Kohtaus

 Ortopedikäynnin jälkeen kerettiin noin viikko elää normaalia elämää.

Olimme viikonloppua viettämässä vaunulla ja lauantaina illanvietossa saunatuvassa. Makoilin sängyllä Geisha selkääni vasten, kun ykskaks alkoi neidin takajalka tehdä kramppaavaa liikettä. G pomppasi pystyyn ja siirtyi sängyn toiseen päähän. Katselin jo siinä vaiheessa, että nyt ei ole kaikki normaalia ja kun neiti hetken päästä kääntyi takaisin päin, huomasin sen nytkähtelevän koko kropallaan.

Tässä vaiheessa sanoin systerille, että nyt on jokin vialla ja laskin Geishan lattialle. Neiti säpsähteli ja pää nyki, mutta pystyi seisomaan ja liikkumaan menettämättä tasapainoaan (kerkesi käydä vieraan luona ruokaakin kerjäämässä ja läpsimässä tassulla). Systeri haki puhelimen ja otti videota, kun G hyppäsi takaisin sängylle.

Minä etsin neidin hihnan ja menin ulos, ajatellen että saisin siinä paremmin nähtyä ja kuvattua tilanteen (saunatupa on melko pieni ja sisällä oli 4 aikuista ja 5 koiraa, joten tilaa ei oikein ollut). Ulospäästyämme Geisha olikin jo aivan normaali. Kävelimme siitä takaisin vaunulle ongelmitta, annoin iltaruoat, kävin itse ulkovessassa pesemässä hampaat ja palasin takaisin, ei edelleenkään mitään oiretta. Menin sänkyyn ja sammutin valot, jolloin sitten hetken päästä alkoi kuulua hassua tasaista kolahdusta.

Laitoin valot päälle ja huomasin Geishan taas nytkähtelevän. Nyt ei oireilu ollut niin pahaa kuin aikaisemmin, pää pysyi paikoillaan, mutta pieni nytkähdys tuli muutaman sekunnin välein ja tassut selvästi kramppasi (hassu ääni tuli kynsistä, jotka kolahti lattiaan krampin aikana). Neiti yritti makoilla ja alkaa nukkumaan, mutta nykiminen häiritsi sen verran paljon, että joutui vaihtelemaan paikkaa vähän väliä. Laitoin Geishan seisomaan ja edelleenkään tasapainossa ei ollut ongelmaa. Pitäessäni käsiä neidin takajaloissa, totesin nytkähdyksen tullessa oikea jalan nytkähtävän paljon vahvemmin kuin vasemman.

Nytkähtely oli kestänyt tässä vaiheessa vajaan tunnin, ja hissukseen ajan edetessä oireilu väheni.

Soitettiin Aistiin, josta tuli alustava ohje seurata ja toki jos näyttää siltä niin lähteä heillepäin. Samaa sanoi kasvattaja ja systerin eläinlääkärikaveri, että Geishan oireilu on sen verran pientä enää sillä hetkellä, että he eivät lähtisi yöpäivystykseen, missä ei kumminkaan pystytä tekemään ihan hirveästi mitään.

Lopulta oireilu väheni niin paljon, että neiti pystyi nukahtamaan. G nukkui alkuun sängyn jalkopäässä ja tunsin kyllä omaa jalkaa vasten, kuinka edelleen tuli pieniä nykäyksiä satunnaisesti, mutta ne eivät enää Geishaa häirinnyt. Neiti nukkui yön rauhassa, minä itse heräsin jokaiseen liikkeeseen tai kolahdukseen ja yritin pilkkopimeässä hahmottaa missä Geisha menee ja mitä se tekee. Useamman kerran laitoin valot päälle nähdäkseni oliko oireilu palannut.

Yöllä ennen nukkumaanmenoa kerettiin pohtia mahdollista syytä oirelilulle.

(Jokin lievä) epilepsia oli ensimmäisenä mielessä.

Geisha iän puolesta olisi osuva epilepsian puhkemiseen ja bordercollieilla jonkin verran epiä tavataan, mutta neidin suvussa sitä ei ole todettu kummallakaan puolella. Geishalla myös pää pelitti koko ajan, se pystyi liikkumaan, syömään, juomaan, käymään tarpeillaan normaalisti.

Kipukohtaus?

Oireilu alkoi jalan kramppaamisella, joten tämä oli melko vahvana mielessä. Mutta muuten Geisha ei varonut mitenkään sitä jalkaa, käveli sillä normaalisti ja sitä sai painella venyttää. Hermokipu? Kipu on ehkä se mitä itse arvelen tällä hetkellä eniten, mutta mystistä on, että mitään ongelmaahan ei ortopedi viikko takaperin löytänyt. Toisekseen, että ensin tulee n. 5 minuutin kohtaus, sitten 15 minuuttia on normaali ja sitten oireilu palaa lievempänä ja kestää vajaa tunnin, on ehkä hieman hassu kipukohtaukselle.

Myrkytys?

Erittäin epätodennäköinen. Tässä vaiheessa oltiin oltu vaunullakin jo reilu vuorokausi, eikä Geisha ainakaan siellä ollessa ollut syönyt mitään ylimääräistä. Kasvattaja kysyi, etteihän meillä ole käytössä niitä uutisoituja perunaruokia. Ei ole, Geisha syö tällä hetkellä puoliksi Simpsons Premiumia, puoliksi Proboosterin Sporttia.

Ell.kaverin ohjeesta tarkistettiin korvat, mutta niissä ei ainakaan silmin näkynyt mitään. Mahdollisuus toki on, kuten kasvattajakin sanoi, että tämä on sellainen once-in-a-lifetime kohtaus, mikä ei koskaan uusiudu. Mutta itseä nyt epäilyttää kohtauksen liittyminen jalkaoireiluun, koska ensimmäisenä tässä kohtauksessa oireili se sama pirun oikea takajalka. Mutta johtuiko tämä kohtaus jalasta vai onko jalan oireilu merkki jostain neurologisesta ongelmasta.

