Muutos suunnitelmiin

 Pennuilla tuleekin huomenna jo 9 viikkoa täyteen. Tässä vaiheessa olisi luullut toisen pennun lentäneen pesästä, mutta ei, täällä molemmat sisarukset vielä asustavat. Systeri ja kasvattaja ovat yrittäneet löytää tarpeeksi lähipiiristä jotakuta joka olisi kiinnostunut pennusta, mutta kovista tyrkytyksistä huolimatta, ei tällä hetkellä ollut ketään innostunutta. Eivätkä he halunneet myydä pentua kenellekään täysin vieraalle. Lopulta heidän taktiikkansa muuttui niin, että pentua alettiin tyrkyttämään minulle. Viikko takaperin aloin itse pohtia, että voisin miettiä asiaa, jos nyt jälleen käy niin, että kuukausi tyttöjä myöhemmin syntyneestä cockeripentueesta ei tulisi minulle pentua. Ja näin sitten tietenkin kävi, kun pentueeseen syntyneen ainoan punaisen nartun päätti kasvattaja sijoittaa.

Keskustelin siinä kasvattajan kanssa ja sovittiin, että jään hänelle edelleen jonoon, mutta siirretään sitä sinne parin kolmen vuoden päähän. Tällöin olisi tämän tämänhetkisen nartun edellisen pentueen punainen narttu jalostusiässä (3-4v). Mutta täten päädyin sitten siihen, että otan Laran toisen pennun omiin nimiini. En kumminkaan halua kahta pentua samaan aikaan (tai tässä tapauksessa kolmea, koska systerihän asuu tällä minun luona, joten molemmat pennut jäävät tänne), joten cockeripentu saa nyt odottaa sen muutaman vuoden.

Minulle siis tulee (tai jää, miten tämä nyt oikein muotoillaan) Laran pennuista se hiljaisempi Geisha, koska minun lajikiinnostus on enemmän siellä tottelevaisuuslajeissa. Kismetin ensimmäinen reaktio kaikkeen tapahtumaan ja tekemiseen on haukkuminen tai ääntely, joten se saa lähteä systerin kanssa agilitykentille.

Geisha saa myös pitää työnimensä, minulla oli nimi valmiina cockeripennulle, mutta se saa nyt jäädä odottamaan sitä cockeria. Systerillä on nyt pohdinnassa jättääkö hän Kismetin Kismetiksi vaiko muuttaako sen Islaksi. Geisha ja Kismet vaan sopisivat hyvin yhteen, mutta Isla taas sitten sopii Laran kanssa paremmin. Mutta katsotaan mihin hän päätyy, tällä hetkellä pentu kulkee vielä Kismettinä.

Olen molempien pikkuneitien kanssa tehnyt päivittäin kotitreeniä, mutta päädyttyäni pitämään Geishan, olen selaillut mahdollisia pentukursseja. Hieman yllättäen runsaasta tarjonnasta huolimatta, oli kaikki lähiaikojen kurssit täynnä. Tai sitten oli pentukursseja, jotka oli suunnattu omistajille, joille pentu oli ensimmäinen koira, ja kaikki opetetaan kädestä pitäen. En ihan kokenut sellaista kurssia itselle sopivaksi. Mutta sain Geishan viimeiselle paikalle tammikuussa alkavaan Harrastuskoiran pohjataidot pennuille ja junnuille -kurssille Rallitassuun, mutta olisin halunnut tälle loppuvuodelle jo jonkun pentukurssin.  

Isänpäivänä kävimme iskällä tutustumassa - ja pesemässä lattiat. Pennut kun juoksivat 
niin innokkaasti ympäriinsä, etteivät kerenneet sitten pissahädän iskiessä miettiä että missäköhän se 
pissapaperi onkaan.

Yllättäen sitten eilen huomasin ilmoituksen, että kurssimuutosten takia Keravan suht uudessa koirakoulussa järjestettäisiinkin vielä yksi pentukurssi heti ensiviikosta alkaen. Hieman jouduin sumplimaan työvuoroja, koska tietysti 3/5 kurssikerrasta osui suoraan omien työvuorojen päälle, mutta onni on kivat työkaverit jotka ovat valmiita vaihtamaan, niin sain ilmoitettua meidät kurssille. Systeri ilmoitti samalla Kismetin, joten molemmat pennut aloittavat pentukoulussa ensiviikolla.

 

Tarkoitus on käydä vaunulla purkassa vaununedustan aitaus pois talvea varten, joten 
kävin Tokmannilla shoppailemassa hieman vaatetusta pennuille. Ja uuden pedin, joka sai 
näistä lämpimimmän vastaanoton. Mutta ihan oikeasti, pentujen selkämitta on jo sama kuin Lunalla! Ei nämä vaatteet kauaa näille sovi, mutta ei ne onneksi maksaneetkaan kuin 10-12e.

Luna ei ehkä ole ihan tyytyväinen ajatukseen, että meille jääkin kaksi pentua, kun yhdessäkin olisi ollut jo tottumista. Onneksi Lara on vihdoin lopettanut pentujen ”suojelemisen” eli mamma ei tule enää irvistelemään viereen, jos Luna on pentuaitauksen lähellä, joten tässä on nyt hissukseen saanut alkaa totuttelemaan Lunaa paremmin pentuihin. Eihän se niitä tosissaan arvosta ollenkaan, mutta pääsee nyt päivittäin monta kertaa niitä katsomaan ja nuuskuttelemaan siihen aitauksen reunalle. Ja ne on Lunan mielestä ihan ok, silloin kun eivät häslää. :’D Geisha on helpompi totutettava, koska se on siinä aidanvierellä hiljaa ja alistuu (kääntyy selälleen) Lunan vieressä. Kismet sitten taas, no on Kismet, alistumista ei näy vain päin vaistoin alkaa yleensä komentamaan haukkumalla ja olemalla muuten adhd.

Luna on myös ollut jo pentujen kanssa lenkillä niin, että pennut juoksevat vapaana edellä ja minä tulen Lunan kanssa perässä (Luna hihnassa). Pääasiassa pennut eivät välitä perässä tulevasta spanielista, mutta välillä tuleekin joku älynväläys ja ovat tulossa Lunan luokse. Onneksi, molemmat puhuvat sen verran koiraa, että Lunan alkaessa pöristä, päättävät pysähtyä ja vaihtavat suuntaa.  Tarkoitus on nyt lähteä tekemään näitä peruslyhyitä pissatuksia myös kaikkien koirien kanssa.

Kuva on tärähtänyt, mutta Luna ja Geisha istuivat pitkään
näin lähekkäin leipää kerjäten.