Tunnaria sekä tuplauinnit

Sitten se luvattu treenipostaus.  

Rally-toko 

Kuten aikaisemminkin, meillä oli kaksi erilaista rataa tälläkin tunnilla. Ja ratoihin liittyen, meidän kouluttaja varmaan osaa asiansa kyllä, mutta mikään radanrakentaja hän ei selvästikään ole. Olen miettinyt sitä näillä muutamilla kerroilla ja nyt viimeisellä teki rehellisesti mieli käydä hakkaamassa päätä seinään. Hänellä on rata valmiina paperilla, mutta silti se ei ota onnistuakseen. Tällä kerralla meitä oli kaksi + kouluttaja paikalla kymmenen minuuttia ennen treenien alkua. Kouluttajan etsiessä oikeita kylttejä, laitoimme minä ja tämä toinen kylttitelineet ja tötteröt valmiiksi annettujen ratapiirrosten mukaisesti. Kun kouluttaja alkoi laittelemaan kylttejä, niistä moni oli väärä ja joitakin oli sitten tuplaten. Hän myös siirteli kylttejä niin että siinä ei olisi mahtunut kuin Luna tekemään vaaditun liikkeen, tai esimerkiksi merkille lähetyksessä olikin merkki yllättäen oikealla puolella. Me sitten kuljimme perässä ja korjailimme kylttipaikkoja uudestaan ja uudestaan ja uudestaan. Myös kun osoitettiin jonkin kyltin olevan väärä, hän oli sitä mieltä että se on oikea (ei saanut luottaa hänen piirustuksiin), vain todetakseen viiden minuutin päästä sen olevan väärä kyltti. Treenitoveri siinä jo jossain vaiheessa pyöritteli silmiään, kun hän viidennen kerran kävi korjaamassa merkille lähetyksen oikeaan paikkaan.  

Sinälläänhän asialle nyt vaan ei voi mitään, mutta pikkasen se ärsyttää kun treeniajasta menee puoli tuntia jo kylttejä vaille valmiiksi rakennetun radan korjaamisen korjaamiseen.  

Mutta sitten itse ratoihin. 

Aloittaen nyt vaikka vasemmanpuolimmaisesta ja ainoasta jonka kouluttaja tällä kertaa kerkesi katsomaan.  

Tällä radalla oli uusia ensi vuonna tulevia kylttejä kolme kappaletta. Heti alussa oli tuo istu-puolenvaihto takaa-istu. Tätä ollaankin treenattu Lunan kanssa ja se sujuu ihan hyvin, silloin kun neiti kuuntelee mitä käsken. Lunasta nimittäin on paljon mukavampi liike se ohjaajan ympäri meneminen ja sitä tarjotaan tässä vielä vähän turhan useasti. : D Heti seuraavana oli toinen uusi kyltti, mikä meillä vielä vaatii hieman harjoittelua. Kyseessä siis istu-askel seiso- 2 askelta istu – 3 askelta maahan. Tuo ensimmäinen seisominen vaatii vielä harjoittelua, kun meinaa se pylly vaan painua maahan. Vasemmalla tämä sujuu ihan ok, mutta oikealla ei.  

Siitä päästiin eteenpäin ja seuraava ongelma olikin merkille lähetys. Luna ei vielä tunne selvästikään meidän “törppö” käskyä, kun se ei oikein hahmottanut mitä piti bongata. Ensimmäisellä kerralla neiti lähtikin suoraan eteenpäin etsimään vierasta kohdetta. Toisella yrityksellä suunta olikin jo oikea ja sain stopattua Lunan oikeaan kohtaan, vaikka neiti selvästikään ei ollut ihan varma mitä halusin. Kolmas yritys sitten onnistui paljon paremmin.  

Koira eteen ja peruutus oli tällä kertaa ihan hyvä, hieman neiti kaarsi (tällä kertaa tosin vasemmalle kun ongelma on ollut oikealle kaartaminen), mutta todella vähän. Loppuradalla ei ollut sitten kummempia ongelmia.  

