Hyvän mielen treenit

Lunalla on nyt näillä helteillä ollut märkä kylpytakki ulkoilessa ja kyllä huomaa eron
normaalisti näillä keleillä neidin kieli hipoo maata jo 10 minuutin kävelyn jälkeen.
Pyyhe päällä voidaan kävellä jopa 20 minuutia niin että läähätys tapahtuu vain suu auki
(eli kieli pysyy sisällä) :D

Tämä helle on jotain ihan kamalaa. Emme ole päässeet treenaamaan tavalliseen tapaan, kun ilma on kuuma jopa iltaisin. Olemme sen sijaan sitten yrittäneet opetella tunnistusnoutoa sisätiloissa. Alkuun koko liike tuntui aivan mahdottomalta, kun en meinannut saada Lunaa edes haistelemaan kapuloita. Neiti vaan tarjosi joko kapulan tökkäämistä kuonolla tai sen osoittamista maahanmenolla. Muutamana iltana yritin naksutella aina kun tyttö haisteli kapulaa, mutta heti naksahduksen kuultuaan se alkoi tarjota jälleen kapulan tökkäämistä. Kun siitä ei palkkaa herunutkaan, yritti Luna seuraavaksi tuoda kapulan minulle. Tätä en vielä tässä vaiheessa halunnut, joten piti keksiä jotain muuta.

Netistä löytää välillä ihan hyviäkin ohjeita. Jostain luin että nenänkäyttöä voi treenata esimerkiksi lenkkeillessä. Otin siis ohjeen mukaan kapulan mukaan lenkille ja heittelin sitä silloin tällöin pusikkoon, mistä Luna sen joutui etsimään OMA-käskyllä. Ulkona neiti käyttää nenäänsä heti ja lähti nuuskien kapulan perään. Tällä pystyy treenaamaan sekä sitä hajun etsimistä sekä tietysti haluttua ohjaajan hajua.

Näistä treeneistä huolimatta, kotona Luna ei niitä kapuloita edelleenkään haistellut. Jos käytin vain kahta kapulaa niin neiti sattumanvaraisesti toi toisen. Joten kokeilin käyttää useampaa kapulaa, jotta Luna joutui hieman miettimään minkä niistä toisi. No, sekään ei oikein onnistunut, kun tyttö nappasi suuhun ensimmäisen kapulan mikä eteen osui. Välillä se jopa vaihtoi kapulaa muutamaan otteeseen.Joten siirryin sitten toiseen keinoon. Vaihteeksi jostain luin, että jotkut pitävät kapuloita jonkinlaisen verkon alla, jotta koira ei saa kapulaa nostettua. Minä sitten otin käyttöön yhden kompostikehikon reunapalan.  Kapulat verkon alle ja uusi yritys. Luna alkuun ryntäsi ensimmäiselle kapulalle ja yritti nostaa sitä verkon läpi. Kun se ei onnistunut, siirtyi neiti seuraavalle kapulalle. Kun kapuloiden nostaminen ei onnistunutkaan, ei Luna varmaan keksinyt muuta kuin tutkia niitä kapuloita, jolloin alkuun palkkasin siitä kun se haisteli edes jotakin kapuloista. Vihdoin tyttö alkoi tajuta mitä pitää tehdä. Kun haistelu vakiintui, siirryin palkkaamaan vain oikean kapulan haistelemisesta.

Tein näitä treenejä siis aina iltaisin hetken aikaa, hiljalleen edeten. Seuraavassa vaiheessa halusin Lunan alkavan erottaa sen oikean kapulan sieltä muiden joukosta, ilman että minä naksautan sen kohdalla. En tiedä oliko haju jo painunut mieleen, mutta neiti aika nopeasti alkoi tarjota makuuta osoittamaan oikean kapulan. Tai sitten se yritti kaivaa sen kapulan pois verkosta. Teki se kumman tahansa, niin palkkasin tytön. Tehtävä sitten vaikeutui kapuloiden hiljalleen lisääntyessä.

