lauantai 31. joulukuuta 2016

Vuoden 2016 tavoitekatsaus sekä uudet tavoitteet

Tässä on nyt jonkinlaista listausta minun ja Lunan tämän vuoden ja ensivuoden mahdollisista tavoitteista/suunnitelmista.

Vuoden 2016 tavoitteet

Toko
Tokokokeiden korkkaus! Varmaan puolisen vuotta se on ollut jo suunnitelmissa, mutta ensi vuonna aion oikeasti käydä Lunan kanssa tokokokeissa. En nyt tiedä voiko tätä oikeastaan pitää tavoitteena, kun asia on jo 99% varmuudella päätetty. Mutta sanotaanko että tavoitteeksi voitaisiin ottaa vaikka TK1:sen! Näkee sitten vuoden päästä ollaanko lähelläkään tavoitetta. :D
Tähän voisi myös ottaa sosiaalisen palkkauksen kehittämisen, turvaudun edelleen aika paljon namipalkkaan.

✓ Tavoite saavutettu 
Kuuden kokeen jälkeen (2x3.tulos, 1x2.tulos ja 3x1.tulos) saavutimme syyskuussa tämän tavoitteen ja Luna on nykyään TK1 Isbahan’s Mystery. Sosiaalista palkkausta ei ehkä tullut niin kehitettyä, mutta lelupalkkausta ollaan saatu eteenpäin. :D

Taipumuskokeet
Käydään uudestaan taipumuskokeissa kokeilemassa hyväksyttyä tulosta. Tietysti sitä ennen pitää hieman harjoitella vielä jäljestystä, varsinkin niitä pidempiä jälkiä.

✗ Tavoite saavuttamatta 
Ilmoitin Lunan kolmeen eri taippariin ja yhteenkään ei mahduttu mukaan. Loppusyksyllä sitten pidin tärkeämpänä TK1:sen hankkimista kuin taippareihin menemistä. Mutta jäljestystä olemme harjoitelleen muutamaankin otteeseen ja neiti on tässä iän karttuessa alkanut jaksaa keskittyä todella hyvin myös pidempiin jälkiin.

Agility
Agilityssa voisi yrittää käydä kokeilemassa epävirallisia kisoja, kun johonkin lähettyville osuvat.

✓ Tavoite saavutettu 
Kävimme vuoden aikana ehkä 3? epävirallisessa möllikisassa.

Terveys
Yritän saada Lunan vietyä selkäkuvauksiin. Muuten on kaikki jo tutkittu.

✓ Tavoite saavutettu 
Selkäkuvat hoidettiin lopputalvesta alta ja Lunahan on priimaa selältään.

Näyttelyt/Mätsärit
Tavoitteena kehittää tuota pöytäkäyttäytymistä. Hetken aikaa se oli jo hyvä tänä vuonna, mutta muutamalla viime kerralla ollaan menty paljon takapakkia, joten otetaan tämä taas työn alle. Eli tavoitteena totuttaa neiti seisomaan pöydällä rimpuilematta tai muuten sätkimättä sen hetken kun tuomari sitä tutkii. Samalla tietysti treenataan sitä vieraiden sietämistä lisää.

✓ Tavoite saavutettu 
Kyllä minä laittaisin tämän saavutetuksi. Suurin osa meidän näyttely/mätsärikäynneistä on sujunut todella hyvin. Pari pientä epävarmaa pöytätilannetta meillä oli (esim. Lahden näyttely) mutta niitä on niin vähän (tai sitten aika kultaa muistot…) että en laittaisi niille hirveästi arvoa. Luna siis pysyy nykyään todella hyvin paikallaan pöydällä, tosin ei ne niitä vieraita taida sietää sen enempää kuin viime vuonnakaan.

Muuta 
Viimeiseksi tavoitteeksi voisi ottaa jonkun uuden lajin kokeilemisen. Nosework on käynyt mielessä, kun tuo neiti tykkää nenäänsä käyttää, mutta katotaan mihin päädytään. :) 

✓ Tavoite saavutettu 
Nose Workia sitten valikoitui meidän uudeksi lajiksi, kävimme keväällä alkeiskurssin ja syksyllä jatkokurssin. Edettiin jopa niin hyvin, että neiti suoritti ensimmäisen luokan virallisen hajustestin hyväksytysti loppusyksystä! Luna on aivan fiiliksissä tämän lajin kanssa ja sen hermot kestää todella hyvin hajunetsimistä.


Vuoden 2017 tavoitteet

Toko
Tokossa pohdin laitanko tavoitteet kuinka korkealle. Alimmillaan pitäisin tavoitteet AVO-luokan korkkauksessa tai sitten AVO1 –tuloksen saamisessa tai ylimmillään TK2:sessa. Meidän toko-tilanne on kyllä sellainen että uskoisin meidän lähtevän vuoden 2017 puolella kokeisiin, mutta riittääkö meidän taidot vielä TK2:seen… Eli taidan laittaa meidän tavoitteen tuohon ainakin yhteen AVO1 –tulokseen, näin meillä on haastetta kumminkin, mutta en pidä tavoitetta mahdottomanakaan. :)

Nose Work
Jos vaan lajin kokeet alkavat ensivuonna, niin pyrimme käymään ainakin kertaalleen kokeilemassa. Voisin laittaa tavoitteeksi jos vain kokeet tosissaan lähtevät käyntiin niin yritämme saada 1.luokan kokeen hyväksytysti läpi.

Taipumuskokeet
Pidetään tämä muuten samana kuin viime vuonna, mutta yritetään nyt ylipäätään päästä sinne kokeeseen.

