Aina ei vaan suju niin kuin haluaisi

Rally-tokossa meillä on maanantain teemana käännökset. Aloitettiin ihan käännöksistä vasemmalle ja oikealle, siitä edettiin täyskäännöksiin (molempiin suuntiin) ja viimeisenä oli saksalainen täyskäännös, jota emme ole Lunan kanssa koskaan tehneet. Käännöksethän ovat periaatteessa neidille peruskauraa, mutta huomasi hyvin että ollaan vaihdettu täyskäännös taas oikealle menevään, niin vasemmalle kääntyminen olikin vaihteeksi paljon hankalampaa. Pienellä käsiavulla saimme liikkeen kyllä onnistumaan, mutta en siinä treenatessa keksinyt mitä käskyä käyttäisin siinä. Meillä on käytössä jo käskyt ”takaa” (=kiertää oikealta takaa perusasentoon), ”bäkki” (= temppuna peruuttaa minun ympäri), ”kierrä” (= tötsän kierto), enkä edelleenkään ole keksinyt mitä sanaa siinä käyttäisin. Mitä käskyjä muut käyttää? Teoriassa sehän voisi olla ihan mitä vaan, vaikka ”aapinen”, mutta tietysti haluaisin sellaisen sanan mikä jotenkin liittyy liikkeeseen, jotta sen voi muistaa. :D En halua kulkea sanakirjan kanssa ja pohtia mitä käskyä käytän millekin liikkeelle.

Teimme myös seuruusta pysähdyksiä. En tiedä mikä liikkeen oikea nimitys on, mutta siis otimme askeleen eteenpäin ja pysähdys, koiran piti istua, sitten kaksi askelta – pysähdys, kolme askelta – pysähdys. Eteenpäin mentäessä Luna jäi jotenkin kauemmaksi istuessaan, neiti kyllä korjasi heti tajutessaan jääneensä väärään kohtaan. En tiedä häiritsikö hihna jotenkin, mutta Luna jäi kauemmaksi lähes joka kerta ja täten joutui korjaamaankin lähes joka kerta. Kouluttaja ihmetteli tätä Lunan hyppyliikettä ja totesin sen korjaavan asentoaan. Tämähän kuulemma ei rallyssa käy, vaan siitä tulee 10 pisteen menetys. Kuulemma se paikka mihin Luna jää on kumminkin ihan hyvä ja sallittu rally-tokossa, eikä se siinä kohti menettäisi pisteitä ollenkaan.  Neiti siis oli ehkä arviolta vajaan puolen metrin päässä minusta. Jännä sinällään kun ajattelee tavallista tokoa, niin me menetettäisiin pisteitä Lunan ollessa liian kaukana. Mutta tähän mennessä kukaan ei ole vienyt pisteitä siitä että Luna itse korjaa paikkansa oikeaksi. Koska toko on meidän päälaji, en aio hyväksyä sitä että Luna jää liian kauaksi mukamas perusasentoon, niin joudun kiinnittämään enemmän huomiota siihen että tyttö oppisi tulemaan kerralla oikeaan paikkaan.

 Teimme myös samaa tehtävää, mutta niin että minä peruutan ja Luna tuli edessä mukana. Niin kauan kun pidin namikättä suunnilleen navan kohdalla, Luna tuli suoraan ja nätisti istumaan (välillä tosin vähän turhan lähelle). Kun yritin pitää käsiä tavallisesti alhaalla, lähti neiti kääntyilemään.

 Loppuun otimme vielä kolmen liikkeen lyhyttä rataa. Radat olivat suht samanlaiset, ensin oli kääntyminen oikeaan, sitten perusasennosta maahan ja lopuksi täyskäännös vasempaan. Toisessa radassa käännökset oli päinvastaisiin suuntiin ja keskimmäisellä kyltillä vain istuttiin. En tiedä olimmeko tehneet jo Lunan mielestä tarpeeksi, kun kontakti putoili seuratessa, mikä sitten teki hieman hankaluuksia käännöksissä.

Näistä treeneistä kotiläksyksi jäi tuo askel-stoppi –liikkeen perusasennon hinkkaus sekä saksalainen että vasen täyskäännös.

Fb:n Koirat ryhmässä oli munahaaste, jota meidän piti tietysti kokeilla. Luna ei ollut oikein tyytyväinen kun treenaaminen aloitettiin juuri ennen iltaruokaa. Kymmenen minuutin harjoittelun jälkeen sain tämän kuvan otettua, mutta seuraavalla sekunnilla neiti irrotti otteensa. Kokonaisuudessaan tässä menetti henkensä kolme munaa.

