Kesäloma takana

En sitten saanutkaan aikaiseksi kirjoittaa mitään päivitystä lomalla, eli nyt yritän muistella mitä on tapahtunut viimeisen parin viikon aikana.
Olimme pääasiassa siis Inkoon Barösundissa asuntovaunulla loman. Ensimmäisellä viikolla kävimme kyllä Urjalassa yöpymässä iskän vuokraamalla mökillä.

Vaunulla nyt ei sinällään tapahtunut mitään erikoista. Pääasiallinen päivärytmi oli 2 pidempää, noin tunnin lenkkiä (ensimmäinen 10-12 välillä toinen sitten iltapäivästä 17-19 välillä).Päivällä otimme aurinkoa sään niin salliessa ja illalla menimme grillille paistamaan makkaraa. Barösundissa on hyvät maastot lenkkeilyyn, tiet ovat hiekkapäällysteisiä ja mäkiä riittää. Metsäpoluillekin on mahdollista mennä, mutta me pysyttelimme aikalailla tiellä ihan sen takia että käärmeitä oli paljon liikkeellä ja tieltä ne erotti nopeammin kuin sitten mustikanvarpujen seasta. Luna tosin kulki 5 metrin liinassa ja yleensä kulki sitten metsänpuolella tai uiskenteli ojassa. Vähäänkään lämpimillä säillä päästimme Lunan puolessa välissä lenkkiä uimaan ja vilvoittelemaan.

Jos jotain Luna on lomalla tehnyt niin se on uinut. Parhaimmillaan kävimme uittamassa sitä viisikin kertaa päivässä. Runsas uiminen tietysti teki sen että punkkikarkotteen teho ei kestänyt kovinkaan pitkään ja vaikka laitoin Exspotin juuri loman aluttua piti se reilun viikon päästä uusia kun alkoi punkkeja ilmestymään. Koko lomalla tosin vain yksi punkki oli Lunassa kiinni (takareiden sisäpuolella), mutta päästä löytyi samalla kertaa kolmekin punkkia kävelemässä. Muuten taisin löytää kahtena eri päivänä yhden punkin kävelemässä turkilla lenkin jälkeen.

Luna pääsi myös ensimmäistä kertaa moottoriveneen kyytiin. Pelastusliivit olivat sille hieman isot, mutta pysyivät kuitenkin jotenkuten päällä.

Toisella lomaviikolla haimme Lolan vaunulle. Koirien yhteiselo meni niin ja näin, Luna ärisi taas tavallista helpommin Lolalle millon mistäkin mutta siinä se olikin pääasiassa. Viimeisenä päivänä tosin tapahtui yksi välikohtaus kun olimme pihalla ja Lunan ja Lolan remmit menivät niiden kävellessä solmuun. Lopputulos oli siis että Luna kävi Lolan päälle ja sain vaihdilla mennä siihen väliin. Ei siinä mennyt kuin hetki kun sain koirat erotettua, mutta molemmat olivat toisiaan yrittäessään purra upottaneet hampaansa minun käsiini. Mitään isompaa haavaa ne eivät saaneet tehtyä, mutta Lunan puremakohtaan tuli muutamassa päivässä pieni mustelma.

Luna muutenkin tuntui taas ärisevän kaikille hieman tavallista herkemmin. Jouduin moneen otteeseen melkein päivittäin muistuttamaan, että pihalla ollessamme ohikulkijoille ei kuulunut haukkua tai murista. Jostain kumman syystä grillillä ollessamme ei sitten rähinää kuulunukkaan, vaan tyttö istua tapitti aina sitä kuka sillä hetkellä sattui syömään jotain.

Lunan lempipaikka vaunualueella. Suurin osa vieraistakin on kavereita kun on makkaraa tarjolla.

Ja kun vaunuun pääsee niin maittaa uni.

Lähistöllä pyöri kaksi hirveä melkein päivittäin.

... ja Lunahan haisto ne.

Uinnin jälkeistä lämmittelyä.

Hyvin on sisäistetty että ovesta ei lähetä ilman lupaa.

Tämmöistä kuvaa yritän ottaa...

... mutta tämmöinen on usein lopputulos.

Käytiin juhannuskokkoa katsomassa.

Ensimmäisellä viikolla ajoimme Urjalaan iskän vuokraamalle mökille. Mökkialue oli siisti nurmikkoalue. Uimaranta olisi voinut olla hieman parempi; rannalla oli laituri mikä ei kunnolla kannatellut edes pelkästään minua ja sen vieressä oli soutuveneenpitopaikka. Olimme varmaan kerenneet olemaan siellä vajaan tunnin, kun huomasimme mökin reunalle ilmestyneen pienen vieraan koiran. Onneksi tuo vieras uros oli ihan ystävällinen ja olikin seurassamme pari tuntia yrittäen koko ajan kosiskella Lunaa. Luna ei kosiskeluista välittänyt vaan hääsi uroksen pihalta aina kun sai siitä tarpeekseen. Uros ei siitä välittänyt, se istui muutaman minuutin pihan reunalla varjossa ja hetken päästä tuli uudestaan yrittämään.

Kävimme illalla myös saunassa Lunan kanssa. Muistan kuinka ihan ensimmäisellä saunakerralla Salossa Luna tärisi kuin haavan lehti heti saunaan jouduttuaan. Nykyään tyttö tulee lauteille ja jää siihen maate. Siinä vaiheessa kun tuo alkaa läähättämään vien sen uimaan tai suihkuun.

Selvästi näkee kumpi on pomo.

Kohta alkaa loma!

Ensi viikolla mulla alkaa loma ja matkustamme Lunan kanssa asuntovaunulle Inkooseen pariksi viikoksi. Voi siis olla että silloin ei tule päivityksiä ainakaan tavalliseen epäsäännölliseen tahtiin. Otan kyllä tietokoneen mukaan että jos kun kerkeän niin tulen jotain kirjoittamaan.

Harjoiteltiin jo lomailua parvekkeella aurikoa ottaen tai Luna kyllä keskittyi luun syömiseen.

Sunnuntaina oli jäljestyskurssin viimeinen tunti ja vuorossa oli ihmishaku. Tiesin sen olevan meille varmaan se hankalin jäljestysmuoto, kun Luna on sitä mieltä että metsään kadonnut vieras ihminen saa pysyäkin kadonneena. Ensin aloitettiin helpoilla hauilla eli koira näki koko ajan piiloonmenijän (tässä tapauksessa meidän kouluttajan siis). Kouluttajalla oli mukanaan märkäruokaa, minkä koira sai syödä hänet löydettyään. No, Luna lähti kyllä käskystä kouluttajan luokse ja sitten siinä vajaan metrin päässä hidasti vauhdin hiipimiseen ja kurkotti ruoan luokse. Se hyvä puoli on Lunan dieetissä ollut, että vähänkin jos jokin tuoksuu ruoalta se kelpaa tavoiteltavaksi. Eli treenaamiset on yleensä mennyt suht hyvin.

