maanantai 29. elokuuta 2016

Match Show:n ABC

Mikä on Match Show? Mitä siellä tapahtuu? Mitä pitää ottaa mukaan?

Match Show (tai mätsäri) on epävirallinen ja enemmän tai vähemmän leikkimielinen koiranäyttely. Järjestäjinä toimivat usein erilaiset rotu- ja eläinyhdistykset/kerhot. Mätsäriin voi tavallisista näyttelyistä poiketen osallistua esimerkiksi sekarotuisella tai näyttelyissä hylkäävän virheen (mm. värivirhe) omaavalla koiralla. Ainoastaan vuonna 2001 tai sen jälkeen syntyneet, typistetyt koirat eivät saa osallistua.

Osallistuvalla koiralla pitää olla rokotukset kunnossa. Ainoastaan kennelyskärokoteen ei ole pakko olla voimassa, mutta itse suosittelen senkin uusimista koska isossa koiraporukassa kennelyskäkin voi päästä leviämään. Erityisesti pennuilla ja koirilla joilla rokotteet ovat päässeet vanhenemaan, kannattaa ottaa huomioon 3 viikon varoaika. Eli epävirallisiinkaan kisoihin ei ole asiaa ennen kuin on kulunut se 3 viikkoa rokotuksista. Tällä varmistetaan, että rokotteet kerkeävät tuomaan sen kunnon suojan. Jos koiran rokotteet on uusittu ennen kuin edelliset ovat päässeet vanhenemaan, ei varoaikaa ole.

Kannattaa myös selvittää onko juoksuisen nartun tuominen sallittua. Lähes aina juoksuisen nartun kanssa saa osallistua, sanoivat urosten omistajat mitä tahansa. Poikkeuksena tilanteet, joissa mätsäri pidetään esimerkiksi sisähallissa, jolloin osallistuminen saatetaan sallia juoksuhousut jalassa tai kieltää, ettei hajuja jää hallin mattoon ja täten häiritse sitten myöhempiä treenejä. Yleensä mätsärin tiedoissa ilmoitetaan jos juoksuiset nartut eivät ole tervetulleita.


Mitä Match Show:ssa katsotaan/arvostetaan?
Mätsärissä arvioidaan pääasiassa koiran ja esittäjän yhteistyötä ja katsotaan, että koira on hoidetun oloinen. Hammashuolto on aika isossa osassa, joten jos koiran purukalusto on täynnä hammaskiveä, voi se laskea sijoituksen mahdollisuutta melkoisesti. Liikkeenkin on hyvä olla niiltä osin kunnossa, että koira ei onnu tai liiku muuten normaalista poikkeavasti. Ulkomuodolla ei ole niin vahvaa painoa arvostelussa, kunhan nyt ei aivan takkuista ja kuraista koiraa vie kehään. Värivirheet, häntämutkat sun muut virheet eivät haittaa. Koiran luonnekin tietysti vaikuttaa, kaikille (tai ainakin tuomarille) ystävällinen koira on ideaalitapaus. Aggressiivinen koira ei saisi olla ja arkuuden arviointi riippuu tuomarista. Osa tuomareista ymmärtää ettei kaikki koirat rakasta vieraita ja kunhan koiran pystyy jotenkuten tutkimaan niin se on ok.

Tuomarit eivät yleensä katso hyvällä jos koiraa revitään hihnassa perässä. Eli koiran hyvä käsittely on arvostelevan silmän alla. Myös sekä koiran että esittäjän iloinen asenne auttaa paljon ja kompensoi hyvin muita pieniä kehäongelmia.

