Jäljestystä

Viime viikon sunnuntaina alkoi Lunan jäljestyskurssi. Kurssi alkoi ohjaajan opastuksella, mistä siirryttiin Koirakeitaan pihalta hieman sivummalle (vieressä on jonkin metsikkö sekä hiekanhakualue). Kokonaisuudessaan meitä oli 5 koirakkoa; Lunan lisäksi siis bokseri, springerspanieli, englanninsetteri sekä lyhytkarvainen collie.

Kurssi aloitettiin ihmisjäljellä. Ohjaajan mukaan ensin potkittiin maastoon neliö, mihin ripotelltiinmakupaloja. Idea on siis että koira oppisi erottamaan rikkoutuneen maan hajun. Luna päästi ensimmäisenä esittelemään kykyjään ja hienostihan tuon nenä toimi ja se löysi kaikki herkut neliöstä. Ihan kumminkaan tyttö ei toiminut ohjaajan toiveen mukaan, kun tarkoitus oli että koira poistuisi neliöstä ja palaisi takaisin tajuttuaan ettei sen ulkopuolella olekkaan namuja. Luna kun söi kaikki namit ennen kuin lähti hieman neliöstä harhailemaan. :D

Pian siirryttiin neliöstä suoran jäljen tekemiseen. Siinä potkitaan maahan taas alkuneliö, mihin laitetaan namuja, siitä sitten jatketaan että pikkasen potkitaan maata auki jokaisella askeleella ja namut laitetaan sekä kantapään kohdalle että varpaiden kohdalle. Loppuun taas potkitaan isompi alue ja palkaksi enemmän namuja. Hiljalleen namujen määrää kuuluu vähentää eikä maata tarvitse erikseen rikkoa.

En tiedä vaikuttiko meillä se että muutaman kerran olen verijäljen tehnyt Lunan kanssa, mutta tyttö ei meinannut ymmärtävän että siinä kesken jäljen on makupaloja, vaan tuo oli menossa jäljen loppuun heti. Muutamat makupalat se nappasi jäljeltä mukaan mutta nekin taisi vain vahingossa osua nenään. Myöhemmin kun itsekseni jäljentekoa kokeilin, oli tilanne sama: makuapalat jäivät maahan kun tuo meni suoraan loppuun. Metsässä taas testasin sitten niin että laitoin vain jäljen alkuun ja loppuun namuja, mutta askelilla rikoin maata, Hyvin tuo seurasi jäljen alusta loppuun vaikka namuja ei ollut ja tein vielä pari mutkaakin matkaan.

Verijäljellä taas kun ei palkkiota saa ennen kuin vasta lopussa, joten luulen ettei tyttö oli vain tottunut siihen että niitä namuja on kesken jäljen. Sama kun olen Lunan opettanut etsimään meidän kilpikonnan, niin ei se herkkuja saa ennen kuin konna oikeasti löytyy.

Lauantaina käytiin julhimassa tädin tradenomiksi valmistumista ja todettiin että Luna ei osaa arvostaa kukkapenkkejä.

Tänään jäljestystunnilla treenasimme tonnikala- ja verijälkeä. Täytyy sanoa että tilanne on ihan eri kun jäljen tekee itse, sitä tietää meneekö koira lähelläkään jälkeä, nyt kun ohjaaja meni tekemään pusikkoon jäljen piti minun vain luottaa että Luna seuraa oikeasti jälkeä eikä mene jonkun ihan oman hajun perässä.

Tonnikalajälkeä kerettiin tekemään kaksi, ensin lyhyempi jonka Luna suoritti kepoisesti (ja yllättäen löysi jopa reitille jätetyt makupalat) ja seuraavaksi pidempi. Pidemmässä itse kuljin silmät pyöreenä koiran perässä, joka päättäiväisesti ohjasi minut ensin suoraan ja sitten pusikon läpi lopulta tyssähtäen loppupaikalle missä odotti herkkukasa. Ohjaaja ei ainakaan maininnut että olisimme menneet täysin ohi jäljen joten eiköhän Luna sitten seurannut tonnikalatuoksua.

Hieman kuvaa jäljestysalueelta.

Verijälki oli taas lyhyempi, mutta siinäkin onnistuin olemaan täysin pihalla minne mennä. Itse jälkeä tehdessäni olen käyttänyt verta sen verran enemmän että pystyn silmin sieltä täältä näkemään missä jälki menee ja ohjaajan tekemää en erottanut maasta mitenkään eli taas mentiin Lunan perässä. Tai niinhän jäljestäessä kuuluukin mennä, koira seuraa jäljeä ja omistaja koiraa. Kesken jälken Luna siirtyi metrin verran sivulle ja olin itse jo varma et nyt se menee jonkun väärän hajun perässä kunnes kouluttaja vaan totesi et seuraa koiraa, kyllä se tietää. No, näin tehtiin ja kyllä se loppuun herkkukasan luokse löysi.
Pitää joskus laittaa tarkempaa tekstiä verijäljestä kun teen sen itse.