Toinen rata oli paljon helpompi. Tässä oikeastaan meidän isoin ongelma oli edessä istuminen, kun ollaan sitä peruutusta otettu niin paljon että Luna ennakoi sitä ja lähti peruuttamaan. Jouduin aika vahvasti sanomaan istu-käskyn, että takamus pysyi maassa. Muuta ongelmaa radalla ei ollut. Tätä jälkimmäistä kouluttaja ei kerennyt katsomaan vaan treenailtiin sitä omatoimisesti toisen koirakon ollessa ykkösradalla.  

TOKO 

Tässä välissä kävimme taas Lunan kanssa lenkillä ennen seuraavia treenejä. Tokossa meillä oli tällä kertaa aiheena tunnistusnouto, tosin taisin Lunan kanssa olla ainoa joka teki tunnaria. Kouluttaja on sanonut että saa myös tehdä jotain muuta jos haluaa, mutta minä tykkään tästä tyylistä että meillä on jokin teema. Vaikka uskaltaisin sanoa että tunnistusnouto on varmaan meidän vahvin liike voittajaluokassa, niin silti siinä voi olla jotain mikä tarvitsee hienosäätöä mitä en itse huomaa.  

Joten me otimme tunnaria. Hieman siinä pohdin että mitä vuorollani sanoisin meidän tunnarista ja sen mahdollisista ongelmista. Ainoa oikeastaan mikä tuli mieleen ja mikä ei nyt ihan vielä ole meillä ajankohtainen, on EVL:ssä tulevat muodot. Lunalla on niissä joskus ollut ongelmaa että kaikkia kapuloita ei tutkitakaan, vaan esimerkiksi kapuloiden ollessa T:n muodossa, neiti jättääkin yhden sakaran kokonaan tutkimatta.  

Tähän kouluttaja antoi neuvon, että harjoittelee niin että laittaa kapuloita moneen eri paikkaan, jotta koira oppisi että jos ei löydy niin pitää etsiä muualta. Joten kouluttaja laittoi meille kapulat niin että kolme oli aina yhdessä ryppäässä kolmiona /_ \  - tyylillä ja näitä ryppäitä oli kolme eri paikoissa (noin puolen metrin säteellä toisestaan.) 

Luna ymmärsi idean heti, kun ensimmäisestä kolmikosta ei löytynyt oikeaa, neiti siirtyi seuraavaan kolmioon. Ja siitä seuraavaan kun kapulaa ei löytynyt vieläkään. Lopulta oikea kapula löytyi viimeisestä kolmiosta. Jäimme hetkeksi keskustelemaan kouluttajan kanssa, Lunan odotellessa jaloissa. Jossain vaiheessa neiti kyllästyi ja lähti takaisin kapuloille ja minä yritin sitä kutsua takaisin, mutta Luna oli päättänyt löytää oikean kapulan. Neiti yllätti, koska se kävi kapulat läpi moneen kertaan (juuri kun pääsin sanomasta että se tutkii vain osan ja nostaa sattumalta sitten vaan jonkun), ja kun oikeaa ei löytynyt, jäi Luna kummastuneena katsomaan minua.  

Otimme vielä pitkän 20 kapulan jonon, josta Luna skippasi ensimmäiset viisi ja kävi loput nopeasti läpi nostaen taas ongelmitta oman. Kouluttaja totesi että sinällään ei ole hyvä että Luna jätti ensimmäiset kapulat haistelematta, mutta syy oli nyt todennäköisesti siinä, että käytimme samaa omaa kapulaa koko ajan. Neiti kyllä haistoi että se oikea on jossain kauempana, minkä takia jätti ensimmäiset tutkimatta. Minä totesin että Luna on jättänyt ensimmäiset kapulat aina silloin tällöin haistelematta, mutta yleensä se nuuskuttaa loput kapulat hyvin ja kääntyy ympäri ja palaa haistellen kaikki, jos oma ei ole osunut vielä kohdalle.  

