Koiramessut 2018

Taas oli se aika vuodesta, kun varmaan puolet suomalaisista koiranomistajista lähtee kohti Pasilaa ja Messukeskusta aiheuttaen kunnon ruuhkat. 

Systeri oli ilmoittanut Laran näyttelyyn lauantaille. Luna joutui menemään äidille hoitoon, koska minä en messarin näyttelyhintoja maksa, varsinkaan kun tiedän ettei toinen voi ERIä parempaa saada.   

Edellisistä vuosista poiketen, meidän siskopuolen vanhin poika halusi mukaan.  

Lähdimme lauantaiaamuna yhdeksän maissa ensin heittämään Lunan äidille ja siitä haimme sitten Atson mukaan ja päätepysäkki autolla oli Keravana juna-asema. Siitä ängimme melko täynnä olevaan R-junaan Laran, häkin ja vetokärryn kera. Pasilassa purkauduimme monen muun kanssa ulos.  

Olimme ostaneet liput valmiiksi, joten kävelimme kaikki sitten koirien sisäänmenoportille. Yllättäen tällä kertaa siruja ei tarkistettu ollenkaan (vrt. Viime vuonna tarkistettiin kaikilta ja emme meinanneet päästä sisään, kun heidän laitteensa ei löytänyt Laran sirua).  

Veimme häkin kehän reunalle, jossa tällä hetkellä menivät vanhaenglanninlammaskoirat. Täytyy sanoa että iso koira tavaroineen vie oikeasti aika paljonkin tilaa. Varsinkin kun jokaisella oli sellainen  XXXXXL häkki ja siinä vieressä samankokoinen trimmauspöytä ja tavarat vielä niiden vieressä. Löysimme meidän pienellä M-koon häkille lopulta sopivan kolon. Ängimme tavarat häkkiin ja lähdimme hetkeksi aikaa kiertelemään.  

Atson ollessa mukana, tuli suunnaksi rotutorit. Siellä sitten käytiin silittelemässä mm. Irlanninsusikoiria, venäjäntoyta, rotikoita ja mitä muita. Kerkesimme myös hieman kierrellä myyntikojuilla, kun systeri lähti E:tä vastaan lipunmyyntiin (E. Tuli esittämään Laran). 

Minulla oli ostoslista mukana mitä piti hankkia, mutta suunnitelmat muuttuivat kun Jakke lisäravinteet-ständin myyjä pääsi pitämään myyntipuhetta (ja se että tuotteet oli –20% alennuksessa). Olin ajatellut ostaa taas Biofarmin Cartivet+MSMn purkin nykyisen Apto-Flexin siirapin tilalle (meillä oli yksi pullo kokeilussa ja totesin ettei tule lisää. Aine itsessään varmaa oli hyvää, mutta siirapin annostelu niin hankalaa että jää itseltä kyllä hyllyyn tästä edespäin.) Jaken lisäravinteita olen katsonut aikaisemminkin, mutta hinnat ovat olleet niin suolaisia että ovat vielä jääneet hyllyyn. Nyt myyjä varmaan kymmenen minuuttia siinä niistä selitti ja näytteli erinäisiä kaavioita ja vertailutaulukkoja, että totesin että kokeillaan nyt sitten. Kokeiluun lähti Jakke Gluko+HA “kokeilupakkauksena”, menin siis tietenkin ostaa sen isoimman purkin, jotta se riittää pitkälle. Hintaa 500g purkilla oli 74€. Pohdin hieman myös monipuolisemman Agility-version ostamasta, mutta hinnan takia (n. 100e tarjoushintana) päädyin tähän. Jos tämä sopii, voisin sitä kokeilla seuraavalla kerralla. 

Laralla oli paljon rapsuttelijoita, jopa kesken ostosten tekemisen. Kuva: Atso

Jäimme vielä Atson kanssa pyörittämään onnenpyörää Acana ständille (saatiin 2 pussia kylmäkuivattuja herkkuja), kun systeri otti Laran ja meni jo kehän reunalle odottelemaan. Hetken päästä seurasimme perässä ja kehässä meni bc-urokset. Jonkin aikaa siinä tuli odoteltua, Laran vuoroa. Atso joko istui penkillä seuraten kehää, silitteli Laraa tai jutteli naapurikoirien omistajien kanssa (välillä siis rapsutettiin trimmauspöydällä makaavaa vanhaenglanninlammaskoiraa ja välillä jutteli vieressä olevan bortsun omistajarouvan kanssa). 

