Koiran suolistovaivat sekä urheilukoiran ravintoainetarpeet

Kävin tuossa pari kuukautta takaperin taas työnpuolesta koulutuksessa, aiheena eläinasiantuntemusta apteekissa. Minun on pitänyt tänne kirjoittaa muistiinpanot luennoista, mutta työ- ja pentukiireiden takia ei vain ole kerinnyt.  Aihealueet koulutuksessa olivat: koiran ja kissan vatsavaivat, kanin vatsavaivat, rasvahapot eläimen hyvinvoinnin tukena, urheilukoiran ruokinta ja valmennus sekä urheilevien koirien tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Aiheita pidin todella kiinnostavina ja jotenkin itseä koskevina, Lunallahan on pienestä pitäen ollut vatsa ongelmallinen ja vaikka en neitiä urheilukoiraksi kutsuisi, niin harrastuskoirahan se on mikä nyt on lähelle samaa. Itse luennot taas, no, olisi voinut suunnitella hieman paremmin.

Apteekissa työskentelyä ajatellen ainoastaan vatsavaivat –luento oli sellainen mistä sai oikeasti jotain hyödyllistä irti. Rasvahappo –luento oli pelkkä kemiankurssi rasvojen rakenteista ja ”katsokaa tämä ja tämä artikkeli”, ja urheilukoiraluennoista ensimmäinen painottui enimmäkseen ravintoaineidensuhdelukuihin (hiilihydraatit/proteiinit/rasvat) ja toinen taas olisi ehkä eläinlääkäreille soveltunut paremmin (siinä käytiin läpi missä kohti vaurio tapahtuu, mitä eläinlääkäri tekee siinä tapauksessa. Käyn tässä läpi lyhyesti minusta tärkeimmät aiheet (suolistovaivat sekä ravintoainetarpeet) koskien koiria. Eli sisältö on aina luennoivan eläinlääkärin käsialaa hieman omin sanoin sanottuna. Kursivoidut tekstit ovat omia lisäyksiä.

KOIRAN SUOLISTOVAIVAT – ell. Marianne Lappalainen

Suolistovaivat kuten oksentelu, ripuli sekä ummetus ovat yleisiä lemmikeillä. Ne voivat olla akuutteja tai kroonisia vaivoja. Ne voivat olla mahasuolikanavan sairaudesta johtuvia tai oire jostain muun elimistön sairaudesta.

Ummetus

Ummetus on oire, ei siis itsessään sairaus. Ummetus näkyy ulostamisvaikeutena sekä pieninä kuivina ulostemassoina. Aiheuttaja voi olla suoliston ulkopuolinen (ekstraluminal) tekijä, suoliston sisäinen (intraluminal) tekijä tai sairaus, joka johtaa ummetukseen (intrinsik).

Ummetuksen syyt koiralla

-Ruokavalio (liian vähän kuituja, liian luupitoinen ruoka)
- Vierasesine (suolitukosriski)
- Eturauhasen suurentuma uroksella (painaa suolta)
- Kasvainsairaudet
- Anaalirauhasen sairaudet, tyrä (uroksissa ulosta voi mennä tyrään), striktuura
- Kuivuminen sekä elektrolyyttihäiriöt
- lääkitykset
- metaboliset sairaudet (kilpirauhasvaivat)
- selkäydinvammat
- keskushermoston sairaudet
- stressi ja käytöshäiriöt
- ortopediset vaivat
(-liian vähäinen liikunta)

Ummetuksen hoito

Ensisijaisesti lääkkeetön hoito, kuten nesteen lisääminen ruokavalioon (jos kuivaruoalla, siirrytään märkäruokaan (ainakin osittain)), tai nappuloiden joukkoon lisätään esim. piimää, jäisiä katkarapuja ym. Myös liikunnan lisääminen (ja tarvittaessa laihdutus) edesauttaa suoliston toimintaa.

