Pennut ovat tänään 7 viikkoa ja painoa on kertynyt molemmille jo 4 kiloa.
Tytöt 7 viikkoa |
Molemmat pikkuneidit edelleen pysyttelevät meillä, kun systeri ei ole osannut päättää kumman hän pitäisi.
Kismetin hyviä puolia on rohkeus, uskallus tutustua
nopeammin vieraisiin asioihin, aktiivisuus ja omalla tavallaan hölmöys. Miinuspuolena
Kismetin keskittymiskyky on selvästi Geishaa heikompi tällä hetkellä. Välillä
on hyviä päiviä ja neiti jaksaa keskittyä sen puolisen minuuttia hyvin, välillä
se kestää kaksi sekuntia vaikka olisi herkut kuonon edessä. Kismet on myös
hieman itsenäisempi ja lähtee helpommin kauemmas meistä. Kismet on myös
äänekkäämpi, jos heti ei tapahdu tai saa jotain, kun pikkuneiti haluaa, nousee
aikamoinen meteli. Hoito-operaatioissa, kuten kynsienleikkuussa tai pesemisessä
Kismet sitten on yllättäen se rauhallisempi yksilö. Kynsienleikkuun saan hoidettua
yksin, kun Kismet makoilee selällään sylissä.
Olen yrittänyt kysyä Kismetiltä että eikö olisi mukavampiakin nukkumapaikkoja... |
Geisha puolestaan jaksaa keskittyä paremmin ja tekee sen hiljaa. Tummempi pikkuneiti sitten taas on hieman varovaisempi tutustuessaan uuteen. Vieraita ihmisiä meillä on käynyt nyt solkenaan ja Geisha on usein hetken istunut sivummalla seuraamassa ja sitten lähtenyt tutustumaan. Mutta tutustuessaan sitten on lämmennyt nopeasti. Kynsienleikkuu ei Geishalla suju aivan yhtä helposti kuin Kismetillä, mutta melko helposti ne saa leikattua jos systeri pitelee pikkuGtä sylissä ja minä leikkaan kynnet. Geishalla on hieman enemmän omistushalua, se on muutamaan kertaan ärissyt Kismetille jos sisko on yrittänyt tulla hänen ruokakipolleen. Kismetin hölmöys sitten näkyy siinä, että se on hölmistyneenä siirtynyt sivulle ihmettelemään miksi hän ei saanutkaan mennä syömään siskonsa ruokia.
Päästimme myös pennut tutustumaan hieman Lunaan niin, että Luna oli olkkarin aitauksessaan ja laitoin siihen vielä toisen aitauksen ympärille, että pennut eivät vahingossakaan ylettyisi spanielin puolelle (koska pikkuneitien suippokuonot mahtuvat aidan kaltereiden välistä.) Luna tunnetusti on resurssiaggressiivinen ja Lunan aitaus on nyt snaapelin valtakuntaa, joten aivan oletetusti pennut saivat nähdä murisevan cockerspanielin. Mutta mitä tekee Kismet, pikkuneiti menee aidan viereen ja kun Luna tulee siihen murisemaan, Kismet pysähtyy, ottaa hieman paremman asennon ja alkaa haukkumaan Lunalle häntä pystyssä. Palkkaan Lunan kun neiti lopettaa murisemisen pennulle, jolloin Kismet sitten päättää lähteä rallattamaan eteiseen. Mielessäni ajattelin, että Kismetin totuttamisessa Lunaan voikin sitten kestää, kerran pikkuneiti ei näytä pientäkään alistumisen merkkiä. Liian alistuvahan ei saa myöskään olla, se ollaan nähty jo Lolan kanssa, mutta luulen että tuollainen tilanteeseen vastaaminen ei myöskään ole kovin helppo tapaus.
Geisha sitten puolestaan oli enemmän ”alistuva”. Se meni maahan aitauksen viereen ja yritti pusutella ja tarjosi leikkiasentoa monesti murisevalle Lunalle. Kun spanieli lopetti murinan ja siirtyi pois, nousi Geisha häntä pystyssä ja lähti omille teilleen.
Aamupalalla |
Perhepotretti |
Ajatus oli, että Luna hieman tottuisi, että pennut juoksentelevat oman aitauksensa ulkopuolella välillä, koska pikkuneidit ovat oppineet apinoimaan itsensä ulos. Pentuaitauksen porttia on korotettu ja korotettu ja nyt se on siinä maksimiasennossa, jolloin Lara vielä pääsee hyppäämään sisälle. Mutta pennut tulevat halutessaan jo sieltäkin ulos. Jos pennut ovat aitauksessa ja Luna menee aitauksen viereen, nuuskii snaapeli pentuja ihan nätisti.