Terveenä pysyminen
Tätä nyt en sinällään pitäisi tavoitteena kun terveenä pysyminen pitäisi olla enemminkin oletus kuin tavoite. Mutta yritän tehdä parhaani ennaltaehkäisemällä vaivojen syntyä, eli Luna pääsee ensi vuonnakin uimaan ja hierojalle ja yritän kotona tehdä enemmän venytyksiä jottei neiti menisi aivan jumiin.

sunnuntai 25. joulukuuta 2016

Joku on tainnut olla kiltti tyttö

Niin se joulu tuli ja meni. Me vietimme aaton Lolan ja tädin perheen luona Vantaalla. Pakkasimme paketit muovipusseihin ja haimme vielä mummin matkalla. Tädin luona purin paketit kuusen alle ja siinä naureskelin kun todella monessa paketissa näytti olevan Lunan nimi. :D



Siinä sitten porukat kävi saunassa, jonka jälkeen syötiin jouluruoka. Sekä Lola että Luna pyöri keittiön pöydän alla herkkujen toivossa, mutta tällä kertaa ei tainnut keneltäkään pahemmin tippua mitään syötäväksi kelpaavaa. Molemmat tytöt saivat kyllä muiden syötä pienet annokset jouluruokaa (pääasiassa lohta, herneitä ja porkkanalaatikkoa, mutta laitoin Lunalle kyllä hieman kinkunmurusiakin päälle).

Kun saatiin syötyä, alkoi pakettien jako jas erkku toimi jakajana. Siinä tuli varmistuttua että en tosissaan nähnyt väärin, kun katsoin monessa paketissa olevan Lunan nimen. Neiti nimittäin taisi saada kaikista eniten niitä paketteja lopulta. Alkuun tyttö oli kiinnostunut paketeista ja avasi itse pari ensimmäistä, mutta sitten jossain vaiheessa iski mustasukkaisuus kun Lola käveli Lunan pakettien ohi. Luna sitten ärähti kunnolla, mutta se nyt jäi pelkkää ärähdykseen eikä neiti edes osunut Lolaan. Lola kumminkin otti tästä nokkiinsa (enemmän varmaan suuttui siitä että korotin ääntäni Lunalle) ja mökötti koko loppuillan, myöskään Luna ei enää tämän jälkeen innostunut pakettien avaamisesta. Luna kumminkin omaa kultakalan aivot ja sen mökötys loppui heti kun joku käveli keittiöön.

"Kyllä mä nyt murjotan" - Lola


Lolahan puolestaan ei ole koskaan ymmärtänyt pakettien päälle, se kyllä haistelee niitä jos paperien alta tuoksuu jotain hyvää, mutta siinä se. Yritin kyllä innostaa vanhempaa neitiä pakettien kanssa, mutta minähän ne jouduin sille avaamaan. Luna tosin tuli joka kerta katsomaan mitä Lolan paketeista löytyy.

Molempien tyttöjen paketeista löytyi kasa herkkuja, Luna sai myös luita ja pari lelua.

Kotiin olikin unohtunut vielä yksi paketti!

Lunan kaikki joululahjat
 Innostuin myös tekemään blogille/Lunalle facebook –sivut, jos kiinnostaa tiheämmät päivitykset (esimerkiksi valokuvia julkaisen useammin ja ehkä enemmän fb-sivuilla kun mitä blogiin saan laitettua), niin tulkaa tykkäämään!

FB-sivuille pääset joko tästä: https://www.facebook.com/cockeriLuna/ tai tykkäämällä tuolla sivupalkissa olevasta tykkää-napista.

lauantai 24. joulukuuta 2016

perjantai 16. joulukuuta 2016

Tekevälle sattuu ja tapahtuu

Keskiviikkoiltana systeri silitteli sängyllä makaavan Lunan tassua ja neiti vingahti vetäen tassun pois. Tämä herätti huomion, koska parina edellisenä päivänä Luna oli myös vingahtanut kun joku oli vahingossa osunut tassuun. Silloin laitoin vinkumisen sen piikkiin että äiti esimerkiksi tallasi tassun päälle sen verran kovaa ja tämä teki kipeää, mutta nyt sängyllä ei kumminkaan ollut sellaisesta kyse. Systeri hiplaili tassua hieman enemmän ja totesi Lunan aristavan kannuskynnen kohdalta.

Minä aloin sitten tutkimaan tarkemmin ja voin sanoa että jo kynnen esiin saaminen oli työntakana, kun vähänkin kynteen osuessa Luna alkoi vikisemään ja vetämään tassua pois. Hetken yrittämisen jälkeen sain kaivettua kynnen esiin ja se oli selvästi vaurioitunut. Kynnen sisällä aivan yläreunassa oli verta kertynyt ja kynnessä meni halkeama. Se oli selvästi kipeä. Laitoin ensin tassun pakettiin, ajatellen ettei se kynsi nyt jää enää mihinkään kiinni, mutta se paketti näytti häiritsevän Lunaa paljon enemmän kuin se itse kynsi, joten otin sen nukkumaan mennessä pois. Sekin tosin oli tappelun takana, kun aloin irrottaa tassun ympäriltä itseensä kiinnittyvää sideharsoa neiti kiljui ja rimpuili kuin olisin yrittänyt sahata sitä tassua irti. Pyysin sitten systeriä pitämään Lunasta kiinni, jotta voin leikata siteen auki, alistui tyttö vinkuen kohtaloonsa ja pysyi paikallaan vaadittavat 15 sekuntia että tassu oli vapaa.

Luna käveli ihan normaalisti, koska kannuskynsi ei tietenkään liikkuessa osunut maahan. Hetken siinä mietin illalla, että seurataanko me tilannetta vielä vai varaanko eläinlääkärille ajan. Päädyin lopulta varaamaan lekuriajan, kun ajattelin että minun oli tarkoitus viikonloppuna trimmata tyttö ja leikata kynnet ja noilla neidin sen hetkisillä reaktioilla, minun ei tehnyt mieli edes yrittää kynsien leikkuuta.

