Välillä edessä on pidempi alamäki

Meillä on nyt ollut Lunan kanssa hieman ongelmia kaikkien treenien kanssa viimeisen viikon ajan. Neiti ei jotenkin ole ollut aivan kuulolla ja niin mukana kuin normaalisti. Mutta eihän sitä aina voi olla hyvä päivä, välillä vaan mennään alamäkeen.

Aloittaen nyt omat ongelmat –tokokurssin treeneistä, viime viikolla otettiin pitkästä aikaa kiertohyppynoutoa. Viimeksi tätä treenattiin samaisella kurssilla vuoden alussa ja saimme sen hyvin alulle. Tai pääasiassa mehän treenasimme sitä että tötsä pitää kiertää vaikka siinä on esteet ja kapulat välissä. Nyt sitten liike ei meinannut onnistua ollenkaan. Ensimmäinen suoritus meni hyvin ilman kapuloita, neiti katseli kyllä estettä koko ajan, mutta kun lähetin tytön matkaan, niin se lähti kumminkin suoraan kierrolle. Seuraavaksi Luna veti esteille moneen otteeseen, joten lopulta helpotimme liikettä niin paljon että teimme oikeastaan pelkkää merkinkiertoa (lähetin siis esteiden kohdalta). Otimme matkaa kauemmas ja Luna lähti taas tarjoamaan esteitä. Kun saimme esteet jätettyä lisäsimme kapulat ja olimme taas ongelmissa. Liikuimme siinä sitten edes takaisin lähemmäs ja kauemmas merkistä ja kapulat oli välillä esteiden takana, välillä edessä, välillä keskellä kulkureittiä ja välillä oli vielä ruutumerkkejäkin sekoittamassa pakkaa. Saimme tällä tavalla melko piakkoin liikkeen toimimaan täydellisesti, niin kauan kuin kiertomerkki oli korkeintaan 10-15 metrin päässä. Kun sitä siirrettiin kauemmaksi, Luna alkoikin taas tarjoamaan esteitä.

Kouluttaja oli siinä ihan ihmeissään kun ajatteli miten hyvin meillä se sujui siinä puolitoista kuukautta takaperin. Mutta hän myös totesi että tässä ei ole nyt kysymys bongauksesta, vaan pikemminkin siitä matkasta. Sama koski meidän ruutua sitä edellisellä treenikerralla. Luna kyllä näkee ihan hyvin sen mitä pitää tehdä, mutta on epävarma siitä kuin tehtävä on niin pitkällä että neiti kokee helpommaksi lähteä tarjoamaan jotain mikä on siinä hänen turvaetäisyydellään.

Eli meidän pitää vain treenata sitä pitkää matkaa. Olen nyt yrittänytkin ruutua treenata ennen treenejä, niin että menen tarpeeksi ajoissa Ojankoon ja laitan ruudun ulkotokokenttien pitkän parkkipaikan toiseen päähän. Ne tokokentät itsessään ovat vielä lunta Lunan rinnan korkeudelle, eli liikkuminen on sen verran hankalaa että en viitsi sinne mennä. Mutta onneksi harva kävelee tuolla kun siinä ei ole edes mitään valoja (minä olen jättänyt autossa pitkät valot päälle jotta olen voinut sen muutaman ruudun tehdä). Ensimmäisellä kerralla Luna oli hieman ihmeissään että mitä pitää tehdä ja jouduin ottamaan alkuun hieman lyhyemmältä matkalta. Eikä neiti jostain syystä tuntunut tajuavan että palkkakin oli samassa paikassa kuin aina eli ruudun takana targetilla.

Toisella kerralla tehtävä olikin jo tuttu, vaikka lähetin neidin ruutuun suoraan pitkältä matkalta (tein lähetyksiä 30-40 metrin päästä) niin neiti juoksi suoraan ruutuun! Ja tämä onnistui vielä monta kertaa, eli kyllä se siitä lähtee sujumaan.

Tämän viikon omat ongelmat kurssilla sitten aloitettiin tunnarilla. Luna oli jotain syystä ihan pihalla. Se kyllä lähti tekemään, mutta ei tuonut oikeaa kapulaa sitten millään. Emme ole taas tunnaria treenannut hetkeen, jolloin neiti yleensä vaatii yhden muistutus treenin että liike lähtee sujumaan. Mutta nyt sekään ei riittänyt. En tiedä vaikuttiko siihen se että yritin hajustaa viittä kapulaa samaa aikaa, jolloin haju ei tarttunut kunnolla yhteenkään. Periaatteessa sen ei pitäisi vaikuttaa kun jäähän se haju jo yhdestä kosketuksestakin siihen, ei tosin kovin vahvana. Luna löysi pari kertaa sen oikean kapulan, mutta sitten taas mentiin pieleen. Mikä minusta oli myös hieman omituista, oli se että Luna myös itse stoppasi kesken kapulan tuonnin. Eli neiti nosti kapulan, kääntyi minua kohti ja tuli pari askelta ja pysähtyi. Ihan kuin se olisi itsekin ajatellut että nyt tämä ei taida olla oikea.