Pennut ovat päässeet tutustumaan ulkoilmaan neljästä
ikäviikosta lähtien. Tuossa meidän pihalla tytöillä onkin sitten ollut kunnon
rallatusta ja marjapuskat ovat saaneet kyytiä siinä ohella. Geisha tosin
kehitti itselleen sitten pissatulehduksen aika nopeaan. Ei tiedetä johtuiko se
nyt sitten siitä, että neiti istui kylmässä maassa liian pitkään, kun pennut
tuppasi mennä tissille jos Lara oli ulkona. Ja pennuilla oli kokoa sen verran
että nehän istuivat kun Lara seisoi. Mutta pääsimme sitten tutustumaan myös
eläinlääkärille. Geisha oli oikein kiltisti pöydällä, kun lääkäri sitä tutki, mutta
Kismet karkasi pentulaukusta ja meni mutustelemaan lääkärin varpaita. Olin
napannut kotoa pissanäytteet, jotka kiikutin mukanani lääkärillä vain
todetakseni siitä odotusaulassa että minun pissanäytepussi vuotaa. :’D Onneksi siitä
riitti sen verran näytettä, että mikroskoopilla tutkiessa näkyi tulehdussoluja
ja bakteereja. Viljelyyn siitä ei riittänyt. Lääkäriltä lähdettiin antibiootti-
ja kipulääkekuurin kanssa kotia ja jos ab ei tehoaisi, palattaisiin takaisin ja
sitten olisi viljelyn vuoro. 5 päivän antibiootti kumminkin tehosi kerrasta.
Olemme myös harjoitelleet hihnassa kulkemista, tosin matkat olivat alkuun vain viittä metriä ja siihenkin kului useampi minuutti aikaa, kun pannat kutkuttivat kaulassa. Nyt päästään jo hieman pidemmälle, vaikkakin edelleen ”pisin” hihnalenkki on ollut meidän ulko-ovelta läheiselle kävelytielle tai parkkipaikalta kotiovelle (eli matkaa arviolta 20-30 metriä). Nyt kuluvalla viikolla pennut ovat päässee myös metsään. Hieman yllättäen Geisha, jolla yleensä kestää hetki tutustua uuteen paikkaan, innostui todella nopeasti ja rallatteli innoissaan häntä pystyssä vaikka ensimmäisen kerran metsässä olimme iltahämärällä.
Molemmat pennut ovat oppineet istumaan odottaessaan jotakin
ja luoksetulokäsky ”tule” on molemmilla vahvana. Hieman olemme myös ottaneet jo
seuraamisen ja perusasennon alkeita ja käsitargettia.
Ulkoilun lisäksi olemme käyneet tutustumassa sekä Jata-pettiin että Peten koiratarvikkeeseen. Jälkimmäisessä pennut matkusti koirakärryissä osan aikaa ja välillä toinen sai kulkea lattialla hihnassa.
Viime perjantaina olikin pentujen pentutarkki, jossa
molemmat saivat puhtaat paperit sekä perinteisestä tarkastuksesta että
virallisesta silmätarkastuksesta. Rekisteröinti on meneillään.
Viralliset nimet tulee siis olemaan
Kismet = Magical Joy Ain’t She Awesome
Kismet ei halunnut tällä kertaa seistä kunnolla (/ollenkaan). |
7 viikkoa |
6 viikkoa |
6 viikkoa |
7 viikkoa |
Lunan kanssa olimme ilmoittautunut 31.10. järjestettäviin rally-tokon seuramestaruuskisoihin, mutta neitipä päätti toisin ja aloitti juoksun kisaviikon maanantaina. Joten jouduin sen sitten perumaan.
Hieman harmitti, kun se oli tämän vuoden viimeinen kisa mihin
olin Lunan kanssa suunnitellut meneväni, mutta se meni nyt siinä. Nyt
marraskuussa on sitten Lunan Cartrophen-pistosten uusinta (ensimmäinen pistos
otettiin viime perjantaina), joten koko marraskuu ollaan doping-kiellolla ja
joulukuussa sitten ei hirveästi ole enää kisoja. Katsotaan sitten ensi vuonna
uudelleen.
Luna on myös jostain syystä alkanut repimään juoksuhousujaan. Outoa on, että 7 vuotta ne on saanut olla rauhassa, mutta nyt niitä sitten revitään yksinollessa. Ostin nyt kolmannet vai neljännet housut revittyjen tilalle, tai tarkalleen ostin tällä kertaa Simple Solutionin housuvaipat, joissa kiinnitys menee pidemmälle selkään eikä mene suoraan nivusista kuten aikaisemmissa housuissa. Aloin miettiä että tuntuuko ne jotenkin ikäviltä nykyään Lunasta, mutta jännä onkin että ei ne housut ole häirinneet neitiä kun me ollaan kotona. Ja toisekseen ne housut on syöty persauksista. Luulisi että neiti purisi ne nivusten kohdalta menevät hihnat poikki ennemminkin. Kokeillaan nyt näitä vielä, jos nämäkin rikotaan niin sitten saa luvan olla housuitta. Pitää vaan keksiä miten suojata sänky yöllä.
RIP kuvan housut |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua (roskapostimainoskommenttien takia)