Mitä pitää ottaa Match Show:hun mukaan?
- rokotuskortti!
- näyttelyhihna (myös tavallinen panta ja hihna käy)
- rahaa (osallistumismaksu vaihtelee 5-12€ välillä)
- paljon herkkuja ( tai lelu)
- koiralle vettä ja vesikippo
- koirankakkapusseja
- hakaneula (numerolapun kiinnitykseen)
- retkituolit/viltti (jos vaan löytyy, on paljon mukavampi istua ja odotella vuoroa)

Yleistä Match Show:sta
- Kuten kaikkialla muuallakin, kannattaa katsoa ettei oma koira mene jokaiseen vieraaseen koiraan tekemään tuttavuutta, kaikki eivät näissäkään tapahtumissa pidä muista koirista.
- Varaudu odottamaan. Mätsäri normaalisti kestää 1,5-3h, mutta jos osallistujia on paljon ja tuomari tarkka, voi tapahtuman pituus harvoissa tapauksissa venyä jopa 6-7 tuntiin!
- Koiran voi esittää myös tavallisella pannalla ja hihnalla, jos ei omista näyttelyremmiä tai ei halua sellaisella esittää. Flexiä ei saa käyttää, eikä valjaita katsota kovin hyvällä.
- Muista, että kyseessä on leikkimielinen kilpailu eikä mitään sen vakavampaa, eli jos et jotain ymmärrä voit aina kysyä. Kehässä ollessa tuomarikin ohjeistaa kysyttäessä.

Ilmoittautuminen
Ilmoittautuminen yleensä alkaa noin tuntia ennen kehien alkua, mutta tämän ajankohdan voi varmistaa kisan ilmoituksesta. Ole paikalla mieluumin hieman liian ajoissa kuin myöhässä. Ilmoittautumispisteessä kannattaa katsoa onko eri luokkiin omat ilmoittautumisjononsa, välillä kaikki ilmoittautuvat samalle henkilölle ja välillä jokaiselle luokalle on omat pisteensä. Tässä vaiheessa kannattaa kaivaa rokotustodistus ja rahat jo esiin.  Ilmoittautuessa kysytään aina koiran nimi, rotu, luokka mihin osallistutaan sekä esittäjän/omistajan nimi, välillä saatetaan kysyä myös koiran ikää ja osallistujan kotipaikkakuntaa. 

Ilmoittautuessa saa koiran vuoronumeron, mikä kannattaa kiinnittää johonkin näkyville. Yleensä suositellaan esittäjän vasenta puolta, koska liikkuessa ja normaalisti myös koiraa seisottaessa numero näkyy paremmin. Välillä tarjolla on hakaneuloja kiinnitykseen, mutta ei kannata luottaa että näin on, joten on ihan hyvä varautua omalla hakaneulalla.
Leiri kannattaa purkaa kehän lähelle niin on helpompi seurata tapahtumia
(c) Satu Rajala
Kilpailuluokat

Pienet pennut
Pentuluokassa koiran pitää yleensä olla alle vuoden ikäinen, mutta ikäraja voi vaihdella. Kilpailun ilmoituksesta selviää luokan maksimi-ikä. Välillä pentuluokkaan osallistuvat vain alle 9-10 kuukauden ikäiset. Osallistuvan koiran aikuisiän säkä yleensä korkeintaan 40cm.

Isot pennut
Pentuluokassa koiran pitää yleensä olla alle vuoden ikäinen, mutta kuten jo yllä kirjoitin, ikäraja voi vaihdella. Kilpailun ilmoituksesta selviää luokan maksimi-ikä. Välillä pentuluokkaan osallistuvat vain alle 9-10 kuukauden ikäiset. Osallistuvan koiran aikuisiän säkä yleensä oltava yli 40cm

Pienet aikuiset
Osallistuvan koiran ikäraja riippuu pentuluokan rajoista, mutta yleensä koiran pitää olla vähintään vuoden ikäinen, mutta yläikärajaa ei ole. Jos pentuluokassa on matalammat rajat (esim. max. 10kk), osallistuu kaikki tämän iän ylittävät koirat aikuisiin. Koiran säkä saa olla korkeintaan 40cm.

Isot aikuiset
Osallistuvan koiran ikäraja riippuu pentuluokan rajoista, mutta yleensä koiran pitää olla vähintään vuoden ikäinen, mutta yläikärajaa ei ole. Jos pentuluokassa on matalammat rajat (esim. max 10kk), osallistuu kaikki tämän iän ylittävät koirat aikuisiin. Koiran säkä oltava yli 40cm.