Loppuun otettiin vielä paikkikset, tällä kertaa palkkasin tiheämmin heti alussa (hiljaisuudesta), ettei Luna pääsisi taas vinkumaan. Alku meni hyvin, Luna meni hienosti ensimmäisestä käskystä maahan. Menin piiloon sermin taakse, mistä näin neidin peilin kautta. Luna oli ehkä hieman rauhaton ja katseli ympärilleen tavallista enemmän (verratuna mitä olen siis videolta nähnyt), mutta pysyi paikoillaan. 2 minuutin jälkeen palasin piilosta ja loppu sujui taas hyvin.  

Uinti

Laitetaas nyt vielä tähän samaan postaukseen, käytiin torstaina jälleen uittamassa tyttöjä PetBrosilla. Naureskelin mielessäni, kun olimme päässeet sisälle, yksi työntekijöistä huikkasi moikat ja katosi jonnekin takahuoneeseen. Meille oli jätetty hihnat ja pyyhkeet siihen loossiin jota aina käytetään (missä on korkea kylpyamme). Sen verran tuttua porukkaa näköjään ollaan. : D  

Molemmat uivat taas oikein hyvin, mitä nyt yksi tutuista uimaleluista oli varmaan menettänyt henkensä viimeisen kahden viikon aikana, kun kahdesta punaisesta dummysta oli vain toinen jäljellä. Muut lelut olivat taas muodoltaan sellaisia että niistä oli paha saada kiinni (isommalla koiralla tuskin olisi ollut ongelmaa) tai sen värisiä etteivät ne meinanneet altaassa oikein näkyä. 

Pääsimme kotiin, niin perhetuttu kyseli haluttaisiinko viikonloppuna lähteä uimalaan hänen ja Bemmin kanssa. Hän pohti Hyvinkäälle menoa, mikä oli tässä tapauksessa ehkä se parempi vaihtoehto. Pidän kyllä PetBrosista, mutta Hyvinkäällä on useampi ramppi ja Luna kun on niin herkkä häiriöille että se tarvitsee kyllä oman rampin. Larasta neiti ei enää ota niin isoa häiriötä (varsinkin kun se ei hauku enää koko uintiaikaa), mutta sitten jättisuuri Bemmi joka sählää minkä kerkeää onkin toinen juttu.  

Lauantaina sitten menimme iltapäivällä pulikoimaan. Yksi mistä en niin välitä Hyvinkään uimalassa, on se, että siellä ei anneta itse pestä omaa koiraa (työntekijä pesee). Tulee hieman sellainen kuva ettei luoteta omistajan pesevän koiraa kunnolla. Okei, ymmärrän että idea on tässä saada varmaan vältettyä ne muutamat jotka ei oikeasti pesisi sitä koiraa, mutta kumminkin. Pääsimme sitten allasalueelle. Hieman piti hakea paikkoja kuka ui ja missä, mutta lopulta toimivin ratkaisu oli niin että Luna oli yksin altaan toisella reunalla (missä oli vain yksi ramppi) ja Lara ja Bemmi sitten omilla rampeillaan altaan toisessa päässä. Pientä ongelmaa oli  lelujen kanssa, Lunaa ei kiinnostanut valmiit lelut (palloja ja Joseran vinkukoiria) ja sama juttu oli Laralla. Pikkuneiti sentään nouti muita leluja, mutta kotoa tuotu krokotiili oli silti se paras. Meidän oli tarkoitus ottaa kaksi lelua mukaan, mutta toinen jäi autotalliin.  

Siinä uittaessa tuli hieman kauhisteltua sitä veden laatua, allas oli aivan täynnä karvoja (okei joo koirista irtoaa karvaa, mutta en muista nähneeni missään altaassa noin paljoa), plus siinä oli selvästi jotain rasvaakin lillumassa. Enkä minä ollut ainoa joka huomasi tämän, äiti oli halunnut tulla mukaan ja hänkin tuli jossain vaiheessa sanomaan minulle et huomasinko minkä näköistä vesi oli. Siinä sitten pohdin että ei taida työntekijätkään nyt sitten aivan kunnolla koiria pestä kun allas näyttää tältä.  