Lopputulemana varattiin aika Aistiin. Olin jo pari vuotta sitten Lunan kanssa siellä ajatellen, että toivottavasti sinne ei tarvitse palata ja pelätä mahdollista aivokasvainta.

 -Tässä välissä kului vajaa viikko-

Neurologilla käyty - ja kuten Lunan tapauksessa muutama vuosi sitten, mitään selittävää syytä oireille ei löytynyt.

Neurologi oli sitä mieltä, että Geishan jalkaoireet ja tämä viikonloppuna tullut kohtaus eivät liittyisi toisiinsa.

Kohtaus on kyllä aivoperäistä, mutta ei ole epilepsiaa eikä pään magneettikuvista löytynyt mitään sinne kuulumatonta. Hän vertasi kohtausta samanlaiseksi, kuin esimerkiksi ihmisillä tulee juuri nukahtaessa ja yhtäkkiä lihakset nytkähtävät. Eli jokin sähköimpulssi ärsyttää tiettyä osaa aivoista, joka saa reaktion aikaan. Geishalla se toki tuli melko voimakkaana, mutta silti olisi täysin vaaraton.

He myös magneettikuvasivat samaan syssyyn neidin selän, jos sieltä löytyisi jotain hermopinteitä tai muuta, mikä selittäisi jalan oireilun, mutta sielläkin kaikki näytti siistiltä.

Jos tulee uutta oireilua, kohtaukset pahenee tai lähtee tulemaan tihenevällä tahdilla, voimme ottaa lääkäriin sähköpostilla yhteyttä (ja laittaa tarvittaessa videoita), jonka jälkeen katsotaan jatkoa.

Mutta nyt jatketaan edelleen aivan normaalia elämää ja toivotaan, että nämä mystiset oireet olivat nyt tässä. Alkaa kukkarossakin kohta pohja häämöttämään.

Mystinen polvivaiva

Geishalla on nyt arviolta vuoden sisään tullut joitakin kertoja tilanne, jolloin neiti onkin kolmijalkainen..

Geisha nostaa oikean takajalan koukkuun, aivan kuin olisi tallannut johonkin inhottavaan ja sitä olisi tarrannut tassuun. Mutta tassusta ei löydy mitään. Tätä kestää lyhyen hetken (arviolta 10-20s?) ja sitten yleensä jalka palautuu käyttöön normaalisti tai saattaa pari askelta olla hieman "ontuvaa".

Ensimmäisen kerran tämä tuli keväällä lenkillä, kun Geisha tuli pusikosta yhtäkkiä kolmijalkaisena. Yritin tutkia mikä tassussa on (välillä esimerkiksi tarttunut takiainen aiheuttaa saman). Mutta en löytänyt jalasta mitään ja kun lopetin tutkimisen, lähti neiti heti normaalisti kävelemään. Tästä meni hetki (kuukausi-pari) eteenpäin, niin neiti oli seuraavan kerran kolmijalkainen. Tämä tapahtui kotona, Geisha oli ollut vain nukkumassa ja noustessaan oli yllättäen hyppinyt hetken kolmella jalalla.

Kolmas kerta oli joulukuussa Messukeskuksessa, neiti oli taas nukkumasta noustessaan (oli maannut oikealla kyljellä n. 30min laattalattialla kun söimme), pidellyt jalkaa ylhäällä.

Neljäs kerta oli nyt noin kuukausi sitten, olin käynyt Gn kanssa lenkillä ja tullut kotiin, riisunut neidiltä vaatteet pois jolloin ei ollut vielä mitään, riisuin omat vaatteet ja käännyin, niin Geisha seisoi edelleen siinä edessä, mutta taas oikea takakoipi ylhäällä.

Tässä vaiheessa totesin, että paras mennä tutkituttamaan se jalka. Oireilua on todella harvoin ja se on lyhytkestoista, mutta se on aina se sama jalka, joten jossain on vika. Mystisesti se ei liity mitenkään liikkumiseen, koska G ei mitenkään oireile jalkaa treenien tai riehumisten jälkeen, vaan nämä tulee aina tällein yllättäen.

Joten sain ajan Aveciin Tiiu Toijalalle. Tässä koirien kanssa eläessä on tullut todettua, että helpommalla ja halvemmalla pääsee kun suoraan vie suoraan erikoislääkärille. Yleislääkäri harvoin pystyy tekemään muuta kuin antamaan kipulääkekuurin ja käskee seuraamaan tilannetta.

Avecissa sitten tehtiin ensin käsikopelolla täysi tutkimus. Oikeassa takajalassa oli pieniä eroja vasempaan verrattuna (hieman nestettä polvessa, lihaksisto hieman pienempi, reagoi vahvemmin lihasten palpaatioon, issiashermon käsittelyssä reagoi).

Tiiu totesi, että reagoinnit nyt viittaisi polvialueelle, tassut ja varpaat olivat kunnossa ja niissä neiti ei reagoinut mihinkään. Neiti rauhoitettiin röntgeniä varten. Röntgenissä ei näkynyt mitään muuta kuin pienen pieni kulumamuutos polvilumpion alaosassa, joten lääkäri halusi vielä ultrata polven.

Ultrassakaan ei oikein löytynyt selitystä, kaikki nivelsiteet oli ehjät, pientä rappeumamuutosta näkyi uloimmassa nivelkierukassa, mutta se ei lääkärin mukaan selittänyt oireita.

