Uusi tokoryhmä

Maanantaina meillä olikin pelkästään rally-tokon treenit, kun toko siirtyi torstaille. Jälleen meillä oli kaksi rataa, toinen enemmän oikealla puolella olevaa treeniä ja toisessa perus este-putki-houkutus-sumpla.

Tällä kertaa aloitimme Lunan kanssa, mikä ei aina ole ihan toimiva yhdistelmä kun suoraan töistä tulen. Mutta yllättäen neiti olikin ihan hyvin kuulolla. Edessä peruutus meillä on lähtenyt suoristumaan hyvin. Sarjahypyssä meillä oli kolme estettä kaaressa, tässä itse tein virheen kun arvioin Lunan osaavan ne mennä hyvin vaikka itse jäisin ohjaamaan kauemmaksi. No, neitihän tuli ensimmäisen esteen jälkeen takaisin vierelle, joten otimme esteet uudelleen ja tällä kertaa minä kuljin paremmin mukana, jolloin ongelmaa ei ollut. Siitä hallitusti putkeen ja hienosti taas kontaktiin ennen houkutusta. Oikealla peruutus on edelleen hankalahko, missä Luna meinaa vetää vinoon.

Lisää treeniä tarvitaan edelleen myös näissä oikealle istumisissa.

Toinen rata oli oikein mukava. Luna suoritti sen lähes virheittä heti ensimmäisellä kerralla, kun vaan merkki ensin löydettiin. Päätin ottaa merkkiin tutun kierrä-käskyn, jolla neiti bongaa törpön paremmin. Toisella yrityksellä tehtiin sitten täysin virheetön suoritus. Tietysti kun pyysin treenikaveria kuvaamaan, niin sitten ei ottanut onnistuakseen. Ihmettelin että mikä tuli, kun oikealla kieppi muuttuikin Lunalle yllättäen täysin vieraaksi. Neiti mm. Kiersi kyltin. En osannut yhdistää tätä siinä hetkessä, mutta luulen neitiä sekoittaneen nyt käskymuutos. Eli kun törppöön otettiin se “kierrä” -käsky, niin “kieppi” kuulostaa todella samalta. Pitää pohtia mitä tehdään näiden kahden käskyn kanssa. Kierrä on Lunalle niin tuttu käsky, että se melko varmasti poistaisi epävarmuuden merkille lähetyksessä, mutta jos se taas tuo ongelman sitten kiepissä niin ei sekään ole kovin hyvä juttu.

Mutta meillä meni treeneissä kumminkin sen verran hyvin, että laitoin ilmon menemään seuran kisoihin helmikuun alkupuolelle. Täytyy kyllä seuralle antaa noottia hieman ilmojen vastaanotosta, laitoin maanantai-iltana ilmon menemään, vahvistuksen sain perjantai-iltana kun olin pariin otteeseen jo kysellyt sen perään.

Toko meillä tosissaan siirtyi torstaille ja uuden kouluttajan silmien alle. Kouluttajana tällä kertaa meillä on Heidi Pesonen. Meitä on neljä koirakkoa tällä kurssilla, joista yksi olikin edellisellä kurssilla meidän kanssa. Täytyy myöntää, että hieman olin ihmeissäni ensimmäisen tunnin kulusta, normaalisti ensimmäisellä tunnilla on ollut esittely ja läpikäyty hieman kurssin teemoja. No, tällä kertaa kouluttaja tuli sisälle, tervehti ja meni heti kentälle ensimmäisen koirakon siellä jo ollessa.

Meille oli annettu järjestys jo etukäteen sähköpostilla ja kouluttaja tuli aika viimeisellä minuutilla, mutta silti olin hieman ihmeissäni siinä kentänreunalla.

Olen pohtinut että pitäisi Lunalle ostaa Sporttirakin Vilualusta, koska neidillä tulee selvästi kylmä
odotellessa hallissa vuoroaan.

