Tokotreenit jatkuvat jälleen

Sunnuntaina kävimme Tikkurilassa treenaamassa vieraammassa ympäristössä. Facebookin Toko treenejä Uudenmaan alueella ryhmässä eräs kyseli ALOn paikkamakuuseen häiriötreeniä ja minä ajattelin että mehän voisimme hyvin mennä Lunan kanssa. Saisin vielä lisää varmuutta paikkikseen edellisen kokeen jättämän stressin jälkeen.

Alkuun treeneihin oli ilmoittautunut 5 ihmistä, mutta loppujen lopuksi meitä ei ollut kuin kolme. Lunan lisäksi tuli siis lk. collie ja avunkyselijällä oli kleinspiz.  Tosin mielessä kävi, jos aloittajan koira ei ole tottunut treenaamaan häiriössä, voi olla ihan hyväkin ettei meitä ollut useampaa. Tapasimme parkkiksella, mistä kävelimme lyhyen matkan päässä olevalle hiekkakentälle. Hieman siinä kyllä pyörittelin silmiäni, kun kleini ja collie kävelivät nätisti sivulla ja Luna veti kun viimeistä päivää, että tässäpä minulla on hyvin koulutettu tokokoira. Positiivista tietysti oli neidin energia, koska juoksujen loputtua se on ollut hieman masentuneen oloinen.

En oiken treenatessa saanut otettua porukka kuvaa, joten tässä tällainen epämääräinen pönötyskuva.

Siinä alkuun hieman keskustelimme tokotaustoista (olin ainut jo kisannut) ennen kuin aloitimme treenit. Systeri oli onneksi tullut meidän mukaan joten saimme kunnon liikkuroitua treeniä. Aloitimme paikkamakuun niin että olimme Lunan kanssa keskellä. Meille isoin häiriö oli tuttu liikkuri, Luna siis jäi katselemaan edessä seisovaa systeriä eikä mennyt maahan vielä toisellakaan käskyllä. Jätimme koirat ja siirryimme arvioiden riittävän matkan päähän.  Ensimmäinen paikkamakuu meni ihan hyvin, mitä nyt Luna haisteli alkuun innokkaasti maata ja löysikin jotain syötävää siitä. Hieman pohdin että näinköhän se alkaa etsiä lisää herkkuja, mutta onneksi kun ei kuonon pituudelta enempää löytynyt, päätti neiti jäädä kumminkin paikalleen. Palasimme koirien viereen ajan täytyttyä ja systeri liikkuroi ylösnousut. Luna ei edelleenkään oikein tajunnut systeri-liikkuria ja tuijotti systeriä minun käskyttäessä neitiä istumaan.

Otimme heti perään toisen makuun paikkoja vaihtaen. Tällä kertaa Lunakin kuunteli ja meni heti ensimmäisestä käskystä maahan. Siirryimme taas kauemmaksi. Keskipaikka, missä Luna oli alkuun oli selvästi hankala, koska collie joka siinä oli toisella kerralla, haisteli maata myös todella tarkasti. Myöhemmin myös kleinspizi keskittyi haisteluun siinä samalla paikalla. Collie sitten lopulta nousi ylös, jolloin myös kleini hyppäsi pystyyn ja juoksi muutaman metrin eteenpäin. Molemmat ohjaajat lähtivät palauttamaan koiria paikoilleen. Luna siinä vaan makoili paikoillaan vaikka collie väistyi ohjaajaansa neidin suuntaan.  Palasin palkkaamaan tytön vasta kun kaksi muuta oli saatu paikoilleen ja ohjaajat siirtyneet hieman kauemmaksi.

Collie päätti siinä vaiheessa lopettaa yhteistyön ja nousi seisomaan ohjaajan siirtyessä kauemmaksi. He päättivät tässä vaiheessa pitää taukoa ja me jatkoimme kleinin kanssa vielä kertaalleen hieman lyhyemmällä ajalla.

Sitten siirryimme treenaamaan hieman omia liikkeitä, muiden harjoitellessa lähettyvillä. Lunalla oli pitkästä aikaa ihan hyvä vire vaikka aurinko paistoi kentälle ja oli lämmin. Kleinin omistaja kysyi vielä liikkuroitua möllikoetyylistä treeniä, joten systeri meni Lunan ja collien ohjaajan kanssa varjoon pitämään taukoa. Eipä minun liikkurointi nyt aivan ammattimaista ollut, kun käskyistä usein puuttui ”mars” osio, mutta kyllä se treenistä kävi ja luulen että kleinin omistaja huomasi kehitettäviä kohtia itsekin. :D Heillä oli kyllä omaan silmään todella hyvää menoa, seuruu oli jotain aivan kadehdittavaa.

Treenien jälkeen hieman vielä keskusteltiin tokokokeista ja koirista ylipäätään, ennen kuin collien piti lähteä seuraaviin treeneihinsä. Olimmehan me siinä aikaa saaneet kulumaankin, olin ajatellut että meillä menee suunnilleen puolituntia, mutta aikaa oli kerinnyt kulumaan puolitoista tuntia. Annoin kotona palautusjuomaa neidille, koska illalla oli vielä syksyn ensimmäiset tokotreenit Koirakeitaalla.