Seuraavalla viikolla olisi sitten tarkoitus tehdä ihmishakua. Saa nähdä miten siinä käy kun etsittävä on vieras ihminen ja Lunakun ei niin välitä vieraista. :D

Jäljestyksen jälkeen oli pesu- ja takkujenselvittely hetki jonka jälkeen uni maittaa.

Offtopicina tuli nyt haettua Lunan voittamalla Golden Eagle lahjakortilla 2kg ruokasäkki. Järvenpään Petpostissa oli hakuhetkellä vain penturuokaa pieni pussi, joten he tilasivat minulle pienen säkin kanaa. Omasta mielestä nämä nappulat ovat mukavan pieniä (verrattuna siis RC Medium sensibleen mitä meillä syödään) ja ainakin tällä hetkellä maistuvat Lunalle hyvin. Annan näitä siis pääasiassa makupalana tai laitan aktiviteettileluihin ym. Tosin Lunalle tuntuu maistuvan kaikki mikä ei näytä tai haise omalta nappulalta (Lolan nappulat käy siis normaalisti tyhjentämässä kun tädillä olemme).

Sisältökään ei vaikuta huonolta: ei vehnää, soijaa tai maissia, proteiinilähteinä kana, possu, lohi ja kananmuna, hiilihydraattina kokojyvä riisi (ruskea ja valkoinen) ja kaura.

Luna nyt onneksi ei ole millekkään allerginen (ei ainakaan olla minkään huomattu mitään oireita aiheuttavan), tietysti jos hirveästi syö jotain herkkuja ja ihmisten ruokaa isoja määriä menee tytöllä vatsa löysälle.

Nythän tämä lähtee sujumaan

Systeri huomasi että keskiviikkona 20.5. oli iltapäivällä Helsingin Munkkiniemessä mätsäri ja itsellä oli sopivasti vapaapäivä, joten pakkasimme taas auton ja lähdimme ajelemaan sinne päin. Haimme matkalla Lolan mukaan vaikka täti varoitteli ettei ole saanut aikaiseksi pestä tai trimmattua sitä.

Mätsäri oli Lhasa apsot ry:n pitämä ja alueena oli isohko nurmikenttä. Hieman kävi mielessä että mitenköhän tämäkin menee, kun nurmikentässä on aina enemmän tuoksuja kuin hiekkakentällä ja sekä Lolalla että Lunalla on sitä taipumusta että kuono välillä hakeutuu hieman liian herkästi maahan. Lunalla oli kaiken lisäksi pari päivää aikaisemmin alkanut juoksut joten sen kiinnostus ei ollut aivan täysi kymppi (eikä ollut selvästi myöskään uroksella joka jonotti ilmottautumiseen meidän edellä :D ).

Sää onneksi oli aurinkoinen ja pieni tuuli esti ettei koirilla tullut hirveä kuuma.

Lola kävi kehässä ensimmäisenä. Lola on parin ensimmäisen mätsärin jälkeen päässyt oikein mätsäritunnelmaan ja se tuntuu rakastavan kehässä oloa, ja kaiken lisäksi se saa vielä siitä namuja! Tämä tekee sen että tyttö on hieman ehkä liian innokas ja nykyään esimerksi paikalla seisominen vaatii hieman enemmän töitä kun toisen häntä heiluu semmoista vautia että koko kroppa heiluu sen tahdissa. Hienosta esityksestä huolimatta Lola sai sinisen nauhan.

Seuraavaksi menimme Lunan kanssa kehään ja vastassa oli tietenkin sama uros joka oli meidän edellä ilmottautumisessa. Onneksi uros meni meidän edellä, koska varmaan olisi koiraa häirinnyt juosta pari metriä juoksuisen nartun perässä. Omasta mielestäni meillä meni jo toiseen kertaan yllättävän hyvin, juoksemisessa ja seisonnassa ei ole mitään ongelmaa, mutta pöydällä Lunalla on edelleen epämukava olo, mutta taas tyttö pysyi kyllä hienosti paikallaan. Kilpailijalla ei ollut mitään ongelmia, joten myös Luna sai sinisen nauhan.

Sinisten kehässä sitten en kerennyt hirveästi katsomaan miten muilla meni, mutta Luna ainakin kulki rennosti ja nätisti kierroksen. Seisonnassa sitten tuomari vilkaisi koirat vielä kertaalleen ja yllättäen valitsikin meidät vielä jatkamaan! Juoksimme sitten vielä yhden kierroksen, jonka jälkeen tuomari jakoi sijat. Luna sijoittui neljänneksi! Olin todella iloinen ja ylpeä tytön ensimmäisestä sijoittumisesta, kun vuosi takaperin oli mielessä että voi olla ettei Lunan kanssa tule koskaan mätsäröityä kun tuo ei vieraista tykkää. On ne ajatukset nyt todettu vääriksi ja kun tuo tuosta vanhenee niin ehkä se vielä oppii sen hetken olemaan pöydälläkin ilman että se näyttää olemuksellaan pelkäävän tuomarin syövän hänet elävältä.