Lääkkeellisenä hoitona
- laksatiivit
                             - pehmentävät valmisteet; laktuloosi 5-7 päivää 0,5-1ml/kg 2-3 kertaa päivässä
                             - liukastavat valmisteet: parafiiniöljy 1ml/kg 2-3 kertaa päivässä
                             - stimuloivat, bisakodyyli: akuutti tilanne, ei tablettia!
                             - volyymiä lisäävä, psyllium, muu kuitulisä: oranssi Vi-Siblin 1mitta/10kg

- nesteytys, perähuuhtelu (eläinlääkärillä!)
- Kivun hallinta, pahoinvoinninesto
- suolistontoimintaa parantavat lääkkeet (ranitiriidi)

Jos koira oksentelee tai on apaattinen niin kannattaa suoraan lähteä lääkäriin..

Ripuli

Ripuli voi johtua useasta syystä, jotka jaetaan suoliston sisäisiin (infektiiviset, tulehdukselliset, vierasesineet, lääkeaineet, myrkyt) ja suoliston ulkopuolisiin (elinsairaudet: maksa, munuaiset, haima, vatsaontelo, virtsa- ja sukupuolielimet).

Ripuli voi olla akuuttia, jonka kesto on muutamasta tunnista muutamaan päivään tai kroonista jolloin oire on jatkunut yli 3 viikkoa.

Ripulin lähtökohtaa pystyy hieman arvailemaan oireiden mukaan:

Paksusuoliperäisessä ripulissa ulosteet ovat pieniä, mutta ulostamistiheys on lisääntynyt. Mukana voi olla kirkasta verta ja/tai limaa, ulostaminen voi olla kivuliasta ja koira saattaa myös oksennella.

Ohutsuoliperäisessä ripulissa ulosteet ovat isoja ja vellimäisiä. Ulostamistiheys on yleensä normaali tai vain vähän lisääntynyt ja koiralla on pidätyskyky tallella. Myös tähän voi liittyä oksentelua, mutta myös laihtumista ja uloste saattaa olla mustaa väriltään.

Akuutin ripulin aiheuttajia:

-pilaantunut tai sopimaton ruoka (kompostit, roskikset, raadot)
- ruokavalion muuttuminen
- bakteerit (raakaruokinnassa salmonella ym.)
- virukset (parvo pennuilla)
- suolistoloiset (giardia)
- myrkyt, lääkeaineet (antibiootit)
- systeeminen sairaus

Ripulin hoito

Ruokavalio
Helposti sulavaa suolistoystävällistä ruokaa pieninä annoksina määrää vähitellen lisäten. (Esim. Hill’s Prescription Diet I/D, RC Gastrointestinal, Trovet)
Jos koira vain ripuloi eikä oksenna tai kyseessä on pentu, paastopäivää ei pidetä!

Tukihoitovalmisteet
-Probiootit (maitohappobakteerit)
                             - Canius, Biobak, Tehobakt
-Prebiootit (edistää hyvien bakteerien kasvua/aktiivisuutta)
                             - Inupekt Forte
- Synbiootit (=probiootti+prebiootti)
- Elektrolyyttivalmisteet: Aptus Nutrisal, RC Rehydration support

Krooninen ripuli
Eli yli 3 viikkoa jatkunut ripuli määritellään krooniseksi ripuliksi.
- Vaatii aina eläinlääkärin tutkimuksen, otetaan verinäytteet, ulostenäytteet, ultra, tähystys…
- Voi olla sekä ohut- tai paksusuoliperäinen
- Hoidossa pyritään pääsemään diagnoosiin (mistä johtuvaa?) ja optimoimaan hoito
- Syy voi olla suolistosairaus tai suoliston ulkopuolinen sairaus
- Hoitona tietysti syyn hoito, jos sairaus niin lääkkeellinen hoito (antibiootti, tukihoitovalmisteet, immunosupressantit), muuten ruokavalio

Kuvan lähde: American Kennel Club 

Urheilukoiran ruokinta – Riitta Kempe agronomi

Tästä luennosta käyn vain läpi mitä ravintoaineita urheilukoiran pitäisi ruoasta saada. Kuten tuolla alussa mainitsin niin iso osa luennosta kävi läpi ruokien %-pitoisuuksia, koskien enimmäkseen valjakko- ja vinttikoiria, joten en näe järkeväksi käydä niitä läpi.

