sunnuntai 28. heinäkuuta 2019

Rally-tokokisa 25.7.2019

Kun oma seura järjestää kisat, niin pitäähän sitä mukaan päästä kun ilmomaksutkin on hieman halvemmat. Kävi vielä niin hyvin, että kisassa järjestettiin vain alokas- ja mestariluokka (kumpaankin otettiin 10 kilpailijaa), joten pystyimme molemmat systerin kanssa ilmoittautumaan. Ainut, että ilmoittautumisen alkaessa ensin ei toiminut Virkkuun laitettu mestariluokan ilmoittautumislinkki ja kun lopulta saatiin oikea, ei toiminut itse lomakkeet. Systeri ei saanut alokkaan lomaketta lähetettyä ollenkaan, vaan se ilmoitti heti kisan olevan varasijoja myöten täynnä. Mestariluokan lomake puolestaan antoi ilmoittautua vain varasijalle.  Myös muilla oli samoja ongelmia, joten jäimme sitten odottelemaan vastaavankoetoimitsijan heräämistä (ilmo alkoi aamulla), jotta selviäisi missä oli ongelma.

Puolen päivän paikkeilla sitten tuli viestiä, että mahduttiin kisaan mukaan vaikka ongelmia siinä ilmossa olikin. Hieman myöhemmin VKT vielä kyseli, että oliko mun systeri laittanut mitään viestiä missään kun ei ollut onnistunut ilmoittautumaan (olin siis fb-ryhmässä sanonut ettei hänkään ollut saanut lomaketta läpi). Alokkaassa oli vielä siinä vaiheessa tilaa, joten systerikin pääsi mukaan.

Arki-iltakisan ollessa kyseessä, piti hieman sumplia järjestelyjä. Eli systeri meni koirien kanssa ensin paikan päälle ja minä ajoin töistä suoraan hieman myöhemmin.

Tuomarina oli Riikka Timonen. Ensin ajattelin että ihan vieras tuomari kyseessä, mutta Lunan tuloksia katsoessani totesin että ei pahus, ollaanhan me oltu hänen tuomaroitavana meidän ensimmäisissä MES-kisoissa. Silloin se rata oli jotain aivan kaameeta. Eikä tälläkään kertaa rata näyttänyt ihan yksinkertaisemmasta päästä olevalta.


Ensimmäisenä huomio kiinnittyi useampaan esteeseen. En muista koskaan nähneeni radalla neljää hyppyä. Toinen pieni kauhistus oli liikkeestä istuminen, mikä kyllä viime aikoina on sujunut ihan hyvin treeneissä. Sitten oli käännöksiä ja istumisia sinne tänne. Kolmas kauhistus tuli hitaassa kävelyssä. Minä olen treeneissä hidastanut niin reilusti, että Luna on kuvitellut meidän pysähtyvän ja vetänyt takamuksen maahan. Ja tätä samaa neiti tarjosi, kun kokeilin hidastusta muutamaan otteeseen tyhjällä kentällä.

Meillä meni hetki odotellessa, kun alokasluokka oli ensin. Systeri siis korkkasi rally-uransa Laran kanssa. Siinä hieman kerrattiin miten uusinnat tehdään jos tehdään ja muuta pientä. Hehän ovat jonkun kurssin käyneet jossain vaiheessa ja hieman treenanneet minun ja Lunan kanssa (ja minä treenannut jonkun verran Laran kanssa) ja systeri seurannut suurimman osan Lunan kisoista eri jonkinlainen ajatus oli itse siitä kisasuorituksesta.


Alokasluokan rata ei näyttänyt mitenkään hirveän vaativalta, tietysti siellä oli ensikertalaisille ja hirveästi jännittäville tehty pieneksi kompastuskiveksi spiraali ja pujottelu samoihin tötsiin, joita sitten oli 5 kappaletta peräkkäin. Eli jos jännityksessä ei osaisi laskea, saisi siitä mukavasti miinuspisteitä. Mutta oikeastaan muita isompia kompia en huomannut.

Minä odottelin koirien kanssa, kun systeri kävi rataantutustumisessa. Hieman siinä tuli pohdittua, että miten Luna jaksaa monen tunnin odottelun jälkeen oman suorituksensa kun sääkin oli kuuma. Molemmilla tytöillä oli kyllä päällä kylmällä vedellä kastellut kylpytakit, mitkä pitivät koirat viileinä.

Sitten lopulta kisa lähti käyntiin ja systerikin pääsi radalle.


