keskiviikko 25. marraskuuta 2020

Kuono.fi - Koirankoulutuksen perusteet

Kuono.fi yhteistyö




Kuten parille muullekin bloggaajalle, meillekin tuli tarjous osallistua Kuono.fin nettikurssille: Koirankoulutuksen perusteet eläintenkouluttaja Noora Tihtosen kanssa. Kurssin mainospuheissa sanottiin sen sopivan niin uusille että kokeneille koiranomistajille. Lunahan on jo aika ”korkeasti koulutettu”, jos näin voi sanoa, mutta tietysti eihän sekään täydellinen ole. Ruoka-aikaan vedetään hihnassa ihan hirveästi ja rauhoittumista en ole oikeastaan koskaan neidille opettanut. Lopulta päädyin katsomaan kurssin läpi. Voihan sieltä saada sitten neuvoja sitten seuraavaa koiraa ajatellen.

Kurssi itsessään sisälsi kolme osiota:
-Johdanto: kuinka koirat oppivat
-perustaidot
-ongelmakäyttäytyminen.

Johdannossa käytiin läpi koiran käytösten ja koulutusten historiaa ja mitä se on nykytutkimusten mukaan. Kurssilla käytetään positiivista vahvistamista ja alussa puhutaan oikeaoppisesta palkkaamisesta ja näytetään miten naksutinta käytetään ja voidaan hyödyntää koulutuksessa.

Perustaidoissa käytiin läpi lähellä pysyminen, rauhoittuminen, lupasana, luoksetulo, hihnakäyttäytyminen sekä luopuminen. Kaikki tärkeitä taitoja myös perus perhekoiralle.

Ongelmaosuudessa sitten oli pureminen, haukkuminen, vetäminen, hyppiminen ja ohitushaasteet. 


Verkkokurssit ovat eritoten näin korona-aikana todella hyviä. Ei tarvitse oleskella muiden ihmisten lähettyvillä, vaan kurssin voi suorittaa ihan kotoa sohvalta. Tietysti jos on kuten minä, että tarvitaan se kouluttaja siihen vierelle potkimaan persuksille jotta saan aikaiseksi tehtyä jotain, niin sitten verkkokurssin hyöty saattaa jäädä hieman pienemmäksi. Toinen tapa saada kurssilainen varmasti treenaamaan jotain, on tehdä kurssi aina kestämään tietyn ajan jakson, jolloin yhdellä viikolla käydään aina yksi osio, johon liittyy palautettavat kotiläksyt. Tämmöinen oli silloin aikanaan Sporttirakin kurssilla, eli piti videoita niitä omia treenejä, joihin sai sitten kouluttajalta rakentavaa kommenttia.

Tietysti, silloin kurssia ei voi myydä näin edulliseen hintaan (tällä hetkellä 29€), koska se vaatii kouluttajalta kanssa sitoutumista ja kurssilaisten määrää pitäisi rajoittaa jotta kouluttajan ei tarvitsisi yötä päivää katsoa treenivideoita. Tällöin ei myöskään pystyisi hyppäämään mukaan milloin vain, vaan olisi odotettava edellisen kurssin loppumista ja seuraavan alkamista.

Mutta, vaikkakin ilman kouluttajan kommentteja, koulutusvideoilta saa hyvin vinkkejä koulutukseen. Se on vain sitten omasta itsestä kiinni, kuinka ahkerasti tulee treenattua.

Kurssin videot olivat selkeitä ja kouluttaja puhui selkeästi. Hieman itseäni tosin häiritsi ulkokuvauksissa valonmäärän yllättävä muutos, joka sai kuvan hetkellisesti melko pimeäksi. Mutta ulkokuvauksissa säälle ei tietysti aina voi mitään. Eikä tuota tainnut käydä kuin parilla videolla. Jokaisen videon jälkeen pystyi kuittaamaan osion suoritetuksi ja etusivulta näki kurssin etenemisen.

Kun keskittyy kurssivideoon voi toinen keksiä omaa tekemistä.


Tämä voi olla monesta hieman hassu kommentti, mutta teoriaosuusvideoissa katsottiin pelkästään kouluttajan naamaa, mikä itselle tekee videosta hankalamman seurata. En tiedä miksi, mutta minun on hankala katsoa videota, mistä toinen tuijottaa takaisin koko ajan. Tämä sama tosin on ihan oikeassakin elämässä, en yleensä keskustellessa toisen kanssa pysty vaan tuijottamaan toisen kasvoja koko aikaa. Ihan sama onko ne kasvot oikeasti minun edessä tai ruudun takana. Joo, eihän minun tarvitse katsoa kouluttajan naamaa videon pyöriessä, mutta sitten kun alan katsella muualle, niin en enää keskitykään siihen mitä kouluttaja puhuu. Hetken päästä tajuan että minulta on viimeiset pari minuuttia mennyt täysin ohi. Arvatkaa sitten koulutus, missä on pelkkä ääni eikä mitään videota. En pysty keskittymään siihen oikeastaan ollenkaan. Näitä ei onneksi tässä koulutuksessa ollut.