Urheilukoiran kivennäisten tarve

Kalsium

Kalsiumin puutos alkuvaiheessa voi näkyä ontumisena, jäykkyytenä ja nivelongelmina, minkä takia koira on haluton liikkumaan. Kroonistuessaan kalsiumin puutos aiheuttaa hampaiden irtoamisia, rasitusmurtumia, jotka tyypillisimmin ilmaantuvat välikämmenen luihin.

Kalsiumin puutos on yleisintä lihaan perustuvalla ruokinnalla, jossa kivennäisaineiden saantia ei ole korjattu vastaamaan koiran tarvetta. Lihassa on liian vähän kalsiumia ja väärä kalsium:fosfori –suhde, jolloin koira joutuu mobilisoimaan niitä omasta luustostaan. Yliannostus puolestaan lisää nivelen sisälle kehittyvien irtopalojen riskiä (OCD) erityisesti kasvavilla kookkailla koirilla.

Kalsiumin tehtäviä elimistössä:
-luustossa on n. 98%
- solujen välinen tiedonsiirto ja hermoimpulssin välitys esim. lihaksistossa -> lihasten supistuminen

Magnesium

Myös magnesium osallistuu hermoimpulssien kuljettamiseen lihaksille. Magnesiumin krooninen puutos saattaa näkyä kestävyysominaisuuksien ja vastutuskyvyn heikkenemisenä, alentuneena lämmönsäätelykykynä, lihasheikkoutena- ja kramppeina sekä nivelsiteiden löystymisenä.

Magnesiumin tarve 0,12-0,2% urheilukoirien dieetissä, sprinttisuorituksissa tarve on kaksin- tai kolminkertainen 20-25mg/epkg

Sinkki

Sinkki on osa keratiinin ja kollageenin synteesiä, vaikuttaen ihoon ja karvapeitteeseen.

Puutos saattaa hidastaa haavojen paranemista.

Tarve yleensä on 0,9mg/epkg, pitkäkarvaisilla koirilla tarve kasvaa karvanlähdön aikaan ja vanhoilla koirilla saantisuositus nousee 2mg/epkg.

Urheilukoirilla olisi hyvä ottaa kuuriluonteinen lisäys (sinkki, biotiini, metioniini) 2 kuukautta ennen kuin tassut joutuvat kovalle koetukselle.

Elektrolyytit: natrium, kloori, kalium

Nämä vastaavat osmoottisesta paineesta ja nestetasapainosta.

Koska koirat eivät hikoile, elektrolyyttien menetykset tapahtuvat yleensä suoliston (ripuli), munuaisten (virtsa) ja ihon kautta. Myös runsas juottaminen vähentää natriumin määrää elimistössä.

Vitamiinit

Antioksidantit

Antioksidanttisten vitamiinien (E-, C-vitamiini sekä betakaroteeni) tarve lisääntyy. Oksidatiivisen stressin yhteydessä syntyvät peroksidit ja vapaat radikaalit inaktivoivat entsyymejä, aiheuttavat muutoksia solukalvoissa ja tuhoavat mitokondrioita ja punasoluja. Antioksidanttisilla vitamiineilla, seleenillä ja omega-3-rasvahapoilla on oksidatiivista stressiä ehkäisevä vaikutus.

Karotenoidit normalisoivat liikunnan aiheuttamia vastutuskyvyn muutoksia, ne myös suojaavat immuunijärjestelmän soluja hapettumisen aiheuttamilta DNA vaurioilta ja vähentävät tulehduksia.

Betakaroteenin, luteiinin ja astaksantiinin lisäys parantaa soluvälitteistä ja vasta-ainevälitteistä immuunivastetta koirilla.

Käyttö kohtuudella, jotta koiran oma antioksidanttituotanto ei vähene.