Palkinnoksi Luna sai viherän ruusukkeen, pussin Golden Eagle Cracked Crunchers -makupaloja (mitkä tosin haisee minusta ihan meidän kilpikonnan heinäpelleteiltä) sekä lahjakortin millä saa 2kg pussin Golden Eaglen nappuloita.

Seuraava mätsäri olikin sitten lauantaina, joten torstai-iltana trimmasin Lolan. Systeri helpotti työtä sen verran että se oli pessyt ja harjannut suurimman osan takuista ennen kuin tulin töistä, joten pääsin heti turkin kimppuun. Lolasta lähti varmaan taas semmoinen hedelmäpussillinen karvaa ja vaikka nyt jälkeä ei voi ammattilaiseen verrata oli se kumminkin siistimpi kuin aloittaessa.

Lauantaina sitten lähdimme aamupäivästä ajamaan taas Helsinkiä päin (minä kun niin rakastan Helsingissä ajamista - or not). Tällä kertaa suuntana Herttoniemi ja Uudenmaankoirakoulun kevätrieha.

Kello 12 alkoi meillä ensimmäisenä möllitoko. Nakkiluokkaan oli ilmottautunut 7 koirakkoa, joista tosin 2 oli kadonnut jonnekin. Kilpailu aloitettiin luoksepäästävyydellä ja paikallamakuulla. Tuomari oli todella höllä pisteiden kanssa, mutta hän totesikin että kyseessä on kumminkin nakkiluokka (eli palkata sai vaikka kesken liikkeen)

Luoksepäästävyys

Luoksepäästävyys on meillä yksi hankalimmista liikkeistä, kun Luna nyt omaa tuon vieraitakarttavan luonteen. Luna pysyi hyvin paikallaan siihen asti kunnes tuomari oli metrin päässä , mutta sitten tyttö nousi ja yllättäen kyllä - meni pari askelta vastaan. Hetken katsoin silmät pyöreenä kun olin olettanut tuon siirtyvän pikemminkin taakse, mutta mieluummin näin päin (tai paras ois tietysti ollut jos Luna olisi pysynyt paikallaan mutta...) Tuomari ei tästä kuitenkaan sitten viitsinyt rokottaa, huomautti kyllä että oikeasti siitä olisi lähtenyt pisteitä.

Pisteet: 10

Paikallamakuu

Paikallamakuu on yleensä onnistunut Lunalla ihan hyvin, ja nyt tehtävä oli vain minuutin mittainen. Olemme normaalisti treenanneet paikallaoloa viimeisenä, jolloin Luna on päässyt jo ns. toko-mielentilaan eli nyt on siis "treenit päällä -tilanne". En tiedä hämmensikö tyttöä se että nyt se tosissaan oli heti alussa, kun ensin tuo oli lähtemässä seuramaan ja kun lopulta sain sen pysymään paikallaan nousi se istumaan ennen kuin olin päässyt sopivan etäisyyden päähän. Käskin Lunan uudestaan maahan (vaikka tiedän että periaatteessa en olisi saanut käskyä toistaa, Luna kumminkin oli paikallaan vaikka ensin istuikin eli muutama piste siitä olisi varmaan vaan lähtenyt). Välillä maatessa Luna pitää koko ajan kontaktin minuun ja välillä se sitten katselee ympärilleen ja nyt oli tilanne tämä jälkimmäinen. Tuolla pää pyöri kuin pöllöllä kun ympärillä lenteli koko ajan lokkeja ja rukoilin koko ajan mielessäni että toivottavasti yksikään lokki ei laskeudu lähelle tai on iso todennäköisyys että Luna ottaa ja lähtee lintujahtiin. Onneksi lokeilla oli sen verran itsesuojeluvaistoa että ne pysyivät ilmassa ja Luna pysyi minuutin aloillaan. Viereen mennessä Luna hieman ennakoi ja nousi sivulle ennen kuin tuomari tai mitä olin kerennyt mitää sanomaan. Tuomari oli meidän häsläykset huomannut ja tietysti rokotti siitä pari pistettä.

Pisteet: 8

Seuraaminen kytkettynä

Seuraaminen, meidän toinen iso ongelma. Tämän Luna veti tavalliseen tapaansa, se kyllä seurasi suunnilleen oikeassa kohdassa, mutta kontakti oli on-off-on tilassa. Myös nyt tahti oli jotenkin todella rauhallinen ja tyttö kulki koko ajan hieman jäljessä. Käännökset kumminkin sujuivat hyvin eikä Luna yrittänyt lähteä minnekkään pidemmälle harhailemaan.

