Nyt on siisti tyttö, ainakin hetken aikaa...

Maanantaina tuli käytettyä Luna trimmissä. Päästiin taas blondista pehkosta eroon, muutenhan minä pystynkin itse siistimään tuon turkin. Jotenkin se pään nyppiminen ei vaan luonnistu vaikka olen hankkinut ties mitä apuvälineitä (mm. nyppimiskumit, trimmauskiven, talkkia…) Minä saan blondin kypärän kyllä pienemmäksi, mutta trimmaajalla menee viisi minuuttia kun se vetää koko blondin pois. Tekniikka kateissa siis.

Trimmin jälkeen menimme taas tallin maastoon lenkkeilemään ja Luna harjoitteli lampeen menemistä hieman vaikeammalta alustalta. Oli siis kiva työ pestä ja harjata koira jotta se pääsee trimmin jälkeen lampeen sotkemaan itsensä.

Se oli heihei peikkotukka

Kiireessä otettu seisotuskuva trimmin jälkeen.

Tiistaina oli TOKO-luokan toinen tokotunti. Tunti aloitettiin kapulanpidolla missä meillä ei oikeastaan ole ongelmia. Se on omituista nähdä kuinka suurimmalla osalla koirakoista oli ongelmana ettei koira meinannut suostua ottamaan, saati pitämään, kapulaa suussa. Meillä kun päinvastoin tuo on pennusta pitäen rakastanut kaikkea puista, ja olen saanut jarrutella ettei toinen juoksisi kapulan kanssa karkuun.

Hieman Luna oli tunnin alussa vetämätön ja pitkin tuntia jäi haistelemaan nurmikkoa (ja minusta taisi löytää jotain syötävääkin sieltä?!) joten luulen että siinä paikalla on joku toinen treenannut ja pudotellut nameja tai jotain. Huomasin myös muiden koirien jäävän edelliskertaa useammin haistelemaan.

Seuraavana otettiin taas paikalla makuut. Tällä kertaa pääsin keskelle riviä. Ensimmäinen kerta sujui ihan hyvin, mitä nyt Luna ei meinannut pysyä makaamassa kun odotimme että kouluttaja antaa yksitellen jokaiselle luvan laittaa koira maahan. Muutaman kerran jouduin laittamaan tytön uudestaan makuulle, kun se nousi ylös perusasentoon. Minuutin makaaminen ei tuottanut ongelmia, ja palattuamme koirat pyydettiin jälleen yksitellen perusasentoon. Tällä kertaa kouluttaja meni toisesta suunnasta eli olimme vuorossa toisena ja sen aikaa Lunakin jaksoi odottaa käskyä. Meillä kun tuo ennakointi on muutenkin ongelma, pitää yrittää jotenkin erikseen harjoitella käskynodottamista. Eihän se itselle tule mieleen kun yksin treenaan että koiraa ei saisi heti viereen päästyä pyytää sivulle. Nyt olen odottanut muutaman sekunnin ennen käskyn antoa, ihan sen takia ettei tuo ennakoisi ja nousisi heti kun pääsen viereen. Pitää siis pidentää aikaa esimerkiksi puoleen minuuttiin ajatellen että siinä on se aika mikä menee tuomarin käydessä jokaisen luona yksitellen.

Toisella kerralla vaihdoimme hieman paikkoja, mutta edelleen olimme kahden koiran välissä. Tällä kertaa melkein toisessa reunassa, eli olimme toiseksi viimeisenä maahanmenovuorossa. Kaikki alkoi hyvin, Luna meni käskystä maahan ja jäi odottamaan kun siirryin kauemmas. Hetken koirat kerkesivät odottaa, kunnes yllättäen jokin napsahti Lunan päässä ja toinen häntä heiluen spurttasi luokse. Kouluttaja naurahti että tätä hän ei osannut odottaa, ja minä vein Lunan takaisin riviin ja palkkasin kerran jo hetken makaamisesta ennen kuin palasin kauemmaksi loppu ajaksi. Loppu menikin sitten ihan hyvin.

Seuraavaksi kouluttaja kävi yksitellen läpi seuraamistreenin ja sillä aikaa odottajat saivat harjoitella estettä ja punaisen tötsän kiertämistä. Tötsän kierto oli meille ihan uusi asia, jota olisin halunnut harjoitella enemmänkin, mutta kun jaat tavarat kuuden muun koirakon kanssa, niin en viitsinyt mitään hirveitä aikoja käyttää siinä. Ensimmäiset pari kertaa juoksin Lunan kanssa tötsän ympäri, jonka jälkeen yritin houkutella tytön tekemään yksin saman. Ihan Luna ei tuntunut ymmärtävän mitä halusin, kun se yritti aluksi kaataa tötsää, sen jälkeen tyttö yritti keksiä miten se saa sen minulle tuotua. Kun ne eivät kelvanneet meni Luna tötsän viereen maahan. Meinasi oma pokka pettää, kun koira katsoo minua, sitten tötsää, sitten taas minua sillä ilmeellä että ”mitä pahusta sä haluat minun tällä tekevän?!” Käskysana tuotti myös hieman ongelmaa, kun käytin samaa sanaa kun kuulin muidenkin käyttävän eli ”kierrä”. No Lunalle on tuttu sana ”kieri” mikä sitten kuulostaa sen korvaan samalta ja muutaman kerran Luna tarjosi ihan kierimistä tötsän luona.

Hetken aikaa meni ennen kuin tyttö tajusi että punainen tötsä pitääkin kiertää. Tunnin lopussa tilanne oli se että Luna kyllä kiersi tötsän, tosin tuo ravasi laiskasti tötsälle vilkaisi minua ja tuli sitten tötsän toiselta puolelta vauhdilla luokse. Pitää hankkia kotiin samanlainen tötsä jotta pääsemme sitä treenaamaan.

Seuraamisessa kouluttaja huomautti minun rintamasuunnastani että tällä hetkellä olen jotenkin kierteellä kun yritän katsoa seuraako Luna. Täytyy sanoa että siinä mielessä pieni koira on tokossa hankalampi kuin iso, kun palkata pitää paljon matalammalle.

Hieman asiasta ohi, se mistä tunsin tunnilla ylpeyttä oli se että pystyn pitämään Lunaa vapaana ilman että se on menossa häiritsemään muita koiria. Vaikka sileäkarvainennoutajauros oli monta kertaa tulemassa tekemään tuttavuutta, niin Luna vain vilkaisi urosta ja jatkoi tehtäväänsä. Tai kun kouluttaja selitti jotain yleisesti, niin tyttö istui vapaana jaloissa ja katseli omiaan. Ainoa kerta kun Luna lähti toisen koiran luokse, oli tunnin päätyttyä kun joku ohikulkija tuli 4 kuukautisen collien kanssa kyselemään tiedänkö jotain pentukurssia mikä kuulemma alkaa syksyllä tällä paikalla. En hänen kysymykseensä vastata ja kun vieras oli tullut parin metrin päähän ei Lunakaan voinut olla huomaamatta ja meni tutkimaan, että mikä pentu siihen tuli. Rouva sitten päästi koiransa vapaaksi ja kaksikko lähti telmimään ruohokentälle. Naureskelin että Lunalla on edelleen samat leikit kun ihan pienenä että suu on hirveessä irveessä kun juostaan, mutta samalla tavalla oli collienpentukin joten heidän leikkinsä sopivat hyvin yhteen.

Lunan mietteet tokotunin jälkeen.