E-vitamiini

Urheilukoiralla sopiva annos 2-3mg/epkg/vrk, äärimmäisenä raskaissa kisoissa tai työkauteen valmistauduttaessa tilapäisesti 100-500mg/pv. Lisäys asteittain 10-14 vuoroautta ennen suoritusta. E-vitamiinin tilapäiseen yliannostukseen ei liity haittaoireita.

Astaksantiini

Stimuloi karotenoideista parhaiten immuunijärjestelmää, vähentäen DNA vaurioiden määrää sekä vähentäen tulehduksia.

Astaksantiini toimii tehokkaasti yhdessä E-vitamiinin kanssa antioksidanttina ja ne tukevat toistensa vaikutusta.

Astaksantiinni 50-100 kertaa tehokkaampi antioksidantti kuin E-vitamiini, suojellen paremmin immuunijärjestelmän soluja hapettumiselta rasituksen aikana. E-vitamiini parempi oksidatiivista stressiä vastaan rasituksessa.

B-vitamiinit

Lähes kaikkien B-ryhmän vitamiinien tarve lisääntyy 2-3 kertaiseksi urheilukoirilla. Koira sietää hyvin korkeitakin B-vitamiinitasoja ilman haittoja, kun ylimäärä poistuu munuaisten kautta virtsaan.

Punasolut kuljettaa happea lihaksiin, minkä vuoksi B12-vitamiinin riittävään saantiin kannattaa kiinnittää huomiota (saantisuositus 40mg/epkg/vrk).

B-vitamiinien tehtävät elimistössä.

B1: energiametabolia (hiilihydraatit), hermostontoiminta
B2: aminohappojen ja rasvojen metabolia, turkki ja iho
B6: Proteiinin, rasvojen, hiilihydraattien, hemoglobiinin synteesi
Foolihappo: Proteiinin metabolia, heboglobiinin synteesi
B12: proteiinin metabolia, hemoglobiinin synteesi
Pantoteenihappo: Koentsyymi A:n osa, energiabetabolia
Biotiiini: ihon ja turkin hyvinvointi, hermoston toiminta
Niasiini: energian tuotanto rasvoista, iho ja turkki

Glukosamiini ja kondroiittisulfaatti

Urheilukoiralla sidekudoksen uudistustarve 2-3 kertainen . Kovassa rasituksessa, loukkaantumisten ja iän myötä nivelpinnan aineenvaihdunta ei pakosti ole riittävää.

Kondrosyyttien uusiutumiskyky ja sidekudoksen jälleenrakentumiskyky heikkenee, jos ravinteita ei ole riittävästi rakennusaineeksi. Glukosamiini ja kondroiittisulfaatti ovat tärkeitä nivelten normaalille kehittymiselle ja toiminnalle -> vaikuttavat niveliin tehostaen toistensa vaikutusta.

Glukosamiini ja kondroiittisulfaatti kiihdyttävät uuden rustokudoksen synteesiä samanaikaisesti säätäen rustoa vähentävää entsyymitoimintaa. Tämä normalisoi ruston matriisia hidasten näin nivelvaurioiden etenemistä.

Glukosamiini

Pääaine sidekudoksen matriisin synteesissä mukaan luettuna kollageeni ja proteoglykaanit, jotka sitovat vettä spesifisellä tavalla ja vastaavat sidekudoksen vahvuudesta. Glukosamiini on kuin liima joka pitää solut yhdessä. Se muodostaa nivelnesteiden iskuja vaimentavia aineita, stimuloi kollageenin (niveliä yhdessä pitävän säikeisen aineen valkuaisosa) muodostusta. Glukosamiini saattaa myös helpottaa nivelten liikettä ja nivelvaurion aiheuttamaa kipua.

Kondroiittisulfaatti

Tärkein proteoglykaanin osa ja on yksi osa sidekudoksen omaa suojaa kudoksia hajoittavaa entsyymiä vastaan. Kondroiittisulfaatti helpottaa nivelen voitelua laajentaen näin nivel liikkumisvapautta. Se on kuin ”nestemäinen magneetti” joka vetää ravinteita rustoon.

Rustojen sidekudoksen muodostus vaatii myös mangaania -> kondroiittisulfaatin rakenneosa