Kuva: Johanna

Lopulta nartut alkoivat ja usean junnun jälkeen tuli nuorten luokka. Laran luokassa oli neljä koiraa, joista pikkuneiti viimeisenä. Tuomari ei juoksuttanut koiria ensin yhdessä, vaan alkuseisonnasta otti suoraan yksilöarvosteluihin. Kaksi ERIä ja yksi EH oli edellä olevien nuorten tulokset ennen Laraa. Hieman siinä systeri epäili Larankin lähtevän EH:n kanssa kotiin, varsinkin kun neidin korkea häntä ongelma ei ole vielä rauhoittunut. Mutta kumminkin punainen lappu sieltä nousi. Koirat menivät taas riviin ja nyt ne juoksutettiin yhdessä. Laran vauhti on yleensä ollut ihan hyvä liikkeessä, tällä kertaa ehkä hieman tavallista hitaampi, mutta ei paljoa. Vauhti näytti vain todella hitaalta, kun luokassa oli kaksi ferraria. Lara ei varmaan ollut liikkunut kuin viisi metriä eteenpäin, kun nämä kaksi olivat jo juosseet kierroksen ja olivat takamuksessa kiinni.  

Lara esiintyi ihan hienosti (mitä nyt oli häntä ylhäällä yksilöliikkeissä), mutta jäi sitten kolmanneksi luokassaan.

Arvostelu: Kaunis pää, saksipurenta. Rinta saa vielä täyttyä. Erittäin hyvin kulmautunut edesta ja takaa. Hyvät takaliikkeet, kuitenkin ahtaat. Häntä kannettu hieman korkealla. NUO ERI NUK3

Systeri ja E. jäivät vielä katsomaan bc:iden loppukehiä, joten kävimme Atson kanssa taas kiertelemässä. Rotutorit käytiin uudelleen läpi ja käytiin silittelemässä Kennelliiton kaverikoiriakin. Pysähdyttiin myös Kennelliiton nuorten ständillä, jossa Atso sai opetella narulelun tekemistä. Atso oli ihan täpinöissään että Lara tulee lelusta tykkäämään, että taisi olla hieman pettynyt kun pikkuneiti olikin niin väsynyt ettei jaksanut innostua lelusta. Yritimme systerin kanssa sanoa, että katsotaan seuraavana päivänä kun Lara on levännyt niin lelukin varmasti kelpaa. Kävimme vielä kehän raunalla hakemassa systerin ja Laran, jonka jälkeen menimme syömään.  

Ruoan jälkeen kävimme tapahtumakehällä, jossa alkoi koiran aktivointivinkkejä antava ohjelma. Kehä täytettiin erilaisilla aktiviteettileluilla, joita pääsi kokeilemaan. Systeri ja Atso meni testailemaan leluja, kun itse istuin tavaroiden kanssa kehänreunalla.  

Sitten lähdimme shoppailemaan. Jos tekisi oikeasti järkevästi ja hermoja säästellen, pitäisi ostokset tehdä heti aamusta kun paikalle tulee. On nimittäin väkeä paljon vähemmän ja pääsee oikeasti tutkimaan ja katsomaan mitä tarjouslaareista löytyy. Tässä vaiheessa olikin jo todella ahdasta ja sai välillä vain tunkea massojen läpi jonnekin päästäkseen. Hauhaun pisteeltä lähti mukaan kasa luita että herkkuja, ANF ruokasäkki Lunalle ja Laralle Biomillin säkki. Biofarmilta, jolta piti lisäravinteita ostaa, totesin hintojen olevan sen verran korkeat että saan ne halvemmalla töistä. Lähti sieltä kumminkin mukaan PetRemedyn matkasuihke. Dog&Sportin osastolta lähti Lunalle lelu sekä turkoosi Leuchtie –valopanta. Tätä pantaa mietin jo viime vuonna messarissa ja tänä vuonna sitten päätin sen ostaa. 

Ongelmaksi koituikin sitten koko. Lunan kaulanympärys on n. 32-33cm, mutta tässä pannassa ei pitänytkään tietää sitä mittaa vaan päänympärys mitta. Siinä sitten pohdin oikeaa kokoa ja arvuuttelin 35cm ja 40cm välillä. Olin monta kertaa päätymässä 35cm kokoon, mutta sitten jäin miettimään että jos se ei sitten menkään siitä pään yli. Lopulta ostin kumminkin sen koon 40cm. Kotona sitten totesin valkanneeni juuri väärin, eli se koko 35cm olisi ollut se oikea. Tämä 40cm on iso, se roikkuu aivan alhaalla. Tosin ei niin iso kumminkaan että se valuisi pään yli Lunan kulkiessa kuonon maassa. Onneksi pannassa oli vielä lisävarusteena remmi, jolla se voidaan kiinnittää normaaliin pantaan, niin pysyyhän tuo sitten Lunan mukana ihan hyvin. Pannan saa myös Lunan takin päälle hyvin. Lara sai yhden aktiviteettilelun sekä joulupakettiin Ke-Hun lelun.

Sitten alkoi väsymys painaa itse kullakin ja minulla oli vielä raahattavana 30kg ruokaa, häkki ja muut ostokset kaljakärryillä kotiin, niin lähdettiin sitten taivaltamaan kohti juna-asemaa.