Tässä vaiheessa lääkäri totesi, että hän jättäisi tutkimukset nyt tähän. Mitään isoa siellä polvessa ei ollut, mikä selittäisi oireilun ja ainoa mitä vielä voitaisiin tehdä olisi tähystää se polvi. Mutta koska oireilu on sen verran vähäistä ja harvoin, niin jos olisi hänen koira, hän ei siihen tässä vaiheessa lähtisi. Sanoi, että toki hän voi sen tähystää, jos minua häiritsee niin etten nukutuksi saa, mutta totesin että ehkä me jatketaan normaalisti ja seurataan. Jos jalan nostelua lähtee esiintymään useammin, niiin sitten tähystetään. Käskyksi tuli fyssarikäyntien jatkuminen (ollaan siis käyty muutenkiin n. 3kk välein joko hierojalla tai fyssarilla) ja sen oikean takajalan lihaksiston vahvistaminen, koska se nyt oli heikompi kuin vasemmalla.

Eli syytä ei nyt sitten löydetty, mutta onhan se ainakin nyt tutkittu ja tiedän että voidaan jatkaa normaalia harrastamista.

Hot 'n' Dog rallytokovalmennus

Käytiin eilen Geishan kanssa Eläinpalvelu Hyvän järjestämässä Saana Töttölän (Hot 'n' Dog) rallytokokoulutuksessa.

Ajatus oli saada jotain uutta ajatusta, mitä lähteä yrittämään Geishan vireenhallinnan kanssa. Mulla itselläni vaan on isoin ongelma saada kerrottua se meidän ongelma suullisesti (ja tämä ei koske pelkästään koiraharrastusta, näkisitte kun olen itse tai koiran kanssa lääkärillä. Kaikista "ongelmista" puhuminen on todella hankalaa.) Minulle iskee ahdistus, kun ajattelen, että kohta minun pitää osata kertoa tilanteesta, ja sitten minua alkaa ahdistamaan se ajatus siitä ahdistuksesta ja sitten lisäksi vielä ärsyttää, kun tiedän että tilanteessa ei ole mitään "pahaa", mutta en saa sitä ahdistusta pois. Sitten siinä on todella hankala saada sanotuksi yhtään mitään järkevää (sori vaan kouluttajille). Onneksi tätä ongelmaa ei ole muissa treeneissä, kuin näissä, missä pitää syvemmin käydä omia ongelmia läpi.

Käytin Geishan pidemmällä aamulenkillä ennen treenejä. Olen tullut siihen tulokseen, että siltä vaan pitää saada pahimmat virrat pois ennen treeneihin menoa ja tästä myös Saana sanoi ensimmäisenä. Että Geisha ei todennäköisesti ole koira, jonka voi ottaa autosta suoraan tekemään, vaan sen pitää saada energiaa purettua. No nyt näissä treeneissä, neiti valitettavasti joutui odottamaan pari tuntia autossa ennen meidän vuoroa, mutta selkeästi aamun pidempi lenkki oli silti vienyt sen pahimman virtapiikin pois.

Näytin hieman meidän tilannetta. Geisha siis seuraa nykyään ihan hyvin, mutta heti jos seuraamisen yhteydessä yritetään tehdä jokin liike kyltillä, vippaa kierrokset taivaisiin. Pahimpia ovat johonkin suuntaan pyörivät liikkeet, perus istu-maahan yleensä onnistuu ihan hyvin.

Siinä sitten pohdittiin, johtuuko Geishan vinkuminen/napsiminen oikeasti mistä. Onko se vaan niin innoissaan tekemisestä, onko se tehtävien määrä, tehtävien kesto, epävarmuus tehtävästä vai mikä.

Itse mietin kestoa, mutta Saana oli ehkä hieman eri mieltä, koska Geisha pystyy tekemään pitkän seuruun ongelmitta. Hän myös kysyi, jos Geishalle piilottelee nameja, jaksaako se niitä etsiä. Ei neidillä ole minkään tuollaisen kanssa ongelmia, se jaksaa etsiä kyllä sekä nameja että nose-hajua pitkääkin ja samaten vaikka olisi vaikea aktivitettilelu, niin se kyllä jaksaa sen kanssa touhuta pitkään, vaikka nameja ei usein tipahtelisikaan. Ja se jatkaa kyllä sen aktivointilelun kanssa touhuamista pitkään sen lelun tyhjenemisen jälkeenkin.

Yritettiin vielä tehdä monta tehtävää peräjälkeen ilman seuraamista välissä, mutta tämä oli itselle tosi hankala, kun yritti äkkiä keksiä liudan liikkeitä mitä tehdä. Ja kun tuo tila ei ollut kumminkaan mikään suuri, niin meillä nopeasti tulikin seinät vastaan joka suunnassa. Siihen sitten vielä vauhdikas koira, niin voin sanoa että olin itse aivan sekaisin. Mutta yllättävän vähän Geisha kumminkaan siinä, sekoilusta huolimatta, reagoi, kyllä sieltä muutamaan kertaan alkoi kuulua hönkäilyä ja pari kertaa meinasi lahkeesta napata ja pariin kertaan kuului pientä piippausta, mutta kun välillä omissa treeneissä se on ollut paljon pahempaa.

Kotiläksynä tuli yrittää selvittää missä vaiheessa Geisha kiihtyy. Eli tehtävä on tehdä putkeen taas useampi eri liike (nyt toki rauhassa ensin miettiä ennakkoon mitä teen) ja yhdellä kerralla kehua rauhallisesti aina kuin neiti tekee oikein ja toisella kerralla ilman kehua ja lopuksi vasta palkka. Ja katsoa onko eroa näiden kahden välillä, lähteekö G kiihtymään jommassakummassa tapauksessa helpommin.

Saana ennemmin itse epäili epävarmuutta tehtävästä ja sen lisäksi, Geisha on melko vahvasti liikkeen perään, joten minun pitäisi vähintään vähentää käsiohjausta (nyt kädet huitelee kuulemma paljon) tai yrittää opettaa neiti kokonaan niistä pois. Tämä on yksi asia, mitä olen itsekin miettinyt.