 

Kolmannen koiran kohdalla aloin lämpätä Lunaa. Lopulta meidän vuoromme koitti. Tässä vaiheessa sitten kouluttaja kyseli hieman taustatietoja. Hän muisteli hieman väärin meidän olevan Avo-luokkalaisia, johon totesin että ei me ollaan kyllä voittajaluokassa. Korjasin nopeasti perään että siis meillä on EVL-oikeus. Hieman kouluttaja ihmetteli että aionko tosiaan hakea koularin voittajasta, joka hänestä on varmaan inhottavin luokka, johon totesin että se kyllä oli suunnitelmissa.

Sitten siirryttiin asiaan. Totesin nyt heti alussa että tällä hetkellä meillä on “isoin” ongelma ääntely, mikä pahentuu liikkeiden välillä odottaessa. Esimerkkinä sanoin ohjatun noudon, jossa Luna on äännellyt kun kapuloita viedään. Kouluttaja kysyi, kuinka hyvin olen opettanut Lunalle liikkeiden nimet. No, totuushan on että todella huonosti. Oikeastaan vain liikkeisiin missä pitää bongata jotain (ruutu, kierto) olen tätä käyttänyt, muuten en. Kouluttajan mielestä minun kannattaisi opetella, koska se voisi helpottaa Lunankin ääntelyä, kun neiti tietäisi että nyt edelleen tehdään jotain. Eikä vain istuta ja ihmetellä.

Otimme sitten ohjatun kokeiluun. Ensimmäinen korjaus tuli heti Lunan perusasentoon, neitihän on alusta asti istunut satunnaisesti niin että minun puoleinen tassu on ilmassa (eli nojaa hieman ulospäin). Olen tämän sallinut kun ei siitä missään rokoteta, ajatellen että Luna pystyy kontaktin pitämään paremmin tuossa asennossa. Kouluttajan mielestä koiran kuuluu istua kunnolla, kaikki neljä tassua maassa, jotta tiedetään sen keskittyvän tehtävään. Lunakin näin istuessaan keskittyy johonkin muuhun (mm. namiin) kuin itse siihen tehtävään. En tiedä onkohan noin, mutta korjasin Lunan istumaan kunnolla.

Kun koko meidän tokouran, olen opettanut pääasiassa yhden luokan liikkeet kerrallaan. Ylemmistä luokista toki liikkeitä, missä ei ole riski sekoittaa mitään. En ole siis esimerkiksi opettanut ohjatun merkkiä mikä tulee EVL:ssä. Tästä tuli kanssa hieman noottia, saimme sitten kotiläksyksi opetella ohjatun merkin.

Kun kouluttaja vei kapuloita, Luna oli oikein hienossa kontaktissa ja hiljaa, vaikka kouluttajan kanssa jutellessa oli vinkunut. Sain sitten hieman noottia kouluttajalta, että olemme kumminkin treeneissä, eli kehutaan kun toinen on hiljaa. No tämä kehuilu sai kontaktin vahvistumaan, ja Luna ei sitten tietenkään nähnyt minne kapulat vietiin. Totesin tämän kouluttajallekin että nyt en usko Lunan onnistuvan. Tämä käski tehdä kaarikävelyn, ja siitä päätelleen että olin suu auki, hän totesi että en ole tainnut tehdä sitä aikaisemmin. Eli otimme ensin ohjatun alkuseuraamisen. Luna tosin oli hieman liian kiinni palkasta ja pysäytyskäskyt meni ohi korvien. Otimme alun uudelleen ja toisella yrittämällä tuli hieno stoppi. Sitten käskin Lunan pysyä paikoillaan ja kävelin kaaressa kapulan luokse näyttäen sen olin paikan. Palasin takaisin lähtöpaikalle kaaressa ja lähetin Lunan noutoon. Neiti kääntyi oikeaan suuntaan, mutta hieman joutui kumminkin etsimään kapulaa. Lopulta se löytyi ja tuotiin vauhdilla takaisin.
.

