Luopumistreeniä x2 sekä keppitanssia

Koiratanssin toinen tunti aloitettiin luopumisharjoituksella. Naureskelin mielessäni, että tämän nyt pitäisi teoriassa olla Lunalle helppo homma, koska jätä-käsky on tuttu. Olen myös ottanut härkää sarvista viimeisen vajaan viikon ajan ja ottanut kotona treeniin (jälleen kerran) iltaruoalla treenaamisen.

Luna oli niin söpössä asennossa että piti ottaa kuva, neiti itse vaan ei niin arvostanut kuvailua.

Iltaruokahan on meillä asia, joka nostattaa kierrokset todella korkealle ja välillä molemmat tytöt laulavat duettona odottaessaan ruoan kippoon laittamista. Olen muutamia kertoja yrittänyt ja ajatellut, että jos saan Lunan tekemään töitä iltaruoan kanssa, saisimme ehkä vinkumista pienennettyä – koska iltaruoka on se päivän paras palkka. Voisi ainakin kuvitella, että jos pääsisi siihen vaiheeseen, että iltaruoan eteen pystytään tekemään töitä hiljaa, ei kokeissa/kisoissa olevan palkan ”jättäminen” olisi mitään. No, totuushan on, että tähän mennessä kaikki yritykset ovat menneet puihin todella nopeasti, kun Luna ei pysty edes istumaan hiljaa kun on iltaruoasta kyse. Plus, kuunteleminen loppuu kokonaan.

Nyt päätin ottaa eri lähestymistavan. Laitan ruoan valmiiksi ja kipon lattialle ja käsken Lunaa jättämään sen. Syömään pääsee vasta, kun ruoka on oikeasti ”jätetty”, eli pääasiassa haluan neidin rentoutuvan jonnekin muualle ja selvästi jättämään ruokakipon. Tämä voisi olla helppo tehtävä ei niin ahneelle koiralle, mutta Lunalle, jolle ruoka on elämä, on viimeinen viikko ollut varmaan yhtä helvettiä. Alkuun olemme kuunnelleet yli puolituntia äänekästä vastalausetta. Lunahan osaa käyttää kyllä ääntään, ollaan kuultu varmaan kaikki ääniskaalat bassosta sopraanoon. Pitäisi joskus oikein nauhoittaa tuota ääntelyä, se on sen verran mielenkiintoista kuunneltavaa. :’D Mutta joo, ensimmäisenä päivänä meni varmaan lähemmäs 45 minuuttia, että neiti oikeasti rauhottui. Kyllä se hiljeni muutamaan otteeseen, mutta kroppa oli täysin jännittyneenä valmiina ponkaisemaan kipolle, niin en voinut sanoa sen jättäneen sitä ruokaa. Lopulta Luna siis hyppäsi sohvalle makaamaan, siinä vielä vinguttiin jonkun aikaa, mutta lopulta kuului syvä huokaus jonka jälkeen hiljennyttiin.

Joka päivä tuo valittamisaika on lyhentynyt hieman ja koska neiti selvästi on alkanut hiffaamaan mitä tässä haetaan, olen myös tuonut lisähaastetta tehtävään. Eli kun ensin Luna on selvästi rauhoittunut, en enää päästä sitä suoraan syömään, vaan pyydän sivulle istumaan. Otamme pari askelta lähemmäs kippoa ja pyydän taas istumaan. Näin lähennymme ruokakippoa hiljalleen, jos kuuluu ääntäkään, siirrymme kauemmas kiposta ja lähdemme taas hiljalleen lähestymään.

Vaikka alkuun tämä tuntui lähes toivottamalta, niin toissa päivänä Luna rauhoittui viidessä minuutissa! Ja eilen, kun ruokailu meni treenien takia puoli kymmeneen, en viitsinyt naapurien takia ottaa huutokonserttia, niin otimme pelkästään kippoa kohti kävelemisen, istumisen ja maahanmenon. Yhden ainoan kerran jouduimme siirtymään kupista poispäin pienen ääntelyn takia, mutta muuten neiti teki töitä aivan hiljaa. Eli olemme selkeästi jo edenneet.

