SmartDog – kognitio

Yksi koiramessujen ostos tuli käytettyä tänään, nimittäin Lunalle tilaamani SmartDog -kognitio testi. Olin sitä jo pari-kolme vuotta pohtinut, mutta -20% alennuksesta huolimatta hinta on niin korkea, että on jäänyt käymättä. No, tänä vuonna sitten lopulta sorruin. :’D Alkuperäinen hinta oli siis 198€ ja nyt tarjouksessa 158€.

Eli varasin Lunalle ajan Hyvinkäälle, ensiksi tietysti sen takia että oli meitä lähin testipaikka mutta myös sen takia, että testaaja, Ruistola Ulla-Maija on cockeri-ihmisiä, tarkalleen käyttispuolen kasvattaja.

Meillä oli aika 13.30 ja olimme paikalla ohjeen mukaan kymmenisen minuuttia etuajassa. Jouduimme kumminkin odottamaan testivuoroamme neljäkymmentä minuuttia, mikä oli hieman outoa, kun mitään ilmoitusta myöhästymisestä ei tullut. Varmistin varmaan kymmeneen otteeseen sähköpostista että paikka ja aika oli oikea. Käyttäessäni Lunaa pissalla, kuulin kyllä hallista haukuntaa (ja ovessa oli SmartDogin kyltti) niin pohdin, että näinköhän edellisellä vaan on mennyt testi pitkäksi.

Siinä hieman vajaan puolen tunnin kohdalla laitoin Messengerissä viestiä SmartDogille ja siitä viiden minuutin päästä vielä tekstiviestin testaajalle, jonka numeron löysin sähköpostista. Siinäkin meni vielä se kymmenen minuuttia, ennen kuin testaaja vastasi viestillä, että kohta lopettavat.  Mielessäni ajattelin, että onneksi meillä ei ollut mitään suunnitelmia testin jälkeen. Kognition arvioitu kesto oli 1,5 tuntia.

Lopulta pääsimme aloittamaan siinä about kymmentä yli kaksi. Alkuun täytin lomakkeeseen Lunan tiedot ja testaaja hieman selitti testin kulkua. Lunalle laitettiin aktiivisuusmittari pantaan kiinni ja neiti sai siinä alussa hieman tutkiskella testihuonetta.

Kognitio-testihän sisälsi kolme eri osa-aluetta, ELEET, MUISTI ja ONGELMA. Jokaista tehtävää hieman ensin treenattiin ennen virallista testin alkua.

Itsehillintä / Impulsiivisuus

Aloitimme lieriötehtävällä. Eli lieriön sisään laitetaan nami ja sen saa vain jommastakummasta lieriön päästä. Alkuun namia ei nähnyt vaan kartio oli peitetty pahvilla, mutta sitten alkutreenin jälkeen pahvi otetaan pois ja nami näkyy kirkkaan lieriön läpi.

Impulsiiviset koirat unohtavat miten sen namin sieltä sai ja yrittävät päästä lieriön läpi.

Luna: Pahvin poistamisen jälkeen neiti kolme kertaa muisti hienosti miten namin saa, mutta neljännellä kerralla tuli ajatuskatkos ja muutama sekunti meni ihmetellessä lieriötä. Mutta kyllä se lieriön pää löytyi kumminkin. Heti perään tuli toinen samanlainen tenkkapoo, mutta sen jälkeen nami löytyi ongelmitta. Lopputulos tästä osiosta oli 8/10.

Tässä kohti testaaja totesi että Luna on oikeasti todella ahne (jouduin kunnolla vetämään Lunan takaisin aloituspaikalle kun hän halusi tietenkin pysyä siellä missä lihapulla oli), mutta siitä huolimatta se ei ole niin impulsiivinen, että ei muistaisi miten sen namin sieltä sai.

Ei taida namia saada tästä läpi.

Eleet

Tässä osiossa testaajalla oli kippoja, joissa vain toiseen laitettiin nami. Sitten sitä oikeaa kippoa näytettiin erilaisilla ylä- ja alavartaloavuilla sekä katseella.

Luna: Ylävartaloapujen eri variaatiot meni kaikki todella hienosti, mutta sitten jalkoja Luna ei ymmärtänyt ollenkaan (meni aina oikeanpuoleiselle kipolle). Katsekin oli todella vaikea, oikeastaan vasta pari viimeistä yritystä onnistui, että ehkä se alkoi sitä hiljalleen hiffaamaan.

Tähän osioon kuului vielä kohta, jossa koiraa huijataan. Eli herkku tiputetaan koiran nähden kippoon, mutta testaaja näyttää väärää kippoa.

