Lisää agilityä ja tokoa

Systeri osti Lunalle oman talon.

AGILITY

Kuva/rata 1

Agilitytunnilla keskityttiin tällä kertaa enemmän ohjaamiseen. Meillä oli kolme estettä peräkkäin ja ideana oli kuvien 1 ja 2 mukaisesti eteneminen. Eli vasemmalla kädellä ohjattiin ensin koira kiertämään ensimmäistä estettä ja oikealla kädellä ohjattiin sitten hyppäämään sen. Sitten piti taas kiertää kakkosesteen taakse ja yli.  Ohjaaja meni koko ajan esteiden oikealla puolella.

Seuraavalla kierroksella meni samalla idealla, mutta nyt ensin hypättiin este ja sitten kierrettiin taas samalle puolelle ohjaajan kanssa ja hypättiin taas.  

Kuva/rata 2

Nämä oli minulle ja Lunalle hieman hankalia. Luna oli niin vauhdilla menossa eteenpäin, ettei meinannut hypätä estettä yli, vaan juoksi suoraan siitä takaa. Lunalla oli vauhtiakin niin paljon että jos minä olin lelun kanssa sekunnin myöhässä, oli koira jo ohittanut esteen. Jälkimmäinen tyyli oli meille se helpompi jostain syystä, onnistuimme kerran menemään kaikki kolme estettä peräjälkeen, kun ensimmäisellä tyylillä tökkäsimme jo ensimmäiseen ylitykseen.

Tarkoitus oli kokeilla myös rengasestettä, mutta kouluttaja kysyi haluaisimmeko mieluummin jatkaa näiden esteiden treenaamista. Yhteismielin päätimme jatkaa.

Lolalla ei näyttänyt olevan isompia ongelmia näillä esteillä, mutta se nyt on treenannutkin agilitya Lunaa enemmän. Plus se on enemmän perso nameille, kun se näki että systerillä oli palkka tarjolla, ei se ei jää pohtimaan pitäisikö vielä tehdä jotain, vaan se tulee suoraa herkun luokse.

TOKO

Sunnuntain tokotunnilla meillä oli pieni kokeenomainen treeni alkuun. Kouluttaja oli valinnut 4 liikettä (paikkamakuu, seuraaminen, liikkeestä maahanmeno ja kaukokäskyt) jotka suoritettiin ensimmäistä lukuun ottamatta putkeen.  Aloitimme paikkamakuulla; dobermanni, bokseri ja bordercollie (urokset) menivät yhdelle seinäsivulle, 3 metrin välein jotta eivät suoraan tuijottaisi toisiaan, kun Luna ja seropinarttu laitettiin puolentoista metrin päähän toisistaan uroksia vastaan. Molemmat tytöt makasivat hienosti sen minuutin ajan, vaikka me ohjaajat olimme salin toisessa päässä (n. 10metrin päässä). Pieni sydämenlyönti jäi välistä kun Luna vaihtoi makuuasentonsa lonkalle (takamus nousi hieman joten säikähdin että nyt se nousee), mutta onneksi neiti sitten vaan laski päänsä alas.

Olimme ”koevuorossa ” viimeisiä ja Luna odotti nätisti jaloissa omaa vuoroaan. Videosta näkee meidän suorituksen (kuva on hieman kaukana kun jätin puhelimen kuvaamaan sohvalle). Seuruu meni minusta todella hyvin. Palkkasin vain pysähdyksissä. Yhdessä kohdassa kuono tippui maahan, missä luulen että oli jotain namia lattialla, koska seropinarttu, joka yleensä seuraa todella nätisti, keskeytti myös seuraamisensa eikä meinannut kuunnella ohjaajaansa.

Sain neidin nopeasti siitä takaisin mukaan ja seuruu jatkui. Seuraavaksi oli maahanmeno, josta voin mainita että en muista milloin Luna on viimeksi mennyt niin nopeasti maahan. Hyvä etten pysähtynyt kesken liikkeen katsomaan, että menikö se ihan oikeasti maahan. Hyvä kun olin kerennyt sanoa käskyä loppuun, kun tuo neiti oli jo maassa.