Pisteet: 9

Seuraaminen vapaana

Tämän olisi saanut tehdä myös kytkettynä, mutta ajattelin että no, katsotaan miten menee. En uskonut että Luna lähtisi karkuun mihinkään pidemmälle, vaan jos se lähtisi se menisi äidin, systerin ja Lolan luokse jotka seurasivat kisaa kentän reunalla. Mietin myös että mitenköhän kun toisella kumminkin on juoksut päällä että lisäisikö se lähtömahdollisuutta, mutta otin sen riskin. Eikä meillä sitten lopulta ollut mitään ongelmaa. En tiedä huomasiko Luna edes että remmi oli irti, mutta seuraaminen oli täysin samanlaista kuin hihnassa: eli hieman jätätti ja kontakti ei pysynyt koko aikaa, mutta kyllä tuo silti seurasi nätisti.
Systeri totesi kisan jälkeen, että hän oli varma että Luna lähtee omille teilleen kun meidän vierestä kulki useampia koiria ja yllättyi että tuo oikesti pysyi vierellä. Minä en edes huomannut ohi meneviä koirakkoja ja tuskin huomasi Lunakaan kun molemmat keskityttiin liikkeeseen.

Pisteet: 8

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä

Tässä liikkeessä meillä ei ole yleensä ollut isompia ongelmia, välillä neiti ei kuuntele ja jos olemme tehneet monta jäävää seisomista saattaa se tarjota sitten seisomista maahanmenon sijasta. Luna seurasi nätisti ja meni ensimmäisestä käskystä makaamaan. Tyttö pysyi maassa siihen asti että pääsin takaisin viereen, mutta sitten ennakoi ja nousi sivulle ennen käskyä. Tuomari tästä hieman rokotti ja samalla sanoi että maahanmeno saisi olla hieman nopeampi.

Pisteet: 8

Luoksetulo

Luoksetulossa on meillä ollut viime aikoina hieman samaa ongelmaa kuin seuraamisessa, eli Luna vetää sen liian rauhallisesti. Kun aloitimme tokon, Luna tuli luokse aina todellä hyvin ja nopealla vauhdilla, nykyään se on alkanut ravaamaan laukan sijasta. Luoksetulo nyt meni suht hyvin. Lähtö oli hidas, mutta parin metrin jälkeen tuo alkoi laukkaamaan ja tuli nätisti suoraan sivulle. Tuomarikin huomasi hitauden ja siitä tuli noottia.
Ei sentään käynyt niin kuin meitä edeltävällä koirakolla, kun keskikokoinen urosvillakoira juoksi nätisti omistajansa ohi ja tuli Lunan luokse kentänlaidalle. :D Oli poika huomannut että meidän tytöllä on juoksut ja oli siinä laidalla odottaessakin seurannut Lunaa katseellaan koko ajan.

Pisteet: 8

Seisominen seuraamisen yhteydessä

Tässä on sama juttu kuin maahanmenon yhteydessä, eli välillä Lunan ei kuuntele mitä pyydän vaan jos olemme viimeksi tehneet jäävän maahanmenon saattaa tyttö tarjota sitä maahanmenoa. No niin kävi nytkin, ensimmäisestä seiso-käskystä Luna menikin makaamaan. Otin liikkeen uudestaan ettei Lunalle jää väärää mielikuvaa ja toisella yrityksellä tyttö jäikin sitten seisomaan ja loppu meni hyvin. Tuomari sanoi että oikeasti liike menisi nollille, mutta koska olemme nakkiluokassa ei hän niin paljoa rokota kun toinen yritys sitten onnistui.

Pisteet: 7

Estehyppy

Tässä oli monella ongelmia eikä yksikään koira tainnut hypätä estettä ensimmäisestä käskystä. Oletin ettei meillä olisi mitään ongelmaa, kun Luna kumminkin on agilityakin harjoitellut ja tykkää estehypystä, mutta niin tyttö vain ensimmäisellä käskyllä tyssäsi siihen esteen eteen (en tiedä olisiko tilanteesta vältytty jos olisin antanut Lunan ensin tutkia mikä este se siinä on, koska nyt se tosissaan jäi haistelemaan ja tutkimaan estettä).
Eikun tyttö uudestaan sivuun ja uusi yritys. Nyt Luna hyppäsi yli, mutta se hyppäsi heti takaisin ennen kuin kerkesin seiso-käskyä sanomaan ja tuli sivuun.
Kolmannella yrityksellä hyppy sitten onnistui ja Luna jäi nätisti seisomaan esteen toiselle puolelle. Pääsin hyvin vierelle ja neiti meni käskystä sivuun. Pisteitä kyllä tietysti lähti reilummin ja oikeassa tilanteessa olisi mennytkin nollille.

Pisteet: 5

Kokonaisvaikutus

Kokonaisvaikutuksessa tuomari sanoi että petrattavaa on, mutta harrastustaso on hyvä. Vauhtia pitäisi saada liikkeisiin ja tietysti pikkutarkkuutta treenata, mutta hänestä oli hyvä että sekä koira että omistaja nauttivat yhdessä tekemisestä.