Eli seuraavana päivänä töitten jälkeen kävin kotona nappaamassa Lunan ja systerin kyytiin ja huristeltiin Keravan Evidensiaan. Positiivisena yllätyksenä paikalla oli minun lempieläinlääkäri Anu Jäminki. Ilmoittautumisen jälkeen tutusti käytiin vaa’alla, ja painoa oli tällä kertaa 10,7kg. Ollaan vaihteeksi päästy alle 11kg ja toivottavasti siinä pysytäänkin.

Sitten hoitaja ohjasi meidän tyhjään vastaanottohuoneeseen odottelemaan lääkäriä.  Sitä lääkäriä sitten odoteltiinkin melkein 20 minuuttia ja jopa Luna joka tasantarkkaan taas tiesi missä ollaan, kyllästyi piilottelemaan tuolien alla ja tutkiskeli huoneen läpi.

Lopulta eläinlääkäri saapui ja pienen alkututkimuksen jälkeen alkoi tutkia tassua. Saatuaan kynnen esiin Jäminki totesi heti sen olevan murtunut. Sitä katsottiin siinä hetkenaikaa jonka jälkeen lekuri oli sitä mieltä että laitetaan Lunalle rauhoite, jotta he pystyvät tutkimaan sitä tarkemmin ja leikkaamaan sen. Siinä oli puhetta että voi olla että koko kynsi joudutaan poistamaan, mutta sitä ei pystynyt sanomaan varmasti ennen tarkempaa tutkimusta. Kynsivaivat kun ovat normaalisti todella kipeitä eikä niitä pysty kunnolla hoitamaan ilman rauhoitusta/nukutusta.

Neidille laitettiin sitten piikki jalkaan ja jäimme hämärään huoneeseen odottelemaan Lunan sammumista. Meni varmaan 5 minuuttia ennen kuin alkoi näkyä minkäänlaisia merkkejä väsymyksestä ja siitä meni seuraavat viisi minuuttia ennen kuin tyttö lysähti avustuksella maahan.  Seuraavalla 10 tai 15 minuutin aikana hoitaja ja eläinlääkäri kävivät välillä vilkuilemassa joko Luna on valot pimeenä, mutta joka kerta kun ovi kävi aukesi tytönkin silmät vaikka se olisi kuorsannut hetkeä aikaisemmin.

Taistellaan rauhoitusta vastaan
(hieman huonompi kuvanlaatu kun huone oli todella hämärä)
Mutta rauhoitus lopulta voitti
Lopulta hoitaja otti Lunan mukaansa huolimatta siitä että neidillä oli silmät apposen auki todeten että se todennäköisesti rauhoittuu uudestaan kun he laskevat sen pöydälle. Näin ei kumminkaan tainnut käydä, kun laskusta jälkeenpäin huomasin että Lunalla oli käytetty rauhotteiden lisäksi ihan nukutusainetta ja työssä oli veloitettu suonensisäisestä anestesiasta. Eläinlääkäri tästä mainitsikin että jos Luna ei rauhoitu tarpeeksi he laittavat sen sitten kunnolla untenmaille.

Odottelimme sitten hieman reilu puolisen tuntia odotustilassa. Lopulta eläinlääkäri tuli sanomaan että kynsi ei ollut murtunut kokonaan, joten he lyhensivät sen siihen murtumakohtaan asti. Loppukynsi oli ehjä ja tukevasti kiinni eikä varpaassakaan tuntunut olevan vikaa, joten se sai jäädä paikalleen. Eläinlääkäri tosin naureskeli että taitaa Luna olla hieman kipuherkkä koira, koska joku muu koira olisi voinut olla reagoimatta murtuneeseen kynteen (tästä tuli tädin Topi mieleen, se on varmaan just sellainen ettei se edes huomaa vaikka kynsi murtuisi). He leikkasivat muutkin kynnet siinä samalla ennen kuin pistivät heräteaineen.

Odottelimme siinä aulassa vielä jonkun aikaa, kun Luna heräili. Lopulta käytävästä kuului ääni kuinka hoitaja yritti houkutella jotakuta liikkumaan, eikä siinä paljoa tarvinnut arvata että Luna siellä tokkurassa epäröi vieraan kanssa liikkumista. Nousimme penkistä kurkkasimme käytävään, tokkurasta huolimatta tuon pääkoppa toimi sen verran että kyllä se meidät tunnisti ja laittoi isomman vaihteen päälle. Systeri sitten odotti Lunan kanssa kun minä maksoin ja otin neidin kipulääkityksen. 1,5 tuntia meni kokonaisuudessan aikaa ja rahaa paloi hieman reilu 150€, mutta siitä onneksi vakuutus maksaa noin puolet takaisin.

Loppuilta menikin Lunan osalta aika tokkurassa vaikka se siinä hiljalleen alkoi heräilemäänkin. Naurettiin, kun kahdeksan maissa illalla tuli posti, niin vaikka tuo neiti tajukankaalla kuorsasi sängyssä niin yllättäen se olikin salamana ovella posti suussa. Saisi varmaan olla aika tujuissa aineissa ettei Luna postiin reagoisi. :D Käytin tytön vielä hetki ennen nukkumaanmenoa ulkona, kun se ei ollut pissannut eläinlääkäristä tulon jälkeen, mutta vaikka kuinka käveltiin ja neiti näytti etsivän pissapaikkaa se ei suostunut pissaamaan. Näinhän se on ollut edellisilläkin rauhoituskerroilla, että vaikka olen juossut Lunan kanssa ulkona niin se ei ole pissannut 5-8 tuntiin eläinlääkäriltä tulon jälkeen. Nyt vain hieman harmitti kun edellisen kerran neiti oli pissannut päivällä, joten siinä tuli todella pitkä tauko. Äiti oli sitten vienyt Lunan neljän jälkeen ulkona ja sitten tyttö oli suostunut pissaamaan.