X-rotuiset/Monirotuiset
Eli sekarotuiset koirat. Tässä luokassa on pariakin käytäntöä, voi olla että kaikki sekarotuiset pennusta veteraaneihin ovat samassa kehässä. Toinen vaihtoehto on, että pennut kisaavat pentuluokissa puhdasrotuisten kanssa ja aikuiset sitten tässä X-rotuisten luokassa.

Veteraanit
Koiran ikä oltava vähintään 7-10 vuotta, varmista oikea alaraja ilmoituksesta. Isot ja pienet koirat kisaavat samassa luokassa. Yleensä myös sekarotuiset saavat osallistua tähän luokkaan.

Pariluokka
Saman omistajan kaksi yleensä samanrotuista koiraa esitetään yhdessä.

Junior Handler
10-17 -vuotiaille nuorille tarkoitettu koiranesittämiskilpailu, missä enemmän arvostellaan esittäjän taitoja esittää koiraa ja tuoda koiran parhaat puolet esille.

Lapsi ja koira
Korkeintaan 12-vuotiaiden lasten luokka, jossa lapsi esittää perheensä koiran.  Tosin on sitä nähty vanhempienkin kulkevan mukana varsinkin pienempien lasten tukena. Luokassa usein palkitaan kaikki osallistujat.

Lapsi ja lelukoira
Lapsi (normaalisti alle 10-vuotias) esittää lelukoiransa hihnassa. Myös tässä luokassa vanhemmat ovat usein lapsen tukena kehässä. Yleensä kaikki palkitaan tässä luokassa ja tämä luokka on myös lähes aina ilmainen.

Luokkia voi olla myös muita erilaisia, olen nähnyt melko usein myös Mies ja koira –kehän sekä koirapuku-kehän. Myös on ollut rotukehiä, esimerkiksi Broholmer ry järjestämässä Match Show:ssa  broholmerinkoirille oma luokkansa.

Saman koiran voi myös ilmoittaa useampaan luokkaan jos vain vaatimukset täyttyvät. Aika usein näkee koiria, jotka on ilmoitettu sekä veteraani- että pienet aikuiset kehään. Tai Lapsi ja koira sekä aikuiset/pennut kehään.

Jos Match Show:ssa ei erikseen järjestetä esimerkiksi X-rotuisten tai veteraanien luokkia, osallistuvat kyseiset koirat normaalisti kokonsa ja ikänsä mukaan pienten/isojen pentujen/aikuisten luokkiin. Normaaleissa luokissa (ja nyt tarkoitan ei lasten kehiä) ei myöskään ole mitään rajoitusta esittäjälle, eli lapsi voi yhtä hyvin osallistua muihin luokkiin koiransa kanssa.

Kehätapahtumat
Match Show:ssa on usein 3-5 kehää riippuen tuomarimäärästä ja kisa-alueesta. Ilmoittautumispisteellä on yleensä jonkinsortin kartta, mistä näkee missä mikäkin luokka kilpailee. Jos tällaista ei näy, niin kannattaa kysyä ilmoittautumisessa olevilta henkilöiltä oman kehän sijaintia. Myös kehän laidalle on usein merkattu, mitkä luokat siinä ovat. Samassa kehässä voi siis olla peräkkäin monta eri luokkaa. Itse tykkään jäädä melko lähelle omaa kehää, jotta kilpailun kulkua on helpompi seurata. Välillä kehätoimitsijat ovat vielä todella hiljaisia, eikä siinä kehän reunallakaan kuule mitä numeroita kutsutaan.

Mätsäreistä kehään mennään kaksi koiraa kerrallaan numerojärjestyksessä (eli ensin koirat 1&2, sitten 3&4 jne.) Heti mainitsen että kuuntele tuomaria, jokaisella on hieman oma tapansa liikuttaa koiria, eli kahdessa eri mätsärissä liikkuminen voi mennä aivan eri järjestyksessä. Mutta normaalisti alkuun koiria seisotetaan vierekkäin. Teoriassa koiran voi esittää miten haluaa, mutta yleensä koira esitetään rodunomaisesti tai vapaasti seisottaen. Sitten tuomari usein pyytää molempia koiria juoksemaan peräkkäin ympyrän. Koiran tulee kulkea aina esittäjän vasemmalla puolella. Liike tehdään ravaten ja tässä kannattaa ottaa huomioon kisatoverin juoksunopeus. Jos edessä juoksee hidas koira, niin joko jättää tarpeeksi väliä (eli ei lähde heti ensimmäisen perään) tai sitten reilusti kiertää ulkokautta ohi. Myös hyvin ennakoiva tuomari saattaa suoraan ohjeistaa nopeampaa koiraa juoksemaan edellä.

