Kohtaus

 Ortopedikäynnin jälkeen kerettiin noin viikko elää normaalia elämää.

Olimme viikonloppua viettämässä vaunulla ja lauantaina illanvietossa saunatuvassa. Makoilin sängyllä Geisha selkääni vasten, kun ykskaks alkoi neidin takajalka tehdä kramppaavaa liikettä. G pomppasi pystyyn ja siirtyi sängyn toiseen päähän. Katselin jo siinä vaiheessa, että nyt ei ole kaikki normaalia ja kun neiti hetken päästä kääntyi takaisin päin, huomasin sen nytkähtelevän koko kropallaan.

Tässä vaiheessa sanoin systerille, että nyt on jokin vialla ja laskin Geishan lattialle. Neiti säpsähteli ja pää nyki, mutta pystyi seisomaan ja liikkumaan menettämättä tasapainoaan (kerkesi käydä vieraan luona ruokaakin kerjäämässä ja läpsimässä tassulla). Systeri haki puhelimen ja otti videota, kun G hyppäsi takaisin sängylle.

Minä etsin neidin hihnan ja menin ulos, ajatellen että saisin siinä paremmin nähtyä ja kuvattua tilanteen (saunatupa on melko pieni ja sisällä oli 4 aikuista ja 5 koiraa, joten tilaa ei oikein ollut). Ulospäästyämme Geisha olikin jo aivan normaali. Kävelimme siitä takaisin vaunulle ongelmitta, annoin iltaruoat, kävin itse ulkovessassa pesemässä hampaat ja palasin takaisin, ei edelleenkään mitään oiretta. Menin sänkyyn ja sammutin valot, jolloin sitten hetken päästä alkoi kuulua hassua tasaista kolahdusta.

Laitoin valot päälle ja huomasin Geishan taas nytkähtelevän. Nyt ei oireilu ollut niin pahaa kuin aikaisemmin, pää pysyi paikoillaan, mutta pieni nytkähdys tuli muutaman sekunnin välein ja tassut selvästi kramppasi (hassu ääni tuli kynsistä, jotka kolahti lattiaan krampin aikana). Neiti yritti makoilla ja alkaa nukkumaan, mutta nykiminen häiritsi sen verran paljon, että joutui vaihtelemaan paikkaa vähän väliä. Laitoin Geishan seisomaan ja edelleenkään tasapainossa ei ollut ongelmaa. Pitäessäni käsiä neidin takajaloissa, totesin nytkähdyksen tullessa oikea jalan nytkähtävän paljon vahvemmin kuin vasemman.

Nytkähtely oli kestänyt tässä vaiheessa vajaan tunnin, ja hissukseen ajan edetessä oireilu väheni.

Soitettiin Aistiin, josta tuli alustava ohje seurata ja toki jos näyttää siltä niin lähteä heillepäin. Samaa sanoi kasvattaja ja systerin eläinlääkärikaveri, että Geishan oireilu on sen verran pientä enää sillä hetkellä, että he eivät lähtisi yöpäivystykseen, missä ei kumminkaan pystytä tekemään ihan hirveästi mitään.

Lopulta oireilu väheni niin paljon, että neiti pystyi nukahtamaan. G nukkui alkuun sängyn jalkopäässä ja tunsin kyllä omaa jalkaa vasten, kuinka edelleen tuli pieniä nykäyksiä satunnaisesti, mutta ne eivät enää Geishaa häirinnyt. Neiti nukkui yön rauhassa, minä itse heräsin jokaiseen liikkeeseen tai kolahdukseen ja yritin pilkkopimeässä hahmottaa missä Geisha menee ja mitä se tekee. Useamman kerran laitoin valot päälle nähdäkseni oliko oireilu palannut.

Yöllä ennen nukkumaanmenoa kerettiin pohtia mahdollista syytä oirelilulle.

(Jokin lievä) epilepsia oli ensimmäisenä mielessä.

