Viikonlopun tuplavoittajakisat -> RTK3!

Kisaamiset jatkuivat tänä viikonloppuna rally-tokon merkeissä. Minä olen varmaan täällä aikaisemminkin maininnut, että olen hieman sellaista tyyppiä joka haluaa kokeet pois alta, jotta voin keskittyä treenaamaan uutta. Tämän takia sitten ilmoitin Lunan 18.8. Lohjalle ja 19.8. Hämeenlinnaan kisaamaan. Ajattelin että jos suunnitelmat pitävät paikkaansa ja saamme kaksi hyväksyttyä tulosta, voisimme rauhassa alkaa keskittyä mestariluokan liikkeiden treenaamisen ja käsiapujen vähentämiseen.

Lauantaina herätys oli kahdeksalta, kun lenkitin koirat, syötiin ja  pakkasimme tavarat ja lähdimme ajelemaan kohti Lohjaa. Voittajaluokka oli laitettu alkamaan klo 11.10 ja olimme Lunan kanssa ensimmäisenä radalla. Systeri ja Lara lähtivät mukaan katsomaan ja kuvaamaan. Ajaessa kisapaikalle tuli jo mietittyä että mitäköhän siitäkin tulee. Olin mukamas katsonut että sään piti olla hyvä, tosin järkevänä olin katsonut vain Keravan säätä. Kun nokka suuntasi kohti Lohjaa, alkoi tummia pilviä kerääntyä ja jossain vaiheessa tulikin sitten melkein kaatamalla vettä. Voisin kuvitella käytösruudun todella hankalaksi jos vettä tulee niskaan.

Systeri odotti koirien kanssa autossa, kun kävin ilmoittautumassa ja katsomassa ratapiirroksen. Nopealla katsauksella rata ei näyttänyt hirveän pahalta. Siellä oli joo peruutus, mistä kouluttajat olivat paljon varoitelleet (ja mitä yllättäen ei viime kisassa ollut ollenkaan) ja toinen mikä hieman pelotti oli molempien kääntyminen oikealle. Jälkimmäinen ihan sen takia, ettei sitä oltu treenattu ihan hetkeen.

Siinä oli vielä puolisen tuntia ennen luokan alkua, joten kerittiin hyvin kävelyttää koirat. Sitten jäimme odottelemaan kentän lähettyville. Siinä sain hyvin kerrattua liikkeitä ja kuten pelkäsin, molempien kääntyminen oikealle tuotti ongelmia. Jouduin ottamaan monta toistoa, jotta Luna muisti mitä siinä piti tehdä. Onneksi tarpeeksi monen toiston jälkeen neidille tuntui jäävän idea hommasta.

Lopulta kehääntutustuminen alkoi. Meillä oli tässä kisassa myös harjoittelijatuomari, mikä toi hieman muutosta tavalliseen kisaan. Ensinnäkin nyt radalla oli neljä ihmistä kahden sijaan ja koirakoiden välillä tuomarit keskustelivat mikä kannatti ottaa huomioon käytösruudussa, ettei laittanut koiraa liian ajoissa asentoon jos keskustelu vaan jatkui ja jatkui.

Kävimme radan läpi ja tosissaan ei siinä hirveästi vaikeita liikkeitä ollut edellä mainittujen lisäksi. Kävelin radan vielä kahdesti läpi (hieman kauhistellen kun houkutuksessa oli pizzalaatikoita), kunnes palasin Lunan luokse. Otin viimeiset kertaukset (minulla on tullut tavaksi tehdä kolme ensimmäistä kylttiä koemaisesti ennen radalle menoa) ja lähdin radan lähettyville odottelemaan. Ei siinä tarvinnut onneksi kauaa odotella, puolen minuutin päästä saimme luvan astua radalle.