Minulle helpoin seurattava on video, jossa teoriaosuus on myös tekstinä dioissa. Vielä kun minulla on näkömuisti parempi kuin kuulomuisti (kunhan ei ole kyse työvuoroista… :’D) Kyllä se kouluttajan pää saa näkyä jossain sivussa, mutta tällöin minä saan rauhassa tuijottaa sitä tekstiä ja sisäistellä sitä.

Perustaidot ja ongelmakäyttäytyminen osioissa sitten lähes kaikissa videoissa kouluttaja näytti esimerkkikoiran kanssa, miten käytännössä koulutus tapahtuu. Mallikoirat eivät olleet mitään täysinoppineita tottelevaisuusvalioita, vaan nuoria koiria, jotka tuntuivat vähän väliä jäävän kiinni milloin mihinkin häiriöön. Tämä tietysti antaa vähän todellisemman kuvan siitä oikeasta koulutustilanteesta. Ei koe kotona harjoitteleva koirakko itseään niin surkeaksi, kun ei se videonkaan koira osannut asiaa heti ensimmäisellä yrittämällä. Toisekseen kouluttaja pääsi näyttämään miten virheisiin reagoidaan ja miten voidaan palkata myös ns. ohi tehtävän (eli tarkoittaen että tehtävänä oli vaikka pallosta luopuminen, mutta koira jäikin katsomaan ohi menevää ötökkää. Kun koira jätti ötökän sikseen ja keskittyi kouluttajaan, se palkattiin. Luopumista ötökän jättäminenkin oli, mutta sitä ei olisi pakosti tajunnut ilman että kouluttaja siitä sanoi.)

Videot olivat pituudeltaan noin 2-10 minuuttiin, joten sitä helposti pystyi katsomaan videon tai pari kerralla ja sitten jatkaa myöhemmin. Videon alapuolelta löytyi usein Word-tiedostona vielä harjoitusohjeet, johon on selkeästi laitettu tehtävät vaiheittain.

Loppukommentti: Kurssi on sisällöltään sopiva ensikertalaisille koiranomistajille tai sellaisille, jotka eivät ole aiemmin isommin kouluttanut koiria vaikka niitä olisi omistanutkin. Kertauksena sopii tietysti myös jo enemmän koiria kouluttaneelle, mutta uutta asiaa tällaiselle tuskin kurssilta tulee.



sunnuntai 8. marraskuuta 2020

Seuramestaruuskilpailut

Meillä järjestettiin viikonloppuna seuramestikset rally-tokon, tokon ja koiratanssin osalta. Ilman koronaa, olisin varmaan ilmoittanut Lunan rallyyn ja koiratanssiin, mutta koska meillä ei ollut nyt ohjelmaa valmiina, pääsi neiti vain rallattelemaan.

Lauantai (toko ja kt-mestits) meni kumminkin buffassa töissä, kun selvisi että buffan toinen talkoilija oli mystisesti kadonnut listasta ja sinne oli jäämässä yksin vain ensikertaa buffassa työskentelevä (ja ymmärsin puheista että oli jäsenenäkin uusi). Minun oli tarkoitus vain avata buffa ja jättää se sen jälkeen talkoilijoille, mutta enhän minä sitten voinut toista yksin jättää, joten jäin sitten koko aamuvuoron ajaksi opettamaan ja auttamaan. Ei sillä että se lauantaiaamu olisi muutenkaan ollut täysin onnistunut, listoihin oli laitettu talkoilijoiden työvuoro alkamaan 7.30. Tuohon kellonaikaan meitä oli lopulta paikalla minä ja seuran PJ, joka oli myös vastaavakoetoimitsija. Kyllä niitä ihmisiä alkoi sitten ehkä varttia vailla kahdeksan hiljalleen tippumaan, mutta hieman siinä tuli mietittyä, että missäköhän kaikki viipyy. Onneksi päivävuoroon tuli kaksi talkoilijaa, niin pääsin sitten lopulta lähtemään kotiin.

Rally-tokon vuoro oli sitten sunnuntaina. Mestariluokka oli jaettu kahteen ryhmään ja olimme Lunan kanssa jälkimmäisessä, joten ei tarvinnut mennä paikalle aikaisin aamusta. Yllätyin, kun ratapiirrokset julkaistiin tapahtuman FB-sivuilla ensimmäisen ryhmän aloittaessa. Voisi kuvitella, että ei ole ehkä ihan reilua ensimmäistä ryhmää kohtaan, että parin tunnin päästä tuleva toinen ryhmä olisi voinut harjoitella etukäteen rataa, koska aikaa oli sen verran reilusti.