Nyt on muutaman päivän kipulääkekuuri ja katsotaan ettei mennä metsään juoksemaan ihan heti.


Jostain syystä kengästä ei voinut päästää irti

Ei edes sylissä :D 
 
Liian väsynyt jopa liikkumaan herkun takia

Lunan uusi nimilaattakin saapui postissa, ehkä oli jo aikakin vaihtaa laattaa. :D 


keskiviikko 14. joulukuuta 2016

Treenivideoita

Sain taas varattua treeniajan keskiviikkoaamulle, mikä oli minun kuukauden ainoa vapaapäivä. Hieman kävi huono tuuri siinä suhteessa, että kaksi päivää aikaisemmin huomasin iltavuorosta tullessani hissiin ilmestyneen lapun rapun vahauksesta samaisena päivänä sekä liikkumiskielto 8-12 välille. Siinä hieman kirosin mielessäni, että miten he osuvat joka kerta sellaiseen päivään kun olen joko iltavuorossa tai vapaalla?!  Aikaisemmin he ovat vain ilmoittaneet, että vahaus päivänä X ja aikavälillä A-B, mutta nyt oli paljon tarkempi lappu ja mielessä kävi että näinköhän tämän on minusta johtuvaa. Viimekerralla ilmoitus oli tosissaan tyylillä ”vahaus alkaa klo 10” ja minähän ajattelin järkevänä että käytän Lunan ulkona 9.30, jotta keretään takaisin ennen vahaksen alkua. No, enhän minä sitä taas tiennyt että he aloittavat rapun pesemisen jo aikaisemmin. Minä siinä sitten ramppasin Lunan kanssa ulos ja takaisin sisälle ja lähdin vielä itse töihin.

Halli oli kumminkin jo varattu, joten jätin siivoojalle lapun että minun täytyy lähteä treeneihin klo 9.30, ja jos mitenkään voivat niin jättäisivät 4. kerroksen vahauksen hieman myöhäisemmäksi.

Laitoin tästä vielä kuvan facebookin Koirat-ryhmään ja siellähän siitä nousikin paljon isompi haloo kuin mitä olin kuvitellut.

Kahdeksalta sitten seuraavana aamuna heräsin kun siivooja imuroi rappukäytävässä. Yritin siinä aamupalaa syödessä samalla kuunnella, että tulevatko siivoojat vahaamaan kerrosta, mutta mitään siihen viittaavaa ääntä ei kuulunut. Kun sitten lopulta lähdin treenikamat ja Luna sylissä, ei siivooja ollut edelleenkään tullut takaisin meidän kerrokseen.

Lähdin kumminkin sen verran ajoissa, että treenipaikalla kerkesin hyvin ulkoiluttaa Lunan vaikka sillä oli nyt kaikki hajut taas mielessä eikä meinannut keretä pissaamaankaan.

Enpä ollut (taaskaan) pahemmin suunnitellut treenejä, pitäisi varmaan opetella ottaa itteä niskasta kiinni tässä asiassa. Käytiin pääasiassa taas avoimen luokan liikkeitä läpi ja viimeiseksi tunnistusnoutoa ja loppukevennykseksi hieman noseworkia.

Tällä kertaa isoimmat ongelmat oli kaukokäskyissä, tunnistusnoudossa sekä paikalla istumisessa. Kaukoissa Luna on jostain syystä alkanut tulla istu-maahan vaihdossa eteenpäin. Tämän saan osittain korjattua takapalkalla, mutta sitten meinaa tulla ongelmaksi että tuo vaihdoissa kääntyy hiljalleen namia päin. ._. 
Uusi kapulan testissä

Tein paikkaistumista aikalailla tunnin lopussa ja ensimmäistä kertaa ehkä ikinä, Luna meni useaan otteeseen maate! Palasin takaisin ja käskin sen takaisin ylös, mutta noin puolenminuutin jälkeen se meni takaisin maate. En tiedä oliko neiti yksinkertaisesti vain niin väsynyt, että se ei jaksanut istua vai missä oli vika. Palkkasin sitten muutamaan kertaan hieman tiheämmällä välillä, jotta Luna pysyi istumassa.

Tunnistusnoudossa taisi vire olla se isoin ongelma. Ensimmäinen nouto sujui todella hyvin, Luna haisteli kaikki kapulat ja toi oikean. Mutta sen jälkeen mentiin aika jyrkkää alamäkeä. Toisella kierroksella neiti osui oikeaan kapulaan heti ensimmäisenä ja nosti sen, mutta en tiedä alkoiko se epäillä sen oikeutta, kun se kävi vielä muut kapulat läpi ja vaihteli kapulaa. Lopuksi se kyllä toi oikean takaisin. Seuraavat muutamat kerrat Luna vain nouti ensimmäisen suuhun osuvan kapulan. Minä halusin kumminkin onnistuneen suorituksen ennen lopettamista, niin helpotin liikettä pienentämällä kapularinkiä ja lähettämällä Lunan hieman lähempää. Luna lähti taas vauhdilla, joten sanoin vielä ”nätisti”. Luna pysähtyi keskelle kapularinkiä ja lähti siitä sitten etsimään kunnolla haistellen sitä omaa kapulaa.

Meillä oli myös pientä ongelmaa kapulan noudossa. En tiedä tekikö tokotunnilla tehdyt innostamistreenit hieman hallaa meille, kun nouto on ollut meillä tasaisen varma liike.  Ja nyt Luna oikeasti karkaa noutoon. Voin tässä kieltää ja jättää palkkaamatta kun neiti näin tekee, mutta se ei kyllä täysin poista sitä epävarmuutta, että lähteekö Luna vaiko ei. Yleensä se ei ensimmäisen kiellon jälkeen enää karkaile.

