Niin sitä aina ajattelee että lomalla tulee tehtyä asioita
kun ei muuten meinaa keretä. No, arvatkaa kuinka paljon tässä olen Lunan kanssa
kerinnyt treenaamaan tokoa? Perus kotitokon lisäksi ollaan käyty kentällä
kahdesti, mikä on reilusti vähemmän kuin mitä suunnittelin. Tämän viikon olen
vielä vapaalla ja tarkoitus on kyllä käydä vielä treenaamassa.
Tuossa kuukausi sitten laitoin hakemuksen menemään Hakunilan
Seudun koiraharrastajiin ja pari päivää sitten tuli hyväksymisvahvistus. Nyt
vaan sitten pidetään kaikki peukut ja miksei varpaatkin pystyssä, että päästään
Lunan kanssa heidän ohjattuun Voi-ryhmään, joka muistaakseni alkaisi
lokakuussa.
Muuten meidän vapaa onkin mennyt lapsenvahtina. Lara on
ollut meillä nyt parisen viikkoa ja mitä voin pennusta sanoa, niin olen aika
varma että koiran sijasta sen perimässä on pakko olla krokotiilia ja kengurua.
Krokotiiliperimä tulee esiin siinä, kun Lara päättääkin yllättäen napata ihosta
kiinni ja heti lähtee kierimään itsensä ympäri kuten krokotiilit. Minulla on
ranteissa pari hieman syvempääkin haavaa, kun tuo on liikkeissään niin nopea
ettei sitä aina kerkeä kieltämään. Kenguru taas tulee siitä että tuo hyppii
todella korkealle kokoonsa nähden. Monet ovat sanoneet että bordercolliet on
tapaturma-alttiina ja täytyy sanoa että en yhtään ihmettele kun Laran
loikkimista seuraa. Yritys hypätä keittiön pöydälle loppuu yleensä siihen että
pentu lentää selälleen lattialle. Nuorempi neiti on vielä niin ahne, että voin
jo melkein ennustaa että tuo yrittää jossain vaiheessa kasvaessaan varastaa
ruokaa pöydiltä.
Lara on tavannut jo aika monia eri ihmisiä ja nykyään
vieraat ovat todella kivoja – ehkä vähän liiankin kivoja kun kaikkia pitää
yrittää tervehtiä ulkonakin. Mutta tässä vaiheessa mieluummin näin päin, kuin
mitä Luna oli että kaikkia juostiin karkuun. :)
Käytiin viikonloppuna Salossa, kun ajateltiin että Laran
olisi hyvä tutustua uusiin varmasti pentuystävällisiin koiriin. Tädin
saksanseisoja Topihan on todella kiltti, mutta välillä vähän turhan innokas
poika (tai kohta varmaan voidaan puhua vanhasta herrasta, onhan silläkin ikää
jo 7 vuotta). Topi leikitti Lunaa tämän pentuaikana todella kiltisti, joten
ajateltiin että jos poika suostuisi leikkimään myös Laran kanssa. Emme vaan
laskeneet mukaan sitä että Lunan pentuajasta on yli kolme vuotta ja Topikin on
vanhentunut. Eihän Topia kiinnostanut pahemmin ollenkaan leikkiä. Lara sai
kyllä tutustua rauhassa isoon urokseen, mikä nyt sinällään ei ollut turha
kokemus sekään. Pari kertaa sain Topin ja Laran leikkimään takaa-ajoa, kun
yllytin Topin juoksemaan lelun kanssa asuntoa ympäri. Lara lähti innoissaan
perään, mutta leikki yleensä loppui parin kierroksen jälkeen kun Lara sai
upotettua naskalinsa pojan nilkkoihin.
Laran kopasta otettiin jo kansi pois. |
Yllättäen kyllä Luna on hiljalleen alkanut leikkimään Laran
kanssa. Luna, joka ei oikeastaan oman pentuaikansa jälkeen leikkinut
painileikkejä (vaan takaa-ajoleikit on enemmän ollut tuon mieleen) on
innostunut nyt painimaan pennun kanssa. Luna, joka yleensä ärähtää kun vieras
koira edes hipaisee häntä, antaa pennun repiä korviaan (ja Larahan oikeasti
roikkuu tuon korvissa) ja muita karvojaan leikin tiimellyksessä sanomatta
yhtään mitään. Leikkihetkiä tulee vielä useamman kerran päivässä. Aika rajuahan
noiden painit välillä on, mutta onneksi ne ovat suunnilleen saman kokoisia.
Lara nyt tällä hetkellä on vielä useamman kilon kevyempi, mutta korkeus on aika
sama kuin Lunalla.
Olen tästä oikeasti yllättynyt, olin varma että meillä menee
lähemmäs puolta vuotta ellei enemmänkin, että Luna oppii sietämään Laraa. Kyllä
tässä edelleenkin saa olla silmät selässä varsinkin jos on luita tai muita
Lunalle arvokkaita tavaroita lähettyvillä, koska vanhempi neiti puolustaa niitä
edelleen pennultakin aivan liikaa. Yleensä pyrin nostamaan kaikki tällaiset
pois, kun pentu kulkee vapaana.
Me käytiin myös Keravan ratsastustallilla tutustuttamassa
Laraa hevosiin. Siellä oli kenttäratsastuskisat ja ihmisiäkin pyöri ympärillä
koko ajan. Luna oli tallilla ollut jo useampaan otteeseen eikä vanhempi neiti
välittänyt pahemmin ohi laukkaavista hevosista, mutta pentua jännitti alkuun.
Mutta aika nopeasti Larakin hiffasi ettei isot otukset tulekaan lähemmäs ja
aina kun hevonen ilmestyi lähelle tuli myös herkkuja syötäväksi.
Luna Dumbona |
Ollilanlammessa oli suht puhdasta vettä niin Luna pääsi pitkästä aikaa uimaan. |
Takapenkillä on aita välissä ettei Lara mene häiritsemään Lunaa ja vahingossa aloita tappelua. |
Tässä vielä lisää kuvia meidän metsälenkiltä.
Kerran Luna käveli lätäkössä niin Laranki piti päästä kävelemään |
Jätettiin pentu harjoittelemaan yksinoloa ja lähdettiin Lunan kanssa mustikkametsälle. Sen verran taisi Lunakin olla väsynyt Salon reissusta, että vanhempi neiti tyytyi istuskelemaan mättäillä ja vahti ympäristöä kun keräilin marjoja. Muutaman kerran kadotin ämpärin kannen, jolloin tajusin hyödyntää Lunaa sen etsimisessä. Muutaman harjoituskerran jälkeen neiti ymmärsikin mitä suunnilleen halusin ja haki kannen pariikin otteeseen. Sitten se siirtyi siihen että Luna nouti kannen omatoimisesti kun jouduttiin siitä liian kauaksi ja lopulta neiti ei suostunut enää irrottaa kannesta vaan istuskeli kansi suussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua (roskapostimainoskommenttien takia)