Toinen ohje oli, että rauhoitetaan ne pyörivät liikkeet. Eli sen itse ohjaisin rauhallisemmin ja aina pyörivän liikkeen jälkeen olisi pysähdys ja rauhallinen namipalkkaus. Monelle koirakolle ennen meitä Saana totesi, että taskunamipalkkaus on vireen tappamista (jos koira on jo lähtökohtaisesti matalahkovireinen), mutta Geishan kohdalla totesi, että tässä on nyt taas koira, jolle se taskunamipalkkaus sopisi, koska me haluamme sitä viretasoa alaspäin.

Eli kyllä me jotain saatiin kumminkin tehtyä, vaikka minä en ahdistuskissani oikein osannut selittää mistään mitään. Saati vastata kaikkiin kysymyksiinkään. Kuukauden päästä meillä on sitten seuraava valmennuspäivä, jolloin katsotaan miten kotiläksyt on tehty.

 

Kesäkuu-syyskuu

Heippa taasen, elossa ollaan edelleen!

Meillä treenit edelleen jatkuvat, minkään lajin virallisiin kisoihin ei olla päästy vieläkään. Rally-tokon osalta vuosi alkaa olla siinä vaiheessa, että suuntaan ne kisatavoitteet sinne ensivuoden puolelle, jotta voimme samalla tavoitella vuoden rally-tokokoira kisoja. Olemme olleet nyt kesän Tiina Jankan rally-toko- sekä agilitykurssilla.

Rally-tokossa Geishalla on kesän aikana vahvistunut hyvin oikealla puolella tekeminen ja itseasiassa käännökset ovat siinä paremmat kuin vasemmalla. Tähän osasi Iiris Harju todeta myöhemmin kesällä, kun osallistuin hänen yhden kerran valmennukseen, että tätä näkee usein koirilla, jotka ovat aloittaneet tokosta. Vasemmalla puolella tehdään tehtävät (ehkä liiankin) tiiviisti ja sitten oikealla puolella on hieman väljempää, jolloin käännöksetkin sujuvat helpommin.  Mutta rally-radalla olevista kylteistä Geisha osaa lähes kaikki, isoimmat haasteet ovat tällä hetkellä peruutukset (meinaa mennä vinoon) sekä oikealla puolella askel sivulle. Muuten se meidän päähaaste jatkuu viretilassa. Nyt olen löytänyt sopivan palkan (kaupan lohi/kinkku/maksapasteijatahnat tuubissa), jolla Geishan mielentila pysyy hyvänä. Nyt pitää vaan alkaa taas hiljalleen häivyttää sitä palkkatuubia.

Toinen mitä meidän pitää testata ja opetella on tuo sosiaalinen palkka. Rallyssa olen sen huomannut, että jos kehun Geishaa radalla, se todennäköisemmin aloittaa sen napsimisen. Ja tämä tapahtuu, vaikka yritän kehua erittäin rauhallisestikin. Radan lopussa jos palkkaan innokkaammin kehuilla, roikkuu minulla nopeasti 15 kiloa paimenta takinkauluksessa. Joten olen nyt itsenäisesti treenatessa alkanut harjoittelemaan tätä rauhallista kehumista sekä liikkeissä että ”loppupalkkana”.

Kun vaan tämä palkkaamattomuus/palkkaus/viretila ongelmat saadaan ratkottua, niin sitten voidaankin melkein kisata luokka luokan perään.

Agilityssa edetään hissukseen. Geishalla on vauhtia ihan hirveästi ja kropan hallinta ei vielä aivan hanskassa, niin eritoten kepit on hankalat. Kuusi keppiä menee jo melko isolla onnistumisprosentilla, mutta sen pidemmät ei. Myös sen oikean ensimmäisen välin löytäminen on välillä hieman hankalaa. Keinu ja A-este etenevät kanssa hissukseen. Keinun Geisha uskaltaa suorittaa jo itsenäisesti, mitä nyt jouduimme hieman korjaamaan pysähtymispaikkaa. Ensin neiti jäi suunnilleen puoleenväliin keinua, mitä nyt ollaan lähdetty hivuttamaan eteenpäin. Geisha ehkä enemmän reagoi minun hidasteluun siinä keinulla, jos liikkuisin vauhdikkaasti eteenpäin niin neitikään ei pysähtyisi niin aikaisin, mutta siinä pelottaa sitten suorituksen muuttumisen lentokeinuksi.

Omat ohjaukset vaativat vielä treeniä ja minun edelleen pitää joissakin kohti varmistaa, että mitä käskyä minun pitää tietyissä kohti käyttää.

 Tiia Vitikaisen puomitreeneissä ollaan edistytty reippaasti, Geisha suorittaa jo helposti muutaman esteen ennen puomia ja yhden suoran esteen puomin jälkeen. Nyt pitäisi alkaa ottaa este-erottelua, jotta päästään työstämään puomin-exit treeniä.

Lähdössä pysymisessä on sitten alkanut olla ongelmaa. Olen tässä ollut ehdottoman mustavalkoinen, eli radalle ei pääse jos takamus nousee ylös. Tästä tuli Tiialta hieman noottia, että sen lähdössä pysymisen pitäisi olla varma, ennen kuin lähtee kunnolla rataa treenaamaan. No, kyllä se alkuun olikin. Onhan Geishan kanssa tehty melkein 1,5 vuotta tottelevaisuuslajeja ennen kunnon agilityn aloittamista, mutta se veto sinne radalle alkaa olla niin kova, ettei se paikallaolo enää vaan meinaa pitää.

Tiian kommentti oli, että toko-tyylillä opetettu paikallapysyminen ei koskaan ole varma agilityssa, hän opettaa klassisella ehdostamisella, jolloin koira ei koskaan karkaa lähdöstä. Vähän aina vierastan kommentteja, joissa sanotaan vain yhden tavan olevan se oikea toimiva (tätä kuulee myös tokopuolella välillä useinkin). Mutta jatketaan tuota paikallaolotreeniä. Tiia kyllä puhui että voisi järjestää verkkokurssin lähdössä pysymisestä, mutta ennen kuin sellainen julkaistaan, mennään tutulla tokotyylillä.