Pisteet: 8

Eli pisteet koottuna:

Liike	Pisteet	Kerroin	Kokonaispisteet
Luoksepäästävyys	10	1	10
Paikallamakuu	8	3	24
Seuraaminen kytkettynä	9	2	18
Seuraaminen vapaana	8	4	32
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä	8	2	16
Luoksetulo	8	3	24
Seisominen seuraamisen yhteydessä	7	2	14
Estehyppy	5	2	10
Kokonaisvaikutus	8	1	8
Pisteet yhteensä: 156

Eihän se nyt täydellisesti mennyt, mutta saatiin hieman makua kisatilanteesta ja tietysti harjoitteluna tuo oli hyvä.  Emme kuitenkaan olleet huonoimpia vaan sijoituimme 3. (eli 3/5 olettaen että ne 2 kadonnutta eivät sitten paikalle enää löytäneet). Palkinnoksi Luna sai Care4Petsin omegaöljyn (250ml pullo) sekä shampoon. Öljy nyt ainakin tulee tarpeeseen kun samaa syötän tuolle päivittäin. :) Shampoosta saa nähdä annanko sen jollekkin, kun Lunan turkki melkein vaatii hieman tehokkaammat  (tai hoitavammat) shampoot ettei tuo oli heti takussa tai sähköinen.

Välillä oikeassakin paikassa 

Erittäin tyylikäs hyppy

Tuolin alta on hyvä seurata tapahtumia.

Lola puolestaan on tavalliseen tapaansa sylikoirana.

Sitten alkoikin mätsärit yllättäen 40 minuuttia etuajassa. (Kehien piti alkaa siis kello 14, mutta jo 13.20 huudettiin ensimmmäiset kehään). No, ei siinä mitään kun toko oltiin saatu alta pois, pystyimme keskittymään kehässä juoksemiseen. Lola meni taas ensimmäisenä kehään ja ei innokkuudeltaan meinannut jaksaa seistä, lopputuloksena sininen nauha vaikka tuomari selvästi oli cockereihin päin. Sekä minä että Lolaa esittävä systeri sai kuulla kuinka hänellä oli aikoinaan ollut cockereita.

Sitten menimme Lunan kanssa kehään vaikka numeroissa oli hieman sekaannusta (minun lapussa luki että olin 304, mutta listassa olinkin 307). Tavalliseen tapaansa Luna esiintyi taas hyvin, mutta pöydällä oli nyt hieman enemmän ongelmia. Tuomari tuli jotenkin varovaisesti luokse ja oli koskemassa, mutta kun näki että Luna sitä hieman arasti vilkaisi vetäisi se kätensä pois ja alkoi lässyttämään että saako sinuun koskea. No sehän sai Lunan silmät pyöristymään vielä enemmän. Sitten kun siinä yritin pitää Lunan mielenkiinnon kädessäni olevassa kalkkunassa totesi tuomari että "jos nyt odotan että saat herkun syötyä". Tässä kohti olin jo itse ihan silmät pyöreänä kun tiesin että kun tyttö saa kalkkunan syötä niin sithän se vasta keskittyykin tuomarin pelkäämiseen. Pienen alkukangertelun jälkeen tuomari sai lopulta neidin katsottua (itse tosin piti näyttää hampaat, tuomarin mukaan on jotain tautia liikkeellä ja hän ei halunnut sitten tartutella sitä ronkkimalla jokaisen koiran suuta).
Vastakilpailijana oli mäyräkoira ja tuomari totesikin että molemmat hieman arasti pöydällä, mutta mäykky arasti vähemmän joten he saivat punaisen ja me sinisen. Eli taas oli Luna ja Lola samassa kehässä.

Pieniä aikuisia ei ollut mitenkään hirveästi, joten pian alkoikin sinisten kehä. Oliko meitä kokonaisuudessaan 7 koirakkoa kehässä. Arvelin meillä olevan hyvät mahdollisuudet sijoittua, kun 2 sinisen nauhan saanutta villakoiraa oli hieman nuorempien tyttöjen esitettävänä ja kun heidän ensimmäistä kierrosta seurasi, tekivät koirat aikalailla mitä itse tahtoivat. Lopputulos olikin että Lola oli 3. ja Luna 1.!

Palkinnoksi tuli, yllätys yllätys, lisää kalaöljyä ja shampoota (tai Lola sai kalaöljyn+shampoon, Luna kalaöljyn+treenipatukan+rouhetikkuja). Olisimme saaneet vielä valita pannat molemmille, mutta jäljellä oli enää isoja kokoja, joten Lola sai pannan sijasta treenipatukan ja Luna shampoon.

Sehän tarkoitti että Lunan kanssa jatkoimme vielä Best in Show -kehään. Kehä onneksi alkoi 10 minuutin sisällä, koska ilma oli kylmä ja tuuli niin muutamassa tunnissa olimme kaikki aikalailla jäässä. BIS-kehässä 10 koirasta palkittiin 5. Siinä kaksi tuomaria tulivat vielä vilkaisemaan ne koirat joita he eivät olleet arvostelleet, mikä sitten oli kauhistus Lunalle. Olemme pääasiassa treenanneet sitä että tuomari katsoo kun koira on pöydällä, nyt tilanne olikin se että Luna seiso maassa ja tuomari tuli "päälle". No sehän ei Lunalle sopinut ja molempien tuomarien kohdalla otettiin takapakkia, mutta pienen houkuttelun jälkeen hampaat saatiin katsottua. Tässä vaiheessa jo ajattelin että meidän kisa oli siinä. Sitten juostiin pari kierrosta ympäri ensin kaikki, sitten pienet koirat yhdessä ja sitten isot koirat yhdessä.