Kun melkein jokainen yritys päättyi oikean kapulan ilmaisuun, aloin ottamaan verkkoa pois. Sen jälkeen mentiinkin takapakkia. Kun kapulat ”vapautuivat” alkoi taas ensimmäisen mahdollisen kapulan nostaminen. En palkannut tästä vaan siirsin väärän nostetun kapulan pois ja lähetin Lunan uudelleen kapuloille. Hiljalleen neiti alkoi käyttämään nenäänsä valitessaan kapulaa, kun mistä tahansa kapulasta ei sitä namia herunutkaan. Kun oikea kapula nousi, laitoin bileet pystyyn. Muutaman kerran se oikea kapula jäi viimeiseksi kapulaksi tarjolla. :D

Mutta voi noita pienen cockerin aivoja. Luna tajusi todella nopeasti, että kehut viittaavan oikeaan kapulaan, joten se alkoi seuraamaan minun reagointia. Neiti otti yhden kapuloista suuhun ja siirtyi katsomaan minua, jos kehua ei kuulunut, kapula tippui ja neiti lähti itse tutkimaan loppuja kapuloita. Eli se ymmärsi kyseessä olevan väärän kapulan, kun kehuja ei kuulunut. Annoin sen alkuun tehdäkin näin, koska sai sen siten haistelemaan kapuloita tarkemmin, mutta pian tajusin että jos minun reagoinnin seuraaminen jää tavaksi niin olemme tokokokeessa pulassa. Neitihän jäisi sinne kapuloiden keskelle ihmettelemään kun en reagoikaan mitenkään. Joten muutin tekemistä sen verran, että vaikka Luna nosti väärän kapulan, kutsuin sen silti tuomaan kapulan minulle.

Pientä etenemistä alkoi lopulta näkyä ja pystyin parhaimmillaan jopa pitämään kahdeksan kapulaa matolla samaa aikaa ja Luna tutki niitä hienosti haistellen ja 90% suorituksista toi oikean. Pientä ongelmaa meillä on edelleen siinä, että jos oikea kapula ei ole muutaman ensimmäisen tutkittavan joukossa, Luna saattaa nostaa väärän kapulan. Mutta se jatkaa silti muiden tutkimista ja oikean löydyttyä vaihtaa kapulan siihen. En tiedä miten saisin tämän tavan pois.

Tässä vaiheessa huomasin meillä seuraavan ongelman. Kun vaihdoin oman kapulan uuteen (vanha alkoi olla märkä kuolasta), ei Luna enää tunnistanutkaan sitä yhtä selvästi. Toisin sanoen, se on tainnut tunnistaa sen oikean kapulan oletettavasti oman sylkensä hajusta.  Tämä ajastus vahvistui, kun vaihdoin kaikki kapulat ja lähetin Lunan hakemaan. Se toi väärän, minkä palautin palkkaamatta takaisin kapulariviin. Kun lähetin neidin uudestaan, se toi suht varmasti tämän saman väärän kapulan.

Tiputin sitten kapulamäärän takaisin kolmeen kapulaan, jotta Lunalla ei ollut montaa mahdollisuutta epäonnistua. Ja joka kerta kun neiti tuo kapulan, oli se oikea tai väärä, vaihdan sen uuteen, koska pakostikin siihen kapulaan jää tuon kuolaa. Minun 50 kapulan pussi on huventunut hirveää vauhtia, mutta pakko kai se näin on tehdä, että Luna oppii liikkeen oikeasti kunnolla.

Kapulat turvassa verkon alla

Lauantaina päätin sitten lähteä myöhään illalla (=klo 22, menen normaalisti nukkumaan viimeistään klo 23 joten minulle se oli myöhään :D ) treenaamaan ulos kun lämpötila oli vihdoin laskenut alle 20-asteen.

Luna oli vaihteeksi ihanassa vireessä, seuruu oli hyvää ja kontaktikin pysyi vaihteeksi todella hyvin. Tai sitten Lunakin oppi jotain meidän edellisestä kokeesta ja totesi että se kontakti kannattaa pitää tai muuten hänen päällensä kävellään. Käännöksetkin sujuivat pääosin, ainoastaan oikealle käännyttäessä Luna ei aina pysynyt mukana ja irtaantui hieman kauemmaksi.