-

Tokossa meillä vaihtui kouluttaja. Tämän syksyn ainakin meitä ohjastaa Jenni Sohlberg, joka on kuulemma joskus aikaisemminkin kouluttanut tokoa Koirakeitaalla. Hän ainakin omien puheidensa mukaan tulee olemaan todella tarkka "pikkuseikoista" ja meidän kropan käytöstä. Ryhmässä meitä on neljä koirakkoa, ”vanhoja” kurssilaisia me ja bordercollie Lucky ja uusia olivat 8 kuukauden ikäinen novascotiannoutaja Hilde sekä Musca, jonka rodusta en ole sata varma mutta arvaisin lagotoksi tai perroksi.  Ensimmäinen tunti aloitettiin lyhyellä esittelyllä ja sitten tehtiin pieni tasokoe.

En tiedä vaikuttiko se että pitkästä aikaa treenattiin sisätiloissa ja edelliseltä ryhmältä oli pudonnut nameja lattialle vai mikä, mutta oli vaihteeksi kiva esitellä seuraavaa koira joka ei seuraa. Luna siis seuruuosuudessa aloitti heti haistelun ja napsi löytämiään nameja maasta. En muista milloin viimeksi meillä on ollut näin surkeeta seuraamista.

Loput liikkeet nyt oli siedettävämpiä. Kapulanpidossa ei ollut ongelmia, seuruusta maahan oli hieman hidas ja Luna jäi vinoon, luoksetulo olisi voinut olla nopeampi, kaukot oli ok.

Menimme sitten takaisin sohvalle odottelemaan kun muut koiratkot tekivät tasokokeensa.

Kun kaikki olivat vuoronsa tehneet aloitettiin vaihteeksi niinkin perusteista kuin perusasennoista. Kouluttaja huomautti mm. Lunan vinosta asennosta, etutassut ovat niin kuin kuuluu, mutta perä jää sitten vinoon. Olen ollut tietoinen tästä seikasta kyllä jonkun aikaa. En muista kuka ja minkä kokeen tuomari siitä huomautti ja olen itsekin yrittänyt sitä korjata palkkaamalla vasta kun neiti korjaa asentonsa oikeaksi, mutta aika harvoin tuo vielä tulee aivan suoraan täysin oikeaan asentoon. Aloitimme siis peräpään käyttötreenit targetilla. Harjoitus oli tuttu eli etutassut targetille ja sitten koira pitäisi saada käyttämään takajalkojaan ja pyörimään targettia oikeaan ja vasempaan. Targetti oli aika minimaalinen, edes Lunan tassut eivät mahtuneet siihen aivan kokonaan, joten hieman mietin ryhmän isompia koiria, joilla oli aivan sama targetti.

Koska tehtävä oli tuttu, ei kestänyt kauaakaan kun neiti hiffasi idean. Isoin ongelma taisi olla pieni targetti, kun Luna tarjosi pitkään vain toisella tassulla seisomista, eli toinen etutassuista oli ilmassa. Kun molemmat tassut alkoivat pysymään targetin päällä (mikä oli muuten todella hankala hahmottaa, kun targetti jäi neidin karvojen alle piiloon), alettiin pyörimään oikeaan ja vasempaan.

Nätisti targetilla

Tästä sitten seuraava vaikeutusaste oli sivuun siirtyminen. Eli koiran piti yrittää siirtyä etutassut pikkutargetilla sivulle. Luna kyllä yritti siirtyä, mutta tassut putosivat aina targetilta pois. Yritin siinä sitten palkata pienestäkin liikkeestä kun tassut pysyivät paikallaan. Kouluttaja tosin totesi, että minun ei tarvitsisi vaatia niin paljoa heti alkuun, eli vaikka neidin tassut tippuisivat on ok palkata, jos vaan tyttö siirsi takajalkojaan kuten piti. Tämä sinällään oli minusta hieman outoa, koska jotenkin oletuksena ajattelen, että kun koira tajuaa että etutassut pitää olla targetilla, niin luulisi sen olevan vaatimuksena edelleen, vaikka liikettä hieman vaikeutetaan. Aloitin sitten ohjeiden mukaan palkkaamaan enemmän siitä perän käytöstä, vaikka tassut targetilta putosivatkin.

Emme kerenneet sen enempää treenaamaan tällä tunnilla, kun tasokokeet veivät yli puolet ajasta. Kouluttaja tosin jäi keskustelemaan Lunan seuruusta siinä lopputunnista. Se kuulemma oli kaikkea muuta kuin iloista menemistä koirasta ja vielä kun käskyistä kuului läpi etten minäkään välittänyt koko liikkeestä. No, tiedossahan se on, että seuruu on meidän heikoin osa-alue, mutta kyllä minä aloitin sen minusta ihan hyvin. Siinä vaiheessa itsellä vasta romahti, kun tajusin että Luna ei vaihteeksi seuraa ollenkaan ja yritin sitten käskyttää sitä seuraamaan turhaan. Vaikka otin namit siinä esiin, niin lattialta löytyneet herkut olivat paljon mielenkiintoisempia. Mutta tuo suoritus oli oikeasti meidänkin tasolla surkea. Päivällä Luna oli vetänyt ihan tavallista iloista seuruuta, mutta sisätilat, hajut ja lattialta löytyvät namit yhdistettynä oli aivan liikaa. (syy miksi en tykkää hallikokeista.) Ja mielestäni kun katsoo kahta edellistä koetta, niin niissä se seuruu on ihan hyvää. Kouluttaja oli kyllä sitä mieltä että kyllä se seuruu saadaan kuntoon, joten jäädään sitten odottelemaan seuraavia tunteja, jotta nähdään miten hänen mielestään me saisimme tuota parannettua.

Luna pääsi vaihteeksi tutustumaan Keravan JataPetin lintuihin.
Itse shoppailin tytölle reissulla lisää Natures Fresh Meatin pötköjä ja nivelravinnetta.