Bemmi (c) SS

Luna ui onneksi omaan rauhalliseen tapaansa suu kiinni, mutta Lara joka loikki ja haukkui (samperi sitä haukkumista, minulla oli korvat kipeänä pari päivää uinnin jälkeen) ja välillä juoksi rampista ohi nieli vettä sitten hieman enemmän. Ja arvatkaa kenellä alkoi ripuli seuraavana aamuyönä? Lara the rautavatsalla on nyt sitten ollut vatsa sekaisin nämä pari päivää, eikä näin maanantai-iltana tätä kirjoittaessa ole helpottanut. Tässä hieman laskeskeltiin että 1 + 1, aika iso todennäköisyys että uimalan vesi aiheutti tämän ripulin. Eihän siitä sata varma voi olla, mutta kun kyseessä on Lara, jolla vatsa ei mene kovin heppoisesti sekaisin eikä mitään muuta “outoa” ole suuhun joutunut. Jos se olisi Luna kyseessä, jolla riittää että jokin bakteeri leijailee ohi ja johan on vatsa sekaisin, niin en uskaltaisi allasta epäillä kun sillä syy voi tosissaan olla jokin ihan olematonkin. 

Sukulointia ja Halloween-kuvailua

Happy Halloween!

Kävimme viime viikonloppuna vaihteeksi sukuloimassa Salossa, meillä on yleensä ollut tapana käydä siinä joulukuun alussa kun tädillä on syntymäpäivät, mutta nyt nuo Lunan juoksut hieman kolkuttelee oven takana, joten ei ole varmaa päästääkö me loppuvuonna siellä käymään. Joten päätettiin käydä nyt hieman etuajassa, ja mennään uudelleen joulukuussa jos juoksut vaan ei ole silloin päällä.  

Lähtöhän meillä menee aina aika myöhäiseksi kun töiden jälkeen pakataan, perillä ollaan yleensä vasta siinä yhdeksän maissa. Nyt matkaa vielä pidensi kun piti tehdä pikapysähdys Tuusulan Mustissa ja Mirrissä, kun siellä oli tuotteita –60% ja siitä sai vielä -20% alennusta. Olen jo pidempään miettinyt että pitää Lunalle ostaa vielä yhdet valjaat autoilua varten, nyt valjaita on yhteensä kolmet, eli joko minun tai äitin auto on yhdellä vajaa. Tällä hetkellä se oli minun auto, systeri oli onnistunut siirtämään valjaat ja turvavyön äitin autoon, jolloin siellä olikin kolme turvavyötä (+ 2 valjaat). Meillä oli onnea matkassa, kun laarista löytyikin yhdet Lunalle sopivat Rukan valjaat sekä EqDogin heijastinhihna, eikä näille tullut hintaa lopulta kuin 17 euroa yhteensä.  

Siitä sitten lähdimme ajelemaan kohtia Saloa. Jouduimme tosin tekemään vielä toisen pysähdyksen Lohjan kohdalla, kun Luna vaikutti huonovointiselta. Olen tässä puolen vuoden sisällä jo muutamaan otteeseen seurannut, että neiti ei rauhoitu aina autossa kuten normaalisti, vaan kulkee ikkunalta toiselle. Tätä ei kumminkaan tapahdu joka kerta vaan ehkä joka viidennellä matkalla. Mutta nyt kun minä istuin takana koirien kanssa, Luna oli koko ajan rauhaton, se kipusi syliin, siitä siirryttiin vasemmalle Laran yli kurkkimaan ikkunasta ulos, takaisin syliin, mentiin viereen maate, sitten taas puolen minuutin päästä takaisin syliin. Myös maiskutusta oli vähän väliä. Pidin varuilta paperiakin käsillä, jos sitten neiti päättäisikin puklata, koska siltä se vahvasti vaikutti. Pysähydimme kumminkin Lohjalla jotta pääsin hieman kävelyttämään neitiä, ulkona ei ollut ongelmaa eikä minkäänlaista merkkiä pahoinvoinnista, Luna kävi pissalla ja palattiin autoon. Tilanne hieman rauhoittui, mutta ei edelleenkään poistunut kokonaan. Mutta pääsimme perille ilman oksentelua.  