Juttelin kouluttajan kanssa hieman liikkeen käskytyksistä. Minulla on ollut käskynä tähän asti vain “vasen” ja “oikea”, mutta olen pohtinut vaihtavani ne “nouda” käskyyn. Koska Lunalla on tapana bongailla vähän kaikenlaista juuri tässä liikkeessä, niin ajattelin “nouda”-käskyn olevan niin tuttu, että neiti yhdistäisi sen kapulaan.

Kouluttaja totesi että senkun yhdistän käskyt, eli käskynä olisi “vasen nouda / oikea nouda” tai tarkalleen joudun sanomaan ne yhteen eli käsky olisi tyylillä vasennouda. Olen elänyt koko ajan siinä uskossa että käsky ei saisi koostua kahdesta sanasta, mutta kouluttaja sanoi että tuo käy kokeessakin käskynä. Tietysti varmaan sillä rajoitteella että ne on lausuttava yhdessä, eli selvää taukoa ei saisi olla (?). Hänellä on kuulemma “vasentuo” käsky käytössä.

Luna teki hyvin ja hiljaa, mutta myönnettävä on että ongelmahan tulee usein esille vasta muutamien liikkeiden jälkeen. Minulla on ollut pohdinnassa helmikuun lopulla mennä tokokokeeseen Lunan kanssa, mutta nyt tässä pohdin että jättäisinkö sen kumminkin hieman pidemmälle kevääseen. Ihan siis sen takia että koemaisia treenejä ei tässä talvella ole tullut otettua kovinkaan paljoa, kun ulkona ei pysty treenaamaan ja hallille en ole jaksanut aamuisin lähteä. Varmaan olisi Lunalle reilumpaa, että pääsisimme kunnolla ottamaan muutamat kokonaiset palkattomat treenit ennen koetta. No pitää miettiä

Lara ei oikein arvostanut kun ompelin sille uudet tossut.

Turku KV

Pitkästä aikaa meillä oli molemmat koirat ilmoitettuna näyttelyyn Turkuun. Lunalle ei ollut tietenkään mitään suuria odotuksia, pikemminkin voisi ajatella että ilmoitin sen mukaan jotta neidin ei tarvitse jäädä tädin luo odottelemaan ja käymme kehässä ohella kiertämässä. Lara oli mukana Sert-jahdissa ja E. osallistui Vanillan kanssa Cacib-jahtiin.

Menimme siis viikonlopuksi tädin luo Saloon, jotta matka olisi paljon lyhyempi. Saksenseisoja Topi oli taas innoissaan naisseurasta, vaikka edelleenkään kumpikaan tytöistä ei lämmennyt pojalle.

Kuten aina, olimme perillä vasta illalla, joten hetken rauhottumisen jälkeen menimme nukkumaan. Lara tosin oli kuulemma ollut hieman eri mieltä nukkumisesta, oli kulkenut yöllä siellä täällä alakerrassa.

Lauantaina kävelimme pienessä pakkassäässä Mustiin ja Mirriin. Minä olin hienosti unohtanut Lunan pesuaineet kotiin, enkä kehdannut viedä neitiä kehään takussa ja likaisessa turkissa, jouduin sitten ostamaan uudet. Ajattelin ottavani jotkut hieman pienemmät pullot, mutta Salon M&M ei tietenkään ollut kuin isoja 500ml pulloja. Lopulta ostin Animologyn selvittävän shampoon ja hoitoaineen.

Iltapäivästä lähdimme sitten treenailemaan Moukarinpäät hallille. Tällä kertaa otettiin rally-tokoa. Tein ensin Lunalle viime joulukuussa Espoossa kisatun Mestariluokan radan. Otin ensin radan palkaten satunnaisesti, jonka jälkeen sitten kisamaisena palkatta. Sallin tosin tarvittaessa useamman uusinnan.

Yllättäen ei se mestariluokan rata sen kummoisempi ollut. Isoin ongelma meillä olikin ihan perusasento oikealla. Tämän takia jouduin uusimaan kaksi kylttiä uudelleen. Myös hieman oli hakusessa kummalle puolelle piti liikkeessä palata. Oikealla peruutus ei myöskään ollut täydellinen, mutta siedettävä sen treenaustasoon nähden. Yllättäen jalkojen ali puolenvaihto meni Lunalta ohi (seurasi ehkä turhan edessä), joten sen jouduin myös uusimaan.