Sitten taas seisottiin ja 4 tuomaria pohti jatkoon pääseviä. Tokon ja kahden kehän jälkeen Lunallakin alkoi jo mielenkiinto mennä ja eikä se jaksanut pysyä paikallaan kovinkaan pitkään aikaa vaan jouduin koko ajan korjaamaan neidin asentoa. Vaikka siinä sitä häsläystä olikin, yritimme parhaamme loppuun asti ja yllätyin todella kun meidät vielä valittiin jatkoon! Olimme sitten BIS-kehässä 5. Meidät arvostellut tuomari tuli kättelemään ja hieman harmitteli kun Luna vielä on niin arka käsittelyssä, mutta totesi että kun on niin nuoresta koirasta kyse niin kehittymistä tulee todennäköisesti vielä tapahtumaan.

BIS-kehä 5.sija

Siinä sitten menin palkintojen viereen koiraa vielä hetkeksi esittämään hieman tilanteesta ymmälläni. Lolakaan, joka on luonteeltaan täysi kymppi, ei ole koskaan sijoittunut ensimmäise

ksi eikä siten päässyt kisaamaan BIS-kehässä, niin meidän vierasarka Luna jopa sijoittui BIS-kehässä! Olo oli kyllä todella ylpeä siinä vaiheessa. Vaikka sinisten sijoitus ei yllättänyt täysillä kun osan taso, anteeksi vain, oli huomattavasti huonompi, niin BIS-kehässä kumminkin on kisaamassa voittajat.

Palkinnoksi saimme hienon pokaalin, 5€ lahjakortin Petenkoiratarvikkeeseen, Best-In sonninsutipussin, Serene-UM calm drops pullon, Pet4Caren Intimcaren &korvanpuhdistajan sekä kalaöljyä (:D ).

Sitten lähdimmekin kotia kohti ja molemmat dogit nukkuivat koko automatkan. Heitimme Lolan tädille matkalla ja kotona aloimme purkamaan voittokasseja. Tädille annoimme Lolan voittamat palkinnot eli yhden kalaöljypullon sekä shampoon, kun meille taas jäi kolme kalaöljypulloa, 2 shampoota, 2 treenipatukkaa. yms. Kalaöljyä meillä nyt sitten on reilusti kun olin hetki sitten ostanut 2 puolenlitran pulloa ja ne ovat vielä avaamattomana, mutta onneksi noissa oli päiväystä tuonne 02/2018 asti, eli ne kyllä tulee käytettyä.

Mätsäripäivä

Katselin tuossa alkuviikosta josko jossain lähellä olisi helatorstaina mätsäreitä ja sen lopputuloksena päätettiin lähteä Lunan kanssa Oulunkylässä pidättävään näyttelyyn. Vaihtoehtoja oli tosin aika huonosti, 3 lähintä oli kaikki Helsingissä (Viikissä oli toinen ja kolmas oli ShowHaun mätsäri, kummassakin ajattelin olevan hirveästi osallistujia joten päädyin Oulunkylään.) Mätsärin järjesti Broholmer Finland ry Pyhtään puiston kentällä. Sää olisi voinut olla hieman parempi, kylmä tuuli ja pienet sadekuurot teki sen että välillä tuli väristyä kylmästä kunnes aurinko pääsi taas paistamaan pilvien välistä.

Hieman alussa pohdin että miten tämänkin tulee menemään, kun Luna oli energiat katossa heti sinne päästyä. Parit ensimmäiset treenit

Ensimmäistä kertaa olimme Lunan kanssa siis pienten aikuisten kehässä ja ensimmäisellä kierroksella vastaan asettui länsiylämaanterrieri, En seurannut pahemmin miten toisella koirakolla meni kun itse keskityin Lunan esittämiseen. Ensi seisotuksen jälkeen vedimme yhdessä kierroksen ja itse yllätyin kuinka hyvin Luna liikkui, toinen ei häslännyt eteen eikä taakse päin, kuono ei käynyt kertaakaan maassa eikä edes kentän reunalla seisova systeri ollut nyt niin kiinnostava. Terrieri taas liikkuessa pisti jarrut päälle melkein 5 metrin välein ja tuli siinä jo pohdittua pitäisikö tätä lähteä ohittamaan.

No, kierros meni, jonka jälkeen tuli meidän isoin haaste: pöytä. Pöytäkäyttäytymistä ollaan Lunan kanssa harjoiteltu ja tyttö antaa aika hyvin jo suht tuttujen katsoa pöydällä, mutta täysin tuntemattomien kanssa ei oltu päästy treenaamaan, Nostin Lunan pöydälle ja yllättävän hyvin tyttö antoi tuomarin katsoa itseään, ei se ihan suorassa seissyt, mutta seisoi pöydällä kumminkin. Vasta kun tuomari siirtyi taaksepäin kokonaiskuvaa katsomaan päätti Luna että se oli siinä ja yritti kivuta mun syliin. Nostin tytön tyynesti takaisin pöydälle ja hetken pyysin vielä seisomaan ennen pois laskemista. Sitten oli yksin kierros ja kerran edestakasjuoksu. Lopputuloksena saatiin punainen nauha! Tämä oli jo osavoitto meille, kun pääasiassa olemme saaneet sinisiä nauhoja.