Herkku nenän edessä -esitystyyli
Cockerspanielin "oikea" esittämistyli
Vapaa seisonta -esittämistyyli
Tässä vielä oma asento vapaassa seisotuksessa
Juoksuosuuden jälkeen joko seisotetaan koiria vierekkäin hetki, tai tuomari voi pyytää heti ensimmäisen koiran yksilöarvosteluun. Pienet koirat nostetaan pöydälle ja isommat tutkitaan maassa. Tuomari saattaa siinä lähelle tullessaan alkuun kysellä hieman tietoja, kuten koiran ikää. Osa tuomareista tutkii koiran todella lyhyesti ja osa saattaa käyttää tunnusteluun parikin minuuttia. Otollisin tilanne tietysti olisi, että koira antaisi tutkita eikä lähtisi tuomaria karkuun tai näytä mitään aggressiivisuuden merkkejä. Hampaat tuomari joko katsoo itse tai pyytää esittäjää näyttämään ne.

Tunnustelun jälkeen on yksilöjuoksun vuoro. Tuomari kertoo miten liikutaan, mutta liikeradat ovat joko ympyrä, kolmio ja/tai edestakainen liike. Liikkeen jälkeen koira vielä seisotetaan parin metrin päässä tuomarista. Sitten palataan riviin. Sillä aikaa, kun kilpakumppani on arvosteltava on se ja sama miten koira on. Minä hieman katson koiran mielentilaa ja joko seisotan sitä paikallaan, teen temppuja jos vire on matala ja koiraa pitää innostaa tai annan sen istahtaa ja katsella ympärilleen. Kun molemmat koirat on yksilöarvosteltu, seisotetaan niitä jälleen vierekkäin. Tuomari saattaa vielä juoksuttaa koiria kerran tai kaksi ympäri.


Yhdessä ympäri
Sitten tuomari sijoittaa koirat niin sanotusti paremmuusjärjestykseen. Näistä kahdesta koirasta ”parempi” saa punaisen nauhan ja ”huonompi” sinisen nauhan. Huomaa, jos kuulut viimeisten koirien joukkoon ja koiria on epätasaluku, saattaa kehässä olla kerralla jopa kolme koiraa. Tällöin tuomari voi antaa joko kaksi punaista ja yhden sinisen nauhan tai yhden punaisen ja kaksi sinistä nauhaa. Tuomari saattaa kertoa miksi järjestys on tämä, mutta osa vain ojentaa nauhat ja se osuus oli siinä.

Tähän väliin mainitsen, että koiran palkkaaminen on sallittua koko kehässä olon ajan. Jos tuntuu, että koira nuuskii maata tai mielenkiinto on jossain muualla, heiluta nameja koiran nenän edessä ja vaikka näytä kädessäsi olevaa herkkua koko ajan. Jos koiralla on ongelmia tuomarin tukiessa niin anna koiran vaikka havitella nyrkissä olevia nameja.

Tuli sieltä kumpi nauha tahansa, kannattaa koiraa kehua ja palkata hyvästä suorituksesta. Kisa ei kumminkaan ole tässä vaiheessa vielä ohi! Nimittäin kun kaikki koirat ovat käyneet kertaalleen kehässä, alkavat niin kutsutut värikehät, joissa sinisen nauhan saaneet koirat menevät keskenään kehään ja sama juttu punaisen nauhan saaneilla koirilla.


