Siiri kyseli tuossa alkuviikosta päästäisikö me Lunan kanssa
pellolle tekemään lisää lintutreeniä ja ottamaan syksyisiä kuvia. Siellä kun
oli pelto vedetty matalaksi ja sekä Koda että Luna näyttäisi hyvältä ollessaan
melkein sävy sävyyn pellon kanssa. Sovimme sitten menevämme keskiviikkona
töistä päästyäni.
Siinä tulikin sitten pieni pettymys, kun iltapäivällä
pääsimme pellonreunalle. Maanomistaja oli nimittäin kerinnyt edellisen parin
päivän aikana kyntämään pellon ja nyt jäljellä oli vain multaa ja satunnaisia
viljankorsia. Kävimme vielä katsomassa pellon jälkeisen metsän toisella puolella
olevat pellot, mutta nekin oli jo käännetty. Jäimme sitten pellonreunassa
olevalle isolle heinikkoalueelle treenaamaan, vaikka aurinko ei siihen enää
paistanut (joten valotus oli melko huono) ja heinikkokin oli vielä täysin
vihreää, joten otetut kuvat olivat kaikkea muuta kuin syksyisiä. Alue oli myös
siinä mielessä hieman riskialtis, että siitä kulki paljon muita ulkoilevia
koiria. Mutta meillä kävi sen verran hyvä tuuri ettei meidän ajalla siihen
osunut yhtäkään ulkoilijaa. :D
Siinä sai kyllä hyvää treeniä siinä mielessä, että heitetyt
linnut katosivat heinikkoon ja koirat joutuivat käyttämään nenäänsä enemmän ne
löytääkseen. Lunaa joutui taas hieman muistuttamaan linnunkannosta, ei ole
näköjään vielä neidillä jäänyt aidot linnut selkäytimeen vaan niitä ihmetellään
edelleen. Onneksi nyt ei mennyt kuin muutama minuutti kun lintu suostuttiin
jälleen kantamaan. Kodakin nouti lintuja mielellään ja luulen että Luna on
tähän osasyynä. Vaikkakin neiti on aika haluton kilpailemaan linnuista, sen
puolesta Koda saa ottaakin ne kaikki, niin ei tuo punainen poika sitä näytä
ymmärtävän.
Vedimme myös lyhyet fasaanijäljet kummallekin. Siiri teki Lunalle jäljen ja minä puolestani
Kodalle. Olin ottanut neidille liinankin mukaan tätä varten, jotta saadaan
kunnon taipparitunnelmaa. Luna lähti jäljelle todella hyvällä maavainulla,
mutta kun neiti pääsi liinan päähän jäi se katselemaan minun perääni. Kehotin
sitä jatkamaan ja tyttö tyynesti laskikin kuononsa takaisin heinikkoon. Luna
veti hienoa suoraa jälkeä, ainoa keskeytys tuli kun neiti luuli kuulleensa
jotain ja jäi hetkeksi höristämään korviaan, mutta tämän jälkeen matka taas
jatkui. Jäljessä oli yksi 90-asteen kulma, jonka neiti suoritti hieman
kaartaen, mutta lopulta heinikkoon piiloutunut fasaani löytyi. Lintu haisteltiin
tarkkaan ja yritin siinä houkutella Lunaa nostamaan fasun ja tuomaan sen
minulle. Neiti oli alkuun taas sitä mieltä että tämä on ihan eri lintu kuin
mitä on aikaisemmin treenattu, mutta se lopulta suostui nostamaan painavan
siivekkään. Minä siinä juoksin sitten kehuen karkuun yrittäen innostaa tyttöä
tulemaan perässä ja Luna kantoikin fasun ihan parin metrin päähän polusta.
Siihen se sitten putosi ja Luna oli sitä mieltä että se on ihan riittävä matka
ja nyt on palkan vuoro.
Siiri sitten siirtyi molempien koirien kanssa kauemmaksi,
kun lähdin vetämään Kodan jälkeä. Tein siitä hieman pidemmän kuin Lunan jälki
ja siinä oli myös yksi 90-asteen mutka. Poju tosin oli hieman eri mieltä
jäljestämisestä ja lähti kyllä vauhdilla jäljelle, tosin ilmavainua käyttäen,
joten sehän kulki kaikkialla muualla kuin itse sillä jäljellä. Pienten
kierrosten jälkeen hajunlähde alkoi hahmottua ja Koda kulki pusikossa mihin
fasaani oli piilotettu. Siksakkaamalla heinikossa siivekäs löytyikin ja poika
toi sen nätisti kantaen takaisin.
Teimme vielä hetken lintutreeniä, jonka jälkeen pakkasimme
tavarat kasaan. Koska olimme autolla liikkeellä, kysyin käydäänkö vielä
katsomassa Tuusulan puolella peltoja, koska mielestäni niitä ei oltu vielä
käännetty, mitä olin työmatkalla autosta katsellut. Kummallakaan ei ollut
mikään kiire minnekään, niin ajelimme vielä lyhyen matkan päähän. Katsomiani
pellot oli vielä kunnossa, joten ajelimme pikkutietä pellonreunalle.
Parkkeerasin auton tien reunaan ja toivoin ettei kukaan kerkeäisi tulla valittamaan
kun hetken aikaa olisimme koiria kuvaamassa.
Ilta-aurinko osui vielä hetken aikaa pellolle, joten siinä
saimme muutamia ihan hyviäkin kuvia. Olisi vain pitänyt tulla ehkä hieman
aikaisemmin, Lunalla oli ainakin jo kuluttanut isoimmat energiansa eikä sen
takia jaksanut mitään hirveitä vauhtispurtteja enää päästää.
Pitää yrittää myöhemmin päästä käymään tuolla vielä ennen
kuin pelto kynnetään.
Fasaanikin nousi lopulta |
Cockeri-pointteri taas vaihteeksi |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua (roskapostimainoskommenttien takia)