 

Elokuun lopulla meillä oli Magical Joyn kennelpäivä Espoon Marketanpuistossa. Meillä oli Nadja Böckerman kouluttamassa temppuja sekä Nose Workia.

Geisha yllätti hieman näyttäessään pystyvänsä keskittymään temppujen tekoon vaikka vieressä oli Lara-mamman lisäksi yksi kasviksen koirista. Teimme mm. nenäkosketusta, kumartamista, jalkojenväliin peruuttamista, ohjaajan edessä sivuttain liikkumista.

Tauolla tuli tehtyä lenkkiä puistoalueella. Se on varmasti kesämmällä ollut todella loistokas, mutta tässä vaiheessa oli monet kasvit jo nähneet parhaat päivänsä.

Tauon jälkeen siirryimme tekemään Nose Workia. Olin Geishan kanssa sitä jonkin verran kotona treenannut, mutta ulkoilma ja purkit olivat neidille uutta. Yllättävän nopeasti Geisha kumminkin tajusi tehtävän ja alkoi kahdesta purkista löytyä se oikea. Lopuksi meillä oli purkkirivi. Tässä tein itse virheen siinä, että jäin odottamaan Geishan maahanmenoa (=meidän löydän merkkaustapaa). Geisha kyllä pysähtyi oikean purkin kohdalle ja jäi tuijottamaan minua, mutta kun en tästä palkannut vaan jäin odottamaan sitä makuuta, päätteli neiti, että tämä taisi olla väärä ja lopetti hommat siihen. Tai ei suoranaisesti lopettanut, mutta lähti sen jälkeen tarjoamaan minulle purkkirivin vieressä olevia purkinkansia, joita se toi minulle muutaman kappaleen. Mutta tässä vaiheessa Geisha oli jo selkeästi väsynyt. Ensimmäisen nose-vuoron jälkeen neiti oli jo alkamassa nukkumaan autossa odotellessaan, mitä se ei siihen mennessä ollut päivän aikana tehnyt.

Sitten sairastuvalle. Lunalla on reilun viikon ajan ollut nielu punainen, mutta muuta oiretta ei ollut. Eli snaapeli syö ja juo ihan hyvin. Ensimmäisenä tuli mieleen Lunalla oleva närästys, mutta mitään muuta närästykseen viittaavaa ei ollut. Juttelin E:n kanssa, joka käski kokeilla Antepsin kuuria. Vajaan viikon kuurin jälkeen huomasin Lunalla keskellä kieltä pari pientä vesikellomaista pattia. Jälkeenpäin huomasin, että yksi patti oli ollut jo ottaessani Lunan nielusta kuvaa E:lle. Nielun punaisuus oli tässä vaiheessa hieman pienentynyt-.

E. epäili jonkin sortin nielu/suutulehdusta, kun ne kuulemma joskus aiheuttaa myös kieleen muutoksia. Hampaissa ei kumminkaan ole pahemmin hammaskiveä eikä ikenet punoita ollenkaan. Eli nyt sitten kokeillaan hetki klooriheksidiinisuuhuuhteella, että muuttuuko tilanne. Jos ei ole muutosta, niin pitää varmaan alkaa varailemaan eläinlääkäriaikaa.

Toinen sairastupalainen on ollut Kismet. 24.8. Kismetillä todettiin olevan pissatulehdus, koska se oli pissinyt sisälle useamman kerran meidän ollessa töissä ja ulkona pissailli tiheästi. Systeri yritti saada lääkärille aikaa, mutta oikeastaan millään asemalla ei ollut sille illalla enää vapaita aikoja, joten hän jätti vielä kunnalliselle soittopyynnön. Kunnanlääkäri soitti takaisin juuri, kun minä olin takapihalla yrittämässä ottaa Kismetiltä kauhalla pissanäytettä, jonka sitten sain todeta olevan täysin veristä. Yritin siinä sitten huudella talon toiseen päähän, jossa systeri jutteli lääkärin kanssa. Lopulta he sopivat systerin käyvän Kismetin kanssa siellä näytillä sen pienen näytteen kanssa minkä kerkesin neidiltä saamaan.

Meillä on aikaisemmin Lara ja Geisha käynyt pissatulehduksen takia lääkärissä (Laralla tästä aikaa joitakin vuosia ja Geisha puolestaan oli alle luovutusikäinen) ja molemmat saivat suoraan antibioottikuurit. No, tämä kunnanlääkäripä ei sitten antibioottia suorilta käsiltä antanutkaan, vaan otti pissanäytteen viljelyyn ja antoi kipulääkekuurin. Hieman tätä ihmeteltiin, kun oireet ovat selkeät, mutta eihän siinä mitään voinut. Kipulääkekin onneksi helpotti Kismetin oloa sen verran, että sen ei tarvinnut koko yötä pyydellä pissalle.

Seuraavana iltapäivänä lääkäri sitten soitteli, että kyllä näytteessä näkyy bakteerikasvustoa, eli kuuri aloitetaan. Kismet sai Clavaseptin kuurin 1tbl 2 kertaa päivässä 4 päivän ajan. Systeri oli jutellut E:n kanssa, joka pohti kuurin olevan kyllä aika mieto oireiluun nähden. No, kuuri syötettiin, mutta pari päivää kuurin jälkeen oireet uusiutuivat. Systeri soitti taas kunnanlääkärille, josta hoitaja vastasi. Hoitaja sanoi laittavansa lääkärille kyselyä, että tarvitaanko uusi näyte vai voiko lääkäri määrätä uuden kuurin näkemättä. Jos mitään ei kuulu, piti mennä kyselemään apteekista oliko sinne mahdollisesti tullut reseptiä. Tässä vaiheessa oltiin hieman WTF-meiningillä, mutta onneksi lääkäri sitten kumminkin soitteli myöhemmin perään ja totesi itsekin kuurin olleen ehkä turhan lyhyt. Eli Kismetille tuli sama antibiootti, tällä kertaa 1 tabletti 3 kertaa päivässä ja 10 päivän kuuri.