Toisella kierroksella hyvä meno jatkui. Aivan alussa alkuseisonnassa Luna olisi halunnut tehdä tuttavuutta edessä seisovan koiran kanssa, mutta herkkuna oleva kalkkunafileesiivu voitti ja toinen kierros vedettiin kunnialla loppuun. Siltikään ei sijoituttu, mutta luulen ettei sijoitus ollut kaukana. Systerin mukaan katsojat olivat voittajia pohtiessaan arvellut että Luna olisi sijoittunut, eli ei me ihan pieleen voitu mennä.

Ensiviikonloppuna onkin sitten Uudenmaankoirakoulun kevätrieha, missä on seuraavat mätsärit sekä möllitoko. Josko siellä yritettäis sijoittua jommassa kumassa.

Tokossa uupuva kontakti löytyy kyllä näyttelykehissä missä sitä ei samalla tavalla arvostelta.

Vaunuilua ja cockeritreffit (varoitus paljon kuvia)

Vappu tuli vietettyä vaunulla, kun minullekin vaihteeksi osui oikeasti vapaata. Eli menimme torstaina ja tulimme sunnuntaina. Luna tykkää vaunulla olosta vaikka itse sisätilat ovat suht pienet on sitten ulkona liikkumatilaa taas reilusti. Sekä hajuja löytyy ihan eri tavalla kuin kaupungista. Kotona metsällä ei ole mitään ongelmaa mitää tyttöä vapaana, mutta vaunulla se ei ole enää lenkeillä onnistunut kun peuranjäljet on niin yli voimainen houkutus. Jäljen saatuaan Lunan häntä lähtee heilumaan ku helikopteri ja korvat lakkaa kuulemasta ja tuo lähtisi löytämänsä jäljen perään jättäen meidät taakse. Sen takia lenkit tehdäänkin nykään 5 metrin liinassa joko remmi maassa laahaten (että saadaan se tarvittaessa nopeasti kiinni) tai sitten ihan kädessä jos autoliikennettä on enemmän.

Välillä piti hieman takkujakin selvitellä.

Liina tarjotaa tosin sen verran vapautta että tuo ei pahemmin kävele hiekkatiellä vaan on sen 2-5 metriä tiestä metsään tai sitten se pulikoi tien viereisessä ojassa.
Harjoittelin lenkeillä kyllä luoksetuloa jäljestä huolimatta mutta se on kyllä niin alkuvaiheessa että en tuota nyt hetkeen siellä voi vapaana pidellä. Pitää muistaa seuraavalla kerralla ottaa pilli mukaan ja kokeilla kuuluisiko se paremmin.

Luna ei voinut ymmärtää ettei se saanut hakea peurapaistia aamuapalaksi. Tyytyi lopulta sitten vaan katsomaan peuroja.
(Peurat noita pieniä plänttejä metsänreunalla)

Hieman poseerausta

Huuli hieman huonosti.

 Jos pysyttelemme vaunualueella Lunalla ei ole mitään vaikeuksia pysyä lähellä. Tarvittaessa tosin sillä on myös silloin liina perässään, kun en vielä luota ettei se yllättäen lähde meidän pihan ohi juoksevan lapsen perään.

Vaunulla tuli myös hieman agilityä treenattua. Tai tarkalleen ottaen pystytin ensin pujottelukepit ja treenattiin niitä hetken ja sen jälkeen pystytin hyppyesteen ja hypättiin muutaman kerran. Pujottelukepit Lunalla sujuu aika hyvin, kunhan vauhtia ei ole kovinkaan paljoa ja itse olen koko ajan vieressä.

Sateen jälkeen ihmeteltiin kastematoja.

Vaunussa pitäisi välillä jaksaa vahtia ohikävelijöitä, mutta aina ei jaksa silmät pysyä auki,

Meidän kilpparikin lomailee vaunulla.

 Grillille kun mennään on Luna yleensä siinä täysin vapaana. Makkarantuoksu on suht hyvä houkutin ettei tyttö viitti hirveän pitkälle mennä. Varsinkin lapset ovat suht helposti tarjoamassa Lunalle herkkuja ja vaikka tyttö ei lapsista välitä ei sekään voi vastustaa kiusausta, vaan on pakkoa hakea tarjotut makkaran/nakin/nugettien loput.