No Luna tosiaan meni kouluttajan luokse ja söi, ja sitten kun oli tarkoitus palata takaisin niin luonnon tuoksut voittivat. Tätä toistettiin kolme kertaa ennen siirtymistä hieman pidempiin välimatkoihin.

Seuraavaksi siis kouluttaja meni hieman pidemmälle ja enemmän piiloon, siltikin niin että koira näki hänet heti. Vaihdoin tässä vaiheessa palkkauksen; ensin olin käyttänyt Planet Petin kanatikkuja, mutta nyt otin käyttöön kalkkunafileet. Ensimmäiset kaksi hakukertaa meni ihan ok, Luna tapansa mukaan kävi epäluuloisesti hakemassa ruoan ja vaihteeksi tuli kunnolla juosten takaisin kalkkunan toivossa. Kolmannella kerralla ohjaaja meni vielä kauemmaksi, mutta oli täysin näkyvillä. Luna meni hyvin siihen asti, kunnes oli parin metrin päästä kouluttajasta ja sitten yllättäen juoksikin takaisin. Lähetin tytön uudestaan ja se meni suunnilleen taas samaan kohtaan ja aloitti epäluuloisen haukkumisen. Siinä se sitten sähläsi muutaman kerran edes takaisin ennen kuin hiipi hakemaan kouluttajan ruoan ja palasi kiireesti takaisin.

Kouluttaja siinä totesi että aralle/epävarmalle koiralle ihmishaku voisi oikeasti olla todella kehittävä harrastemuoto, kun se siinä hiljalleen oppisi luottamaan ettei se maassa kyyristelevä ihminen hyökkää päälle. Pitää siis tätäkin aina silloin tällöin treenata, kunhan saan jonkun tarpeeksi vieraan ihmisen mukaan. Omia perheenjäseniä tuo kyllä etsii ihan ongelmitta.

Totesinkin siinä kyllä että periaatteessa Lunahan on hyvä ihmishakija, kun se haukkumisellaan ilmoittaa ihmisen olinpaikan. :D Tosin enemmän tyylillä että ”kuka saamari sä oot?!” kuin ”Hei se ihminen on täällä!”. No, ehkä se verijälki on enemmän meidän juttu.

Aikaisemmin lauantaina käytiin sitten iskällä, missä sisarenpojat olivat yökylässä. Suurin osa ajasta meni ongelmitta, Luna siis pääsääntöisesti siirtyi poikien tieltä pois. Nuorin A:kin oli nyt tavallista kiinnostuneempi tytöstä kun aikaisemmin koira oli ollut jotain todella pelottavaa. Lunan dieetti tosin hieman kärsi siitä kun äitipuoli alkoi paistamaan lettuja ja pojat sitten syöttivät Lunalle epäonnistuneita tuotoksia (annoin kyllä luvan että vähän saa antaa, mutta luulen että mun huomaamatta sen suuhun katosi paljon enemmän kuin oli tarkoitus.) Letut olivat tytöstä jotain niin hyvää että se melkein uskaltautui poikien kanssa sohvallekin siinä toivossa että niillä olisi ollut lisää. Ainut takaisku oli nuorimman A:n kanssa, kun se pääsi turhan lähelle tuolin alla olevaa Lunaa (itse kaadoin maitoa kahviin jolloin huomio oli siis muualla) ja Luna sitten nappasi ilmaa toisen kasvojen edestä varoitukseksi. Kuulin kuinka tuon hampaan kolahti yhteen ja tiesin ettei se hampailla ollut A:ta siis puraissut, mutta vuoden vanha nyt ei sitä ymmärtänyt ja A oli hämillään siinä lattialla. Toruin Lunaa heti ja nostin A:n syliin ja pyysin Lunankin siihen viereen ja hetken oltiin siinä sitten lähekkäin kunnes molemmat olivat taas rennompia.

Nuorin A oli sen verran rohkaistunut että uskalsi jo useaan otteeseen tarjota yhtä sormea Lunan haisteltavaksi.

Myöhemmin meillä sitten vieraili pikkusysterin kaveri toyvillakoiransa Stellan kanssa. Stellalla ja Lunalla on ollut alusta alkaen selvä suhde, kun Stella on alusta alkaen pistänyt Lunan ensin maahan ennen kuin suostui leikkimään tämän kanssa. Nykyään on meidän tyttö kasvanut sen verran että Stellan ei tarvitse sille enää ärähdellä samalla tavalla vaan he voivat hyvin olla keskenään. Tietysti kun Stella tuli Lunan reviirille meille tullessaan oli Luna selvästi hämääntynyt eikä oikein tuntunut tilannetta ymmärtävän. Stella puolestaan söi kaiken vähänkin syömäkelpoisen lattioilta, jonka jälkeen se kaivoi Lunan lelukopasta Dog Pyramid –lelun mikä ei meidän tytölle ole oikeastaan koskaan kelvannut, mutta Stella on sillä joka kerta leikkinyt useamman tunnin. Myinkin kyseisen lelun sitten Stellan omistajalle ihan muutamalla eurolla, sain hieman tyhjemmäksi tuota Lunan lelulaatikkoa.

Hei tuohan on mun lelu.

Tilanteen seuraamista sopivan etäisyyden päästä.

Tänään tiistaina piti olla viimeinen tokotunti, mutta kouluttaja olikin lähettänyt viestiä tunnin peruuntumisesta kun ketään muuta kuin minä en ollut tulossa paikalle. Valitettavasti huomasin ko. viestin vasta paikanpäällä ja hieman itseä ärsytti etten ollut tajunnut katsoa puhelinta aikaisemmin. Tämän takia ajoin edestakaisin n. 30 minutin matkan. Menin sitten kotona läheiselle hiekkakentälle pitämään omat tokotreenit ja yllätys yllätys Luna keskittyi täydellisesti! Pieniä virheitä tuli, mutta seuratessa kontakti pysyi melkein koko ajan, pari kertaa taisi katse tippua johonkin ohikulkijaan. Luoksetulot tapahtui kuin lennossa ja paikallamakuukin onnistui. Olin lukenut uusia tokosääntöjä tuossa muutama päivä sitten ja kauhistuin kun tajusin että alokasluokkaan on tullut kauko-ohjaukset! En ole niitä pahemmin harjoitellut kuin ihan sillon tällöin. Kyllä Luna menee käskystä istumaan ja maahan vaikka meillä etäisyyttä olisikin, isompi ongelma onkin sitten aina se nouseminen esimerkiksi maasta istumaan tai istumasta seisomaan.