Viimeinen, eli kaukot, menikin ihan penkin alle. Sain Lunan menemään maahan, niin minä olin ennakoimassa ja ottamassa asekelta ilman lupaa. No, tajusin sen kumminkin heti ja otin sen puolikkaan askeleen takaisin. Sitten en saanutkaan Lunaa oikein kuuntelemaan, se ennakoi vuorostaan ja otti häiriötä kouluttajasta joka oli meidän selän takana. Eli kun alku menee pieleen, menee se loppukin.

Kun sain neidin pysymään paikallaan ja siirryin parin metrin päähän, ei tyttö sitten noussutkaan ensimmäisestä eikä vielä toisestakaan käskystä. Lopulta sain Lunan nousemaan istumaan ja sitten otimmekin muutamaan kertaan maahan-istu-maahan-istu käskyn. Tämän jälkeen palasin neidin viereen ja pyysin sen sivulle. Kouluttaja totesi että pitää Lunan kanssa ottaa enemmän tämmöistä häiriötreeniä, koska se selvästi kiinnitti huomiota häneen.

Otimme myöhemmin uudestaan kaukokäskytreeniä, ja sillä kerralla Luna ei enää välittänyt ollenkaan takana seisovasta kouluttajasta. Tosin, Luna kyllä puolestaan nousi istumaan taas väärällä tavalla, eli se veti pehvan etutassujen luokse. Kouluttaja oli sitä mieltä, että pitää ottaa askel taaksepäin, eli ottaa kaukoja hieman lyhyemmällä etäisyydellä. Koska silloin neiti nousee oikein. Kouluttaja myös kehotti käyttämään käsimerkkiä istumisessa, koska sekin näytti lisäävän todennäköisyyttä oikeaan nousutapaan.

Olen kotona treenannut Lunan kanssa ohjattua noutoa ihan noutokapuloilla herkkulautasten sijaan. Siinä treenatessa huomasin, että meillä olevat pienet noutokapulat taitavat olla neidille liian pienet, koska tuo ottaa ne takahampailla suuhun ja aloittaa heti kunnon nakertelun.  Minähän aloitin ihan noutoharjoituksetkin pienellä ohjatunnoudonkapulalla kun tuo oli pentu (oli silloin sopivan kokoinen) ja siirryin normaaliin kapulaan kun huomasin että pikkukapula oli koko ajan puruleluna. Koulutuspaikalla on myös tarvikemyyntiä ja huomasin siellä olevan yhden keskikokoisen ohjatunnoudonkapulan. Kysyin tästä kouluttajalta, ja tämä totesi että hänellä saattaisi olla hyviä harjoituskapuloita autossa. Häneltä sitten löytyikin pari keskikokoista kapulaa, jotka hän antoi meille ilmaiseksi, koska ne ”olivat liian vinoja” myyntiin laitettavaksi. No, eivät ne minusta mitenkään liian vinoilta näyttäneet, todella hyvät kapulat meidän treeneihin.

Vasemmalla uusi keskikokoinen kapula, oikealla meidän vanha pieni.

Lola oli meillä tällä kertaa perjantaista maanantaihin, ja tytöt pärjäsivät tällä kertaa todella hyvin. Ainoastaan kerran Luna oli ärähtämässä Lolalle, siitä syystä että minä silitin juuri Lunaa kun Lola yritti tulla myös paijattavaksi. Mutta muuten pärjättiin ilman ärinoitä, mikä on siis todella hyvin.

Maanantaina käytimme Lolan trimmaajalla meidän Kangasalan näyttelyitä varten. Minä pesin sen heti aamulla ja systeri sitten selvitti turkin pesun jälkeen. Pari tuntia trimmaajalla ja vanhempi neiti oikein muutti väritystä.

Lola ennen (okei karvat on hieman pörhistetty) Kuvan ottanut trimmaaja

Lola trimmin jälkeen. Kuvan ottanut trimmaaja