No, kuuria saatiin syötettyä noin 9 päivää, kunnes Kismet alkoi oksentelemaan aina lääkkeen annon jälkeen sen verran, että kuuri jouduttiin keskeyttämään. Mutta tähän todettiin että jos tämä kuuri on toimiakseen, niin 9 päivää pitäisi kyllä olla riittävä.

Taas meni joitakin päiviä kuurin loputtua, niin johan se Kismet taas alkoi pissailemaan tiheästi (jopa parikymmentä kertaa yhden lenkin aikana). Nyt sitten systeri varasi ajan Keravan Evidensialle, josta Kismet sai trimetopriimikuurin (3/4tbl 2 kertaa päivässä toistaiseksi). Virtsanäyte otettiin suoraan rakosta, jossa näkyi jonkin sortin bakteerihippua (tässä toki vaikutti syödyt ab:t). Näyte jäi viljelyyn ja lääkäri sanoi lähettävänsä sen eteenpäin herkkyystutkimuksiin, jos siihen tulee kasvustoa. Sille annettiin aikaa useampi päivä (lääkäri oli torstaina, jossa sanottiin odotettavan ainakin maanantaille asti ellei kasvustoa ole jo aikaisemmin näkyvissä). Perjantaina tuli kumminkin lasku näytteenlähetyksestä ja lääkäriltä myöhemmin viestiä, että näytteessä oli jo selkeästi kasvustoa, joten se lähti eteenpäin tutkimuksiin. Antibioottia syödään siihen asti, kunnes tulokset tulevat ja jatko selviää sitten

Päivitystä

 Laitetaanpa tännekin nyt pikaiset päivitykset, että elossa ollaan.

Ollaan tänä vuonna käyty kahdessa näyttelyssä. Ensimmäinen oli Helsingin Royal Canin Show, jossa tuomaroimassa oli Kinsey Richard. Bordercollieita 35kpl. Mukana oli useampi Magical Joyn sekä pari Tiwiansin bortsua.

Hieman siinä alkuun jännitti, kun urosten arvosteluja seuraili ja lähes jokaisella puhuttiin hampaista, mutta kun uros, jolta tiedettiin puuttuvan useampi P-hammas sai kommentiksi täyden purukaluston, huoli katosi sen sileän tien.

Loppupeleissä meidän porukka nappasi melkoisen potin:

Magical Joy Ain't She Fabulous "Geisha" - NUO-ERI, NUK1, SA, PN4, Vara-Sert

"A bit small in size but very well made with excellent framework. Strong head, good shape and dentition. Strong neck. Firm topline. Very good coat conditioning. Very precise on the move"

Magical Joy Ain't She Awesome "Kismet" - NUO-ERI, NUK2, SA

"Very good type. Strong head without being too heavy. Correct mouth, strong jaws. Dark eye. Good length of neck into very good shoulders. Deep ribcage. Good spring of rib. Firm topline. Very well-muscled. Good coat conditioning. Very precise on the move."

Viva La Tia Revolution "Lara" - VAL-ERI (CH-EXC)

"Not the biggest in size, but very well balanced. Good head shape and size. Dark eyes. Full, clean dentition. Moderate length of neck into good shoulder and hind angulations. In between coats. Steady and clean on the move."

Sekä muun porukan tulokset:

Magical Joy Quickflash Of Hope "Covu" - Avo-Eri, Avk3, SA

Magical Joy Quick Ibizoraya "Sina" - Avo-Eri, Avk1, SA, Pn2, SERT, Vara-Cacib

Magical Joy Quicksilver's Dream "Sofie"- Vet-Eri, Vek1, SA, Vet-Vsp, Vet-Sert, Cacib-V

Tiwian's Take A Chance On Me "Mortti"-Avo-Eri, Avk2, SA, SERT

Tiwian's Foxtrot Footsteps "Haiku" - Avo-EH, Avk4

Lisäksi osallistuttiin kasvattajaluokkaan (ryhmässä Geisha, Kismet, Sina ja Covu) ja MJ oli Rop-kasvattaja (1/3)

"The most typey of the three groups. All have excellent movement with correct low head carriage. The three females are very similar in head and build. All have good coats."

Toinen näyttely oli Espoon Eukanuba Summer Show, jossa tuomarina oli Antti Nieminen.

Bordercollieita ei tässä näyttelyssä ollut kuin 15, mikä hieman jännitti, että oliko syy koirakadossa tuomarissa, päättäjäisviikonlopussa vai olivatko kaikki lähteneet Viroon.

No, näin jälkeenpäin sanottuna tuomarissa ei ollut valittamista, eli eiköhän syy katoon ollut jossain muualla.

Yllättäen meidän porukka kävi jälleen hieman tyhjentämässä pöytää.

Magical Joy Quick Ibizoraya "Sina" - Avo ERI1, SA, PN1, VSP

Magical Joy Ain't She Fabulous "Geisha" - Nuo ERI1, SA, PN2, SERT!

Viva La Tia Revolution "Lara" - Val ERI1, SA, PN3

Tiwians's Rw Maid Marian "Tiitu" - Vet ERI1, SA, PN4, Vet-Rop, Vet-Sert, Vara-Sert

sekä

Magical Joy Ain't She Awesome "Kismet" - Nuo ERI2

Arvostelut:

Geisha:

"20kk, keskikokoinen, oikea tyyppinen. Riittävä luuston vahvuus ja rungon tilavuus. Sopivasti kulmautunut. Hyvä eturinta ja selkälinja. Liikkuu erinomaisella rodunomaisella askeleella. Käyttää hyvin häntää, Hyvä turkki."

Kismet:

"20kk. Oikea tyyppinen, aavistuksen kevyt, korkea, hyvin kulmautunut, tosin hieman ahtaat kyynerpäät. Hyvä eturinta. Liikkuu rodunomaisella askeleella ja käyttää hyvin häntää. Kaunis nartun pää, jossa oikeat linjat. Hyvä turkki."