Päätin nyt että kokeillaan näitäkin liikkeitä ja yllätyin että todella pienen hiomisen jälkeen Luna meni käskystä istumaan ja maate, mutta nousi myös maasta istumaan. Olen kyllä saanut tytön sitä tekemään, mutta se on aina vaatinut ison käsiavun ja nyt yllättäen se onnistuikin ilman käsiapua?! Istumasta seisomaan nousu olikin sitten vaativampi, mutta muistaakseni uusissa säännöissä onneksi taisi olla vain maasta istumaan nousu ellen nyt ihan väärin muista. Ja onhan tässä nyt kahden viikon loman aikana aikaa treenata.

 Minä olen päivittäin pessyt Lunan hampaat ja totesinkin tässä että meillä on hammastahna (käytössä Virbacin entsyymitahna) lopussa. Tiesin että se on meillä töissä ollut loppu jo hetken kun sitä ei ole ollut tukusta saatavilla. Seuraavan paikkana ajattelin Animagia, mutta sitä ei ollut sielläkään eikä sitten muissakaan kaupungin eläinliikkeissä. Jouduin sitten hieman soittelemaan lähialueiden lemmikkiliikkeitä läpi, kunnes Tuusulan Mustista ja Mirristä löytyi 2 kappaletta. Samalla kun kävin ne sieltä hakemassa ajattelin ostaa uuden hammasharjankin. Siinä kävinkin sitten tuuri kun harjoja oli tarjouksessa; Petosan perusharja 9,90€ -> 4€ ja sähköhammasharja oli 26,90€ -> 10€. Piti sitten molemmat ostaa. Kotona sitten huvikseni kokeilin Lunalla sähköharjaa ja tuohan sai siitä shokin. Olisi varmaan pitänyt aloittaa ensin ihan esittelemällä kuinka harja tärisee eikä ensimmäisenä yrittää putsata ensimmäistä hammasta, koska lopputulos on tällä hetkellä se että tyttö on hampaidenharjaamisen suhteen epäluuloinen eikä tule heti perässä vessaan hammaspesuun kuten tavallisesti.

Samalla tuli ostettua lampaankorvia. Olin ensin ostamassa pupunkorvia
mutta kun aloin katsomaan sitä rasvaprosenttimäärää mikä pupunkorvissa (yli 30%)
oli päätinkin ottaa vähärasvasemman vaihtoehdon (näissä siis n. 13%)..
Eivät ole tietystikkään yhtä maukkaita Lunalle mutta ehkä se tottuu.

Vuosirokotus

Tänään oli Lunalla eläinlääkäri käynti, kun rokotukset piti käydä uusimassa.  Eläinlääkäri oli eri kuin yleensä, koska omalääkäri olisi tullut vasta iltapäivällä töihin ja itse halusin hoitaa rokotukset pois jo aamusta. 

Kuvauksellinen asento

Lunalla ei ole tähän mennessä ollut ongelmaa mennä eläinlääkäriin sisälle vaikkakaan itse toimenpidehuoneesta se ei välitä. Sisään tullessa ja ilmoittautuessa käveltiin ensimmäisenä vaa’alle. Siinä tulikin pieni järkytys kun huomattiin että tyttö oli lihonut kokonaisen kilon! Maaliskuun alussa, kun kävimme lonkkatutkimuksissa, Lunan paino oli 10,4kg ja nyt vaaka näytti 11.5kg. Olin kyllä jo hetken katsellut että tyttö näyttää hieman tavallista pyöreämmältä, mutta vaaka nyt todisti sen että painoa on jonkin verran tullut. Yksi syy varmaan on nyt juoksut, Luna syö hieman paremmalla ruokahalulla yleensä sekä aamu- että iltaruokansa kokonaan (normaalisti jättää aina toisesta osan syömättä), ja tytön liikkuminen on hieman vähentynyt: lenkillä sitä joutuu välillä raahaamaan perässä kun paljon mielenkiintoisempaa olisi jäädä haistelemaan jokaista hajua. Emme myöskään ole tietysti pystyneet käymään koirapuistossa, missä tuo monta kertaa viikossa juoksisi sen tunnin. Eikä metsässäkään ole uskaltanut Lunaa vapaana pitää juoksujen aikana. Liikunta on siis vähentynyt huomattavasti mutta ruoka-annoksen olen pitänyt normaalina. Ei siis taida olla ihme että painoa on hieman kertynyt. Juoksut nyt onneksi ovat loppupuolella (tänään jätimme jo housut pois kun vuoto oli enää minimaalista), mutta seuraavana onkin sitten se aika kun Luna ajattelee odottavansa pentuja eli ruokahalu saattaa vielä kasvaa...

Eläinlääkäri tuntui olevan hieman varovainen Lunan suhteen, kun nostaessani tyttöä pöydälle osoitti tuo mieltään murinalla. Lääkäri kysäisi, että onko Lunalla ollut taipumusta näykkimiseen, ja vaikka sanoin että sillä ei ole (tyttö siis väistää jos se vaan on mahdollista), pyysi hän systeriä vielä pitämään Lunan huomion pois lääkäristä.  Rokotukset sujui suht hyvin, kumpaakaan pistokseen ei Luna kiinnittänyt enempää huomiota. Tai se ei tainnut vaan tajuta kiinnittää huomiota kun oli niin keskittynyt pöydältä poispääsyyn.

Rokotuksen jälkeen eläinlääkäri vielä tarkasti ja tyhjensi Lunan anaalirauhaset. Tätä olin pyytänyt, kun olimme huomanneet että Luna välillä pesee takamustaan monta kertaa päivässä ja joka kerta sen pesun jälkeen haisee kamalalle.  Eläinlääkäri kumminkin totesi että erite oli ihan kirkasta eikä ollenkaan kokkareista joten tällä hetkellä ei ainakaan ollut mistään tulehduksesta kyse, mutta sanoi että jos Luna pesemistä jatkaa niin katsottaisiin tilannetta uudestaan.