Heti radan alussa totesin, ettei Luna ole aivan yhtä hyvin kuulolla kuin normaalisti, mutta sain sen sentään lähtökyltille perusasentoon. Sitten lähdettiin, lähtö oli hyvä ja siitä seuraavat kyltit sujuivat oikein nätisti. Ensimmäinen virhe oli tulossa kyltillä 5, jossa Luna siirtyi käskyttä takaa oikealta vasemmalle. Onni onnettomuudessa se oli tämän kyltin tehtävä. Kun tajusin neidin siirtyvän omatoimisesti toiselle puolelle, sanoin äkkiä käskysanan siihen perään. Hieman pelkäsin että olimme aivan liian kaukana suorituspaikasta, mutta taisi juuri viimeinen osa siirtymisestä osua oikeaan kohtaan, koska miinuksia ei tästä tullut ollenkaan.

Seuraava kyltti oli helppo (istu-maahan), mutta Lunalla oli vauhti päällä ja kun minä pysähdyin jatkoi neiti matkaa. Puolen metrin jälkeen Luna tajusi että minä en tullutkaan perässä ja oli istuutumassa alas, kun viimeisellä sekunnilla kutsuin sen sivulle. Onneksi takamus ei kerinnyt koskemaan maata. Tästä kyltistä tuli -1 vino ja -3 epätarkasti suoritettu tehtävä.

Seuraava kyltti oli istu-käännös oikealle istu. Luna edelleen edisti, minkä takia ensimmäinen istuminen oli taas kaukana ja vino. Myöskään käännös ei ollut yhdenaikainen, kun Luna jäi katselemaan systeriä kehänlaidalla. Mysteeri onkin, että tästä ei lähtenyt pisteitä?! Olinko sitten juuri sellaisessa kulmassa tuomariin, etteivät meidän virheet näkyneet vaikka videolta ne ovat selvästi näkyvissä.

Houkutus oli hieman hankala, mutta se ei johtunutkaan pizzalaatikoista, vaan neiti taas vilkuili systeriä ja vauhti oli niin kova että jouduin toistelemaan tässä-käskyä moneen otteeseen.  Sitten tuli ensimmäinen pelätty kyltti, eli molemmat oikealle käännös. Luna taas vilkuili muualle, minkä takia liike pelotti, mutta onneksi viimeiset harjoitukset ennen radalle tuloa pelastivat ja Luna kääntyi nätisti. Kyltti 12, eli koira oikealta eteen ja oikealta oikealle, istu sujui muuten hyvin, mutta edessä neiti oli aivan aavistuksen vinossa. Mutta ei pahasti kun pisteitä ei mennyt.

Kyltti 14, istu-täyskäännös oikealle –istu, minkä piti olla aivan helppo, niin Luna taas oli vauhti päällä, minkä takia istuminen tapahtui aivan liian edessä ja vinoon. Eli tästä -1 vino.

Sitten kyltti 15, eli peruutus kolme askelta. Tämä sujui minusta ihan hyvin, ihan viimeisellä askeleella Luna veti vinoon josta ansaitusti lähti -1 vino. Mutta tästä tuli myös -3 epätarkasti suoritettu tehtävä mitä hieman ihmettelen. En tajunnut kysyä tätä tuomarilta (kun jotenkin kuvittelin -3 tulleen edellisestä kyltistä, vasta kotona katsoin että se tulikin peruutuksesta). Kun tässä videota katselen, ainut mistä se pistevähennys minusta on voinut tulla oli ennen ensimmäistä askelta. Videolta näkee että ennen peruutusta, että juuri ennen peruutukseen lähtöä minulla on vain toinen jalka maassa, mutta nouseva jalka ei nouse paljoa. Tuomari sanoi rataantutustumisessa että painon pitää olla selkeästi toisella jalalla, minun painonvaihto ei tainnut olla tarpeeksi selkeä.

Siitä päästiin sitten maaliin nätisti. Tiesin että meillä oli tullut virheitä, mutta en kokenut minkään olevan niin iso että kannatti liikettä uusia. Pääasiassa meidän ongelma oli Lunan eteenpäinmeno ja tästä johtuvat vinoudet liikkeissä.