Koiria maalta –blogissa oli tullut DIY-postaus koirien herkuista. Olen aina silloin tällöin miettinyt että pitäisi Lunalle tehdä joskus itse treeninameja. Päätin sitten postauksesta innostuneena käydä ostamassa kaupasta sisäelimiä. Täytyy sanoa että paras aika ostoksille ei ole 15 minuuttia ennen töiden alkua, kun vielä jouduin etsimään mistä löydän kyseiset tuotteet. Oletin elinten sijaitsevan samassa paikassa lihatuotteiden kanssa, mutta eivät ne olleetkaan. Citymarketissa missä kävin oli vielä järjestystä muutettu lähiaikoina, joten tuotteet olivat muutenkin hukassa. Löysin lopulta elimet pakastimesta missä oli äyriäisiä ja erikoisempia kengurun ym. lihoja.

Äiti keitti siskonmakkarasoppaa siinä vieressä. :D 

Munuainen pilkkoutui hyvin

Kotona sitten heitin munuaiset kattilaan ja annoin ohjeen mukaan kiehua noin puolisen tuntia. Keittämisen jälkeen otin ne pöydälle hetkeksi kuivumaan ilman pilkkomista. Tunnin kuivumisen jälkeen sitten pilkoin munuaiset pieneksi kuutioiksi. Täytyy sanoa että ne pilkkoutuivat melko hyvin, aivan siellä keskellä oli vaaleampi osuus mikä oli sitkeähköä. Jätin vielä kuutiot keskelle pöytää paperille kuivumaan, varmistin että tuolit ovat hyvin pöytää vasten ettei neiti pääse niitä pitkin pöydälle kiipeämään. Kävin pariin otteeseen katsomassa että ne on edelleen siellä pöydällä. 

Kahdeksan jälkeen systeri lähti viemään Lunaa ulos ja minä menin keittiöön pussittamaan nameja vain löytääkseni tyhjän pöydän. Paperi jonka päällä palat olivat, oli pöydän alla. Ei siinä voinut muuta kuin kirota. Yksi tuoleista oli liikkunut varmaan Lunan seistessä pöytää vasten, joten se oli varmaan sen avulla saanut hamuttua paperin tassuillaan alas. Olivat olleet todella herkulliset munuaiset.

Meillä kumminkin oli varattu omatoimitreenit seuraavalle aamulle, niin en voinut kun lähteä kiertämään Keravan kauppoja sisäelinten toivossa, mutta sanottava on että ne eivät taida kuulua tämän kaupungin ruokalistalle. Ainoa mitä oikeastaan löysin oli broilerin maksa, mitä halusin alun perin välttää A-vitamiinin takia. Toinen vaihtoehto oli kokonainen possun sydän, jolla Keravalla oli hintaa huimat 8e, kun Järvenpäässä oli 350g pakkaus 2,3€. Otin sitten tämän maksapaketin.

Kuivauksessa

Olimme yhdeksän jälkeen kotona ja kello oli 20 vaille kymmenen ennen kuin sain maksan kiehumaan. Siinä sitten meni tunti odotellessa elimen kypsymistä. Suunnilleen yhdeltätoista otin maksapalat kattilasta ja jätin pöydälle (tällä kertaa painavaan kulhoon jota Luna ei saa alas) jäähtymään. Puolentunnin päästä lähdin pilkkomaan paloja, vain todetakseni että ne olivat todella kosteita. Kyllä ne palasiksi menivät, mutta nämä palat myös murustivat ja muussaantuivat. Laitoin sitten uunin vielä lämpenemään ja heitin pilkotut maksapalat 45 minuutiksi noin 100-asteen lämpöön. Tämä kuivatti palat sen verran että ne olivat kuivia päältä ja käsiteltävissä ilman murenemista, mutta pehmeitä sisältä. Ennen pussittamista vein palaset vielä hetkeksi parvekkeelle jäähtymään.

Lueskelin netistä että vähänkään kosteiksi jätetyt maksapalat homehtuvat helposti, mutta ajattelin että pussitan ne niin, että siitä riittää yhteen treenikertaan ja heitän pussit pakastimeen. 300g broilerin maksasta tuli lopulta 3 kappaletta noin 40g namipussia.

Molemmat maistui Lunalla kyllä todella hyvin, mutta sanottava on että munuaisista tehdyt kuutiot olivat helpompia ja heti tarpeeksi kuivia.

Puoli yhden maissa yöllä päästiin Lunan kanssa lopulta nukkumaan. Täytyy sanoa että hieman oli huono olo kun petiin pääsin. 6 tuntia olin haistellut keitetyn munuaisten/maksan hajua ja se haju tietysti pysyi nenässä pitkään yöhön.

Sitten maksat pääsivät kattilaan

Luna oli sitä mieltä että hänelle maistuisi vielä lisää.

"Enkö mä nyt oikeasti saa syödä niitä?" 