Yleistarkastuksessa eläinlääkäri huomautti tytön pyöreydestä (tai sanoi että koira ei ole lihava, mutta hieman pyöreähkö että kannattaa hieman pudottaa Lunan painoa), mutta totesi silti sen olevan todella hyvässä lihaskunnossa.  Lihaskunnon mukaan hän olisi arvioinut Lunan parivuotiaaksi ennemmin kuin vuoden ja kolmen kuukauden ikäiseksi.

"Ai mikä laihdutuskuuri? Kai tuo sun syömä rinkeli kuuluu siihen kuuriin?"

Perunasoselootaakin voisin haluta maistaa.

Seuraava käynti onkin sitten toivottavasti vasta vuoden päästä kun kennelyskärokote pitää uusia. Tiedän, etteivät kaikki rokota kennelyskää vastaan joka vuosi, jos he eivät käy missään tapahtumissa, mutta itse ajattelin että samalla siinä tulee kuitenkin tarkistettua, että koiralla on muutenkin kaikki kunnossa.

Palkintolelu

Palkinnoksi eläinlääkärikäynnistä Luna sai sitten –vaihteeksi- uuden lelun Tokmannista. Eihän sillä varmaan ole kuin jo parisataa lelua. Toisena palkintona se pääsi lenkin jälkeen uimaan Tuusulanjärveen. Hieman järvellä oli aallokkoa mikä Lunaa pelotti aluksi, mutta kyllä sitä lopulta piti lähteä noutamaan heitettyä lelua.

Jäljestystä

Viime viikon sunnuntaina alkoi Lunan jäljestyskurssi. Kurssi alkoi ohjaajan opastuksella, mistä siirryttiin Koirakeitaan pihalta hieman sivummalle (vieressä on jonkin metsikkö sekä hiekanhakualue). Kokonaisuudessaan meitä oli 5 koirakkoa; Lunan lisäksi siis bokseri, springerspanieli, englanninsetteri sekä lyhytkarvainen collie.

Kurssi aloitettiin ihmisjäljellä. Ohjaajan mukaan ensin potkittiin maastoon neliö, mihin ripotelltiinmakupaloja. Idea on siis että koira oppisi erottamaan rikkoutuneen maan hajun. Luna päästi ensimmäisenä esittelemään kykyjään ja hienostihan tuon nenä toimi ja se löysi kaikki herkut neliöstä. Ihan kumminkaan tyttö ei toiminut ohjaajan toiveen mukaan, kun tarkoitus oli että koira poistuisi neliöstä ja palaisi takaisin tajuttuaan ettei sen ulkopuolella olekkaan namuja. Luna kun söi kaikki namit ennen kuin lähti hieman neliöstä harhailemaan. :D

Pian siirryttiin neliöstä suoran jäljen tekemiseen. Siinä potkitaan maahan taas alkuneliö, mihin laitetaan namuja, siitä sitten jatketaan että pikkasen potkitaan maata auki jokaisella askeleella ja namut laitetaan sekä kantapään kohdalle että varpaiden kohdalle. Loppuun taas potkitaan isompi alue ja palkaksi enemmän namuja. Hiljalleen namujen määrää kuuluu vähentää eikä maata tarvitse erikseen rikkoa.

En tiedä vaikuttiko meillä se että muutaman kerran olen verijäljen tehnyt Lunan kanssa, mutta tyttö ei meinannut ymmärtävän että siinä kesken jäljen on makupaloja, vaan tuo oli menossa jäljen loppuun heti. Muutamat makupalat se nappasi jäljeltä mukaan mutta nekin taisi vain vahingossa osua nenään. Myöhemmin kun itsekseni jäljentekoa kokeilin, oli tilanne sama: makuapalat jäivät maahan kun tuo meni suoraan loppuun. Metsässä taas testasin sitten niin että laitoin vain jäljen alkuun ja loppuun namuja, mutta askelilla rikoin maata, Hyvin tuo seurasi jäljen alusta loppuun vaikka namuja ei ollut ja tein vielä pari mutkaakin matkaan.

Verijäljellä taas kun ei palkkiota saa ennen kuin vasta lopussa, joten luulen ettei tyttö oli vain tottunut siihen että niitä namuja on kesken jäljen. Sama kun olen Lunan opettanut etsimään meidän kilpikonnan, niin ei se herkkuja saa ennen kuin konna oikeasti löytyy.

Lauantaina käytiin julhimassa tädin tradenomiksi valmistumista ja todettiin että Luna ei osaa arvostaa kukkapenkkejä.

Tänään jäljestystunnilla treenasimme tonnikala- ja verijälkeä. Täytyy sanoa että tilanne on ihan eri kun jäljen tekee itse, sitä tietää meneekö koira lähelläkään jälkeä, nyt kun ohjaaja meni tekemään pusikkoon jäljen piti minun vain luottaa että Luna seuraa oikeasti jälkeä eikä mene jonkun ihan oman hajun perässä.

Tonnikalajälkeä kerettiin tekemään kaksi, ensin lyhyempi jonka Luna suoritti kepoisesti (ja yllättäen löysi jopa reitille jätetyt makupalat) ja seuraavaksi pidempi. Pidemmässä itse kuljin silmät pyöreenä koiran perässä, joka päättäiväisesti ohjasi minut ensin suoraan ja sitten pusikon läpi lopulta tyssähtäen loppupaikalle missä odotti herkkukasa. Ohjaaja ei ainakaan maininnut että olisimme menneet täysin ohi jäljen joten eiköhän Luna sitten seurannut tonnikalatuoksua.

Hieman kuvaa jäljestysalueelta.

Verijälki oli taas lyhyempi, mutta siinäkin onnistuin olemaan täysin pihalla minne mennä. Itse jälkeä tehdessäni olen käyttänyt verta sen verran enemmän että pystyn silmin sieltä täältä näkemään missä jälki menee ja ohjaajan tekemää en erottanut maasta mitenkään eli taas mentiin Lunan perässä. Tai niinhän jäljestäessä kuuluukin mennä, koira seuraa jäljeä ja omistaja koiraa. Kesken jälken Luna siirtyi metrin verran sivulle ja olin itse jo varma et nyt se menee jonkun väärän hajun perässä kunnes kouluttaja vaan totesi et seuraa koiraa, kyllä se tietää. No, näin tehtiin ja kyllä se loppuun herkkukasan luokse löysi.
Pitää joskus laittaa tarkempaa tekstiä verijäljestä kun teen sen itse.

Seuraavalla viikolla olisi sitten tarkoitus tehdä ihmishakua. Saa nähdä miten siinä käy kun etsittävä on vieras ihminen ja Lunakun ei niin välitä vieraista. :D

Jäljestyksen jälkeen oli pesu- ja takkujenselvittely hetki jonka jälkeen uni maittaa.