Geisha iän puolesta olisi osuva epilepsian puhkemiseen ja bordercollieilla jonkin verran epiä tavataan, mutta neidin suvussa sitä ei ole todettu kummallakaan puolella. Geishalla myös pää pelitti koko ajan, se pystyi liikkumaan, syömään, juomaan, käymään tarpeillaan normaalisti.

Kipukohtaus?

Oireilu alkoi jalan kramppaamisella, joten tämä oli melko vahvana mielessä. Mutta muuten Geisha ei varonut mitenkään sitä jalkaa, käveli sillä normaalisti ja sitä sai painella venyttää. Hermokipu? Kipu on ehkä se mitä itse arvelen tällä hetkellä eniten, mutta mystistä on, että mitään ongelmaahan ei ortopedi viikko takaperin löytänyt. Toisekseen, että ensin tulee n. 5 minuutin kohtaus, sitten 15 minuuttia on normaali ja sitten oireilu palaa lievempänä ja kestää vajaa tunnin, on ehkä hieman hassu kipukohtaukselle.

Myrkytys?

Erittäin epätodennäköinen. Tässä vaiheessa oltiin oltu vaunullakin jo reilu vuorokausi, eikä Geisha ainakaan siellä ollessa ollut syönyt mitään ylimääräistä. Kasvattaja kysyi, etteihän meillä ole käytössä niitä uutisoituja perunaruokia. Ei ole, Geisha syö tällä hetkellä puoliksi Simpsons Premiumia, puoliksi Proboosterin Sporttia.

Ell.kaverin ohjeesta tarkistettiin korvat, mutta niissä ei ainakaan silmin näkynyt mitään. Mahdollisuus toki on, kuten kasvattajakin sanoi, että tämä on sellainen once-in-a-lifetime kohtaus, mikä ei koskaan uusiudu. Mutta itseä nyt epäilyttää kohtauksen liittyminen jalkaoireiluun, koska ensimmäisenä tässä kohtauksessa oireili se sama pirun oikea takajalka. Mutta johtuiko tämä kohtaus jalasta vai onko jalan oireilu merkki jostain neurologisesta ongelmasta.

Lopputulemana varattiin aika Aistiin. Olin jo pari vuotta sitten Lunan kanssa siellä ajatellen, että toivottavasti sinne ei tarvitse palata ja pelätä mahdollista aivokasvainta.

 -Tässä välissä kului vajaa viikko-

Neurologilla käyty - ja kuten Lunan tapauksessa muutama vuosi sitten, mitään selittävää syytä oireille ei löytynyt.

Neurologi oli sitä mieltä, että Geishan jalkaoireet ja tämä viikonloppuna tullut kohtaus eivät liittyisi toisiinsa.

Kohtaus on kyllä aivoperäistä, mutta ei ole epilepsiaa eikä pään magneettikuvista löytynyt mitään sinne kuulumatonta. Hän vertasi kohtausta samanlaiseksi, kuin esimerkiksi ihmisillä tulee juuri nukahtaessa ja yhtäkkiä lihakset nytkähtävät. Eli jokin sähköimpulssi ärsyttää tiettyä osaa aivoista, joka saa reaktion aikaan. Geishalla se toki tuli melko voimakkaana, mutta silti olisi täysin vaaraton.

He myös magneettikuvasivat samaan syssyyn neidin selän, jos sieltä löytyisi jotain hermopinteitä tai muuta, mikä selittäisi jalan oireilun, mutta sielläkin kaikki näytti siistiltä.

Jos tulee uutta oireilua, kohtaukset pahenee tai lähtee tulemaan tihenevällä tahdilla, voimme ottaa lääkäriin sähköpostilla yhteyttä (ja laittaa tarvittaessa videoita), jonka jälkeen katsotaan jatkoa.

Mutta nyt jatketaan edelleen aivan normaalia elämää ja toivotaan, että nämä mystiset oireet olivat nyt tässä. Alkaa kukkarossakin kohta pohja häämöttämään.