Olen yrittänyt rauhoittaa meidän menemistä, ajatellen että ei sillä ajalla ole niin väliä kunhan tehdään kunnolla. Maaliin päästyäni nostin käteni merkiksi käytösruudussa olevalle, kunnes tajusin etteivät he olleetkaan vielä valmiita. Se, että odottelin puoli minuuttia käytösruutuun pääsyä viittasi kyllä siihen että me taas liidettiin rata läpi. Lopulta edellisen aika tuli täyteen ja pääsimme siirtymään käytösruutuun. Liikkeenä tässä oli vasemmalla maaten.

Odottelin hetken aikaa, että tuomarit saivat keskusteltua ja nähdessäni seuraavan koiran kävelevän radalle, käskin Lunan maahan. Tässä ei ollut oikeastaan mitään ongelmia, Luna pääasiassa katseli eteenpäin systeriin tai radalla suorittavaa koirakkoa. Välillä neidin vilkaistessa minua kehuin rauhallisesti ja käskin jatkamaan makaamista.

Meidän aikamme täyttyi, mutta jälleen odottelimme kunnes radalla oleva koirakko pääsi maaliin asti ja sai koiran hihnaan.

Siitä sitten juoksimme palkalle. Laskeskelin siinä mielessäni että meidän pisteet varmaan olisi taas siellä 80 tienoilla, niitä vinoja asentoja oli niin monessa eri kohdassa. Odottelin hetken aikaa seuraten seuraavia koirakoita, kun näin jonkun menevän kirjoittamaan tulostauluun. Jätin Lunan systerin kanssa ja kävin vilkaisemassa. Yllätys oli mukava, kun näin taulussa meidän kohdalla 91p. Ihmettelin todenteolla saamiani pisteitä, koska olin varma että teimme enemmän virheitä. Mutta näin jälkeenpäin todettuna tuomari ei tainnut kaikkia virheitä vaan nähdä.

Yllättäen rata taisikin olla vaativampi kuin kuvittelin, koska yli 90 tuloksia ei tullut meidän lisäksi kuin yhdelle. Aivan viimeinen koirakko veti todella hienon suorituksen. Ainoa mistä totesin heidän menettäneen pisteitä oli peruutus, jossa askeleet olivat melko lyhyitä.

Palkintojen jaossa tiesin meidän sijoittuvan, mutta siinä sitten jännitettiin että tullaanko ykköseksi vai kakkoseksi. Lopputuloksena viimeisen koirakon peruutus ei ollut niin lyhyt askeleinen kuin ajattelin ja he tiputtivat meidän kakkossijalle (taisivat saada 96p jos en ihan väärin muista). Joku tuli ottamaan sijoittuneista kuvaa, kun meillä oli Lunan kanssa pieniä teknisiä ongelmia palkintopussin kanssa. Neiti kun niin rakastaa noita palkintopusseja, ja ne pitäisi heti päästä tutkimaan. Siinä minulla sitten roikkui pieni spanieli paperikassissa kun yritin saada sitä nätisti istumaan. :’D Lopulta kuva otettiin ja yritettiin lähteä rivistä, mikä sitten tuotti ongelmia kun Luna edelleen roikkui pussissa.

Palkinnot oli tällä kertaa hieman erilaiset mutta kivat: paketti Inupekt Fortea (näitä Lunallahan kuluu), Maximin hammastahna (meillä pestään hampaat päivittäin) sekä Maximin 2in1 shampoo. Luna tarvitsee shampoon ja hoitoaineen erikseen, mutta tuon voitetun voi Laralla käyttää.

Sunnuntaina sitten lähdimme Lunan kanssa kaksistaan Hämeenlinnaan yrittämään sitä viimeistä vaadittavaa tulosta. Sää taas hieman pelotteli, kun motarille päästyäni edessä oli vain todella tummia pilviä. Vettäkin tuli pariin otteeseen niin paljon että hyvä että eteensä näki. Sääennuste kumminkin oli lupaillut puolipilvistä keliä, mutta eivätpä nekään aina oikeaan osu.