Offtopicina tuli nyt haettua Lunan voittamalla Golden Eagle lahjakortilla 2kg ruokasäkki. Järvenpään Petpostissa oli hakuhetkellä vain penturuokaa pieni pussi, joten he tilasivat minulle pienen säkin kanaa. Omasta mielestä nämä nappulat ovat mukavan pieniä (verrattuna siis RC Medium sensibleen mitä meillä syödään) ja ainakin tällä hetkellä maistuvat Lunalle hyvin. Annan näitä siis pääasiassa makupalana tai laitan aktiviteettileluihin ym. Tosin Lunalle tuntuu maistuvan kaikki mikä ei näytä tai haise omalta nappulalta (Lolan nappulat käy siis normaalisti tyhjentämässä kun tädillä olemme).

Sisältökään ei vaikuta huonolta: ei vehnää, soijaa tai maissia, proteiinilähteinä kana, possu, lohi ja kananmuna, hiilihydraattina kokojyvä riisi (ruskea ja valkoinen) ja kaura.

Luna nyt onneksi ei ole millekkään allerginen (ei ainakaan olla minkään huomattu mitään oireita aiheuttavan), tietysti jos hirveästi syö jotain herkkuja ja ihmisten ruokaa isoja määriä menee tytöllä vatsa löysälle.

Nythän tämä lähtee sujumaan

Systeri huomasi että keskiviikkona 20.5. oli iltapäivällä Helsingin Munkkiniemessä mätsäri ja itsellä oli sopivasti vapaapäivä, joten pakkasimme taas auton ja lähdimme ajelemaan sinne päin. Haimme matkalla Lolan mukaan vaikka täti varoitteli ettei ole saanut aikaiseksi pestä tai trimmattua sitä.

Mätsäri oli Lhasa apsot ry:n pitämä ja alueena oli isohko nurmikenttä. Hieman kävi mielessä että mitenköhän tämäkin menee, kun nurmikentässä on aina enemmän tuoksuja kuin hiekkakentällä ja sekä Lolalla että Lunalla on sitä taipumusta että kuono välillä hakeutuu hieman liian herkästi maahan. Lunalla oli kaiken lisäksi pari päivää aikaisemmin alkanut juoksut joten sen kiinnostus ei ollut aivan täysi kymppi (eikä ollut selvästi myöskään uroksella joka jonotti ilmottautumiseen meidän edellä :D ).

Sää onneksi oli aurinkoinen ja pieni tuuli esti ettei koirilla tullut hirveä kuuma.

Lola kävi kehässä ensimmäisenä. Lola on parin ensimmäisen mätsärin jälkeen päässyt oikein mätsäritunnelmaan ja se tuntuu rakastavan kehässä oloa, ja kaiken lisäksi se saa vielä siitä namuja! Tämä tekee sen että tyttö on hieman ehkä liian innokas ja nykyään esimerksi paikalla seisominen vaatii hieman enemmän töitä kun toisen häntä heiluu semmoista vautia että koko kroppa heiluu sen tahdissa. Hienosta esityksestä huolimatta Lola sai sinisen nauhan.

Seuraavaksi menimme Lunan kanssa kehään ja vastassa oli tietenkin sama uros joka oli meidän edellä ilmottautumisessa. Onneksi uros meni meidän edellä, koska varmaan olisi koiraa häirinnyt juosta pari metriä juoksuisen nartun perässä. Omasta mielestäni meillä meni jo toiseen kertaan yllättävän hyvin, juoksemisessa ja seisonnassa ei ole mitään ongelmaa, mutta pöydällä Lunalla on edelleen epämukava olo, mutta taas tyttö pysyi kyllä hienosti paikallaan. Kilpailijalla ei ollut mitään ongelmia, joten myös Luna sai sinisen nauhan.

Sinisten kehässä sitten en kerennyt hirveästi katsomaan miten muilla meni, mutta Luna ainakin kulki rennosti ja nätisti kierroksen. Seisonnassa sitten tuomari vilkaisi koirat vielä kertaalleen ja yllättäen valitsikin meidät vielä jatkamaan! Juoksimme sitten vielä yhden kierroksen, jonka jälkeen tuomari jakoi sijat. Luna sijoittui neljänneksi! Olin todella iloinen ja ylpeä tytön ensimmäisestä sijoittumisesta, kun vuosi takaperin oli mielessä että voi olla ettei Lunan kanssa tule koskaan mätsäröityä kun tuo ei vieraista tykkää. On ne ajatukset nyt todettu vääriksi ja kun tuo tuosta vanhenee niin ehkä se vielä oppii sen hetken olemaan pöydälläkin ilman että se näyttää olemuksellaan pelkäävän tuomarin syövän hänet elävältä.

Palkinnoksi Luna sai viherän ruusukkeen, pussin Golden Eagle Cracked Crunchers -makupaloja (mitkä tosin haisee minusta ihan meidän kilpikonnan heinäpelleteiltä) sekä lahjakortin millä saa 2kg pussin Golden Eaglen nappuloita.

Seuraava mätsäri olikin sitten lauantaina, joten torstai-iltana trimmasin Lolan. Systeri helpotti työtä sen verran että se oli pessyt ja harjannut suurimman osan takuista ennen kuin tulin töistä, joten pääsin heti turkin kimppuun. Lolasta lähti varmaan taas semmoinen hedelmäpussillinen karvaa ja vaikka nyt jälkeä ei voi ammattilaiseen verrata oli se kumminkin siistimpi kuin aloittaessa.

Lauantaina sitten lähdimme aamupäivästä ajamaan taas Helsinkiä päin (minä kun niin rakastan Helsingissä ajamista - or not). Tällä kertaa suuntana Herttoniemi ja Uudenmaankoirakoulun kevätrieha.

Kello 12 alkoi meillä ensimmäisenä möllitoko. Nakkiluokkaan oli ilmottautunut 7 koirakkoa, joista tosin 2 oli kadonnut jonnekin. Kilpailu aloitettiin luoksepäästävyydellä ja paikallamakuulla. Tuomari oli todella höllä pisteiden kanssa, mutta hän totesikin että kyseessä on kumminkin nakkiluokka (eli palkata sai vaikka kesken liikkeen)

Luoksepäästävyys

Luoksepäästävyys on meillä yksi hankalimmista liikkeistä, kun Luna nyt omaa tuon vieraitakarttavan luonteen. Luna pysyi hyvin paikallaan siihen asti kunnes tuomari oli metrin päässä , mutta sitten tyttö nousi ja yllättäen kyllä - meni pari askelta vastaan. Hetken katsoin silmät pyöreenä kun olin olettanut tuon siirtyvän pikemminkin taakse, mutta mieluummin näin päin (tai paras ois tietysti ollut jos Luna olisi pysynyt paikallaan mutta...) Tuomari ei tästä kuitenkaan sitten viitsinyt rokottaa, huomautti kyllä että oikeasti siitä olisi lähtenyt pisteitä.