Seuraavana aamuna lähdimme jälleen treenaamaan Piskitiskin tiloihin. Voin jo nyt suoraan sanoa että vaihteeksi oli sellaiset treenit että teki tunnin päätteeksi heittää hanskat tiskiin. Positiivisena asiana voin sanoa että seuraaminen sekä kapulan nouto olivat minusta todella hyviä. M-I-M kaukot sujuivat ihan siedettävästi, ainoastaan ensimmäisellä M-I vaihdolla Luna teki liikkeen jotenkin jännästi seisomalla puolisekuntia välissä. Otin loppuun vielä M-S vaihtoja, joissa neiti oli alkanut todella hyvin oppimaan ettei siinä ole tarkoitus liikkua eteenpäin. Isoin ongelma onkin tässä maahanmeno, kun Luna lysähtää suoraan alas ja täten liikkuu joka kerta arviolta 15cm eteenpäin. Otin kaukojen loppuun ihan pelkkiä maahanmenoja palkaten vain pelkästä hissilaskeutumisesta

.

Jäävistä liikkeistä meillä oli ongelmia istumisessa. Seisominen ja maahanmeno sujuivat vaihteeksi hyvin, mutta istuminen mitä Luna yleensä taas nykyään tarjoaa turhankin usein ei ottanut onnistuakseen. Jouduin monta toistoa tekemään ja Luna vaan kerta toisensa jälkeen tarjosi seisomista. Lopulta helpotin liikettä että annoin ihan kunnon kroppa-avun, jolloin se pehva laskeutui maahan.

Loppuun otin ruutua ja pari kertaa kiertoa ja tässä vaiheessa tuntui sitten menevän kaikki pieleen. Minusta Lunalla isoin ongelma on se että se ei vaan hahmota sitä ruutua niin kuin kuuluisi. Tässä on tavat mitä olen käyttänyt yrittäessäni opettaa liikettä:

1. Namitargetti. Luna menee täysillä kyllä ruutuun, syö namit. Tuo vaan on niin ahne, että se jää etsimään lisää herkkuja siitä ruudusta, varsinkin kun jätän namit pois niin sitten se varmasti jää etsimään mihin olen herkut piilottanut ja muut käskyn menee ihan kuuroille korville.

2. Tassutargetti. Eli ruudussa on silikonipatalappu, jonka päälle Lunan on tarkoitus mennä etutassuillaan. Tämä on meillä ollut ehkä se tällä hetkellä toimivin.

3. Juoksen kilpaa ruutuun, kunnon lelu- tai namipalkkaus ruudussa.

4. Lähetän Lunan ruutua kohti ja heitän lelun sen pään yli.

Näissä on ongelmana se, että Luna ei hahmota sitä ruutua ollenkaan, se bongaa ainoastaan targetin jos siellä sellainen on ja jos teen pari toistoa ruudun ollessa samassa kohdassa se oppii sen paikan mistä tulee palkka. Tässä vaiheessa kun siirrän ruudun paikkaa, niin Luna parhaimmillaan juoksee päinvastaiseen suuntaan ja siihen kohti missä se ruutu viimeksi oli.

Kolmannessa kohdassa Luna ei edes vilkaise ruutumerkkejä, se vaan juoksee vierellä ja ottaa palkan kun pysähdytään. Neloskohdassa taas neiti nyt ei tunnu ymmärtävän yhtään mitään, se menee kyllä ruutua kohti, mutta selvästi vain sen takia että se odottaa lelun lentävän.

Viime kesänä ruutu alkoi sujua ihan kohtuu hyvin tuossa meidän läheisellä hiekkakentällä, mutta nyt taas tuntuu ettei tytöllä on mitään hahmotuskykyä tähän liikkeeseen. Lisävaikeutta tuo merkinkierto, koska Luna pitää sitä paljon helpompana liikkeenä niin tyttö lähtee myös kiertämään ruututötsiä vaikka ne ovat ihan eri näköiset (ruututötsät siniset pienet painavat, kiertotötsä iso punainen) ja meillä käskyt on ihan eri painolla olevat.

Sitten kun olen saanut neidin edes hieman tajuamaan ruudun ideaa, meillä toinen ongelma on sitten se paikka siinä ruudussa. Jos teen esimerkiksi 10 toistoa, joista 9 kerralla ruudun takareunassa on targetti ja tällä yhdellä kerralla ei, niin Luna jää tällä targettittomalla kerralla joko ruutunauhan eteen, tai menee juuri ja juuri ruutunauhan taakse ja stoppaa itse tähän. (Eli kyllä se jotenkin ymmärtää sen ruudun mutta kumminkaan taas ei) En haluaisi käskeä maahan heti kun tuo on ruutunauhalla kun se vaan vahvistaisi sitä eteenjäämistä minkä tuo tekee jo itsekin.

Jos jollakulla on vielä neuvoja niin antakaa ihmeessä, koska minä olen ihan hetken päässä hakkaamassa päätäni seinään. Mikä on sinällään harmittavaa kun minusta ruutu on todella kiva liike ja tuo mukavaa vaihtelua, mutta kun tuo Luna ei edelleenkään reilun vuoden harjoittelun jälkeen ymmärrä sitä niin alkaa se mukavuus siitä kadota.