Spanieleiden erikoisnäyttely Hämeenlinnassa 17.10.2015

Lunan toiset viralliset näyttelyt oli Hämeenlinnassa Tuuloksen kauppakeskuksen parkkihallissa. Edellisenä päivänä oli koiran pesu ja harjaus. Herätys oli kello 6.00, Luna käytettiin pihalla, syötiin aamupala ja pakattiin auto ja lähdettiin huristelemaan kohti Hämeenlinnaa.

Oli aika talviset näkymät aamulla.

Kehät alkoivat yhdeksältä ja meidän oli tarkoitus olla paikanpäällä hieman yli kahdeksan, mutta tiet olivat sen verran liukkaita, etten uskaltanut ihan täysillä ajaa. Olimme perillä siinä hieman puoli yhdeksän jälkeen. Eipä siinä kiire tullut kun ketään ei ollut rokotustarkastusjonossa. Vapaata tilaakin oli heti kehän vieressä, johon sitten kasasimme leirimme.

Vaikka narttucockereita oli ilmoittautunut 50 kappaletta, ei nuorten kehässä ollut kuin 4 koiraa Lunan lisäksi. Näyttelyalueella tyttö oli melko rauhallinen kuten ennenkin. Ei piitannut kovasta metelistä tai ohittavista koirista. Neiti oli myös menossa haistelemaan useampaa koiraa ja antoi parin junnucockeritytönkin tulla yllättävän lähelle tuoleja ilman että se niille murisi.

Kehään mentiin sillä tavallisella innolla, mutta jo alku seisomisessa huomasin että tytön kiinnostus oli jossain muualla. En reagoinut siihen siinä sen enempää. Odotimme vuoroamme kehän reunalla ja kun tuomari piti edellistä narttua loppuseisonnassa, nostin Lunan pöydälle. Tämä oli meillä virhe. Luna kun muutenkin stressaa näyttelyiden pöytäosuutta, nyt se sitten oli siinä pöydällä ensin pari minuuttia keräten stressiä odottaessamme tuomarin tulevan. Ja kun se tuomari tuli, neiti päättikin että nyt riittää ja aloitti saman rimpuilun mitä se harrasti ensimmäisillä mätsärikerroilla. Se ei vaan halunnut antaa tuomarin koskea.  Myönnettävä on että siinä meni itselläkin pasmat sekaisin. Tuomarin ohjeistuksesta laskin koiran maahan ja teimme liikkeinä kolmion ja edestakaisin menon. Näissäkin Luna hieman hyppi ja pomppi, mutta lopulta sain sen kulkemaan nätisti. Sen jälkeen palasimme pöydälle ja nyt tyttö oli enemmän sellainen mihin olen viimeaikoina tottunut; eli se pysyi suht paikallaan, mutta mulkoili erittäin epäluuloisesti tuomaria. Alkurimpuilusta huolimatta paperiin tuli ”käsiteltävissä” kohtaan ruksi.

Siitä nostin koiran taas alas ja seisotin sitten tuomarin edessä. Tässä ei oikeastaan ollut enää ongelmaa, pari kertaa tyttö nykäisi pään irti otteesta, mutta suostui sitten vielä seisomaan sen tarvittavan hetken. Tuloksena tuli jälleen EH, vaikka pelkäsin meidän pöytäkäyttäytymisen sitä tiputtavan. Jotenkin en ole vielä sitä sisäistänyt, että virallisissa näyttelyissä on rakenne siinä melkein se pääasia. Koira voi rimpuilla pöydällä ja hyppiä juostessa ja silti saada Erinomaisen arvostelun. Me kun ollaan enemmän mätsäreissä juostu, missä taas kiinnitetään enemmän huomiota koiran ja omistajan yhteistyöhön ja koiran terveyteen kuin siihen kuonon paksuuteen.

Nuorten luokassa kokonaistuloksina tuli 3 ERIä sekä 2 EH:ta eli kilpailuluokkaan mennessämme totesin, että kisaamme tämän toisen EH:n saaneen kanssa neljännestä sijasta. Kiersimme kehän kertaalleen ympäri. Nyt Luna oli jo mielestäni päässyt siihen näyttelymielentilaan ja se kulki nätisti kierroksen ja sen jälkeinen seisominenkin sujui. Lopputuloksena meillä oli lopulta se EH4.

Tuomarin arvostelu:

” Ultra-feminine head. Would prefer better lay of shoulder and more forechest. Good topline. Short-coupled. Good turn of stifle. Would prefer more bone and substance. Steady on the move.”

Emme jääneet seuraamaan sen enempää muita kehiä, kun systerillä oli lähtö I love me-messuille myöhemmin päivällä. Kävimme hieman ostoksia tekemässä vielä poistuessamme. Lunalle tuli hankittua vihdoin hieman sopivamman värinen näyttelyremmi, kanapäällysteisiä luita, kuivatut siivet joista on tarkoitus tehdä dummy ensi kesää varten sekä vuoronumerolapulle klipsu, kun tuo olkavarteen laitettava malli on minun käsivarteen liian iso ja se valahtaa aina kehässä melkein ranteeseen asti. Niin ja ostin vielä cockerspanielikortin minkä ajattelin liimata työpaikalla mun kaapin oveen.

Pitää nyt treenata taas lisää tuota pöydällä oloa ja mätsäreissäkin namittaa enemmän siinä tilanteessa. En tosissaan osannut yhtään odottaa että neiti aloittaisi taas rimpuilut, kun nyt on sen viitisen kertaa vetänyt todella hyvin. 

Ostokset poislukien luut.

Vaikka Lunan ilma kertoo muuta niin minusta tämä näyttää paremmalta remmiltä verrattuna tumman punaiseen tai ruskeaan.