Pisteet: 10

Paikallamakuu

Paikallamakuu on yleensä onnistunut Lunalla ihan hyvin, ja nyt tehtävä oli vain minuutin mittainen. Olemme normaalisti treenanneet paikallaoloa viimeisenä, jolloin Luna on päässyt jo ns. toko-mielentilaan eli nyt on siis "treenit päällä -tilanne". En tiedä hämmensikö tyttöä se että nyt se tosissaan oli heti alussa, kun ensin tuo oli lähtemässä seuramaan ja kun lopulta sain sen pysymään paikallaan nousi se istumaan ennen kuin olin päässyt sopivan etäisyyden päähän. Käskin Lunan uudestaan maahan (vaikka tiedän että periaatteessa en olisi saanut käskyä toistaa, Luna kumminkin oli paikallaan vaikka ensin istuikin eli muutama piste siitä olisi varmaan vaan lähtenyt). Välillä maatessa Luna pitää koko ajan kontaktin minuun ja välillä se sitten katselee ympärilleen ja nyt oli tilanne tämä jälkimmäinen. Tuolla pää pyöri kuin pöllöllä kun ympärillä lenteli koko ajan lokkeja ja rukoilin koko ajan mielessäni että toivottavasti yksikään lokki ei laskeudu lähelle tai on iso todennäköisyys että Luna ottaa ja lähtee lintujahtiin. Onneksi lokeilla oli sen verran itsesuojeluvaistoa että ne pysyivät ilmassa ja Luna pysyi minuutin aloillaan. Viereen mennessä Luna hieman ennakoi ja nousi sivulle ennen kuin tuomari tai mitä olin kerennyt mitää sanomaan. Tuomari oli meidän häsläykset huomannut ja tietysti rokotti siitä pari pistettä.

Pisteet: 8

Seuraaminen kytkettynä

Seuraaminen, meidän toinen iso ongelma. Tämän Luna veti tavalliseen tapaansa, se kyllä seurasi suunnilleen oikeassa kohdassa, mutta kontakti oli on-off-on tilassa. Myös nyt tahti oli jotenkin todella rauhallinen ja tyttö kulki koko ajan hieman jäljessä. Käännökset kumminkin sujuivat hyvin eikä Luna yrittänyt lähteä minnekkään pidemmälle harhailemaan.

Pisteet: 9

Seuraaminen vapaana

Tämän olisi saanut tehdä myös kytkettynä, mutta ajattelin että no, katsotaan miten menee. En uskonut että Luna lähtisi karkuun mihinkään pidemmälle, vaan jos se lähtisi se menisi äidin, systerin ja Lolan luokse jotka seurasivat kisaa kentän reunalla. Mietin myös että mitenköhän kun toisella kumminkin on juoksut päällä että lisäisikö se lähtömahdollisuutta, mutta otin sen riskin. Eikä meillä sitten lopulta ollut mitään ongelmaa. En tiedä huomasiko Luna edes että remmi oli irti, mutta seuraaminen oli täysin samanlaista kuin hihnassa: eli hieman jätätti ja kontakti ei pysynyt koko aikaa, mutta kyllä tuo silti seurasi nätisti.
Systeri totesi kisan jälkeen, että hän oli varma että Luna lähtee omille teilleen kun meidän vierestä kulki useampia koiria ja yllättyi että tuo oikesti pysyi vierellä. Minä en edes huomannut ohi meneviä koirakkoja ja tuskin huomasi Lunakaan kun molemmat keskityttiin liikkeeseen.

Pisteet: 8

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä

Tässä liikkeessä meillä ei ole yleensä ollut isompia ongelmia, välillä neiti ei kuuntele ja jos olemme tehneet monta jäävää seisomista saattaa se tarjota sitten seisomista maahanmenon sijasta. Luna seurasi nätisti ja meni ensimmäisestä käskystä makaamaan. Tyttö pysyi maassa siihen asti että pääsin takaisin viereen, mutta sitten ennakoi ja nousi sivulle ennen käskyä. Tuomari tästä hieman rokotti ja samalla sanoi että maahanmeno saisi olla hieman nopeampi.

Pisteet: 8

Luoksetulo

Luoksetulossa on meillä ollut viime aikoina hieman samaa ongelmaa kuin seuraamisessa, eli Luna vetää sen liian rauhallisesti. Kun aloitimme tokon, Luna tuli luokse aina todellä hyvin ja nopealla vauhdilla, nykyään se on alkanut ravaamaan laukan sijasta. Luoksetulo nyt meni suht hyvin. Lähtö oli hidas, mutta parin metrin jälkeen tuo alkoi laukkaamaan ja tuli nätisti suoraan sivulle. Tuomarikin huomasi hitauden ja siitä tuli noottia.
Ei sentään käynyt niin kuin meitä edeltävällä koirakolla, kun keskikokoinen urosvillakoira juoksi nätisti omistajansa ohi ja tuli Lunan luokse kentänlaidalle. :D Oli poika huomannut että meidän tytöllä on juoksut ja oli siinä laidalla odottaessakin seurannut Lunaa katseellaan koko ajan.

Pisteet: 8

Seisominen seuraamisen yhteydessä

Tässä on sama juttu kuin maahanmenon yhteydessä, eli välillä Lunan ei kuuntele mitä pyydän vaan jos olemme viimeksi tehneet jäävän maahanmenon saattaa tyttö tarjota sitä maahanmenoa. No niin kävi nytkin, ensimmäisestä seiso-käskystä Luna menikin makaamaan. Otin liikkeen uudestaan ettei Lunalle jää väärää mielikuvaa ja toisella yrityksellä tyttö jäikin sitten seisomaan ja loppu meni hyvin. Tuomari sanoi että oikeasti liike menisi nollille, mutta koska olemme nakkiluokassa ei hän niin paljoa rokota kun toinen yritys sitten onnistui.