Värikehät
Tosiaan, kun kaikki koirat siinä luokassa ovat kertaalleen käyneet kehässä, alkavat värikehät. Ensimmäisenä menevät KAIKKI sinisen nauhan saaneet yhdessä kehään. Tässä kehässä on sitten isoakin heittoa tapahtumankulussa tuomarista riippuen. Useimmiten koiria juoksutetaan yhdessä ainakin kerran, joko kaikki kerralla tai jos on paljon koiria, jaetaan ne 4-6 koiran ryhmiin ja juoksutetaan näissä ryhmissä. Sitten jälleen seisotetaan koiria. Osa tuomareista valitsee suoraan sijoittujat, joita on kisasta riippuen 3-5 kappaletta. Osa taas tiputtaa osan koirista, saattaa juoksuttaa hieman lisää ja tiputtaa taas osan, kunnes jäljellä on enää oikea määrä kisaajia. Yleensä vielä tuomari juoksuttaa näitä muutamaa koiraa kerran tai pari ja ilmoittaa sitten lopullisen sijoittumisjärjestyksen. Sitten on kaikkien punaisen nauhan saaneiden koirien vuoro palata kehään.

Sekä sinisten ryhmästä että punaisten ryhmästä ensimmäiseksi sijoittuneet koirat jatkavat Best In Show-kehään (=BIS-kehä), missä jokaisen luokan voittajat kisaavat kilpailun parhaan koiran tittelistä. Tässä on sellainen pieni poikkeus, että jos BIS-kehän tuomari on ulkomuototuomari ja ykköseksi tullut koira on sekarotuinen, se ei yleensä saa BIS-kehään osallistua. Joskus sekarotuisille järjestetään omat BIS-kehänsä.

BIS-kehä
BIS-kehä alkaa vasta, kun kaikki muut kehät ovat päättyneet. Tässä kehässä kisaavat jokaisen luokan sekä sinisten että punaisten ryhmien ensimmäiseksi sijoittuneet koirat. BIS-kehässä voi olla joko yksi tuomari tai kaikkien kehien tuomarit yhdessä. Kehä alkaa kuten muutkin koirien rivissä seisottamisella ja tässä vaiheessa tuomari(t) tutkivat ne koirat joita eivät ole vielä tutkineet. Sitten usein liikutaan ryhmässä, joskus jopa yksittäin. Sitten samalla lailla kuin värikehissä tuomarit saattavat valita sijoittujat suoraan, tai pudottavat ensin tippujat. Tässä kehässä palkitaan yleensä 4-6 koiraa, mutta olen nähnyt palkittavan myös kaikki kilpailijat.

Tuomarit
Todella usein tuomarit ovat tavallisia kasvattajia tai hieman tunnetumpia koiraharrastajia. Myös Junior Handlereita on usein ollut juuri JH, tai lapsi ja koira –kehässä tuomaroimassa. Välillä tuomaroimaan saadaan ihan virallisia ulkomuototuomareita, mutta nämä eivät saa arvostella sekarotuisia koiria (tällöin on aina sekarotuisille oma kehä). Jokaisella tuomarilla on omat maut ja mieltymykset, minkä mukaan he arvioivat.  Koiran luonne ja avoimuus on joillekin todella tärkeä arviointikriteeri ja tällaiset yleensä tiputtavat heti vähäänkään arkuutta osoittavat kilpailijat.
Osa ulkomuototuomareista tosin tuntuu aika paljon painottavan juuri sitä koiran ulkomuotoa ja olemusta, mikä ei nyt minusta ole aivan mätsärin ideana.

Siinä oli yleisesti mätsäreiden kulku ja minusta kaikki mitä siitä pitää tietää pääpiirteittäin. :) Suurin osa mätsäreistä seuraa tätä kaavaa, mutta poikkeuksiakin on, mutta näistä yleensä ohjeistetaan mätsärin alkaessa.

Oma mielipide
Voiko joku väittää ettei tämmöinen
palkintokasa olisi tavoittelemisen
arvoinen?
Mätsäreistä löytää aika paljonkin keskusteltua netin syövereistä. Osa menee sinne vain pitämään hauskaa, osa kunnolla harjoittelemaan ja osa oikeasti kilpailee. Minä en näe näissä missään väärää, vaikka näitä ”kilpailijoita” haukutaankin aika usein.  Monella on mielipide, ettei mätsäreihin saisi mukamas mennä palkintojen perässä. Me kierretään mätsäreitä pääasiassa harjoittelemassa vieraiden sietämistä, mutta kyllä me joka kerta esiinnytään parhaiden kykyjemme mukaan ja tavoitteena olisi edes jokin sijoitus. Useimmiten lähdetään tapahtumasta vain kokemusta rikkaampana, mutta kyllä se sijoittuminen tuo omalla tavallaan erinomaisen fiiliksen ja saadut palkinnot on iso plussa.