Tädin saksanseisoja Topi oli aivan täpinöissään kun hän sai vaihteeksi tyttöseuraa. Valitettavasti tunne ei vaan ole molemmin puolinen. Luna on jo tässä 4,5 vuodessa oppinut että Topi on vain niin puupää ettei se oikein ymmärrä sanomista, joten neiti kokee pääsevänsä helpommalla vain antaen olla. Eli kun Luna pääsi sisälle ja se näki Topin tulevan, Luna meni maahan ja antoi Topin haistella itsensä läpi. Tämän jälkeen poika siirtyi eteiseen ja Lunan matka jatkui keittiöön. Pitkin viikonloppua poika kävi nuuskuttelemassa Lunan naamaa moneen otteeseen ja neiti salli senkin, tosin siinä vaiheessa kun Topin kuono oli tunkemassa korvakäytävään tai yritti tunkea silmää sisälle alkoi Luna murisemaan. 

Se on kiva kun nuo meidän tytöt ei ole kummoisiakaan sylikoiria, Topi puolestaan on.

Lara puolestaan ei tälläkään kerralla oikein lämmennyt yli-innokkaalle pojalle vaan irvisti ja napsi toisen yrittäessä työntää kuonoaan liian lähelle. Oikeastaan Lara myös yritti napsia Topin vain kulkiessa ohitse. Kuten edelliselläkin kerralla Lara koki minun huoneen turvapaikaksi ja usein makoili siellä tai huoneen edessä yksikseen, mutta ei sentään ihan niin usein kuin viimeksi. Pieni tilanne kävi Topin ruokaillessa, jolloin Lara oikeasti yritti tehdä lävistyksen pojan huuliin. Topi siis sai märkäruokaa muutaman kerran päivässä ja hällä tietenkin oli tytöt yleisönä. Syötyään poika kääntyi katsomaan jotain, jolloin Lara ampaisi vapautuvalle kipolle. Topi palasi takaisin kipolleen, jolloin Lara sitten ärähti ja sai sen jälkeen nopeat lähtöpassit systeriltä.  

Ensimmäinen yö oli hieman rauhaton, kun minä nukuin Lunan kanssa omassa huoneessa ja Lara oli äitin ja systerin kanssa toisessa huoneessa aidan takana. Luna ei meinannut ymmärtää että nukuimme tosissaan vain kahdestaan ja kävi monta kertaa ovella odottamassa joskos muut nukkujat tulisi. Tunnin päästä sitten luovutti ja valtasi puolet sängystä. Aamulla olikin sitten herätys kuuden maissa kun tädin mies lähti hirvimetsälle. Luna pomppasi ylös kuullessaan jonkun liikkuvan oven takana, sain sen tulemaan takaisin sänkyyn muutaman kerran, mutta kuullessaan sitten äidin alkavan puhumaan, jouduin itsekin nousta ja avaa oven.  

Lauantaina meillä oli tuttuun tapaan treenit. Tällä kertaa tosin uudessa hallissa. Normaalisti olemme vuokranneet tunnin Salon koirahallista, mutta tällä kertaa koko viikonloppu oli täynnä pois lukien aamu kahdeksalta alkava aika. Minä olin suunnitellut nukkuvani pidempään, joten ei huvittanut olla hallilla jo kahdeksan maissa. Kiitos Fb:n tokoryhmän, olin saanut tietooni Salossa olevan myös toisen uuden hallin. Siinä missä koirahalli on pääasiassa agilityhalli, on Moukaripäät-halli puolestaan toko- ja PK-halli. Siis kyllähän koirahallilla pystyy muutakin treenaamaan ja Moukarinpäät hallilla oli aksaesteitäkin, mutta jos varustusta katsoo niin käyttötarkoitukset on aivan eri. Menimme siis aamupäivällä nyt tänne uudelle hallille (jossa ainakin varatessa, oli koko viikonloppu vapaana). 