Pisteet: 7

Estehyppy

Tässä oli monella ongelmia eikä yksikään koira tainnut hypätä estettä ensimmäisestä käskystä. Oletin ettei meillä olisi mitään ongelmaa, kun Luna kumminkin on agilityakin harjoitellut ja tykkää estehypystä, mutta niin tyttö vain ensimmäisellä käskyllä tyssäsi siihen esteen eteen (en tiedä olisiko tilanteesta vältytty jos olisin antanut Lunan ensin tutkia mikä este se siinä on, koska nyt se tosissaan jäi haistelemaan ja tutkimaan estettä).
Eikun tyttö uudestaan sivuun ja uusi yritys. Nyt Luna hyppäsi yli, mutta se hyppäsi heti takaisin ennen kuin kerkesin seiso-käskyä sanomaan ja tuli sivuun.
Kolmannella yrityksellä hyppy sitten onnistui ja Luna jäi nätisti seisomaan esteen toiselle puolelle. Pääsin hyvin vierelle ja neiti meni käskystä sivuun. Pisteitä kyllä tietysti lähti reilummin ja oikeassa tilanteessa olisi mennytkin nollille.

Pisteet: 5

Kokonaisvaikutus

Kokonaisvaikutuksessa tuomari sanoi että petrattavaa on, mutta harrastustaso on hyvä. Vauhtia pitäisi saada liikkeisiin ja tietysti pikkutarkkuutta treenata, mutta hänestä oli hyvä että sekä koira että omistaja nauttivat yhdessä tekemisestä.

Pisteet: 8

Eli pisteet koottuna:

Liike	Pisteet	Kerroin	Kokonaispisteet
Luoksepäästävyys	10	1	10
Paikallamakuu	8	3	24
Seuraaminen kytkettynä	9	2	18
Seuraaminen vapaana	8	4	32
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä	8	2	16
Luoksetulo	8	3	24
Seisominen seuraamisen yhteydessä	7	2	14
Estehyppy	5	2	10
Kokonaisvaikutus	8	1	8
Pisteet yhteensä: 156

Eihän se nyt täydellisesti mennyt, mutta saatiin hieman makua kisatilanteesta ja tietysti harjoitteluna tuo oli hyvä.  Emme kuitenkaan olleet huonoimpia vaan sijoituimme 3. (eli 3/5 olettaen että ne 2 kadonnutta eivät sitten paikalle enää löytäneet). Palkinnoksi Luna sai Care4Petsin omegaöljyn (250ml pullo) sekä shampoon. Öljy nyt ainakin tulee tarpeeseen kun samaa syötän tuolle päivittäin. :) Shampoosta saa nähdä annanko sen jollekkin, kun Lunan turkki melkein vaatii hieman tehokkaammat  (tai hoitavammat) shampoot ettei tuo oli heti takussa tai sähköinen.

Välillä oikeassakin paikassa 

Erittäin tyylikäs hyppy

Tuolin alta on hyvä seurata tapahtumia.

Lola puolestaan on tavalliseen tapaansa sylikoirana.

Sitten alkoikin mätsärit yllättäen 40 minuuttia etuajassa. (Kehien piti alkaa siis kello 14, mutta jo 13.20 huudettiin ensimmmäiset kehään). No, ei siinä mitään kun toko oltiin saatu alta pois, pystyimme keskittymään kehässä juoksemiseen. Lola meni taas ensimmäisenä kehään ja ei innokkuudeltaan meinannut jaksaa seistä, lopputuloksena sininen nauha vaikka tuomari selvästi oli cockereihin päin. Sekä minä että Lolaa esittävä systeri sai kuulla kuinka hänellä oli aikoinaan ollut cockereita.

Sitten menimme Lunan kanssa kehään vaikka numeroissa oli hieman sekaannusta (minun lapussa luki että olin 304, mutta listassa olinkin 307). Tavalliseen tapaansa Luna esiintyi taas hyvin, mutta pöydällä oli nyt hieman enemmän ongelmia. Tuomari tuli jotenkin varovaisesti luokse ja oli koskemassa, mutta kun näki että Luna sitä hieman arasti vilkaisi vetäisi se kätensä pois ja alkoi lässyttämään että saako sinuun koskea. No sehän sai Lunan silmät pyöristymään vielä enemmän. Sitten kun siinä yritin pitää Lunan mielenkiinnon kädessäni olevassa kalkkunassa totesi tuomari että "jos nyt odotan että saat herkun syötyä". Tässä kohti olin jo itse ihan silmät pyöreänä kun tiesin että kun tyttö saa kalkkunan syötä niin sithän se vasta keskittyykin tuomarin pelkäämiseen. Pienen alkukangertelun jälkeen tuomari sai lopulta neidin katsottua (itse tosin piti näyttää hampaat, tuomarin mukaan on jotain tautia liikkeellä ja hän ei halunnut sitten tartutella sitä ronkkimalla jokaisen koiran suuta).
Vastakilpailijana oli mäyräkoira ja tuomari totesikin että molemmat hieman arasti pöydällä, mutta mäykky arasti vähemmän joten he saivat punaisen ja me sinisen. Eli taas oli Luna ja Lola samassa kehässä.

Pieniä aikuisia ei ollut mitenkään hirveästi, joten pian alkoikin sinisten kehä. Oliko meitä kokonaisuudessaan 7 koirakkoa kehässä. Arvelin meillä olevan hyvät mahdollisuudet sijoittua, kun 2 sinisen nauhan saanutta villakoiraa oli hieman nuorempien tyttöjen esitettävänä ja kun heidän ensimmäistä kierrosta seurasi, tekivät koirat aikalailla mitä itse tahtoivat. Lopputulos olikin että Lola oli 3. ja Luna 1.!

Palkinnoksi tuli, yllätys yllätys, lisää kalaöljyä ja shampoota (tai Lola sai kalaöljyn+shampoon, Luna kalaöljyn+treenipatukan+rouhetikkuja). Olisimme saaneet vielä valita pannat molemmille, mutta jäljellä oli enää isoja kokoja, joten Lola sai pannan sijasta treenipatukan ja Luna shampoon.

Sehän tarkoitti että Lunan kanssa jatkoimme vielä Best in Show -kehään. Kehä onneksi alkoi 10 minuutin sisällä, koska ilma oli kylmä ja tuuli niin muutamassa tunnissa olimme kaikki aikalailla jäässä. BIS-kehässä 10 koirasta palkittiin 5. Siinä kaksi tuomaria tulivat vielä vilkaisemaan ne koirat joita he eivät olleet arvostelleet, mikä sitten oli kauhistus Lunalle. Olemme pääasiassa treenanneet sitä että tuomari katsoo kun koira on pöydällä, nyt tilanne olikin se että Luna seiso maassa ja tuomari tuli "päälle". No sehän ei Lunalle sopinut ja molempien tuomarien kohdalla otettiin takapakkia, mutta pienen houkuttelun jälkeen hampaat saatiin katsottua. Tässä vaiheessa jo ajattelin että meidän kisa oli siinä. Sitten juostiin pari kierrosta ympäri ensin kaikki, sitten pienet koirat yhdessä ja sitten isot koirat yhdessä.