Kouluttaja sitten totesi että jätetään tämä tähän kun ei nyt ota onnistuakseen.

Otimme sitten luoksetulon pysäytystä, joka sujuikin ihan hyvin. Välillä oli vähän ennakointi ongelmaa siinä että Lunan vauhti oli hidasta laukkaa (minä totesin että vauhti olisi ollut hyvä kun siinä Luna pysähtyy heti, mutta kouluttaja totesi että ei.) Joten tehtiin läpijuoksuja sitten useampi että saatiin vauhtia nopeammaksi. Sitten otettiin pysähdys ja neitihän teki heti oikein kunnon stopin. Taas pari läpijuoksua ja stoppi. Luna pysähtyi joka kerta hienosti, tosin kouluttaja totesi että minun kannattaa antaa pysähtymiskäsimerkki hieman aikaisemmin. Nyt kun annan sen vasta koiran ollessa siinä kohti mihin sen pitää pysähtyä, kerkeää Luna liikkumaan eteenpäin vaikka se aloittaa sen pysähtymisen heti.

Meidän vuoron jälkeen menin sivulle ja otin lisää tunnaria. En tiedä mikä siinä oli ongelmana, mutta oikeasti jouduin ottamaan liikkeen varmaan kahdeksan kertaa uudestaan, että Luna hiffasi mitä kapulaa piti etsiä. Vaikka nyt yritin hajustaa kapulan hieman vahvemmin. Huomasin jossain vaiheessa ongelman että neiti ei haistellut kaikkia ja se oikea jäi aina haisteltavien ulkopuolelle. Sitten lopulta jokin napsahti neidin päässä ja oikea kapula alkoi löytymään. Seuraavat viisi toistoa onnistuikin todella hyvin.

Ratana käytettiin vanhaa koerataa

Rally-tokotreeneissä sentään sujui suht hyvin. Meillä oli tehty avo-tason rata ja ensin teimme siitä paria vaikeaa kylttiä. Seuraavalla kierroksella sitten otettiin puolikas rata ja kolmannella kerralla koko rata koemaisena.

Meillä ei ollut mitään ongelmaa kunnes otettiin koemainen rata ja koemaisessa ainoa ongelma oli heti ensimmäisellä kyltillä. Kyltti itsessään oli helppo, kyseessä siis kieppi vasemmalla puolella, mutta jostain syystä Luna oli menossa muutaman metrin päässä olevalle esteelle koko ajan. Jouduin varmaan viisi kertaa yrittää kieppiä että sain Lunan kuuntelemaan ja onnistumaan siinä, jonka jälkeen radalla ei ollut vaikeuksia. Hieman kouluttajakin kurtisti otsaansa kun Luna ei ollut kiinnostunut esteestä muuten ollenkaan, mutta nyt jostain syystä tuossa kohti se este veti puoleensa.

Tekniikkatreenissä oli sitten kiepit sekä oikealla ja vasemmalla puolella, jalan alta puolenvaihto sekä sivuaskeleet. Lunahan osaa jalan alta pujottelun todella hyvin, mutta puolenvaihtona se ajatus oli selvästi outo. Neiti nimittäin teki ensimmäisen jalan alituksen hienosti, mutta oli jatkaa pujottelua, mikä johti siihen että Lunahan törmäsi minun jalkoihin kun minä jatkoin matkaa eteenpäin. Luna oli selvästi ihmeissään ja toisti saman ”virheen” muutamaan otteeseen. Kouluttaja kysyi että onko Lunan kanssa tehty oikeanpuolen seuruuta, johon totesin että ollaan me sen verran, etten usko siitä olevan ongelma. Käytin kuulemma myös väärää käskysanaa, vasemmalla seuraaminen on tylsästi seuraa ja oikealla olen ottanut käskyn ”heel”, mutta luulen ettei käskysana ole vielä Lunalle iskostunut. Muutaman epäonnistumisen jälkeen neidin aivot alkoivat raksuttaa ja liike alkoi sujua aina seuraavalle kyltille asti, jossa piti tehdä kieppi oikealla puolella.  Luna tarvitsi tässä aika paljon apuja, mutta saimme me sen oikean kiepinkin lopulta toimimaan jotenkuten.