Joo, ei se täydellinen suoritus ollut, mutta sen verran hyvä, että ajattelin uskaltavani ilmoittaa Lunan oman seuran kokeisiin.

Seuraavaksi rakennettiin Laralle alokasluokan rata. Halusin nähdä mitä pikkuneiti on mieltä hihnasta treeneissä. Hieman on käynyt mielessä jos lähtisin Laran kanssa kokeilemaan rallyn alokasluokkaa, kun systeri on epävarma kylttiosaamisestaan. Yllättäen ei neiti välittänyt hihnasta ollenkaan (pelko on siis se että Lara innostuu ja nappaa hihnasta kiinni mikä on aika yleistä). Ensimmäinen yritys palkaten meni itseasiassa todella hyvin. Toinen yritys palkatta olikin sitten jo hieman lahnailua. Lara myös otti häiriötä systeristä ja Lunasta, jotka seisoi muutaman metrin päässä radasta kuvaamassa.

Totesin että Lara kyllä osaa kyltit, mutta tarvitsee vielä häiriö- ja ratatreeniä enemmän. Kyllä sen kanssa varmaan saisi tulokset.

Treenien jälkeen palasimme tädin luo ja siitä melkein suoraan saunaan. Luna ei taas oikein arvostanut pesua saati takkujen selvitystä. Topi jostain syystä taas innostui erituoksuisesta Lunasta, ja ahdisteli neitiä minkä kerkesi. Monta kertaa poika käskettiin muualle kun harjasin Lunaa sohvalla, mutta silti monta kertaa oli lähellä ettei Luna reijittänyt Topin huulta kun se kuono piti murinasta huolimatta työntää melkein kiinni.

Sunnuntaina sitten herätys soi seitsemältä. Laran kehät alkoi kello kymmenen ja kun paikalla piti olla tuntia ennen, niin kahdeksan jälkeen oli lähdettävä.

Näyttely oli Turun messukeskuksessa, jonne oli ihan mukava reitti ajaa. Mitään hirveitä ruuhkia ei ollut.

Mukaan oli tosissaan ilmoittautunut myös E. Vanillan kanssa, sekä kulttis Bemmi. Oikein onnistuneesti kaikkien kehät (bordercolliet, cockerspanielit, kultaisetnoutajat) olivat kaikki eri halleissa. Lara ja Bemmi oli kehässä suunnilleen samaan aikaan, Luna vasta myöhemmin päivällä.

Laran nuorten kehässä oli tällä kertaa neljä koiraa. Tuomarina Kliebenstein Horst (arvatakaa monta kertaa piti kirjoitusasu tarkistaa...). Pikkuneiti kulki ja esiintyi oikein nätisti, häntä pysyi alhaalla melkein koko liikkeen (aivan lopussa alkoi hiljalleen nousta). Liike oli jopa oikeasti hieman paimenmaista, pää alhaalla liikkumista. Yllättäen kumminkin kehäsihteeri nosti harmaan lapun ylös. Me oltiin kehän reunalla E:n ja äidin kanssa silmät pyöreänä, että ihanko oikeasti se nosti harmaan (hylkäävä)?! Kun systeri kumminkin jäi heti perään alkavaan kilpailuluokkaan, todettiin että nyt varmaan näytettiin väärää väriä. Erinomainen sieltä tuli, joten mietittiin että sihteeri ei varmaan huomannut näyttäneensä harmaata, jos punainen oli hänen suuntaansa näkyvillä. Koiria siirreltiin niin että Lara oli lopulta toisena rivissä. Pitkään tuomari mietti, mutta piti lopulta tämän järjestelyn ja pikkuneiti jäi siis toiseksi. Tuomarilla kuului siihen kastiin, joka antoi vain ensimmäiselle koiralle SA:n joten Laran kilpailu loppui siihen.