Sitten taas seisottiin ja 4 tuomaria pohti jatkoon pääseviä. Tokon ja kahden kehän jälkeen Lunallakin alkoi jo mielenkiinto mennä ja eikä se jaksanut pysyä paikallaan kovinkaan pitkään aikaa vaan jouduin koko ajan korjaamaan neidin asentoa. Vaikka siinä sitä häsläystä olikin, yritimme parhaamme loppuun asti ja yllätyin todella kun meidät vielä valittiin jatkoon! Olimme sitten BIS-kehässä 5. Meidät arvostellut tuomari tuli kättelemään ja hieman harmitteli kun Luna vielä on niin arka käsittelyssä, mutta totesi että kun on niin nuoresta koirasta kyse niin kehittymistä tulee todennäköisesti vielä tapahtumaan.

BIS-kehä 5.sija

Siinä sitten menin palkintojen viereen koiraa vielä hetkeksi esittämään hieman tilanteesta ymmälläni. Lolakaan, joka on luonteeltaan täysi kymppi, ei ole koskaan sijoittunut ensimmäise

ksi eikä siten päässyt kisaamaan BIS-kehässä, niin meidän vierasarka Luna jopa sijoittui BIS-kehässä! Olo oli kyllä todella ylpeä siinä vaiheessa. Vaikka sinisten sijoitus ei yllättänyt täysillä kun osan taso, anteeksi vain, oli huomattavasti huonompi, niin BIS-kehässä kumminkin on kisaamassa voittajat.

Palkinnoksi saimme hienon pokaalin, 5€ lahjakortin Petenkoiratarvikkeeseen, Best-In sonninsutipussin, Serene-UM calm drops pullon, Pet4Caren Intimcaren &korvanpuhdistajan sekä kalaöljyä (:D ).

Sitten lähdimmekin kotia kohti ja molemmat dogit nukkuivat koko automatkan. Heitimme Lolan tädille matkalla ja kotona aloimme purkamaan voittokasseja. Tädille annoimme Lolan voittamat palkinnot eli yhden kalaöljypullon sekä shampoon, kun meille taas jäi kolme kalaöljypulloa, 2 shampoota, 2 treenipatukkaa. yms. Kalaöljyä meillä nyt sitten on reilusti kun olin hetki sitten ostanut 2 puolenlitran pulloa ja ne ovat vielä avaamattomana, mutta onneksi noissa oli päiväystä tuonne 02/2018 asti, eli ne kyllä tulee käytettyä.

Mätsäripäivä

Katselin tuossa alkuviikosta josko jossain lähellä olisi helatorstaina mätsäreitä ja sen lopputuloksena päätettiin lähteä Lunan kanssa Oulunkylässä pidättävään näyttelyyn. Vaihtoehtoja oli tosin aika huonosti, 3 lähintä oli kaikki Helsingissä (Viikissä oli toinen ja kolmas oli ShowHaun mätsäri, kummassakin ajattelin olevan hirveästi osallistujia joten päädyin Oulunkylään.) Mätsärin järjesti Broholmer Finland ry Pyhtään puiston kentällä. Sää olisi voinut olla hieman parempi, kylmä tuuli ja pienet sadekuurot teki sen että välillä tuli väristyä kylmästä kunnes aurinko pääsi taas paistamaan pilvien välistä.

Hieman alussa pohdin että miten tämänkin tulee menemään, kun Luna oli energiat katossa heti sinne päästyä. Parit ensimmäiset treenit

Ensimmäistä kertaa olimme Lunan kanssa siis pienten aikuisten kehässä ja ensimmäisellä kierroksella vastaan asettui länsiylämaanterrieri, En seurannut pahemmin miten toisella koirakolla meni kun itse keskityin Lunan esittämiseen. Ensi seisotuksen jälkeen vedimme yhdessä kierroksen ja itse yllätyin kuinka hyvin Luna liikkui, toinen ei häslännyt eteen eikä taakse päin, kuono ei käynyt kertaakaan maassa eikä edes kentän reunalla seisova systeri ollut nyt niin kiinnostava. Terrieri taas liikkuessa pisti jarrut päälle melkein 5 metrin välein ja tuli siinä jo pohdittua pitäisikö tätä lähteä ohittamaan.

No, kierros meni, jonka jälkeen tuli meidän isoin haaste: pöytä. Pöytäkäyttäytymistä ollaan Lunan kanssa harjoiteltu ja tyttö antaa aika hyvin jo suht tuttujen katsoa pöydällä, mutta täysin tuntemattomien kanssa ei oltu päästy treenaamaan, Nostin Lunan pöydälle ja yllättävän hyvin tyttö antoi tuomarin katsoa itseään, ei se ihan suorassa seissyt, mutta seisoi pöydällä kumminkin. Vasta kun tuomari siirtyi taaksepäin kokonaiskuvaa katsomaan päätti Luna että se oli siinä ja yritti kivuta mun syliin. Nostin tytön tyynesti takaisin pöydälle ja hetken pyysin vielä seisomaan ennen pois laskemista. Sitten oli yksin kierros ja kerran edestakasjuoksu. Lopputuloksena saatiin punainen nauha! Tämä oli jo osavoitto meille, kun pääasiassa olemme saaneet sinisiä nauhoja.

Toisella kierroksella hyvä meno jatkui. Aivan alussa alkuseisonnassa Luna olisi halunnut tehdä tuttavuutta edessä seisovan koiran kanssa, mutta herkkuna oleva kalkkunafileesiivu voitti ja toinen kierros vedettiin kunnialla loppuun. Siltikään ei sijoituttu, mutta luulen ettei sijoitus ollut kaukana. Systerin mukaan katsojat olivat voittajia pohtiessaan arvellut että Luna olisi sijoittunut, eli ei me ihan pieleen voitu mennä.

Ensiviikonloppuna onkin sitten Uudenmaankoirakoulun kevätrieha, missä on seuraavat mätsärit sekä möllitoko. Josko siellä yritettäis sijoittua jommassa kumassa.

Tokossa uupuva kontakti löytyy kyllä näyttelykehissä missä sitä ei samalla tavalla arvostelta.