Ainut lelukuva mistä sai jotain selvää :D
Sitten positiivisiin puoliin treeneissä. Seuraaminen oli minusta yllättävän hyvää jopa videolta katsottuna. Kyllä siellä pientä jätättämistä näkyi ja huomion herpaantumista, mutta muuten minusta hyvin vaikka palkkaakaan ei herunut joka välissä kuten normaalisti.

Myös jäävät sujuivat todella hyvin. Luna erotteli käskyt hyvin. Itse voisin alkaa kiinnittää huomiota omiin kroppa-apuihin ja niiden vähentämiseen.

Ruutu oli myös tosi hyvä. Luna teki alkuun hienosti, mutta minä kun en näköjään osaa lopettaa ajoissa niin pari sellaista hieman hakevaa suoritustakin siellä oli.

Tähän perään hieman videota treeneistä. Pahoittelen videossa on välillä kohtia jossa ei näy muuta kuin tyhjä ruutu kun arvioin pieleen missä kohti minun pitää olla jotta näyn kuvassa. :D 


Loppuun otettiin hieman noseworkia loppukevennykseksi ja yllättäen Lunasta löytyi taas puhtia. Otin alkuun pari helpompaa piiloa ja lopuksi sitten vaikeamman (tämä viimeinen on videolla). Ensimmäiset löytyivät helposti, mutta viimeiseen menikin sitten suunnilleen viitisen minuuttia. Mutta Luna jaksaa kyllä oikeasti etsiä melko pitkään eikä lähde tässä kovin heppoisesti tarjoamaan löytöä jos sitä ei oikeasti ole löytynyt. Erona tietysti oikeaan tilanteeseen, en tässä antanut minkäänlaista neuvoa Lunalle, kun kisoissahan saan osoittaa kohtaa mitä Luna ei ole haistellut jos ei haju meinaa muuten löytyä.



Treenien jälkeen lähdin vielä metsälenkille neidin kanssa, kun kello 12 asti piti pysyä kotoa pois. Luna on siinä mielessä hieman hassu, että sen pitää tehdä tarpeensa ennen metsään menoa ja sitten minä kannan kakkapussia mukana tunnin metsässä oloajan kun ei tuossa välillä ole edes yhtään roskista. Saman se tekee koirapuistossa, että sinne puistoon ei tee kun äärimmäisessä hädässä ja heti kun ollaan puiston porteista pihalla niin heti pissataan portin pieleen.

Lenkillä saatiin olla aikalailla rauhassa, Lunakin oli sen verran väsynyt että ei jaksanut pahemmin edes hepuloida vaan nätisti kulki joko pari metriä edellä tai heti perässä. Puolessa välissä olin kuulevinani ihmisen viheltävän ja toisella puolella pellonreunalla näinkin naisen ja kultaisennoutajan. Jatkettiin matkaa törmäämättä kehenkään ja aivan loppulenkistä, kun olimme 5 metrin päässä lähtöpellosta, meidän eteen ilmestyikin vapaana oleva bichon frisé. Luna ei sitä kerennyt tajuamaan (eikö sitten erottanut sitä lumihangesta :D ) kun kutsuin tytön takaisin viereen ja nappasin pannasta kiinni. Tämä vieras koira tuli sitten myös lähelle ja tässä vaiheessa neiti tajusi vieraan ja alkoi ärhentelemään. Minä siinä yritän pidellä vierasta kauempana ja katsella että missäköhän pikkukoiran omistaja oli. Hetkenpäästä alkoi kuulua metsästä huhuilua ja samalla kun näin sivusilmällä naisen ilmestyvän huomaan pellolta saapuvan vapaana vanhan kultaisennoutajan. Minä yritin siinä jäisellä maalla pidellä Lunasta kiinni niin ettei se pääse ärähtämään vieraille, jotka molemmat olivat ihan kiltin oloisia. Kun nainen sai kutsuttua koiransa hieman kauemmaksi, uskalsin päästää Lunankin irti. Tyttö kulki siinä häntä alhaalla ja niskavillat varottavasti pystyssä, mutta haisteli ja antoi haistella muuten ihan nätisti. Jos kulttis yritti tulla liian päälle, niin sitten alkoi kuulua varoittavaa murinaa, mutta näiden urosten (molemmat oli siis poikia) omistaja vaan naureskeli että kyllä nartun pitää pitää urokset kurissa. Nainen otti lopulta koiransa kiinni ja oli jatkamassa matkaa pellolle johon mekin suunnattiin, kun Luna sitten veti spurtin ja juoksi edeltä. Pellolla neiti sitten olisi ollut leikkituulella ja hepuloi ja spurttaili näiden nyt kiinni olevien urosten ohi moneen kertaan ja urosten omistaja vaan jatkoi naureskelemista. Siinä sitten totesin että taitaa olla parempi että minä menen edeltä ja jatkoin matkaa. Luna jatkoi spurttailua pellolla yksikseen jonkun aikaa, kunnes pillillä kutsuin sen luokse. Täytyy sanoa että siinä oli taas pieni ylpeyden aihe, kun neiti otti heti suunnan minun luokse ja jäi sitten nätisti vierelle kävelemään. 







Koirat 2016

Viime vuonna messarissa pohdin, että voisin ottaa Lunan seuraavalla kerralla mukaan, kuinka olisi hienoa jos se saisi hyvän arvostelun ja sijoittuisi isossa näyttelyssä! Mutta tässä vuoden sisällä tuli kohdattua todellisuus että eipä taida tuo minun punainen neiti olla voittaja-ainesta ollenkaan, joten pidin turhana maksaa hirveitä näyttelymaksuja näyttelyyn, missä se ei todennäköisesti kumminkaan sijoittuisi.

