka kerta namia.

Sitten otimme yksilöliikkeen, eli ensin edestakaisin ja sitten ympäri. Tästä saimme paljon kehuja sekä vetäjältä että muilta ryhmäläisiltä. Vetäjä sanoi että siinä on valmis suoritus, kertaakaan en vetänyt hihnasta koiraa (tästä se oli tarkka, että koiraa ei saanut nykiä missään vaiheessa), käännös päässä oli sulava (minä käännyn oikealle niin että Luna vetää hieman leveämmän kierroksen ympäri) eikä siinä ollut töksähdystä kuten usein on. Liike oli puhdasta ja koira piti hyvin kontaktia (ei siis tokon seuruukontaktia).

Lopussa otimme vielä hieman lisää pöytätreeniä. Pöytä lähti menemään meillä todella hyvin, mutta aivan lopuksi vetäjä tuli jotenkin liian nopeasti Lunan mielestä pöydän viereen ja neiti sitä säikähti ja aloitti taas kyyristelyn. Pyysin sitten vielä toista kurssilaista (suunnilleen minun ikäistä tyttöä) tulemaan silittelemään Lunaa, eikä neiti tälle kyyristellyt.

Tästä treenistä viisastuneena, aion nyt jokaisessa mätsärissä kysyä heti tuomarilta, voisiko hän antaa Lunalle pari namia ennen kuin tulee koskemaan. Koska se näytti tässä auttavan huomattavasti enemmän kuin se että minä namitan kun tuomari lähestyy. Tietysti koiran silmissä se tekee tuomarin kivemmaksi jos siltä saa sen namin, eikä niin että minä yritän saada Lunan huomion sillä namilla.

Nose Work treeneistä voisin mainita sen verran, että viime viikollahan meillä ei tuntia ollut kun kouluttaja oli poissa. Mutta olemme melkein päivittäin ottaneet lyhyet omat treenit kotona ja voin sanoa että haju alkaa olla aika hyvin ehdollistettu neidille.

Olemme pääasiassa treenanneet huonekaluilla, niin että hajutarra ei ole suoraan näkyvissä. Luna kyllä löytää hajut melko nopeaan, tämän huomaa siitä kun nuuskutus käy kovemmaksi ja häntä lähtee heilumaan kovempaa, mutta ainakin vielä sen pitää löytää se tarra ennen kuin se osoittaa sen hajun makuulla. 

Tässä vielä video meidän kotitreenistä.

Pystykorva-Koda

Hyvin mahtuivat samaan järveen

Luna löysi sopivan tyynyn

Viikolla nähtiin myös outoja elukoita

Tässä kotitekoinen viilennysalusta, alin pyyhe on kuiva, päällä oleva kasteltu läpimäräksi kylmällä vedellä. Pysyy
viileänä melko pitkään ja alla oleva pyyhe estää ettei lattia ole märkänä. Tästä voi myös helposti tehdä niin ison kun haluaa. :)