Tämä oli osio, josta en itse osannut alkuun arvata miten Luna reagoi. Koska se on ahne ja testaaja on vieras, en olisi ihmetellyt vaikka se olisi päättänyt mennä sinne kupille, mihin näki herkun laitettavan. Mutta sitten taas, me ollaan treenattu niin paljon mm. tokoa missä vieras käy näyttämässä oikean paikan, joten se voi yhtä hyvin mennä myös osoitetulle kipolle.

Luna kiltisti meni testaajan näyttämälle väärälle kipolle kummallakin kerralla. Eli vaikka ahneutta löytyy vaikka muille jakaa, neiti mieluummin luottaa ohjaajaan vaikka selvästi näki mihin nami tippui.

Testaaja totesi, että alakroppaa Luna ei seuraa oikeastaan ollenkaan, eli jos esimerkiksi ajattelisi agia lajina, olisi neidillä todennäköisesti se ja sama mihin jalkani osoittavat, kun vain käsillä näyttää mihin pitää seuraavaksi mennä. Ja jos koira tekee käsillä osoittamisen jälkeen pieleen, niin melko varmasti minä olen osoittanut väärin tai huonosti, koska Luna joka kerta meni sinne minne käsi näytti. 

V-aita

Tässä oli namit laitettu aidan sisälle tasolle ja koiralla oli kolme minuuttia aikaa löytää tiensä namien luokse. Tämä taas mittasi itsehillintää ja impulsiivisuutta, eli pyrkiikö koira aidan läpi koko ajan vai keksiikö se lähteä niitä kiertämään (eli ensin lähteä poispäin nameista).

Luna: Pari sekuntia se katseli aidan toisella puolella olevia nameja, jonka jälkeen vauhdilla kierrettiin aidat. Tähän meni kokonaisuudessaan 7 sekuntia. :’D

Mahdoton tehtävä

Tämä on osio, missä en usko tuloksen olleen aivan tosi.

Tehtävässä oli siis rasia, jonka sisältä Luna sai ensin syödä herkkuja, mutta lopuksi se suljettiin niin ettei sitä koira voinut saada auki. Jo alkuvaiheessa, jossa rasia oli auki, huomasin neidin varovan testaajaa, joka oli aivan rasian vieressä. Eli se pysytteli aina testaajaan nähden rasian toisella puolella ja enemmän kurkotti rasialle häntä alhaalla.

Lopputuloksena, Luna yritti alkuun itsenäisesti saada rasiaa auki, sitten pysähtyi katsomaan testaajaa, jonka jälkeen jatkoi taas itsenäistä työtä ja tämä vaihtelu jatkui. Ajallisesti neiti teki 50-50 itsenäisesti ja apua pyytäen.

Lunan eleitä seuraten, melkein uskaltaisin sanoa, että jos testaaja olisi ollut hieman kauempana, Luna ei olisi jännittänyt sitä niin paljoa, niin itsenäistä työskentelyä olisi aika varmasti ollut enemmän.

Mutta testaajan mukaan harrastuskoiralle tällainen 50-50 tulos on hyvä, jos se olisi liian itsenäinen, olisi koiran kouluttaminen hankalaa.

Looginen päättely

Tässä tehtävässä testaaja näytti Lunalle tyhjän kipon ja ajatus oli että koira tajuaisi että nami on siinä toisessa kipossa. Kuulemma 4% tajuaa tämän heti, vajaa 30% hiffaa sen muutamien yritysten jälkeen ja loput ei vaan tajua sitä. Eli voisi sanoa että normaalisti koira ei tätä tajua.

Ja eihän Luna sitä tajunnut, kuten osoitustehtävässä, neiti valitsi aina oikeanpuolisen kipon.

Muisti

Tässä nami piilotettiin koiran nähden kupin alle ja vedettiin verho eteen hetkeksi aikaa (1m, 1min 30s, 2min ja 2min 30s).

Lunallahan on hyvä muisti – se muistaa kyllä missä se nami viimeiseksi oli. Ja tämä osoittautui hieman ongelmalliseksi kun aloitettiin harjoittelemaan testiä varten, koska neiti meni monta kertaa sille edelliselle kipolle. :’D Totesin ettei tästä muistitestistä tule mitään, mutta yllättäen sitten kun aloitettiin tosi toimet, Luna otti 3 / 4:stä oikein! Ja se yksi kerta joka meni pieleen, Luna oli alkuun suuntaamassa oikealle, mutta menikö sitten nenänsä perässä väärälle.

Tosin neidin kauhistus oli se verho, kun näköeste tuli, alkoi hirveä vinkuminen mitä se ei tehnyt koko testin aikana. Testaaja tosin totesi että vaikka sen kierrokset oli todella korkealla, se muisti hyvin mihin piti mennä.