Yritin opettaa grillillä ollessa hyödyllisen taidon: se sai noutaa polttopuita puuvajasta. Kävin kokoamassa puuvajan lattialle pieniä kalikoita ja sitten juoksin Lunan kanssa jonkin aikaa edes takaisin grillin ja vajan välillä. Tytöllä ei ole mitään ongelmaa kalikan oton kanssa vaan isoin ongelma oli saada tyttö menemään vajalle ilman minua. (Okei ensin isoin ongelma oli saada kalikka pois Lunalta, kun tyttö olisi mieluummin juossut karkuun sen kanssa, mutta tämä asia saatiin korjattua vaihtamalla palkkiot parempiin). Siinä sitä sitten treenailtiin illalla useaan otteeseen ja muutaman kerran Luna jopa meni itse koko matkan, mutta suurimmaksi osaksi piti minun mennä puoleen väliin ja siitä osoittaa puuvajaa jotta Luna tajusi hakea siltä puun - eikä tuoda ensimmäistä löytämäänsä märkää risua minulle.

Välillä sitten grillillä on jopa juoksukavereita! Tällä kertaa oli vaununaapurin koirakolmikko, sekarotuinen Essi, punainen kultainenoutaja Tytti ja karkeakarvainen saksanseisoja Chili. Tytti ja Essi ovat sen verran vanhempia (molemmat 10-12v tienoilla) etteivät he kiinnitä mitään huomiota Lunaan, kun taas Chili (jolta on leikattu vuosi takaperin vakava sisäelinsyöpä (munuais- tai maksa, en muista kumpi)), jaksaa jonkun aikaa juosta tytön kanssa.

Vaikka tuo kuinka on hyppinyt heinikossa, ei siitä ole onneksi yhtään punkkia löytynyt (eikä ole meissäkään ollut). Paritkin naapurit ovat löytäneet koiristaan useampia punkkeja, kahdella jackrusselilla oli ollut yhteensä seitsemän?! Vaikka toisella on Bravecton tabletti käytössä, toisella tosin ei ollut mitään, mutta itse ymmärsin että molemmissa oli ollut punkkeja.

Luna ja Chili riehuvat.

Tytissä näkyy jo iän tuoma harmaus, eikä tyttö kuulekkaan enää mitään.

Tiistaina tokotunnilla otettiin nyt vaihteenvuoksi hyppyharjoittelua sekä noutoa. Hyppyä harjoiteltiin uusien tokosääntöjen mukaista (eli koira on esteen toisella puolella ja hyppää esteen ja siitä sivuun). Siinä ei tytöllä ollut mitään ongelmaa ja hyppykin oli vauhdikas.
Noutokin sujui, tosin Luna teki tapansa mukaan kunniakierroksen noutokapulan kanssa ennen kuin toi sen minulle. Luna myös oli sitä mieltä että hän vie kapulan mieluummin meijän omalle paikalle turvaan ettei kukaan muu koirista sitä saa, kuin että toisi sen suoraan minulle.
Seuraava tunti pitäisi olla sään niin salliessa sitten ulkona.

Vaunulta tultuamme heitimme äitin kotiin, söimme ja sitten lähdimme systerin kanssa kohti Helsingin Rajasaarta. Siellä oli Fb:n Cockerispanielit -ryhmän cockeritreffit. Kävimme hakemassa Lolan vielä mukaan tädiltä. Treffit oli ajoitettu 14-17 välille ja kun me saavuimme 14.30 oli paikalla jo varmaan reilu 20 cockerspanielia. Sekä Lola että Luna olivat hieman ihmeissään kun koiria oli niin paljon. Normaalisti kun koirapuistossa käymme on paikalla korkeintaan 5-7 muuta koiraa ja nyt oli 20+ cockeria sekä muita koiria varmaan se 30. Hetki siinä meni että molemmat rentoutuivat sen verran että uskalsivat lähteä hieman kauemmaksi meistä ja Luna innostukin juoksemaan kun taas Lola vaan kierteli rantaa.
Me olimme puistossa noin tunnin, kunnes ilma muuttui aurinkoisesta pilviseen, tuuli koveni ja vettä alkoi tihkumaan. Luna olisi jaksanut vielä jatkaa puistossa olemista kun Lola taas oli viimesen puolituntia yrittänyt saada meitä lähtemään. Ja kun me ei lähdetty päätti se lähteä jonkun aivan vieraan pariskunnan mukana portille, niin että systeri joutui hakemaan sen remmillä takaisin.

Puistona Rajasaari oli kyllä todella upea. Kunnon hiekkaranta, kalliota ja metsää ja kunnon iso parkkialue. Isoille ja pienille koirille ei ollut omia alueita vaan kaikki olivat samassa. Meillä se ei tuottanut ongelmaa kun sekä Lola että Luna ovat tottuneet myös isompiin kavereihin, mutta mielessä kävi että jos joku tulisi huonosti koulutetun ison koiran kanssa puistoon.
Pitää joskus kesällä tehdä vaikka ihan pieni retki sinne ja ottaa eväät mukaan. Tosin lämpötila saa olla siellä +20'C ja aurinko paistaa.

Lopuksi yritimme ottaa ryhmäkuvaa, mutta se ei oikein onnistunut kun 20+ cockerin saaminen istumaan paikalleen oli mahdotonta.

Bassetti oli kiva kaveri, se ei saanut kiinni jos Luna lähti karkuun.

Puistoilun jälkeen kotiin.