perjantai 23. syyskuuta 2016

Syyskuvailua

Siiri kyseli tuossa alkuviikosta päästäisikö me Lunan kanssa pellolle tekemään lisää lintutreeniä ja ottamaan syksyisiä kuvia. Siellä kun oli pelto vedetty matalaksi ja sekä Koda että Luna näyttäisi hyvältä ollessaan melkein sävy sävyyn pellon kanssa. Sovimme sitten menevämme keskiviikkona töistä päästyäni.


Siinä tulikin sitten pieni pettymys, kun iltapäivällä pääsimme pellonreunalle. Maanomistaja oli nimittäin kerinnyt edellisen parin päivän aikana kyntämään pellon ja nyt jäljellä oli vain multaa ja satunnaisia viljankorsia. Kävimme vielä katsomassa pellon jälkeisen metsän toisella puolella olevat pellot, mutta nekin oli jo käännetty. Jäimme sitten pellonreunassa olevalle isolle heinikkoalueelle treenaamaan, vaikka aurinko ei siihen enää paistanut (joten valotus oli melko huono) ja heinikkokin oli vielä täysin vihreää, joten otetut kuvat olivat kaikkea muuta kuin syksyisiä. Alue oli myös siinä mielessä hieman riskialtis, että siitä kulki paljon muita ulkoilevia koiria. Mutta meillä kävi sen verran hyvä tuuri ettei meidän ajalla siihen osunut yhtäkään ulkoilijaa. :D

Siinä sai kyllä hyvää treeniä siinä mielessä, että heitetyt linnut katosivat heinikkoon ja koirat joutuivat käyttämään nenäänsä enemmän ne löytääkseen. Lunaa joutui taas hieman muistuttamaan linnunkannosta, ei ole näköjään vielä neidillä jäänyt aidot linnut selkäytimeen vaan niitä ihmetellään edelleen. Onneksi nyt ei mennyt kuin muutama minuutti kun lintu suostuttiin jälleen kantamaan. Kodakin nouti lintuja mielellään ja luulen että Luna on tähän osasyynä. Vaikkakin neiti on aika haluton kilpailemaan linnuista, sen puolesta Koda saa ottaakin ne kaikki, niin ei tuo punainen poika sitä näytä ymmärtävän.

Vedimme myös lyhyet fasaanijäljet kummallekin.  Siiri teki Lunalle jäljen ja minä puolestani Kodalle. Olin ottanut neidille liinankin mukaan tätä varten, jotta saadaan kunnon taipparitunnelmaa. Luna lähti jäljelle todella hyvällä maavainulla, mutta kun neiti pääsi liinan päähän jäi se katselemaan minun perääni. Kehotin sitä jatkamaan ja tyttö tyynesti laskikin kuononsa takaisin heinikkoon. Luna veti hienoa suoraa jälkeä, ainoa keskeytys tuli kun neiti luuli kuulleensa jotain ja jäi hetkeksi höristämään korviaan, mutta tämän jälkeen matka taas jatkui. Jäljessä oli yksi 90-asteen kulma, jonka neiti suoritti hieman kaartaen, mutta lopulta heinikkoon piiloutunut fasaani löytyi. Lintu haisteltiin tarkkaan ja yritin siinä houkutella Lunaa nostamaan fasun ja tuomaan sen minulle. Neiti oli alkuun taas sitä mieltä että tämä on ihan eri lintu kuin mitä on aikaisemmin treenattu, mutta se lopulta suostui nostamaan painavan siivekkään. Minä siinä juoksin sitten kehuen karkuun yrittäen innostaa tyttöä tulemaan perässä ja Luna kantoikin fasun ihan parin metrin päähän polusta. Siihen se sitten putosi ja Luna oli sitä mieltä että se on ihan riittävä matka ja nyt on palkan vuoro.



Siiri sitten siirtyi molempien koirien kanssa kauemmaksi, kun lähdin vetämään Kodan jälkeä. Tein siitä hieman pidemmän kuin Lunan jälki ja siinä oli myös yksi 90-asteen mutka. Poju tosin oli hieman eri mieltä jäljestämisestä ja lähti kyllä vauhdilla jäljelle, tosin ilmavainua käyttäen, joten sehän kulki kaikkialla muualla kuin itse sillä jäljellä. Pienten kierrosten jälkeen hajunlähde alkoi hahmottua ja Koda kulki pusikossa mihin fasaani oli piilotettu. Siksakkaamalla heinikossa siivekäs löytyikin ja poika toi sen nätisti kantaen takaisin.

Teimme vielä hetken lintutreeniä, jonka jälkeen pakkasimme tavarat kasaan. Koska olimme autolla liikkeellä, kysyin käydäänkö vielä katsomassa Tuusulan puolella peltoja, koska mielestäni niitä ei oltu vielä käännetty, mitä olin työmatkalla autosta katsellut. Kummallakaan ei ollut mikään kiire minnekään, niin ajelimme vielä lyhyen matkan päähän. Katsomiani pellot oli vielä kunnossa, joten ajelimme pikkutietä pellonreunalle. Parkkeerasin auton tien reunaan ja toivoin ettei kukaan kerkeäisi tulla valittamaan kun hetken aikaa olisimme koiria kuvaamassa.

Ilta-aurinko osui vielä hetken aikaa pellolle, joten siinä saimme muutamia ihan hyviäkin kuvia. Olisi vain pitänyt tulla ehkä hieman aikaisemmin, Lunalla oli ainakin jo kuluttanut isoimmat energiansa eikä sen takia jaksanut mitään hirveitä vauhtispurtteja enää päästää.


Pitää yrittää myöhemmin päästä käymään tuolla vielä ennen kuin pelto kynnetään. 





Fasaanikin nousi lopulta












Cockeri-pointteri taas vaihteeksi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua (roskapostimainoskommenttien takia)