-

Tokon kisakurssilla oli sitten isompia ongelmia jos ihan yleisessä keskittymisessä. Tosin myönnän, itsekään en ollut parhaimmillani, takana oli huonosti nukuttu yö ja siihen päälle erittäin kiireinen työpäivä. Ajaessani treeneihin alkoi kova jomottava päänsärky ja siihen päälle treeneissä naapurikentillä oli vaihteeksi agilitytreenit joissa koirat haukkuivat ihan koko ajan, enkä kuullut mitä kouluttaja puhui, mikä alkoi tunnin aikana ärsyttää. Luna sitten varmaan peilasi minun huonon olotilan itseensä eikä oikein tuntunut keskittyvän.

Minä olin suunnitellut ottavani kisamaisen treenin, eli palkatta muutaman liikkeen. Päätin aloittaa seuraamisella, sekä ottaa ohjatun noudon, metallinoudon sekä kaukokäskyt jos ne kerkeää. Heti seuruussa totesin että nyt ei mene ihan niin kuin pitää. Luna taas meni nenänsä perässä ja kehän reunalla päätti mennä tutkimaan sivulla olevia agilityesteitä. Tässä vaiheessa luovutin ja otin herkun käteen, jotta saisin edes vähän neidin huomiota itseeni.

Seuraaminen parantui hieman, mutta ei se edelleenkään ollut läheskään yhtä hyvää kuin mitä se on ollut. Seuraavana otettiin ohjattu nouto, tämä itse asiassa meni ihan siedettävästi. Ainut miinus oli että Luna ei oikein ollut hereillä ja jouduin sanomaan kaksi seuraa-käskyä lähdössä ja täyskäännöskin meni aika pitkäksi. Mutta itse nouto oli todella hyvä ja palautuskin kiva.

Metallihyppy onnistui myös minusta hienosti vaikka kapula tekikin tepposet ja pomppasi esteen toisella puolella monta metriä vasemmalle. Minä kerkesin siinä jo mielessäni kiroamaan että pieleenhän sekin meni, kun lähetin neidin noutoon. Yllättäen Lunan aivoissa selvästi oli toimintaa, koska neiti ylitti esteen ennen kapulalle menoa vaikka este ei ollut lähimaillakaan samalla linjalla. Ajattelin että palautuksessa se nyt varmasti kiertää esteen ja olin varautunut antamaan lisäkäskyjä, mutta ei, Luna kulki takaisin esteelle ja hyppäsi yli. Jee, sentään jokin meni täydellisesti!

Yritettiin ottaa vielä kaukokäskyt loppuun, mutta nehän eivät sitten onnistuneet ollenkaan. Ensin Luna ei reagoinut käskyihin ollenkaan, ja lopulta kun neidin kroppa alkoi liikkua niin sitten liikuttiinkin ihan reilusti eteenpäin.

Ei ihan meidän päivä. Jätettiin se treeni siihen, otin sitten sivummalla hieman rallyn temppuilua jotta sain Lunan taas innostumaan minun kanssa työskentelystä. Loppuun otettiin vielä paikallaolot missä nyt muuten ei ollut ongelmia, kuin että neljättä kertaa tehdessä Luna alkoi ennakoimaan maahanmenoa ja istumista.

-

Jotta ei olla ihan kuvaton postaus, niin tässä on ompelemani juoksuhousut Laralle. Pikkuneitihän on tuntunut tekevän juoksuja jo jonkin aikaa, mutta ei ole viitsinyt niitä vielä aloittaa. Otin mallia Ompele koirallesi - kirjan juoksuhousuista, mutta kaavan leikkaamisen jälkeen lähdin improvisoimaan. Kankaat oli jämäkankaita mitä löysin laatikosta. Olin myös hankkinut hieman paremmat neulat ja langat (ainut että värejähän ei ollut kuin mustaa. Valkoistakin piti olla, mutta en enää inventaarioni jälkeen sitä löytänyt) joten ei tarvinnut menettää hermoja. Hyvin kone ompeli kuminauhan ja tarranauhan päällekäin ja suostui vielä ongelmitta ompelemaan koristenauhan näiden päälle. Eikä lopputulos nyt ihan kauhea minusta ole. Musta lanka nyt näkyy vähän turhan hyvin, mutta kun en jaksanut lähteä erikseen toistalankaa ostamaan niin sai nyt kelvata.

 Yllättäen Lara, joka inhoaa kaikkia vaatteita, mökötti vain puolisen tuntia takan alla housut saatuaan ja sen jälkeen oli kuin ei niitä olisikaan.

Luna ei ymmärtänyt miksi hän ei saanut housuja.