Tuomarina oli Heikki Palosaari, jonka radalla olen viimeksi ollut alokasluokassa. Rata itsessään oli sellainen, että heti ajattelin sen olevan juuri Lunan rata. Meillä tällä hetkellä kun on hieman ongelmaa pysäyttävissä liikkeissä, jos niitä on hirveästi, alkaa Luna haukkumaan ja/tai se yrittää lähteä peruuttamaan aina kun pyydän neidin perusasentoon. Tällä radalla ei ollut yhtään koiran pysäyttävää kylttiä! Tosin näin sitten live-videolta, että houkutukseen oli laitettu lelukoira häkkiin. Ja houkutukseen mentiin tietysti suoraan estehypyltä. Kun seurasin ensimmäisiä suorituksia videolta, arvailin, että ”toisena houkutuksena” oli varmaankin ruokakuppi, koska moni koira hypyn jälkeen ryntäsi tälle toiselle houkutukselle ennemmin kuin häkissä olevaa lelukoiraa katsomaan. Mutta koska video kuvasi kaukaa ja siinä oli vielä aita edessä, niin en nähnyt tarkemmin.


En kumminkaan uskonut houkutuksen olevan meille se ongelma. Muuten radalla oli paljon erottelua. Mutta ei olisi ensimmäinen kerta, kun totean radan olevan meille hyvä ja helppo, niin sitten paineiden kasvaessa jännitys kasvaa ja aina menee jotain pieleen. Eikä jännitystä yhtään helpottanut, kun kuulin muiden kilpailijoiden puhuvan tuomarin olevan erittäin tarkka yhdenmukaisuudesta. Ehkä vähän selittää miksi tämä tuomari laittoi monta pyörivää tehtävää.

Tein saman rutiinin kuin edellisissä kisoissa, eli treenailin Lunan kanssa niitä ensimmäisiä radan kylttejä kisamaisesti. Ennen putkeahan ne oli vain pyörimisiä siellä tässä ja tuossa ja kukkasenjälkeen saman oikealla puolella, eli selvästi tästä oli tehty erottelurata. Rataantutustumisessa kävelin radan kahteen kertaan läpi, jonka jälkeen lähdin vielä kertaamaan Lunan kanssa.

Olimme toisena vuorossa, joten pääsimme myös halliin heti odottelemaan. Tein pari liikettä vielä odotusalueella, mutta muuten otin luopumistreeniä loppu ajan.

Lopulta pääsimme radalle.

Menin taas hieman hitaammalla tempolla, jotta en kiihdyttelisi Lunaa turhaan. Ja hieman hitaammalla vauhdilla neitikin käyttää päätään paremmin. Alun pyörimiset menivät todella hyvin, pienen pieni myöhästyminen oli oikealla pyörähdyksessä. Hieman jännitin, että jääkö neiti katsomaan lelukoiraa (joka itseasiassa näytti ihan Laralta), mutta taisi Luna tunnistaa sen leluksi, eikä häiriintynyt.

Putken jälkeen oli meille hankalin tehtävä, eli oikealla 270 käännös oikealle. Putki oli kiihdyttänyt sen verran, että Lunalta pääsi kääntyessä kaksi komentavaa haukkua, mutta muuten itse käännös sujui ihan hyvin. Siitä puolenvaihto jalkojen ali ja esteelle. Luna ei onneksi ollut reagoinut houkutuksessa olevaan lelukoiraan ollenkaan ja nytkin se sai vaan pienen vilkaisun aikaiseksi. Houkutuksen toinen puoli oli ruokarasia, mutta onneksi kiinni oleva, joten senkin ohi mentiin ihan nätisti.

Loppuradasta en enää tainnut hengittää. Se on jotenkin ärsyttävää, kun tietää että nyt menee hyvin ja mitä lähemmäs maali tulee niin sitä enemmän alkaa jännittämään, että saadaanko tämä loppuun asti hyvin.

Onneksi, ei meillä ollut ongelmia loppuradallakaan. Olin todella tyytyväinen päästyämme maaliin, ainut selkeä virhe radalla oli Lunan haukkuminen, josta varmasti lähtisi miinusta, mutta muita en itse noteerannut.

Video on otettu meidän livestreamista, joten pahoittelut, se ei ole parhain mahdollinen. Suoritus on takakentällä.


Palasimme autolle ja muutaman minuutin päästä meidän tulos näkyikin jo sähköisessä järjestelmässä: 97 pistettä! Olin satavarma, että otimme -3 pistettä Lunan haukkumisesta, mutta yllättäen saadessani tulospaperin, oli -3 tullutkin minun lähes joka kertaisesta virheestä, eli otin jälleen sivuaskeleen puolenvaihdossa edessä. Ihmettelen, että haukkumisesta ei mennyt pisteitä, mutta joko tuomari ei pitänyt kahta hau:ta merkittävänä tai sitten se ei jostain kumman syystä huomannut niitä.

Olimme pitkään ykkössijalla, mutta sitten lopulta käyttölinjainen bortsu veti samat pisteet, mutta nopeamman ajan, joten me tipuimme toiseksi.

Olisihan se ollut superhienoa voittaa seuramestaruus, mutta olen supertyytyväinen meidän toiseen 97p tulokseen. Tämä tarkoittaa, että viimeistä viedään valiotulosten osalta.

Nyt meille tulee pieni kisatauko, kun Lunalla uusitaan Cartrophen-kuuri. Katsotaan jos loppuvuodesta on sitten vielä jotain kisoja joihin uskaltaisi osallistua.