Kaukot oli just hyvät, napakat vaihdot. Seuruusta maahan olisi voinut olla hieman nopeampi, mutta mielestäni se oli samanlainen kuin edellisessä kokeessa, josta tuli 10, joten kelvatkoon vielä.  Noutokapulan pidossa ei ongelmaa. Noutokapulan noudossa Luna ryntää kapulalle hieman turhan kovaa, minkä takia kapulan nosto ei ole kovin elegantin näköinen, mutta vauhtia siinä kyllä riitti. Piti minun vielä paikkamakuukin ottaa, kuin hieman jäin miettimään miten edellinen koe oli siihen vaikuttanut, mutta näköjään turhaan huolehdin. Luna jäi hiljaa makaamaan ja hetken katselun jälkeen laski päänsä maahan.

Loppuun ajattelin sitten yrittää treenata sitä pahuksen hyppyä pois meidän luoksetulosta. Yritin ensin aloittaa niin sanotusti aivan alusta ja ohjasin Lunan kädellä luoksetulon jälkeen oikeaan perusasentoon. Mutta vaikka tein monta toistoa ja palkkasin varmuuden vuoksi vielä toisella kädellä, heti käden noustessa yli Lunan pään jatkoi neiti hyppimistä.

Sitten minulle tuli mieleen peruasentotreenit mitä teimme joskus tunnilla. Eli minä otan sivuaskeleen oikealle ja Lunan pitäisi oikeaoppisesti siirtää vain takamustaan siirtyessään takaisin peusasentoon. Lunahan alkuun hyppäsi tässäkin joka kerta, eli se otti semmoisen jännän loikan sivulle. Jätin yksinkertaisesti palkkaamatta siirtymisen, joissa Luna hiemankaan hyppäsi ja aika nopeasti neiti alkoi tarjota paljon nätimpää siirtymistä. Kun nämä sivusiirtymisen sujuivat, siirryin itse Lunan eteen. Siitä taas käsky sivulle. Lyhyellä matkalla Luna teki liikkeen todella hyvin, eikä pientäkään hyppyä tullut. Mutta annas olla kun välimatka kasvoi, samalla kasvoi Lunan vauhti ja neiti varmaan kokee hypyn helpoimmaksi tavaksi hidastaa vauhtia. Jatkoin sitten treenaamista lyhyellä etäisyydellä ja todella hiljakseen pidensin matkaa. Loppuun otin pari melkein täysimittaista luoksetuloa. Pari kertaa jouduin ottamaan liikkeen palkkaamatta uudestaan, kun Luna hyppäsi, vaikkakin hyppy oli jo paljon pienempi kuin aikaisemmin eikä neiti koskenut minuun ollenkaan. Kun saimme kaksi hienoa hypytöntä luoksetuloa, lopetimme hyvillä mielin treenin.

Yhdessä kohtaa istuessaan ja käskyä odottaessaan Luna teki pienen nytkähdyksen, mistä joku saattaisi ajatella huonoa (eli koira meinaa ennakoida ja lähteä ennen käskyä), mutta minä näin asian hieman päinvastoin. Ajatellen, että joskus vuosi sitten treenatessamme Lunan vire oli aika huono ja nyt tilanne oli se että se odotti oikein innoissaan, että milloin käsky tulee ja milloin se saa spurtata minun luokseni. Eli minusta se oli vain hienoa, että tyttö oli niin innokas oikeasti tekemään töitä minun kanssani. :) Varsinkin kun yleensä Luna noissa odotuskohdissa saattaa katsoa ihan jonnekin muualle välittämättä minusta sen enempää. Nyt se oli selvästi kuulolla.  Hyvä vire ei siis ole ollut vain kahdessa edellisessä kokeessa vaan se näyttää jatkuvan, joten minun tekisi niin mieli ilmoittaa tuo uuteen kokeeseen heti kuin vain mahdollista, mutta ne perhanan juoksut… alkaisivat jo.

Luna kukkaistyttönä