 Arvostelu: Very typical bitch. Very good coat and color. Correct head. Good ear carriage. Strong ? Neck. Good Rib cage. Excellent movements

Vanilla ja Lara samassa boksissa - vanhempi ei oikein arvosta.

Siinä sitten vielä odottelimme Vanillan kehän, joka oli ainoana valioluokassa. ERIhän sieltäkin tuli odotetusti ja tietenkin se SA kun kilpailijoita ei ollut. Vanilla oli Cacibia metsästämässä, joten pideltiin peukkuja sitten paras narttu -kehässä. SA:n saaneita narttuja oli neljä, joten sijoitus oli kumminkin luvassa. Koirat seisoivat rivissä ikäjärjestyksessä ja tuomari mietti. Varmaan kaikkien yllätykseksi, tuomari piti kyseisen järjestyksen ja täten Sert että Cacib meni Laran voittaneelle nuorten luokan nartulle. Vara-versiot sitten avoimen nartulle, joten Vanillakin jäi tyhjin käsin.

Siitä siirryimme shoppailemaan ja hetkeksi seuraamaan kulttisten kehää. Koirille tarttui mukaan pari pussillista hirviluita sekä puolenkilon pussi kuivattuja muikkuja.

Hiljalleen siirryimme kulttiskehän reunalta sitten cockerikehän luokse. Meillä osui kehät niin hyvin, että molempien kehät olivat reunakehiä, jossa oli ympärillä reilusti tilaa.

Cockerspanieleilla oli tuomarina Tuominen Matti. Systeri oli katsonut etukäteen tietoja että tuomari arvosti rotevuutta sekä hienoja liikkeitä. No, Luna on kaikkea muuta kuin roteva ja on vielä tosissaan pudottanut painoaan tässä puolenvuoden sisään. Eli neiti on arviolta tällä hetkellä sellaisen 9,5kg. Liike Lunalla on hyvä niin halutessaan.

Pyrin seuraamaan kehän menoa, jotta kerkesin harjaamaan Lunan vielä läpi. Junnunarttujen kehää seuratessa tuli todettua että me ei kyllä nyt ERI:llä tulla kehästä pois. Nimittäin yhdeksästä nartusta viidelle tuli H. Okei, ne saattoivat vain olla ikäisekseen huonosti kehittyineitä, mutta omaan silmään pisti heti että kyseessä olevat koirat olivat kaikki hoikahkoja ja hieman vähempi karvaisia.

Vaikka yritin sivusilmällä seurata kehää, pääsi avoimen luokan startti yllättämään ja tuli juostua hieman kiireellä kehään. Esitin Lunan vapaasti seisottaen vaikka hieman oli ahdasta. Liike oli minusta hyvän näköistä.

Menimme hetkeksi sivuun yksilöarvosteluiden alkaessa ja meitä edeltävän koiran mennessä loppuseisontaan, kävin vippaamassa Lunan pöydälle.

Hieman neiti arasteli tätä miestuomaria. Ei se karkuun lähtenyt, mutta pienen sivuaskeleen otti pöydällä. Hampaan annettiin katsoa nätisti.

Yksilöliikkeissä me juoksimme kolmion sekä edestakaisin. Luna liikkui taas omaan silmään hyvin.

Loppuseisonnassa neiti pysyi nätisti seisomassa ilman että minun tarvitsi kertaakaan korjata asentoa. Pidin peukkuja mielessäni, mutta myönnettävä on että keltaisen lapun nouseminen ei tullut isona yllätyksenä.

Lunan arvostelu:

“5v. Kovin rungoton ja niukka karva. Miellyttävä pää ja ilme. Hieman korkea hännän asento. Sopiva luusto. Hyvät kulmaukset. Miellyttävä käytös. Esiintyy ja esitetään hyvin.“

Hieman mietittiin että mitä tuomari nyt tarkoittaa tuolla “rungoton”, mutta todennäköisesti nyt on syynä tähän se että Luna on hoikkarakenteinen. Tuomari myös selvästi piti kunnon paksun turkin omaavista yksilöistä, kun sijoittujakoirilla oli kaikilla paksu, tiivis turkki. Lunan hyvälaatuinen, mutta harva karva ei sitten ollut mieleen.