Alku siinä lähtikin oikein sujuvasti, oikeastaan todella hyvin. Ensimmäiset ongelmat tulikin sitten eteen istumisissa. Ensimmäinen vielä sujui, mitä nyt Laralla oli itse eteentulo hieman hakusessa. Seuraavalle kyltille mennessä oli pientä keulimista ja se eteentulo oli edelleen hakusessa. Lara myös ennakoi ja kuvitteli selvästi että taas tehdään samaa kylttiä kuin äsken ja lähti edessä istumatta kiertämään systerin takaa sivulle. Eli se uusittiin. -3 UUSI Toisella yrittämällä se eteentulo oli edelleen hankala, mutta tällä kertaa takamus löysi maan. Ainut että siitä eteenpäin ei taas kuunneltu ja Lara kiersi nätisti takaa. Nyt sitten systeri ei enää uusinutkaan joten –10 TVÄ. Kyltiltä tuli myös -3 OV, mistä en ole ihan varma. Systeri näyttää videolla nyppäävän hihnasta kun Lara kiertää väärältä puolelta, mutta luulisi siitä tulleen TAL-virhe.

Mutta täten siis pisteitä jäi 84p ja ensimmäinen hyväksytty tulos.

Myöhemmin palkintojen jaossa sitten tuli vielä tuomarin palkinto.

(c) Satu Turunen
Siinä sitten odoteltiin, että rata muutettiin mestariluokaksi. Rataantutustumisessa ei tullut esille mitään uusia ongelmia meille, mutta useampaa näytti huolestuttavan useampi hyppy ja siitä selviäminen. Heidän onnekseen voinee todeta, että onneksi tuomari ei laittanut esteiden perään vielä putkea :’D. Siinä olisi ollut kiva kinkkinen rata aksakoirille.

Me olimme viimeisinä vuorossa, joten hyvin kerkesin seuraamaan ensimmäiset viisi suoritusta ennen kuin menin Lunaa hieman herättelemään.

Jos rata itsessään ei tuonut tarpeeksi jännitystä, niin neiti lisäsi sitä itse mukavasti kun riisuin kylpytakin päältä. Märkä takki oli varmaan saanut karvat jotenkin huonoon asentoon ja Luna rapsutti kaulaansa vähän väliä. Ja ihan oikeasti, niillä rapsutuksilla ei varmaan ollut kuin 1-2 sekunttia väliä, ensin oikealta, sitten vasemmalta, sitten taas oikealta... Minä siinä kauhuissani yritin rapsutella ja suoristella karvoja ajatellen että jos sitä kutkuttaa radalla, niin neitihän laittaa persuun maahan ja rapsuttaa. Ja niitä miinuspisteitä ei juuri nyt kaivattaisi.

Luna jatkoi rapsuttelua koko odotusajan. Viimeisen koiran ollessa radalla ennen meitä siirryin kutkuttavan neidin kanssa kentän reunalle. Ajattelin kotikenttäkisojen olevan meille siinä mielessä hyvät, että Luna melkein voi arvata mitä ollaan tultu tekemään. Pientä vinkumista tuli kun systeri siirtyi kauemmas kuvaamaan, mutta en tiedä johtuiko se nyt siitä siirtymisestä vai luuliko Luna että taas systeri ja Lara menivät tekemään jotain eikä hän päässyt. Muutaman pienen liikkeen tein vielä siinä saadakseni neidin huomion takaisin itseeni ja vinkuminen loppui.

Sitten radalle.


Alku kiertely meni hienosti, mutta siitä siirtymisessä liikkeestä istumiseen itse sekoilin askeleissa ja unohdin käsimerkin tyystin. Joten tietysti siihen tuli myös pieni hidastus joten –3 OV.  Siitä eteenpäin jatkui hienosti, kunnes  6. kyltti oli istu - käännös oikeaan – istu koira oikealla, tästä tuli –1 OV, mutta en ole ihan varma että mistä syystä.

Siitä jatkui taas hienosti esteille asti, kunnes sarjahypyssä tuli jälleen -1 OV. Eikä edelleenkään tietoa että miksi... Pitäisi varmaan joskus käydä oikeasti kyselemässä mistä nämä tulevat.

Sitten mysteeri, kyltti 15 eli puolenvaihto edessä. Tästä saatiin jälleen -3 OV, kuten edellisessä kisassa. Kouluttajan kanssa tästä puhuin ja hän ensin sanoi, että olin liian lähellä kylttiä. Mutta mielestäni minä en ollut ja katsottiin se jälkeen päin videolta, jolloin hänkin totesi että ei kyllä videon mukaan oltu liian lähellä. Itse mietin että olinko sitten liian kaukana kyltistä. Jos seuraavassa kisassa otan tästä taas virheen niin käyn kyllä kysymässä tuomarilta että mitä minä teen väärin. Olisin käynyt nytkin, mutta tajusin vasta kotona että tämä -3 tuli tältä kyltiltä eikä kyltiltä 19 mistä oletin sen tulleen. EDIT: kysyin tätä rally-tokoryhmässä että osaisiko joku sanoa mistä virhe tuli, ja moni vastasi että otan askeleen sivuun. Eli Lunan vaihtaessa puolta, kiepautan jalkaa niin etten potkaise koiraa lähtiessäni liikkeelle. En nyt sanoisi hirveästi muuttavani liikerataani (eli sivulle), mutta tietysti tuo jalankiepautus voi tuomarista näyttää siltä.