Joten Luna sai jäädä kotiin ja lähdimme systerin kanssa kannustamaan E:tä ja Vanillaa sekä muuten vain tuhlailemaan rahaa. Pääsimme paikalle sopivaan aikaan kun bordercollie urosten kehät vetivät viimeisiään. Kehän tuomari oli todella tiukka eikä herra tuntunut pitävän nuorista koirista ollenkaan, joten ei tullut täytenä yllätyksenä kun Vanilla sai EH:n vaikka muuta toivottiin. Junnunartuista vain 1 sain ERIn eikä sekään saanut SA:ta, urosjunnuilla oli myös vain yksi ERI SA:lla.

Systeri keskusteli taas tämän mahdollisen tulevan pennun kasvattajan kanssa, kun minä taas keskityin enemmän rapsuttelemaan lähellä olevia bordereita ja seurasin kehiä. Rapsutettavana minulla oli välillä Vanillan lisäksi Vanillan äiti sekä. Meidän vieressä oli sitten vieraampi nainen bc-narttunsa kanssa  ja naureskelin kun tämä narttu aina välillä vilkuili minua varmaan katsoen kun kaikki muutkin sai rapsutuksia. Siinä sitten kehien loppupuolella huomasin tämän viereisen vieraan koiran olevankin kuono minussa kiinni ja kun käännyin sitä katsomaan niin koira tuli vielä enemmän iholle ja lösähti istumaan siihen viereen kuin ilmaisten että nyt on hänen vuoro olla rapsutettavana. Kysyin nopeasti siinä seisovalta omistajalta että oliko narttu menossa vielä kehään ja kun ei ollut niin aloin sitten rapsuttelemaan tätä vierasta koiraa. Ihan tyytyväisenä se siinä istuskeli rapsutettavana niin kauan kunnes omistaja pakkasi tavarat ja he lähtivät kotiin.

Kehien jälkeen lähdimme systerin kanssa kiertämään kojuja. Ostoslistalla oli tietysti herkkuja sekä uusi noutokapula. Kuonokoppaa mietin myös, mutta sen ostaminen on hankalaa ilman koiraa. Kuonokoppa on siis ajatuksissa ihan sitä tulevaisuuden pentua ajatellen, Lunalla kun on tuota resurssiaggressiivisuutta tiedossa vaikkakin tilanne on parantunut paljon neidin vanhetessa, niin en halua ottaa riskiä että Luna pääsee puremaan pentua. Eli neidillä olisi kuonokoppa käytössä sen aikaa, että Luna ja mahdollinen pentu oppisivat tuntemaan toisensa ja pentu oppisi kunnioittamaan vanhempaa. Pentu ei kumminkaan ole tulossa kuin aikaisintaan keväällä joten onneksi tässä on aikaa vielä etsiä sopivaa koppaa ja totutella siihen.

Rahaa sain palamaan kokonaisuudessaan vajaa 120€ johon ei ole laskettu mukaan sisäänpääsymaksua. Pääasiassa tuli ostettua luita, uusi treenilelu, parkkikiekko sekä se uusi noutokapula ja glukosamiinipurkki. Tilasin Lunalle myös uuden nimilaatan kaulapantaan Nimilaatat.comin ständiltä. Minun on kyllä myönnettävä että tässä hieman mokasin, kun nimilaatassa meni noin 10 minuuttia tehdä ja kävimme odotellessa kiertämässä muita kojuja. Aikaa kuluikin reilu tunti eikä sitten muistettu hakea koko nimilaattaa! Tajusin tämän kotona kun näin facebookissa jonkun esittelevän ostoksiaan ja kuvassa näkyi heidän nimilaattansa. Myönnän, että siinä pääsi muutama ärräpää :D Laitoin sitten pahoittelevan sähköpostiviestin heille ja kysyin että onnistuuko nimilaatan lähetys postilla postimaksuja vastaan. Sain sitten vastauksen että Lunan laatta jäi tosiaan odottelemaan hakijaansa ja laittavat sen postilla siihen messuhintaan.Siitä laitan kuvaa kunhan laatta saapuu. :)


Kotona sitten naureskelin kun tutkailin ostoksia, että ostin luita ehkä turhan paljon kun tällä hetkellä on vain yksi luidensyöjä (Lolahan ei tavallisia luita syö). Mutta ei kai luut ihan heti pilalle mene. Osa ostoksista meni Lunalle pakettiin joulua varten.


Kuva lisätty 16.12.
Lunan uusi nimilaatta oikealla, vanha vasemmalla. Ehkä oli jo aikakin vaihtaa?

perjantai 9. joulukuuta 2016

DIY Kauratyyny koiralle

Hierojahan suositteli Lunalla käytettävän kauratyynyä kun selkään muodostuu jumia säännöllisen epäsäännöllisesti. Ensi alkuun yritin etsiskellä kaupoista myytäviä tyynyjä, mutta en niitä lähikaupoista löytänyt. Enkä löytänyt netistäkään kuin jostain oudoista luontaistuotekaupoista. Joten päätin tehdä semmoisen sitten itse. Netistä löytyi useita ohjeita kauratyynyn tekoon ja materiaalit saa esimerkiksi ihan peruskaupasta. Kysykää jos on jotain epäselvää, saatan loikkia ohjeissa ajattelematta. :)


TARVIKKEET
- kauraa
- puuvillakangasta
- päälikankaan jos haluaa

Eli paljoa ei tarvita ompelukoneen lisäksi. Kauraa saa ihan kaupasta, halvimmalla varmaan ostamalla linnuille suunnattuja ruokapusseja. Tuo 1,5kg maksoi 1,39€. Puuvillakangasta saa kangaskaupasta tai jos ei jaksa lähteä sinne asti ajelemaan, niin tekee kuten minä ja ostaa ison lakanan vajaalla kympillä. :D Meinasin ensin käyttää jotain omaa vanhaa lakanaa, mutta sitten aloin miettiä että ne saattavat olla haparoituneet sen verran etteivät pakosti kestä kauranjyviä. Päälikankaankin ostin ihan Tokmannista, tuo tähtikangas on nimittäin oikeasti keittiöpyyhe. Hinta oli 2,99€ ja siitä riitti kahteen kauratyynyyn. Moni ainakin suositteli päällisen tekoa koska kauratyynystä tulee ns. pitkäikäisempi kun päällisen voi tarvittaessa pestä.

