Kurssin loppu

 

Rallitassun toiseksi viimeisellä kurssilla harjoittelimme luoksetuloa ja osittain luopumista.

Teimme alkuun hieman samanlaista namileikkiä kun ensimmäisellä tunnilla, eli heitin herkun, jonka perään Geisha tietenkin lähti. Kun nami oli syöty, sanoin luoksetulo käskyn ja neidin tullessa takaisin heitin namin toiseen suuntaan.

Geisha osaa kyllä luoksetulon, mutta kuten edellisessä postauksessa totesin, niin treeneissä se luoksetulon vauhti on melko rauhallinen. Ajattelin tämän johtuvan matkasta, mutta nyt päästyäni muutaman kerran treenaamaan pidempää matkaa, ei se vauhti ole(kaan) siitä noussut. Luulen että tarvitsen tässä treenissä nyt toisen apua, joka pitäisi pikkuGstä kiinni, jotta minä saisin mentyä kunnolla kauemmas ja hetsattua sitä.

Seuraavaksi otettiin sitä luoksetuloa ja luopumista. Eli maahan laitettiin lelut ja kun koira bongasi nämä ja oli menossa kohti leluja, piti se kutsua luokse. Tämä olikin Geishalle hieman haastavaa, se kun tykkää niistä leluista. Ja pikkuneiti on pirun nopea, siinä vaiheessa kun minä tajusin että se bongasi lelut, olikin neiti jo syöksähtänyt lelulle. Jouduin sitten toden teolla ennakoimaan, jotta saimme ensimmäisen onnistumisen. Kun tämä saatiin, alkoi tehtävä helpottua. Ainakin siihen asti kunnes lelun tilalle vaihdettiin ihminen. Geishalta alkoi jo energia loppua, kun olin alkuun palkannut lelulla, joten vaihdoin tässä vaiheessa takaisin namipalkkaan. Tämä siirsi pennun seuraamismoodiin ja jouduin kulkemaan todella lähellä kouluttajaa, jotta Geisha edes vilkaisi sitä. Toki, kuten lelussakin, pikkuneitihän olikin sitten salamana menossa kouluttajan luokse ja vielä kun olimme aivan lähettyvillä, niin oma reagoiminen oli autuaan myöhässä. Muutamien harjoituskertojen jälkeen opin ennakoimaan ja käskyttämään oikea-aikaisesti.  

Viimeisellä kurssikerralla jatkoimme luoksetuloa ja seuraamista häiriössä. Teimme pienen houkutusten highwayn. Alkuun toki hieman helpoilla häiriöillä, eli ensin seuruutettiin pelkkien merkkitötsien välistä edestakaisin. Nämä ei pahemmin Geishaa kiinnostunut, mutta tilanne oli toinen kun tötsien väliin pistettiin leluja. Ei sekään mikään mahdottomuus ollut, mutta selvästi pikkuneidin kiinnostus kohdistui leluihin seuraamisen sijasta. Kolmannella kierroksella tötsien ja lelujen seassa seisoi sitten kurssitoverit koiriensa kanssa. Yllättäen tämä ei ollut kovinkaan iso haaste, siinä läpikulkiessa Geisha pikaisesti vilkaisi yhtä koirista, mutta muuten jatkoi tehtäväänsä.

Loppuun otettiin sitten melkein samalla tyylillä luoksetuloa. Eli ensin pelkillä tötsillä ja seuraavaksi lelujen kanssa. Olin itse arvannut että pikkuG saattaisi sortua leluun. Pientä haastetta toikin yllättäen paikallaolot, kun Geisha taas ei oikein meinannut pysytellä paikoillaan. Jouduin palaamaan muutamia kertoja takaisin, välillä vain palkkaamaan ja välillä palauttamaan Geishan lähtöpaikalleen. Kunpa nuo lähikentät sulaisivat niin pääsisi treenaamaan niitä paikallaoloja paremmin. Mutta yllättäen, meidän tähän astinen luoksetulon ”ongelma”, eli luoksetulon hidas vauhti ei tällä kertaa ollutkaan ongelma. Geisha nimittäin tuli sitten kutsusta täysillä luokse ja kävi minulla olevaan leluun kiinni. Eikä se siinä vauhdissa kerennyt katsomaan mitään muita leluja. Mutta tosissaan, tarvitaan paljon vahvistusta vielä paikallaoloon.

Näin meillä loppui jälleen yksi kurssi ja seuraavan alkamista nyt odotellaan. Olen ilmoittanut minut ja Geishan Lystitassun 10 viikkoa kestävään (verkko)seuraamisvalmennukseen, joka alkaa maaliskuun alussa. Sekä maaliskuun puolessa välissä alkavalle koirakoulu Karvoihin katsomatta rally-tokon jatkokurssille, eli hypätään suoraan alkeiden yli. Tämä ihan siitä syystä, että alokasluokka-tason kursseja on tällä hetkellä todella vähän tarjolla. Ainoat rallyn alkeiskurssit on kirjaimellisesti sellaisia alkeiskursseja, jotka on tarkoitettu koirakoille, jossa laji on ihmisellekin aivan uusi. Eli ei ihan meille tarkoitettuja kursseja. kysyin sitten tästä jatkokurssista, että minkä tasoinen se on ja kun vastaukseksi tuli alo-avo-taso, niin ilmoitin meidät sinne. Sanoin kyllä, että emme ole käyneet alkeiskurssia, mutta kaikki alokasluokan liikkeet alkavat olla Geishalle jo tuttuja.

Tulipa myös käytyä jälleen vaunulla. Perjantaina oli aivan märkää, mutta lauantai ja sunnuntai olikin sitten aurinkoisia ja kuivia päiviä, vaikka lämpötilat olivatkin plussan puolella. Tuli lenkkeiltyä ja koirat saivat rallatella jäällä.

Ja Lunakin vanheni taas vuodella. Snaapelineiti saavutti veteraani-iän.