Mutta siitä jatkettiin matkaa tyytyväisenä, kunnes tultiin hidastuskyltille. Yritin tehdä hidastuksen enemmän asteittain, jotta Luna ei istuisi ja se taisi jotenkuten onnistua. Onnekseni, minun normaalivauhti on melko luja, joten minun hidas vauhti ei tarvitse olla oikeasti ihan hirveän hidas. Viimeisellä tötsällä Luna pysähtyi ja oli liikkeelle lähtiessään siirtymässä minun taakse. Sain sen onneksi korjattua takaisin oikealle, mutta pisteitähän siitä lähti. Oletin –3 tulleen, mutta yllättäen paperissa lukikin –1 OV.

Mutta ai että olin tyytyväinen kun päästiin maaliin. Tiesin itse, että meillä oli ainakin se kaksi –3 pisteen virhettä siellä (vaikka toinen nyt tulikin eri kyltiltä kuin luulin), mutta suoritus oli muuten sellainen kuin sen piti olla. Koska Luna osaa, mutta se ei ole minusta niin näkynyt meidän aikaisemmissa mestariluokan kisoissa. Nyt vire oli lähes täydellinen, pientä kiirehtimistä näkyi parilla kyltillä, mutta sain neidin takaisin oikealle seuruupaikalle hyvin.

Päästyäni radalta pois, kouluttaja oli odottamassa ja hehkutti että ei piru nyt meni hyvin, mutta hieman harmitteli Lunan viimeistä itsenäistä (melkein) puolenvaihtoa (oletti myös sen olevan –3).

Palkkasin Lunan siinä kentän ulkopuolella kourallisella nameja taskusta ja mikä minusta oli positiivista, niin neidillä ei ollut enää hinku takaisin treenikassille, mistä on tottunut sen palkan saamaan. Eli meidän irtoaminen laukkupalkasta on lähtenyt toimimaan, ainakin rallyn osalta.

Hetkinen siinä odoteltiin, kunnes totesin että katson mitä ne muutamat minua ennen olivat saaneet. Kun lueskelin listaa väärinpäin, totesin vain, että siellä oli pari nollatulosta, sitten melkein sama määrä 70-79p ja 80-80p tuloksia. Yksi 90p tulos minun toissatalven tokokouluttajalla ja hänen vanhemmalla kulttiksella ja yksi 91p tulos. Minä olin siinä silleen okei, mitäköhän me saadaan, kun minun rally-kouluttaja tajusi että hei se 91p on meidän tulos. En tiedä oliko meillä molemmilla kierrokset niin korkealla meidän radan jälkeen, ettei tajuttu että joku kävi kirjaamassa tuloksia jo paperille.

Mutta tämä tarkoitti meidän voittaneen luokan! Vaikka kaikissa “alemmissa” luokissa Luna sijoittui hienosti melkein joka kisassa, niin en tietenkään enää mestariluokassa olettanut sijoituksia pahemmin tulevan. Jotenkin ajattelin että mestari kisaa kaikki valiot (tai niinhän ne kisaa), mutta että aina olisi niitä koirakoita jotka vetää sen lähes satapistettä kuten muissakin luokissa.

(c) Satu Turunen
Kouluttaja hieman harmitteli, että jäimme niin lähelle siitä meidän ensimmäisestä 95p tuloksesta. Olisihan se ollut aivan mahtavaa saada ensimmäinen valiotulos, mutta ei minua haitannut kun suoritus oli muuten oikeasti hyvä. Plus, jos pisteet olisi jääneet 94p niin sitten minua olisi varmaan aika paljon ärsyttänyt. :’D Teoriassa tällä hetkellä kun koulari on jo, niin ei ole väliä mitkä ne pisteet on 70-94 välillä, kun ei niillä tuloksilla “tee mitään”. Mutta kyllä tämä yli 90p tulos kertoo sen että meillä oikeasti on mahdollisuus niihin valiotuloksiin. Varsinkin kun sain tulospaperin käsiini ja totesin 6:sta pisteenmenetyksestä 5 olevan ohjaajavirheitä...

Systeri lähti kotiin Laran kanssa tässä vaiheessa, kun me jäimme Lunan kanssa odottelemaan palkintojen jakoa. Lopulta pääsimme palkintokassien luokse, otettiin kuvat ja päästiin lähtemään kotia kohti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua (roskapostimainoskommenttien takia)