Lara:

"6 vuotta. Erinomainen tyyppi. Hyvän kokoinen, sopiva luuston vahvuus ja rungon tilavuus. Hyvin kulmautunut. Hyvä selkälinja ja eturinta. Liikkuu rodunomaisella askeleella. Liikkeessä häntä voimakkaasti koukussa. Feminiini keskivahva pää, jossa hyvät mittasuhteet ja linjat. Erinomainen turkki."

Eli meidän porukalle tuli kaikki PN-sijoitukset. Täten Geishalla on nyt molemmat alle 2-vuotiaan Sertit kasassa, eli seuraavat kunnon Sertin metsästykset menevät syksyyn. Katsotaan jos nyt joku kiva näyttely osuu tähän väliin ennen synttäreitä, niin voihan sitä mennä mukaan vaikka ei Geisha sieltä oikein enää mitään saa.

Geishan kanssa käytiin myös Porvoossa kokeilemassa miltä rally-tokon möllikisat tuntuvat. Osallistuttiin ihan mölliluokkaan, jossa sai palkata ja otettiin kaksi suoritusta radalla. Teknisesti, neidillä ei ollut mitään ongelmia kylttien kanssa, mitä nyt istu-maahan-kierrä koiranympäri kyltillä ei G oikein halunnut pysyä maassa ja se uusittiin molemmilla kierroksilla. Mutta ongelma on neidin viretila ja se, että kiihtyessään se alkaa napsimaan minun housuja. Ei huvita lähteä virallisiin ottamaan montaa miinuspistettä napsimisesta, joten yritetään saada vielä tämä napsimisasia karsittua ja sitten voidaan lähteä kokeilemaan niitä virallisia.

Mutta siis mölliradalla tuomaroimassa oli Hanna Salovuori ja pisteitä Geisha sai ensimmäiseltä radalta 97p ja toiselta 95p. Olimme näillä pisteillä kisan 2.

Kävimme Elli Kinnusen koulutuksessa hakemassa napsimiseen neuvoja ja nyt aletaan testaamaan lähteekö tilanne helpottamaan. Alla olevat kuvat on ottanut Haavisto Anni.

Uuden vuoden rally-treenit

Ilmoitin Geishan Viitasen Sirken pitämälle rally-tokon Alo-Avo ratakurssille. Olen Lunan kanssa ollut Sirken opeissa muutamaan kertaan, ja häneltä on yleensä tullut ihan hyviä ohjeita meidän ongelmiin. Emme niinkään tarvitse kylttien kanssa apuja, mutta siinä kuinka saamme koottua koko radan kestävän kisasuorituksen. Geishalla kun palkattomuus tuo joko kiihtymistä tai sitten passiivisuutta. Plus, neidin seuraaminen on edelleen melko hyppivää. 

Ensimmäisenä Sirke käski tehdä palkkaamisen aina luopumisen kautta. Jos kerran palkka kiihdyttää ja aiheuttaa hyppimistä, niin siitä pitää luopua. Toisena, pitäessäni palkkaa kädessä ja sanoessani palkkasanan, minun on yritettävä pitää käsi paikoillaan. Eli tarkoitus on, että Geisha ottaa palkan kädestä eikä niin että minä syötän namin suuhun. Sirke sanoi että Geisha tällä hetkellä reagoi enemmän käteni liikkeeseen, kun suulliseen palkkasanaan. Tämä saa kontaktin katoamaan, kun neiti vilkuilee milloin käsi alkaa liikkumaan.

Kolmantena sain ohjeeksi antaa välillä useamman herkun palkkioksi kuin vaan sen yhden. Geishalla on jäänyt hieman tavaksi se, että se namin saatuaan lopettaa tekemisen. Maahanmenossa tämän näkee parhaiten. Geisha menee maahan ja pysyy siinä siihen asti, että saa namin. Mutta sen jälkeen ponkaisee aina ylös, vaikka pyytäisi pysymään maassa. Sirke totesi, että vastaavaa näkyi muissakin palkkauksissa, lähes joka kerta, kun neiti oli namin saanut alkoi se katsella ympärilleen, ennemmin kuin keskittyi töihin. Eli palkkaamiseen vaihtelua, kun koira ei tiedä odottaako se yhtä vai mahdollisesti kolmea peräkkäistä namia, jää se todennäköisesti odottamaan sen ensimmäisen namin jälkeen.

Hieman ylempään liittyen, sain myös neuvon, jonka sain vuosia sitten Lunankin kanssa. Eli pyydetään koira johonkin tiettyyn asentoon ja aletaan yksitellen laittamaan palkkanameja koiran eteen. Koira luopuu ja odottaa ja mitä kauemmin se odottaa, sitä isomman palkan se saa lopussa. Toki jos taas koira poistuu asennosta, palkka poistuu.

Seuran omissa treeneissä sitten Heini oli tehnyt meille erotteluradan. Erottelu ei itsessään ollut pikkuGeelle ongelma, yhdessäkään kyltissä ei itsessään ollut ongelmaa ja pikkuneiti erotteli ne hyvin. Mutta jos tämä olisi ollut kisarata, olisimme varmaan ottaneet –500 pistettä, koska Geisha hyppi aivan koko ajan. Ei auttanut namista luopumistreenit, vaikka yritin tehdä sen vielä aivan samalla tavalla kuin aikaisemmin.

Heini käski yrittää alkaa luopumaan kädessä olevasta namista. Yleensä vaan, kun nami poistetaan, niin minulla koirat lopettaa tekemisen. Eikä se pakosti liity koiraan mitenkään, vaan jokin minussa muuttuu, mihin sitten koira reagoi. Tämä on käynyt niin Lunan kuin Geishan kanssa.