Aloitin työn päälikankaasta, koska sitä minulla oli rajallisesti. Eli leikkasin keittiöpyyhkeen kahtia ja vedin siksakilla reunat. Tein päälikankaan kuten tyynyliinaan, eli sen jälkeen laitoin kankaan oikeat puolet vastakkain ja vedin reunat suoralla ompeleella kiinni. Huomaa että olin kääntänyt kangasta toisesta reunasta niin että noin 4cm oli ”oikein päin” ommellessa ja tästä syntyi pieni tasku mikä estää kauratyynyn liukumisen päälipussista.



Sitten sisäpussiin. Sama juttu että kankaan reunat vedin siksakilla ja sitten vielä taitoin reunat noin 1cm verran sisään ja ompelin ne suoralla ompeleella. Sitten vaan reunat kiinni toisiinsa nurjalta puolelta ommellen. Tässä vaiheessa pitää muistaa tietysti jättää yhteen reunaan aukko, josta työ käännetään oikein päin ja mistä kaurat laitetaan sisälle.


Kun reunat on ommeltu niin sitten käännetään työ. Minä ompelin tämän jälkeen vielä keskelle pussia suorat ompeleet jättäen noin 2cm pätkät tyhjää kumpaakin reunaan josta jyvät pääsevät liikkumaan puolelta toiselle. Nämä siis jotta kaurat pysyisivät suht tasaisesti pussissa eikä niin että laittaessani kauratyynyn Lunan selkään, kaurat valuvat kummallekin reunalle eikä siihen selän kohdalle jää yhtään.


Sitten on täytön vuoro. Suppiloa apuna käyttäen, minä laitoin pussiin noin kilon verran kauraa välillä hieman heilutellen jotta jyvät jakautuisivat tasaisesti. Kun tyyny oli tarpeeksi täynnä niin ompelin suuaukon kiinni ja ta-daa se oli siinä.




Tein näitä kasin kappalein kun kauraa ja kangasta jäi sen verran yli, ajatuksena että jos meillä työpaikan pikkujouluissa taas jaetaan pikkujoululahjat voisin pistää toisen kauratyynyn pakettiin.
Luna oli oikein innoissaan mukana tyynyjen valmistuksessa, ensin neidin piti maata kankaiden päällä (käytän pientä tietokonepöytää ompelupöytänä joten siinä ei ole tilaa leikata kankaita joten leikkasin ne sängyllä). Sitten ompelun ajan se makasi sohvalla vieressäni ja kun kauroja kaadoin niin tuo seisoi keittiön pöytää vasten seuraten tilannetta. :D Seuraavana päivänä oli sitten kokeilun vuoro. Työnsin sisäpussin mikroon (päällisessä oli keinokuituja joten en uskaltanut ottaa riskiä ja laittaa sitä mikroon) ja jännitin onko jotain mennyt pieleen ja syttyykö tyyny palamaan. 3 minuutin lämmityksen (tehot 700w) jälkeen kauratyyny oli edelleen kunnossa, kun työnsin sen sitten päällisen sisään. Hieroja sanoi että tyyny on silloin koirallekin sopivan kuuma, kun pystyn pitämään sitä omalla paljaalla iholla. Koiralla kun on vielä turkki siinä välissä suojaamassa.

Hintaa yhdelle kertyi suunnilleen 3,5€.
Sitten olikin isoin ongelma, eli kuinka saan Lunan pysymään paikallaan. Sekun ei muutenkaan ole paikalla pysyvää tyyppiä, plus neiti on lämpöherkkä, joten ajattelin kauratyynyn kuumuuden tuntuvan siitä ehkä epämukavalta. Seuraavana iltana käskin sen sängylle maate ja laitoin tyynyn selkään. Hieman neiti siinä ihmetteli että mitäköhän minä nyt haluan, mutta oliko sitten jo sen verran väsynyt ettei välittänyt sen enempää vaan hetken jälkeen laittoi pään alas ja alkoi nukkumaan. Hieman se siinä unissaan liikuskeli ja jouduin siirtämään kauratyynyä parempaan asentoon, mutta muuten pysyi todella hyvin paikallaan ja hyvä ettei alkanut kuorsaamaan.

Kuivaharjoittelua

Tosikäytössä

maanantai 5. joulukuuta 2016

Hiljainen joulukuu

Ai että olen tässä kateellisena katsellut kun muut bloggaajat ovat nähneet vaivaa ja tehneet joulukalenterin. Minäkin sitä pohdin jonkun aikaa marraskuun loppupuolella, mutta päätin jättää tekemättä, kun en yhtäkkiä keksinyt 24 postausideaa. Enkä halunnut tehdä kalenteria ihan huolimattomastikaan ja välillä kirjoittaa ihan ideattomia postauksia. Yritän sitten ensi vuonna herätä ajoissa kalenteriajatukseen ja kehitellä ideoita vaikka tässä pitkin vuotta.