Do-as-I-do

Eli viimeisessä osiossa testaaja näytti miten namikoneesta saa nameja ulos muutamia kertoja. Tiedetään että koira oppii näkemällä toiselta koiralta (esim. pentu emolta), mutta ylittääkö tämä oppimiskyky eri lajien rajat, eli oppiiko koira ihmiseltä.

 Tämän jälkeen Lunalla oli jälleen kolme minuuttia aikaa keksiä, miten namit tulee ulos.

No, en tiedä jäikö Lunalla kierrokset korkealle edellisestä tehtävästä, mutta neiti pääasiassa päätyi haukkumaan testaajaa. Välillä konetta tutkittiin ja sitten taas haukuttiin. Kerran Luna vahingossa osui nappiin, mikä tiputti nameja, mutta oli niin kiihtynyt ettei osannut sitä yhdistää oikein. En tiedä aiheuttiko testaajan lähellä seisominen taas pientä jännitystä, koska Luna pääasiassa pyöri testaajasta katsoen laitteen toisella puolella (eli juuri väärällä puolella nappiin nähden).

Kun kolme minuuttia oli kulunut, testaaja näytti vielä kerran napin painamisen. Testaajan puuttuminen laski Lunan kierrokset alas ja tällä kertaa hän selvästi katsoi mitä tapahtui ja tajusi idean. Valitettavasti aika oli jo loppunut, mutta Luna sen jälkeen alkoi tyhjentämään pajatsoa.

Totesin tässä, että Lunalle taitaa olla sitten melko turha minun näyttää mitä tehdään (esimerkiksi minä juoksen ruutuun tokossa). Ainakaan jos kierrokset on korkealla.

Lopuksi käytiin tulokset läpi. Lunan luonteesta testaaja totesi, että on varautunut ja murisee testaajalle, mutta herkkuja syö ja antaa lopulta koskea. (Tähän hän totesi että on koiria, jotka ei anna koskea ollenkaan). Luna myös murisi minulle hieman testin alussa, kun jouduin sen pannasta vetämään takaisin aloituspaikalle, pois lihapullien luota.

Vieraisiin paikkoihin suhtautuu avoimesti ja Lunahan tutkiskeli huonetta ja sen hajuja myös tekstin päätyttyä.

Neiti myös on melko energinen (testaaja totesi, että cockerit ei yleensä ole kovin rauhallisia), vaikka kierrokset nousi kahdessa viimeisessä testiosiossa, testaaja totesi että se on silti valmis jatkamaan. Kuulemma meitä edeltävä koira oli alkanut nukkumaan. :’D Mutta Luna huoneen tutkimisten jälkeen meni istumaan testaajan eteen odottamaan lisää namia.

Kuulemma parin viikon sisään saan ”viralliset” tulokset ja pääsyn tietokantaan, jossa pystyy Lunan tuloksia vertaamaan muihin cockereihin ja muihin koiriin. Laitan näiden tulosten tullessa osan 2.

"Minäkö muka ahne?" - Luna

Hieman siinä myös sitten keskusteltiin testin jälkeen cockereista yleisesti, kun meidän jälkeen ei ollut tulossa enää ketään. Lunan luonteesta keskusteltiin, kun hänelläkin oli aikoinaan ollut samanlaisen luonteen omaava punainen näyttiscockeri. Olivat lopulta antaneet koiran pois tutuilleen ainoaksi koiraksi, kun heillä oli sillä hetkellä pieni lapsi ja koirien väliset tappelut olivat turhan yleisiä.

Hänkin sanoi että valitettavasti cockerspanieleissa vaan on myös tämän luonteisia koiria ja useimmiten se on sukurasitteena. Vaikka osa kasvattajistakin sen edelleen kieltää, koska heillä ei ole sellaista koiraa koskaan ollut vaan ovat sitä mieltä, että kyseisten koirien omistajat ovat koiransa pilanneet. Lunastakin hän totesi että selvästi se sieltä perimästä tulee (kun sanoin että Lunahan pelkäsi alkuun vieraita niin että pahimmillaan pissasi alleen pelosta) ja siihen vielä yhdistettynä mahdollisesti vähäinen sosiaalistaminen kasvattajalla.

Siinä testaaja sitten vielä katseli Lunan sukupuuta ja totesi sielläkin olevan taustalla ns. riskikoira.

Systeri sitten tutki kotimatkalla sukupuuta tarkemmin ja ehkä-ei-niin-yllättäen, sieltä löytyikin useampi koira, joka oli lopetettu noin 4-6 vuoden iässä aggressiivisuuden takia. Ja Luna on nyt kolmas sukupolvi, jossa huono luonne edelleen periytyy.

Cockeriyhdistyksellä on ensi vuonna teemana luonne, joten katotaan miten tähän lähdetään puuttumaan.