Rally-tokossa meillä on maanantain teemana käännökset.
Aloitettiin ihan käännöksistä vasemmalle ja oikealle, siitä edettiin
täyskäännöksiin (molempiin suuntiin) ja viimeisenä oli saksalainen täyskäännös,
jota emme ole Lunan kanssa koskaan tehneet. Käännöksethän ovat periaatteessa
neidille peruskauraa, mutta huomasi hyvin että ollaan vaihdettu täyskäännös
taas oikealle menevään, niin vasemmalle kääntyminen olikin vaihteeksi paljon hankalampaa.
Pienellä käsiavulla saimme liikkeen kyllä onnistumaan, mutta en siinä
treenatessa keksinyt mitä käskyä käyttäisin siinä. Meillä on käytössä jo käskyt
”takaa” (=kiertää oikealta takaa perusasentoon), ”bäkki” (= temppuna peruuttaa
minun ympäri), ”kierrä” (= tötsän kierto), enkä edelleenkään ole keksinyt mitä
sanaa siinä käyttäisin. Mitä käskyjä muut käyttää? Teoriassa sehän voisi olla
ihan mitä vaan, vaikka ”aapinen”, mutta tietysti haluaisin sellaisen sanan mikä
jotenkin liittyy liikkeeseen, jotta sen voi muistaa. :D En halua kulkea
sanakirjan kanssa ja pohtia mitä käskyä käytän millekin liikkeelle.
Teimme myös seuruusta pysähdyksiä. En tiedä mikä liikkeen
oikea nimitys on, mutta siis otimme askeleen eteenpäin ja pysähdys, koiran piti
istua, sitten kaksi askelta – pysähdys, kolme askelta – pysähdys. Eteenpäin
mentäessä Luna jäi jotenkin kauemmaksi istuessaan, neiti kyllä korjasi heti
tajutessaan jääneensä väärään kohtaan. En tiedä häiritsikö hihna jotenkin,
mutta Luna jäi kauemmaksi lähes joka kerta ja täten joutui korjaamaankin lähes
joka kerta. Kouluttaja ihmetteli tätä Lunan hyppyliikettä ja totesin sen
korjaavan asentoaan. Tämähän kuulemma ei rallyssa käy, vaan siitä tulee 10
pisteen menetys. Kuulemma se paikka mihin Luna jää on kumminkin ihan hyvä ja
sallittu rally-tokossa, eikä se siinä kohti menettäisi pisteitä ollenkaan. Neiti siis oli ehkä arviolta vajaan puolen
metrin päässä minusta. Jännä sinällään kun ajattelee tavallista tokoa, niin me
menetettäisiin pisteitä Lunan ollessa liian kaukana. Mutta tähän mennessä
kukaan ei ole vienyt pisteitä siitä että Luna itse korjaa paikkansa oikeaksi.
Koska toko on meidän päälaji, en aio hyväksyä sitä että Luna jää liian kauaksi
mukamas perusasentoon, niin joudun kiinnittämään enemmän huomiota siihen että
tyttö oppisi tulemaan kerralla oikeaan paikkaan.
Teimme myös samaa
tehtävää, mutta niin että minä peruutan ja Luna tuli edessä mukana. Niin kauan
kun pidin namikättä suunnilleen navan kohdalla, Luna tuli suoraan ja nätisti
istumaan (välillä tosin vähän turhan lähelle). Kun yritin pitää käsiä
tavallisesti alhaalla, lähti neiti kääntyilemään.
Loppuun otimme vielä
kolmen liikkeen lyhyttä rataa. Radat olivat suht samanlaiset, ensin oli
kääntyminen oikeaan, sitten perusasennosta maahan ja lopuksi täyskäännös
vasempaan. Toisessa radassa käännökset oli päinvastaisiin suuntiin ja
keskimmäisellä kyltillä vain istuttiin. En tiedä olimmeko tehneet jo Lunan
mielestä tarpeeksi, kun kontakti putoili seuratessa, mikä sitten teki hieman
hankaluuksia käännöksissä.
Näistä treeneistä kotiläksyksi jäi tuo askel-stoppi
–liikkeen perusasennon hinkkaus sekä saksalainen että vasen täyskäännös.