Geishalla väittäisin, että kylttitehtävät itsessään kiihdyttää, mikä sitten lisää hyppimistä. Koska jos teen seuraamisen toko-tyylillä, neidillä pysyy tassut maassa. Mutta jatketaan treeniä ja yritetään keksiä miten päästä pomppimisesta eroon.

Tavoitekatsaus

Tavoitteet 2022

Luna

Luulen että en laita Lunalle enää harrastusrintamalle tavoitteita. Treenaamme kyllä edelleen tokoa tähtäimessä se EVL-luokan koe, mutta tässä alkaa näitä merkkejä olla sen verran että pahoin pelkään, ettemme kerkeä kokeessa käymään. Mutta edetään päivä kerrallaan.

-

Tässä kävi hieman kuten olin ajatellut, Luna sai Neurontin -kipulääkityksen huhtikuussa käytyämme vuosikontrollissa. Mitään akuutteja kipuja snaapelilla ei ole, mutta lauman veteraanilla alkoi olla hieman vaikeuksia mm. hyppäämisten kanssa. Lunalle ei ole tarvinnut antaa tulehduskipulääkettä. Tämä vuosi pärjättiin myös minimaalisilla eläinlääkärikäynneillä, koska perinteeksi tullutta suolistotulehdusta ei tullutkaan tänä keväänä. Eli kävimme oikeastaan Cartrophen-kuurit hakemassa.

Geisha

Yleiset

Rohkeutta lisää, Geisha kun tuppaa hieman arastelemaan asioita. Heti kun rokotukset on kunnossa, lähdemme kiertämään mätsäreitä ja kisoja, jälkimmäisessä yleisönä, jotta neiti tottuu kunnon hälinään ympärillään.

-

Rohkeutta on kyllä tullut tässä vuoden sisällä lisää, eikä nyt voi sanoa Geishan oikean pelkäävän mitään. Eikä Geishaa hälinäkään häiritse.

Yleisiin asioihin voinee laittaa myös terveystarkit, joissa käytiin syyskuussa. Geishalla tulokset olivat priimaa.

Harrastukset

Aloitetaan tokon ja rally-tokon ohjatut treenit, kunhan perusasiat alkavat olla kunnossa. Voisi sitä pohtia loppuvuodelle jotain mahdollisia möllikisojakin, riippuen miten lähtee asiat sujumaan.

-

Möllikisoihin ei päästy, mutta treenattu ollaan. Pääasiassa aika on mennyt rally-tokon parissa, mutta itsenäisesti ollaan tehty jonkun verran myös tokoa. Rallyssa Geisha osaa suurimman osan kylteistä jopa mestariluokassa, mutta meillä on enemmän ongelmia vireenhallinnan ja siihen liittyvän hyppimisen sekä palkattomuuden ja siihen liittyvän passivoitumisen kanssa. Näitä pitää nyt vaan treenata vielä enemmän, mutta emme ole ehkä niin kisavalmiita, kuin tässä vaiheessa olisin halunnut.

Hieman olen myös miettinyt, että olisiko sittenkin parempi aloittaa kisaaminen tokon puolelta, koska siinä on selkeästi aina yksi tehtävä, jonka jälkeen saisi sosiaalisesti palkata. Rallyssa Geishalla meinaa kiehahtaa yli, mitä useamman tehtävän joutuu tekemään ja mitä pidemmälle edetään tulee sitten se passivoituminen. Enkä oikein voi sosiaalista palkkaa käyttää välissä, koska siitä sitten taas kiihdytään melkoisesti.

Näyttelyt

Virallisissa näyttelyissäkin pitää käydä kokeilemassa, jos näyttää menevän hyvin voisi sitä pohtia ensivuonna tulevan junnuvaliotittelin yrittämistä.

Näyttelyissä tuli käytyä, mutta Geisha kehittyi melko hitaasti junnuluokkaan. Ensimmäisissä näyttelyissä se oli liian puikelo ja meillä oli myös hieman ongelmia liikkumisen kanssa, kun neiti oli tyyliä ferrari. Geisha sai kyllä yhden junnu-Sertin ja yhden tavallisen Sertin, mutta kyllä keskiarvo tuloksissa on reilusti EH:n puolella. Positiivista oli huomata, että suurin osa tuomareista ei noteerannut hammaspuutoksia ja ne jotka huomasi, eivät siitä rokottaneet. 

Patukat ovat syntyneet siinä mielessä hieman huonoon aikaan, että heidän junnuluokka osui ajankohtaan, jossa näyttelyitä ei ollut niin paljoa. Olisi tässä toki mahdollisuudet vielä jos jaksaisi Lahden lisäksi Tornioon asti ajella, mutta siihen laitan oman rajani. Joten junnuvaliotittelille saa nyt heittää hyvästit. Metsästetään sitten myöhemmin niitä tavallisia Sertejä.

Vuosi 2023

Luna

Lunan ainoa tavoite on pysytellä terveenä.

Geisha

Yleiset

Geishalla on lenkeillä kiihtymisongelmaa, jota tässä on nyt yritelty koulutella pois. Neiti kiihtyy nollasta sataan todella helposti, ja kiihtyessään esiintyykin sitten ongelmakäytöstä, kuten vetämistä ja jahtaamista. Ollaan käyty Control Unleashed-luennoilla ja Lystitassun Paimenkoirakurssilla. Mutta edelleen, jos Geisha kiihtyy niin itsehillintä lentää ikkunasta ulos salamana.

Harrastukset

Yritetään nyt lähteä ensi vuonna sinne kisoihin. Alkuperäinen ajatus oli, että tähtäisin vuoden tulokas-kisoihin, mutta tähän suunnitelmaan olin kuvitellut, että olisimme kisavalmiita vuoden vaihteessa. Joten en laita tavoitetta nyt ihan niin ylös, aloitetaan siitä, että käydään jotain kisaa kokeilemassa.

Näyttelyissäkin ehkä käydään, jos osuu jotain lähettyville.