Vaikka minä en saanut blogiin enkä itsellenki joulukalenteria, niin Lunalla onkin niitä kaksin kappalein. :D
Mutta muuten meillä on menty aika hiljaiselolla, kun ohjattuja treenejä ei enää tämän vuoden puolella ole. Toissa viikolla ei päästy tekemään edes omia treenejä kun olin kipeänä, viimeviikolla sain ääneni jo sen verran takaisin että meidän oli pakko päästä treenaamaan. Myönnän että kävin jo viimeisenä sairaslomapäivänäni ulkona kentällä vetämässä lyhyet treenit. Pääasiassa pidin painon ruututreenissä ja vaihtelin ruudun paikkaa ympäri isoa hiekkakenttää ja lähetin Lunan ruutuun sen eri puolilta. Eikä siinä tällä kertaa ollut mitään isompia ongelmia, nätisti meni neiti ruutuun lähes joka kerta.

Viime viikolla kävin tosissaan taas Piskitiskin tiloissa treenaamassa ja ihan hyvin meni nekin treenit. Alkuun Lunaa tuntui kiinnostavan kaikki muut hajut hallissa, mutta kyllä se siitä sitten hetken päästä heräsi harjoittelemaan. Tein taas ruutua ja tällä kertaa se onnistui myös sisätiloissa. Viimekerralla kun tuolla ruutua tehtiin niin sehän ei onnistunut ollenkaan. Tällä kertaa Luna taisi yhden kerran kiertää ruututötsän ja sen jälkeen meni ihan ruutuun.

Tein myös tunnistusnoutoa, joka myös viimekerralla meni täysin penkin alle kun neiti vain nouti ensimmäisen kapulan mikä osui suuhun. Tällä kertaa aloitettiin lyhyemmältä matkalta, eli olimme ihan parin metrin päässä kapuloista. En tiedä oliko edelliskerta sitten vain uuden tilan innostusta vai mitä, mutta tällä kertaa Luna oikeasti nuuski niitä kapuloita. Laittelin niitä erilaisiin järjestyksiin ja lopulta lähetin neidin jo kauempaakin ja hyvin tyttö toi oikean kapulan. Ainut ehkä hieman huonompijuttu treenissä oli se että vaikka kuinka yritin asetella kapulan niin että Luna joutuu haistelemaan useamman kapulan, se löysi sen oman nopeasti käyden korkeintaan puolet kapuloista läpi. Lunalla on kotonakin ollut hieman ongelmaa, että jos kapula ei ole ensimmäisten puolen joukossa se nappaa vain jonkun ja palauttaa sen. Eli se joko ei ymmärrä käydä kaikkia läpi tai se ei jaksa käydä niitä loppuja läpi ja kokeilee tuomalla vain jonkun. Periaatteessahan sen ei kokeessakaan tarvitse käydä läpi kaikkia kapuloita, jos se onnistuu aloittamaan haistelut niin että se oma kapula osuu sen nenään nopeasti.

Teimme myös muita avoimenluokan liikkeitä. Kapulannoudossa Luna ei tällä kertaa yrittänytkään ennakoida ja karata. Jäävätkin onnistuivat hyvin, mutta minun pitää alkaa vähentää omia kroppa-apuja taas siitä. Varsinkin istumisessa huomaan tekeväni nopean kroppaliikkeen käskyä sanoessani.

Viikonloppuna kävimme vaihteeksi Salossa sukuloimassa ja haimme tietysti Lolankin mukaan. Siellä nyt ei tullut tehtyä kyllä yhtään mitään, pääasiassa oleskeltiin, käytiin lyhyellä kävelyillä, saunottiin (Luna oli taas entistä rennompi saunassa!) ja pesun jälkeen siistiydyttiin. Lolan päätehtävä oli jälleen josta olkkari-keittiö väliä aina kun tädin mies hiemankin liikahti ja 95% kerroista se myös palasi sohvalle jonkun makupalan kanssa.

Tädin saksanseisoja Topi oli myös innoissaan saatuaan tyttöseuraa, eikä kyllä edelleenkään ymmärtänyt miksi Lola tykkää riehua mutta Luna näyttelee hampaita hänelle. Luna ja Topi kyllä pärjäävät keskenään, kun poju vaan ymmärtää että kun tyttö murisee, niin silloin ei ehkä kannata työntää sitä päätä lähemmäs.

Yritin myös ottaa Lunasta joulukorttikuvia, kun halusin tänä vuonna ulkona otetun kuvan. Säät tosin eivät ole olleet minun puolella, kun kunnon lumet sulivat ennen kuin tajusin alkaa edes suunnittelemaan kuvan ottoa ja nurmikolla otetusta kuvasta ei saa niin jouluista – tai edes talvista – tunnelmaa. Salossa onneksi oli lunta hieman enemmän kuin meillä Keravalla joten sunnuntaina mentiin Lunan kanssa pakkaseen kuvailemaan. Ei siinä kauaa jaksanut kuvailla, kun pakkasta oli -10 astetta. Sormet jäätyivät nopeasti ja Luna liikkuessaan tuhosi nurmikon päällä olevan ohuen lumikerrokseniin että vihreä nurmikko tuli esiin.


Sain kumminkin pari ihan siedettävää kuvaa joista yksi lopulta valittiin joulukorttikuviin. Eivät ne ihan semmoisenaan kumminkaan sopineet, mutta onneksi on olemassa Gimp jolla pystyy hieman muokkaamaan kuvia. Minä olen vielä aika surkea näissä muokkaushommissa, osaan pääasiassa muutella värejä ja kontrasteja, mutta olivat nämä ihan siedettäviä. Vasemmassa siis alkuperäinen ja oikealla muokattu kuva.



Tämä valittiin lopulta joulukortiksi.


------