Paikanpäälle päästyämme kävin kävelyttää neidin nopeasti, jonka jälkeen kävin ilmoittautumassa. Edellisenä päivänä olimme ensimmäisenä radalla ja tällä kertaa sitten viimeisenä.  Ulkona oli ratapiirros, joka näytti mukavan helpolta. Peruutusta ei ollut tälläkään radalla. Ainoa mikä hieman epäilytti oli pitkät seuruupätkät oikealla. Katsoin paperilta muutaman hankalimmat kyltit ja menin sivummalle treenaamaan niitä Lunan kanssa. Yllättäen isoimmaksi ongelmaksi meille tuli puolenvaihto takaa vasemmalta oikealle. Vaikka liike on sellainen mitä tulee melkein päivittäin lenkilläkin tehtyä, niin nyt ei Luna meinannut ymmärtää tätä ollenkaan. Myös nenä vei useaan otteeseen neidin kauemmas oikeasta seuruupaikasta. Hetken harjoittelun jälkeen laitoin Lunan autoon odottamaan ja menin kehän reunalle odottelemaan rataantutustumista.

Tuomari esitteli radan nopeasti ja kävelin sen itsekseni vielä kahdesti läpi. Se ei tuntunut siinäkään vaikealta, isoin ongelma oli tosissaan hieman pidemmät kylttien välit, mitkä tekivät oikealla seuruun pitkäksi liikkeeksi.

Lopulta luokka lähti käyntiin. Istuskelin radan reunalla ja nopeasti tuli todettua että vaikka rata näytti helpolta, se ei tainnutkaan sitä olla. Nimittäin koirakko koirakon perään teki useita virheitä ja moni oli käyttänyt jo molemmat uusinnat ennen kuin kerkesivät puoleen väliin rataan.

Tämän lisäksi paineita toi aivan radan vieressä oleva makkaranpaistopiste, koska koko alue tuoksui todella vahvasti makkaralle. Rataantutustumisessa totesin tuulen vielä tuovan sen siihen radalle. Pohdin että näinköhän Lunaa kiinnostaa tehdä töitä kylmän kanan eteen kun makkanrantuoksu sai omankin vatsan kurisemaan.

Kun meitä ennen oleva koirakko meni kehään, hain Lunan odottelemaan kentän reunalle. Kuten arvata saattaa, neitihän veti nenänsä perässä minkä jaksoi ja jouduin muutamaan otteeseen pyytämään sitä tekemään töitä minun kanssa.

Lopulta tuli meidän vuoro ja lähdimme aloituspaikalle. Nenä kävi edelleen ja jouduin huomauttamaan pariin otteeseen kontaktista ennen kuin pääsimme edes perusasentoon. Videota ei valitettavasti tästä ole kun kuvaaja oli Heinolassa näyttelyssä.

Ensimmäinen kyltti oli meille todella helppo istu-seiso-maahan, Luna vaan oli taas niin vauhti päällä että kun pyysin sen istumaan, meni käsky kuuroille korville. Neiti käppäili taas puolisenmetriä eteenpäin, ennen kuin tajusi tulla takaisin. Itse liikehän sujui täydellisesti, mutta tämä harhailu ja kääntymisen toi tietenkin -10p rintamasuunnan takia. Jännitykseltäni en tajunnut uusia. Matka jatkui 3. kyltillä, mikä oli pyörähdys vasemmalla, Luna tarvitsi vaihteeksi tuplakäskyn. Tästä tuli -3p ohjaaja virheen takia, eli minä todennäköisesti taas pysähdyin. Harhailu jatkui, mutta sain tarpeeksi tiheällä käskytyksellä pidettyä neidin lähettyvillä. Oikeastaan kyltin 5. jälkeen, mikä oli puolenvaihto jalan ali, Luna heräsi. Tässä vaiheessa totesin että nyt minulla on töitä tekevä Luna mukana.

Seuraava virhe tuli jo odotetusti kyltillä 12, missä piti se puoli vaihtaa takaa vasemmalta oikealle. Kolmannellakaan käskyllä Luna ei vaihtanut puolta, joten otin uusinnan eli -3p.

Sitten hieman mystisesti tuli kyltiltä 15. mikä oli estehyppy oikealla puolella -1 kontrolli ja -1 vino. Kontrollista en tiedä mistä se meni, mutta vino saattoi lähteä siitä kun Luna hyppäsi niin vauhdikkaasti että minun olisi pitänyt juosta pari askelta. Eli Lunan rintamasuunta kääntyi hieman sen palatessa sivulle.

