Hot 'n' Dog rallytokovalmennus

Käytiin eilen Geishan kanssa Eläinpalvelu Hyvän järjestämässä Saana Töttölän (Hot 'n' Dog) rallytokokoulutuksessa.

Ajatus oli saada jotain uutta ajatusta, mitä lähteä yrittämään Geishan vireenhallinnan kanssa. Mulla itselläni vaan on isoin ongelma saada kerrottua se meidän ongelma suullisesti (ja tämä ei koske pelkästään koiraharrastusta, näkisitte kun olen itse tai koiran kanssa lääkärillä. Kaikista "ongelmista" puhuminen on todella hankalaa.) Minulle iskee ahdistus, kun ajattelen, että kohta minun pitää osata kertoa tilanteesta, ja sitten minua alkaa ahdistamaan se ajatus siitä ahdistuksesta ja sitten lisäksi vielä ärsyttää, kun tiedän että tilanteessa ei ole mitään "pahaa", mutta en saa sitä ahdistusta pois. Sitten siinä on todella hankala saada sanotuksi yhtään mitään järkevää (sori vaan kouluttajille). Onneksi tätä ongelmaa ei ole muissa treeneissä, kuin näissä, missä pitää syvemmin käydä omia ongelmia läpi.

Käytin Geishan pidemmällä aamulenkillä ennen treenejä. Olen tullut siihen tulokseen, että siltä vaan pitää saada pahimmat virrat pois ennen treeneihin menoa ja tästä myös Saana sanoi ensimmäisenä. Että Geisha ei todennäköisesti ole koira, jonka voi ottaa autosta suoraan tekemään, vaan sen pitää saada energiaa purettua. No nyt näissä treeneissä, neiti valitettavasti joutui odottamaan pari tuntia autossa ennen meidän vuoroa, mutta selkeästi aamun pidempi lenkki oli silti vienyt sen pahimman virtapiikin pois.

Näytin hieman meidän tilannetta. Geisha siis seuraa nykyään ihan hyvin, mutta heti jos seuraamisen yhteydessä yritetään tehdä jokin liike kyltillä, vippaa kierrokset taivaisiin. Pahimpia ovat johonkin suuntaan pyörivät liikkeet, perus istu-maahan yleensä onnistuu ihan hyvin.

Siinä sitten pohdittiin, johtuuko Geishan vinkuminen/napsiminen oikeasti mistä. Onko se vaan niin innoissaan tekemisestä, onko se tehtävien määrä, tehtävien kesto, epävarmuus tehtävästä vai mikä.

Itse mietin kestoa, mutta Saana oli ehkä hieman eri mieltä, koska Geisha pystyy tekemään pitkän seuruun ongelmitta. Hän myös kysyi, jos Geishalle piilottelee nameja, jaksaako se niitä etsiä. Ei neidillä ole minkään tuollaisen kanssa ongelmia, se jaksaa etsiä kyllä sekä nameja että nose-hajua pitkääkin ja samaten vaikka olisi vaikea aktivitettilelu, niin se kyllä jaksaa sen kanssa touhuta pitkään, vaikka nameja ei usein tipahtelisikaan. Ja se jatkaa kyllä sen aktivointilelun kanssa touhuamista pitkään sen lelun tyhjenemisen jälkeenkin.

Yritettiin vielä tehdä monta tehtävää peräjälkeen ilman seuraamista välissä, mutta tämä oli itselle tosi hankala, kun yritti äkkiä keksiä liudan liikkeitä mitä tehdä. Ja kun tuo tila ei ollut kumminkaan mikään suuri, niin meillä nopeasti tulikin seinät vastaan joka suunnassa. Siihen sitten vielä vauhdikas koira, niin voin sanoa että olin itse aivan sekaisin. Mutta yllättävän vähän Geisha kumminkaan siinä, sekoilusta huolimatta, reagoi, kyllä sieltä muutamaan kertaan alkoi kuulua hönkäilyä ja pari kertaa meinasi lahkeesta napata ja pariin kertaan kuului pientä piippausta, mutta kun välillä omissa treeneissä se on ollut paljon pahempaa.

Kotiläksynä tuli yrittää selvittää missä vaiheessa Geisha kiihtyy. Eli tehtävä on tehdä putkeen taas useampi eri liike (nyt toki rauhassa ensin miettiä ennakkoon mitä teen) ja yhdellä kerralla kehua rauhallisesti aina kuin neiti tekee oikein ja toisella kerralla ilman kehua ja lopuksi vasta palkka. Ja katsoa onko eroa näiden kahden välillä, lähteekö G kiihtymään jommassakummassa tapauksessa helpommin.

Saana ennemmin itse epäili epävarmuutta tehtävästä ja sen lisäksi, Geisha on melko vahvasti liikkeen perään, joten minun pitäisi vähintään vähentää käsiohjausta (nyt kädet huitelee kuulemma paljon) tai yrittää opettaa neiti kokonaan niistä pois. Tämä on yksi asia, mitä olen itsekin miettinyt.

Toinen ohje oli, että rauhoitetaan ne pyörivät liikkeet. Eli sen itse ohjaisin rauhallisemmin ja aina pyörivän liikkeen jälkeen olisi pysähdys ja rauhallinen namipalkkaus. Monelle koirakolle ennen meitä Saana totesi, että taskunamipalkkaus on vireen tappamista (jos koira on jo lähtökohtaisesti matalahkovireinen), mutta Geishan kohdalla totesi, että tässä on nyt taas koira, jolle se taskunamipalkkaus sopisi, koska me haluamme sitä viretasoa alaspäin.

Eli kyllä me jotain saatiin kumminkin tehtyä, vaikka minä en ahdistuskissani oikein osannut selittää mistään mitään. Saati vastata kaikkiin kysymyksiinkään. Kuukauden päästä meillä on sitten seuraava valmennuspäivä, jolloin katsotaan miten kotiläksyt on tehty.