Mätsäreissä käyminen myös totuttaa koiraa ympäröivään hälinään ja vieraisiin ihmisiin ja koiriin. Pennulle se on esimerkiksi erittäin hyvä sosiaalistumisharjoitus.

Varoitan kyllä että jokaisessa kisassa on ihmisiä, jotka ovat huonolla tuulella tai erittäin kilpailuhenkisiä, ja nämä sitten äksyilevät muille kilpailijoille jos osuvat tielle. Parhaimpia (tai pahimpia) tällaisia tilanteita mitä mieleen tulee on kaksi. Ensimmäisessä kisa pidettiin sisähallissa ja nainen istui ison koiransa kanssa keskellä kulkuväylää. Siinä se sitten ärähti jokaiselle ohikulkijalle ettei koiria saanut päästää hänen koiransa lähelle vaikka he vain kävelivät osoitettua kulkuväylää. Nämä ohittajat joutuivat lopulta kävelemään lähellä olevan kehän läpi, koska eivät saaneet tämän naisen takia kävellä kulkuväylällä.

Toisessa tapauksessa nainen (miksi aina nainen?!) istui kahden mäyräkoiransa kanssa kehän reunalla ja vieressä oli nuorempi tyttö koiransa kanssa. Tytöllä oli selkä näitä mäykkyjä kohti, ja tämä tytön koira ja mäykyt kaikki vetivät hihnassa yrittäen nuuskia toisiaan (eivät olleen kuin juuri ja juuri kuonojen kosketusetäisyydellä.) Joku koirista sitten murisi (olin niin kaukana että en erottanut kuka), mutta tämä nainen kiljui LAPSELLE kovaan ääneen että älä päästä sitä koiraas lähelle. Olin siinä että hei haloo, aikuisen ihmisen luulisi osaavan sanoa asiat toisinkin.

Mutta suurin osa meidän mätsäreistä on mennyt ihan hyvässä hengessä.

3 kommenttia:

  1. Moi! Pakko sanoa että ihanin cockeri aiheinen blogi mitä olen koskaan löytänyt! Haluisin vaan kysyä Lunan trimmauksesta, että nypitkö vai ajatko Lunan pää-selkä alueen? Niin siistin näköinen ja kiiltävä on! Itselläni 11viikkoinen punainen cockeri narttu ja halusin kysyä neuvoja miten saada noin kauniin näköinen turkki :) Kiitos jo mahdollisesta vastauksesta etukäteen ja tsemppiä koiraharrastuksiin!:p

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :)
      Minä nypin Lunan pää-selkä alueen. Tai nykyään vaan pään, koska Lunalle ei ole pentuajan jälkeen kasvanut kuin muutamia irtohaituvia selkään, jotka saa helposti nyppästyä pois. Lunahan on (jopa punaiseksi) cockeriksi aika vähäkarvainen, mutta punaisilla on cockereista yleensä helpommin siistinä pidettävä turkki.

      Myönnettävä on että käytin Lunan sen pentuaikana trimmaajalla pariin otteeseen, joka nyppi suurimman osan irtoavasta pentukarvasta, koska omat käsilihakset eivät siihen riittäneet. Mutta kun pohjatyö on tehty kunnolla on tuo todella helppo itsekin pitää kunnossa tuo turkki. :) Pentuajan jälkeen oon käyttäny kerran vuoteen tuon trimmaajalla ja itse siistin parin-kolmen kuukauden välein.

      Plus en tiedä onko siitä oikeasti ollut vaikutusta, mutta olen pennusta pitäen syöttänyt neidille lohiöljyä, minkä pitäisi vaikuttaa turkin kuntoon positiivisesti.

      Poista
  2. Kiitos valtavasti! Meillä ekat mätsärit edessä ja tämä avasi hyvin silmiä, tietää vähän mitä odottaa :)

    VastaaPoista

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua (roskapostimainoskommenttien takia)