Meillä tuli myös kyltiltä 16. -1 kontrolli, enkä ole aivan varma mistä tämä tuli. Olisiko Luna nuuskaissut maata tai jotain. //EDIT: eikun Lunahan hyppäsi kättä vasten, eli siitä tämä varmaan lähti!

Siitä sitten pääsimme loppuun virheittä.

Siirryimme suoraan käytösruutuun, missä oli edessä istuminen. Tässä hieman jännitystä toi käytösruudunvalvoja, joka rapisteli taskuaan juuri ennen ajan alkua. Lunahan tästä kiinnostui että olisiko siellä taskussa jotain herkkuja hänelle. Parin otteeseen käskin jättämään, kun alkoi kuono ja sitä myötä paino siirtyä valvojaa kohti. Neiti sitten tyytyi tuijottamaan valvojaa. Pientä jännitystä toi myös vesisade, mikä alkoi noin minuutin jälkeen. Tässä vaiheessa Luna kääntyi katsomaan minua oikein surkean näköisenä ja minä yritän siinä sanoa ettei meitä vesisade haittaa, pysytään vain paikoillamme. Neiti oli selvästi asiasta eri mieltä, mutta pysyi kuin pysyikin paikoillaan. Lopulta valvoja sanoi ajan päättyneen ja pääsin vapauttamaan Lunan. Nollakoirakkona radalla oli oikein rauhallinen nöffi, joten jouduimme odottelemaan vielä jonkin aikaa siinä sateessa ennen kuin pääsimme käytösruudusta pois.

Eli lopputulos viimeiseltä voittajaradalta oli 81p ja täten VOIHYV. Hieman harmittaa tuo hölmö -10p, mutta tiedänpähän nyt lähteä tuollaisetkin uusimaan.

Kävin Lunalle syöttämässä rasiallisen kanaa auton luona, jonka jälkeen jäimme odottelemaan tuloksia. Täällä niitä ei kirjattu mihinkään ennen kuin vasta palkintojen jaon jälkeen, mutta itse arvioiden ajattelin meillä olevan ihan hyvät mahdollisuudet jälleen sijoittua.

Lopulta tuomari tuli ja palkintojen jako alkoi. Kun kolmanneksi sijoittuneesta aloitettiin, totesin että rata oli tosissaan ollut monelle hankala. Kolmanneksi sijoittunut sai 74pistettä. Sitten sanottiin kakkonen 76p pisteellä. Tässä vaiheessa totesin että meidän on pakko olla ykkösiä, tai sitten meillä meni pieleen jotain niin pahasti mitä en edes ollut huomannut.

Onneksi ykköseksi huudeltiin cockerspanielia 81pisteellä (tässä vaiheessahan en pisteitäni tiennyt, joten hieman ihmettelin kun oli niinkin vähän, mutta jälkeenpäin ymmärsin -10p). Vaikka suoritus ei ollut meidän parhaimmistoa, niin ei se nyt ihan surkeastikaan mennyt.

Eli 81p, jolla luokkavoitto ja RTK3!

Nyt on taas yksi etappi takana. Mestariluokkaan pitää taas treenata enemmän ja tarkemmin ja kumminkin kun ajatus on valioitua, niin mieluummin tekisin sen mahdollisimman vähillä kisasuorituksilla. Voisi loppuvuodesta katsoa mikä on tilanne, haetaanko vielä RTK4 tälle vuodelle ja sitten ensi vuonna keskitytään valioitumiseen. Vai jääkö se RTK4:kin ensivuoden tavoitteeksi. Pitää katsoa.

Nyt voisi vihdoinkin keskittyä siihen tokoon ja alkaa tutkiskella koekalenteria, että saataisiin se TK3:nenkin mikä on tämän vuodetavoitelistalla. Yksi ykkönen on siinä hienosti pohjalla, eli kaksi vielä tarvitaan.

Jee, ollaan yli puolessa välissä!