No, näyttelyt vain ovat tämmöisiä, omalla tekemisellä ei ole pahemmin vaikutusta lopputulokseen. Mutta ainakin Luna oli tyytyväinen, kun hän sai hienon ruokapussin kantaa autolle. Pussi oli peräisin BritCaren ständiltä (näytepussi). Neiti sai paljon ihasteluja käytävillä kun se tomerasti käveli edellä ylpeänä kantaen raksupussia. :D

Uuden vuoden ensimmäiset treenit

Maanantaina meidän treenit jatkuivat. Rallyhan jäi talvilomalle mutta tokotreeneissä kävimme Lunan kanssa jouluaattona.  

Rallyssa meillä oli jälleen kaksi pientä rataa (täytyy sanoa että toivoisin useammin yhtä täyspitkää rataa mieluummin, jotta voisi kunnolla treenata kisamaista suoritusta). 

Ensimmäisellä radalla oli laitettu oikein mukavasti heti ensimmäiseksi esteeksi putki ja seuraavaksi houkutus. Lunallehan tämä ei mikään ongelma ole ollut, kun se ei ole koskaan (*koputtaa puuta*) tajunnut houkutuksen päälle.  Hieman jouduin kyllä vauhtia hidastamaan että päästiin kunnolla puikkelehtimaan törppöjen läpi. Houkutuksen jälkeen oli uusi kyltti, ohjaajan ympäri myötäpäivään, mikä on Lunalle helppo. Sitten olikin meidän yksi hankalista kylteistä, eli koira eteen seisten ja peruutus ohjaajasta poispäin. Tämä yllättäen sujui minusta ihan hyvin! Luna meni nätisti suoraan eteen ja peruutti ehkä aivan pikkiriikkisen kaartaen oikealle, mutta ei mitenkään pahasti.  

Sitten jouduin uusimaan seuraavan kyltin, joka oli niinkin perus kuin istu - käännös oikeaan – istu. Eikä siinäkään siis itse liikkeessä mitään ongelmaa, Luna vaan otti heti alkuun hienosti mikrotuplaistumisen. Eli istui, jonka jälkeen hilasi persuutaan vielä vähän taaemmas. Otin liikeen siis uudelleen, jotta neiti pitäisi takamuksensa paikoillaan. Toinen yrittämä meni paremmin, ainut että Luna istuutui vähän turhan taakse. Annoin sen kumminkin olla, koska se kumminkin nyt istui kerralla. 

270 vasempaan – ei ongelmaa, puolenvaihto edestä - ei ongelmaa. Askel vasemmalle koira oikealla – Luna ei päässyt oikein mukaan, minkä takia rintamasuunta kääntyi varmaan juuri sen 45 astetta. Otettiin se uudelleen ja nyt Luna näytti taas hienot sivuaskeleensa. Siitä sitten peruuttaen kolme askelta, mentiin vaihteeksi hieman vinoon. Sarjahyppy – ei ongelmaa. Seuraava kyltti meiltä puuttui jostain syystä ja viimeisenä ennen maalia olikin ohjaajan ympäri vastapäivään. 

Meidän toinen rata oli pääasiassa lyhyt oikeanpuolen treeni. Tässä ehkä isoin haaste tulee olemaan omat käsiavut, jotka saatetaan lukea jatkuvaksi. Varsinkin pysäyttävät liikkeet, jossa seistään tai maataan, joudun antamaan käsiavun, jotta Luna pysyy suorassa. Ei ole tuo oikeapuoli niin luonnollinen kuin vasen, mutta ei se tietenkään voi ollakaan kun verrataan 5 vuoden treeniä verrattuna puolen vuoden treeniin. 

Rally-tokoon olemme ottaneet myös nykyaikaisen treenitavan, ilmoitin meidät nimittäin SporttiRakin Rally-tokon VOI/MES -nettikurssille. Pitkään pohdin että ilmoitanko vaiko enkö, hintaa kun oli mukavat 115€ vaikka olin SporttiRakin Projäsen. No, kurssin ilmoittautuminen kerkesi menemään ja totesin ettei sitten ilmoittauduttukaan. Menikö pari päivää, kun tuli ilmoitus että vielä olisi paikka vapaana, jolloin sitten sorruin ilmoittamaan meidät. 

