Kotka KV

Lunan sairastelu ei nyt loppunutkaan edelliseen postaukseen kuten toivoin. Allergiaoireet päättivät vielä jatkua, kun keskiviikkoiltana huomasin neidin joko rapsuttavan tai yrittäen hieroa naamaansa koko ajan. Tarkemmalla tarkastelulla huomasin Lunan suunpielessä hieman erittävän, märkivän noin 1,5cm halkasijaltaan olevan patin. Putsasin kohdan ensin Betadinella ja sitten laitoin kunnon kerroksen Vetramilin hunajavoidetta siihen päälle. Koska yö menikin sitten vahtiessa ja kieltäessä aina kun Luna alkoi taas raapimaan pattia, päätin seuraavana päivänä mennä kauluriostoksille. 

Keravan Jatapetistä löytyi lopulta joitain kaulureita, joista valikoiman "isoin" oli juuri ja juuri Lunalle sopiva. Tai siinä mielessä sopiva että se yltti sen verran pitkälle että neiti ei saanut suunpieltään raavittua. Seuraavat pari päivää menikin Lunalla opetellessa liikkumaan kaulurin kanssa. Vaikka se ei ollut mikään huippu pitkä, niin se osui milloin mihinkin ja tytöllä kesti jonkun aikaa että se tajusi ettei ollut siitä huolimatta kokonaan jumissa.

Mikä tää on?!

"Mä oon jumissa..."

Kun patin putsasi muutaman kerran päivässä (Betadinella/Aniwipella) ja laittoi kunnon kerroksen Vetramilia samalla estäen ettei neiti avaa pattia uudestaan, niin alue rauhoittui ihan parissa päivässä. Lauantaina kokeiltiin olla jo ilman kauluria, mutta pian huomattiin että neidillä oli noussut kuonon päälle myös useampia pieniä patteja jotka nyt sitten puolestaan kutisi ja Luna raaputtamalla tai päätä hieromalla sai ne vuotamaan. Samantapainen patti oli myös neidin oikeassa silmäkulmassa, ajattelin tämän ensin johtuneen pihan aitaan osumisesta (Luna lähti naapurin kissan perään aidan alle laitetun verkon läpi). Mutta jälkeen päin mietin patin olleen samanlainen kuin kuonossa. Kun kolmannen kerran putsasin parin tunnin sisään tytön veristä naamaa, päätin laittaa kaulurin takaisin kaulaan. Putsaaminen siis jatkui ja otin lisäksi vielä 1% hydrokortisonivoiteen jota levittelin 2-3 kertaa päivässä kuononpäälle. Se rauhoitti kutinaa selvästi. 3 päivää joutui Luna olemaan vielä kaulurin kanssa ennen kuin kuonon patit rauhoittuivat. Onneksi ne lähtivät itsehoidolla paranemaan, muuten olisi meillä ollut 5 eläinlääkärireissu edessä viikon sisään. Olin kyllä varuilta katsonut Inkoon lähimmän eläinlääkärin, kun olimme lomalla asuntovaunulla, mutta tällä kertaa pärjättiin ilman. Mutta kun patit lähtivät niin lähti karvatkin, arvatkaa keillä oli näyttely edessä ja koiralla kuono täynnä karvattomia laikkuja.

En tajunnut kuvata pahinta vaihetta, mutta tässä näkyy vielä hieman kuinka iho on rikki.

Kun kauluriin tottui niin ei se pahemmin enää elämää haitannut. :D 

Luna pääsi taas kaivamaan pesää grillipöydän alle.

Tilanne torstaina, patit ovat poistuneet mutta karvattomat laikui jäi.

Uinnin jälkeen oli hyvä lämmitellä patidan alla.

17.6. lauantaina olikin sitten Kotka KV johon Luna oli ilmoitettu. Tulimme perjantaina kotiin jotta kerkesin pesemään ja puunaamaan neidin valmiiksi. Karvattomat laikui oli ja pysyi, täytyi vain toivoa ettei tuomari kiinnittäisi niihin ihan hirveää huomiota. Onneksi jos katsoin suoraan edestä niin ne eivät näkyneet niin pahasti, mutta sivusta tai takaa katsottaessa ne kyllä loisti. Näyttely oli kumminkin maksanut sen verran mukavasti niin päätin että käydään nyt hakemassa se arvostelu kumminkin.

Cockereita oli ilmoitettu 33 ja Lunan kanssa avoimessa luokassa oli 4 muuta. Tuomari vaikutti ihan mukavalta mitä siinä helteessä yritti seurata, mutta arvostelun siirtyessä englanninsprinkuista fieldien kautta cockereihin tuli kyllä mieleen että olikohan cockerit jotenkin vähemmän suosiossa. Kaikki aikaisempien rotujen yksilöt saivat 1-2 poikkeusta lukuunottamatta ERIt, kun siirryttiin cockereihin olikin arvosanat 1-2 poikkeusta lukuunottamma EH:t. En siis pitänyt meidän lippua mitenkään korkealla. Menimme vuorollamme kehään ja minusta Luna teki ihan omantyylisensä suorituksen. 

Arvosanana saimme EH:n (mikä nyt ei tullut yllätyksenä), kuten kaksi muutakin. Pienenä harmina olimme ryhmän viimeisiä. Ja saimme varmaan lyhyimmän arvostelun ikinä ja siitä tuli sitten pulitettua 42€ plus bensat. 

Lunan arvostelu:

3 years. Good size, a bit long. Shot neck. A bit high tail carriage, could be wider(?) behind.

En tiedä huomasiko tuomari Lunan kaljuja länttejä, mutta eihän ainakaan niistä mitään kommentoinut.

Käytiin tämän jälkeen uittamassa Lunaa lähellä olevalla uittopaikalla ennen kuin jäimme odottamaan bordercollieiden kehän alkua. E. tuli Vanillan kanssa myös näytille ja paljon parmmalla menestyksellä. Nuori bortsuneiti sijoittui lopulta PN2 saaden Vara-Sertin ja Vara-Cacibin.