Mutta palaten koirantanssitreeneihin, meillä ei tietenkään ollut mitään näin vaativaa. Lähdettiin niinkin alkeista, että laitettiin nami käden sisään ja koiran piti jättää se. Minähän alkuun sanoin tässä Jätä-käskyä, kunnes kouluttaja tuli sanomaan, että koiran pitäisi omaehtoisesti jättää nami, eli ei mitään käskyjä. No – tämähän ei ollutkaan sitten ihan niin helppohomma. Varsinkin kun meillä on välillä ollut ihan ajanvietteenä odotellessa tai jos minun on pitänyt saada Lunan huomio jostain itseeni, tapana antaa hamuilla herkkua nyrkistä. Eihän neiti siis alkuun meinannut ollenkaan tajuta kyseessä olevan luopumistehtävän. Ja Lunahan ei hamuile pelkällä suulla vaan tassuilla välillä raapien, joten voin sanoa, että minulla oli käsi naarmuilla nopeasti.

Oikea-aikaisesti palkkaamalla Luna lopulta alkoi hiffata tehtävänantoa, tosin niin että hänen on koskettava kättä hetki ja sitten jätettävä se jotta palkka tulee.

Offtopic // Tämä luopumistreeni meillä tuli myös muutaman päivän päästä Korrin tokotreeneissä (jotka meni ihan persiilleen nätisti sanottuna), kun Luna sitten vinkui minkä kerkesi. Tässä otettiin lisäksi vaatimus, että jättämisen lisäksi on tarjottava kontaktia. Koska neiti jäi treenatessa sellaiseen transsiin odottaessaan palkkaa (tuijotti tyhjään sitä kohtaa missä palkka oli), ettei kyennyt tekemään yhtään mitään. 

Joudutte nyt tyytymään kotivideoihin.

Tämän jälkeen siirryimme temppuilemaan. Meitä oli pyydetty ottavan kepit mukaan apuvälineiksi.

Olin jo kotosalla treenaillut hieman kepin kanssa, yllättyen että ensimmäinen mitä neiti lähti omatoimisesti tarjoamaan kepillä, oli keppiin tassulla tarttumista. Muistan, että taidettiin harjoitella tätä hetki silloin vuoden takaisella yhden päivän tanssikurssilla, joten todella ihmettelin että tämä oli ensimmäinen asia minkä Luna muisti.

Valitsemani keppi ei tietenkään ollut helpoin tartuttava, sileää kiiltävää muovia, joten Lunan tassuhan liukui reilusti sen yrittäessä napata siitä kiinni.

Treenasimme siis kepin pyörimistä, siihen tarttumista ja sen yli hyppäämistä. Hypyt on neidille ollut aina melko hankalia ja ei ne tälläkään kertaan mitään loisteliaita olleet. 

Otimme myös hieman liikkeitä musiikin tahtiin, mutta täytyy myöntää että kun oli hieman vieraampi musiikki, oli siihen liikkeiden keksiminen lennosta yllättävän vaikeaa. Kun siis yritti keskittyä sekä musiikkiin, Lunaan että omaan liikkumiseen (ja tämän lisäksi tietysti vielä niin, ettei mennyt liian lähelle muita koirakoita).

Eikä tilanne paljoa helpottanut vaikka kouluttaja laittoi paljon tutumman musiikin pyörimään. Siihen nyt kerkesi jo hieman miettimään mitä voisi tehdä tietyssä kohdassa jonka tiesi tulevan.

Kouluttaja sanoi, että miettiessään tekemistä musiikin tahtiin kannattaa laskea mielessä neljään (tietysti riippuen musiikista), jos musiikki menee niin, että neljännellä koiran pitäisi olla tekemässä jotain temppua, pitäisi käskytys antaa jo kolmannella. Joten kouluttaja sitten laski meille siinä musiikin tahdissa 1-2-käsky-4, kun aikalailla kaikki me oltiin koko ajan autuaan myöhässä. :D

Siinä saatiin myös ohje, että kun mietitään omaa esitystä, niin ei kannata joka ”neljänrytmillä” vaihtaa tekemistä, koska se saa esityksen näyttämään todella sekaiselta. Tekee vaikka kaksi neljän pätkää, jotta meno hieman rauhoittuu.

Saimme myös tehtäväksi hieman alkaa miettiä sitä omaa musiikkia. Totesin, että minulla ei ole vielä mitään hajua minkä musiikin otan. Pidän itse peli- ja elokuvamusiikeista ja mieluiten valitsisin jonkun sieltä, jos vain löydän sopivan. Minkään aivan hidastempoinen se ei voi Lunalle olla, joka kumminkin suorittaa pääasiassa liikkeet aika vauhdilla. Pitää oikeasti alkaa tätä pohtimaan.