Kurssilla oli ensin aloitusluento, jossa käytiin läpi ylipäätään ylempien luokkien kinkkisiä kohtia, pisteytyksiä, mihin kannattaa kiinnittää huomiota ja mitä kannattaa välttää.  Toinen luento oli sitten uusista sääntömuutoksista.  

Luentojen jälkeen oli lyhyet videot meidän treeniaiheista, jotka oli peruutukset, eteentulot sekä puolenvaihto edestä. Kouluttaja siis videolla kävi läpi erilaisia tapoja treenata ko. Liikkeitä ja mihin kiinnittää huomiota. Sitten meidän piti kuvata omia treenejä, joista kouluttaja antaa kommentit ja neuvoo eteenpäin. Tämän jälkeen on vielä keskustelutunti kouluttajan kanssa, jossa todennäköisesti käydään yleisesti näitä liikkeitä vielä läpi. Sitten tulee uudet suoritettavat tehtävät.  

Katsotaan onko kuinka paljon apua meille tuosta kurssista, ainakin aloitusluennolta tuli jo joitakin hyviä vinkkejä.  

Omalla seuralla on RT-tuplakisat helmikuun alussa ja tässä on ollut hieman pohdinnassa joskos ilmoittaisin Lunan niihin. Vähän idealla että käytäisiin katsomassa miltä ne mestarin radat näyttävät. Jos minun käsiapuja ei lasketa “jatkuviksi” ja meitä hylätä niiden takia, voisin jopa kuvitella että meillä on mahdollisuudet tulokseen. Jos taas ei tuloksia tulisi, olisimme ainakin kannattaneet omaa seuraa. :’D   Tokossa meillä oli viimeinen tunti Sannan opissa. Kevätkaudelle siirryin torstain ryhmään, jotta treenit eivät olisi enää samana päivänä. 

Ajatus oli ottaa koemaista suoritusta, mutta Sannan kanssa otettiin sitä hieman muunnellusti. Eli hänen ideansa oli nyt tehdä kyllä koemaista, mutta yllätyksellisesti. Eli otettiin koemaisesti vain osia liikkeistä sieltä täältä. Aloittaen seuruusta, otettiin pätkä suoraan, pari askelta taaksepäin ja sitten sosiaalinen palkka. Siitä siirryttiin jääviin, josta tehtiinkin vain ensimmäinen (istu, jonka Luna kyllä taas seisoi), josta taas sos.palkka. Otettiin luoksetulo ilman luoksetuloa (lähdin kävelemään poispäin, mutta palasin takaisin ja palkkasin), kaukokäskyistä otettiinkin vain yksi vaihto. Ideana siis palkattomuustreeni. Saimme tehtyä noin 4,5 liikettä ennen kuin pieni vinkuna pääsi.  

Noottia sain edelleen minun sosiaalisesta palkasta, aloitin tälläkin kertaa hyvin, mutta siitä eteenpäin kuulemma se laskeutui kuin lehmän häntä. Plus, minun pitäisi hieman selvitellä millaisesta sosiaalisesta palkasta Luna tarkemmin tykkää.  

Olen myös hieman pohtinut tokokokeeseen menoa helmikuun lopulla ja tästä juttelin kouluttajan kanssa. Hän totesi että kannattaa mennä, kun meillä ei tosissaan ongelma ole se että Luna ei osaa liikkeitä. Toisekseen sekään ei ole hyvä, että koeväli menee liian pitkäksi, jotta tietty koerutiini pysyisi.  

Luna ei koskaan ole ollut kunnon sylikoira, se viihtyy lähellä, mutta nukkuu usein omalla pedillään
tai joskus mukavuudenhaluisena sohvalla vieressä.  Joten nämä kerrat kun se on sylikoira on aina <3