Pohja oli jännä korkkirouhe, mutta siinä mielessä todella mukava että se ei tarttunut mukaan kuten kumirouhe.

Halli oli todella kiva, tarpeeksi iso, jotta pystyimme hyvin systerin kanssa treenaamana molemmat isompiakin liikkeitä. Alkuun tosin tytöt hieman rallattelivat keskenään pitkin hallia. Halli oli minusta myös paljon valoisampi ja lämpimämpi kuin koirahalli, vaikka lämpötilan pitäisi tietääkseni olla sama. Iso plussa oli varusteet, hallista löytyi kaikki toko- ja rallytokovälineet valmiina, eikä tarvinnut raahata omia tavaroita mukaan. Okei, ehkä miinuspuolena voisi ajatella että kuinka hygieenistä on että tunnari- ja noutokapulat käy monen koiran suussa, mutta jos oletetaan että vain terve koira tuodaan treenaamaan, ei ongelmaa pitäisi teoriassa olla. 

Lunan kanssa treenasimme tokosta ruutua (meidän maahanmeno-ongelma on muuten kadonnut), tunnaria, kiertohyppyä, pysäytystä, ohjattua... vähän kaikenlaista. Rallyakin kerettiin ottamaan hyvin ja siinä nyt pääasiassa oli treenissä oikeanpuolen pysähtymiset, peruutus ja merkille lähetys. Otettiin me loppuun hieman paikkiksiakin.  

Minä tosissaan pidin tästä hallista enemmän kuin koirahallista, mutta koska systeri haluaa ottaa Laran kanssa aksaa niin varmaan seuraavalla kerralla mennään taas koirahallille.  

Illalla kävimme vielä hieman pidemmälle lenkillä, jonka jälkeen koirat nukkuivatkin koko yön rauhassa. Sunnuntaina sitten lähdimme puolenpäivän jälkeen kotia kohti, edelleenkään Luna ei rauhoittunut autossa kuten normaalisti, mutta ei onneksi ollut niin paha kuin mitä tulomatkalla.  

Uusissa hihnoissa on kyllä hyvät heijasitmet, mutta materiaali on todella liukas ja tönkkö.
Siitä on siis todella huono ottaa kiinni jos yrität ottaa hihnan lyhyemmälle, se on melkein pakko
kieputtaa käden ympärille että ote pysyy.

Tähän loppuun vielä lisää meidän Halloween-kuvailuja, laitan maanantain treeneistä oman postauksen.  Alunperin ajattelin yhteiskuvaa niin että Luna pitelisi tuota pikkulyhtyä suussaan ja Lara nojaisi ilmapalloon (kuten Luna tekee ensimmäisessä kuvassa), mutta kokeillessani ilmapalloa Lunan kanssa, totesin että se on Laralle liian hankala. Joten käänsin suunnitelman toisin päin, Luna olisi ilmapallon kanssa ja Lara sitten jotenkin muuten (kokeilin pikkuneidillä lyhtyä mutta eihän se sitä suostunut pitämään suussa ollenkaan). Mutta Luna innostui liikaa ja onnistui steppaamisellaan poksauttamaan pallon, jolloin Lara hätkähti ja hiippaili takanalle piiloon. Luna puolestaan katsoi hämmentyneenä jalkojaan kun pallo vaan katosi. :'D Joten tyydyttiin hieman vaatimattomanpaan kuvaan.

 

Loppuun vielä Meten Halloweenkuva :D