Koiria maalta –blogissa oli tullut DIY-postaus koirien
herkuista. Olen aina silloin tällöin miettinyt että pitäisi Lunalle tehdä joskus
itse treeninameja. Päätin sitten postauksesta innostuneena käydä ostamassa
kaupasta sisäelimiä. Täytyy sanoa että paras aika ostoksille ei ole 15
minuuttia ennen töiden alkua, kun vielä jouduin etsimään mistä löydän kyseiset
tuotteet. Oletin elinten sijaitsevan samassa paikassa lihatuotteiden kanssa,
mutta eivät ne olleetkaan. Citymarketissa missä kävin oli vielä järjestystä
muutettu lähiaikoina, joten tuotteet olivat muutenkin hukassa. Löysin lopulta
elimet pakastimesta missä oli äyriäisiä ja erikoisempia kengurun ym. lihoja.
![]() |
Äiti keitti siskonmakkarasoppaa siinä vieressä. :D |
![]() |
Munuainen pilkkoutui hyvin |
Kotona sitten heitin munuaiset kattilaan ja annoin ohjeen
mukaan kiehua noin puolisen tuntia. Keittämisen jälkeen otin ne pöydälle
hetkeksi kuivumaan ilman pilkkomista. Tunnin kuivumisen jälkeen sitten pilkoin
munuaiset pieneksi kuutioiksi. Täytyy sanoa että ne pilkkoutuivat melko hyvin,
aivan siellä keskellä oli vaaleampi osuus mikä oli sitkeähköä. Jätin vielä
kuutiot keskelle pöytää paperille kuivumaan, varmistin että tuolit ovat hyvin
pöytää vasten ettei neiti pääse niitä pitkin pöydälle kiipeämään. Kävin pariin
otteeseen katsomassa että ne on edelleen siellä pöydällä.
Kahdeksan jälkeen
systeri lähti viemään Lunaa ulos ja minä menin keittiöön pussittamaan nameja
vain löytääkseni tyhjän pöydän. Paperi jonka päällä palat olivat, oli pöydän
alla. Ei siinä voinut muuta kuin kirota. Yksi tuoleista oli liikkunut varmaan
Lunan seistessä pöytää vasten, joten se oli varmaan sen avulla saanut hamuttua
paperin tassuillaan alas. Olivat olleet todella herkulliset munuaiset.
Meillä kumminkin oli varattu omatoimitreenit seuraavalle
aamulle, niin en voinut kun lähteä kiertämään Keravan kauppoja sisäelinten
toivossa, mutta sanottava on että ne eivät taida kuulua tämän kaupungin
ruokalistalle. Ainoa mitä oikeastaan löysin oli broilerin maksa, mitä halusin
alun perin välttää A-vitamiinin takia. Toinen vaihtoehto oli kokonainen possun
sydän, jolla Keravalla oli hintaa huimat 8e, kun Järvenpäässä oli 350g pakkaus
2,3€. Otin sitten tämän maksapaketin.
![]() |
Kuivauksessa |
Olimme yhdeksän jälkeen kotona ja kello oli 20 vaille kymmenen
ennen kuin sain maksan kiehumaan. Siinä sitten meni tunti odotellessa elimen
kypsymistä. Suunnilleen yhdeltätoista otin maksapalat kattilasta ja jätin
pöydälle (tällä kertaa painavaan kulhoon jota Luna ei saa alas) jäähtymään.
Puolentunnin päästä lähdin pilkkomaan paloja, vain todetakseni että ne olivat
todella kosteita. Kyllä ne palasiksi menivät, mutta nämä palat myös murustivat
ja muussaantuivat. Laitoin sitten uunin vielä lämpenemään ja heitin pilkotut
maksapalat 45 minuutiksi noin 100-asteen lämpöön. Tämä kuivatti palat sen
verran että ne olivat kuivia päältä ja käsiteltävissä ilman murenemista, mutta
pehmeitä sisältä. Ennen pussittamista vein palaset vielä hetkeksi parvekkeelle
jäähtymään.
Lueskelin netistä että vähänkään kosteiksi jätetyt
maksapalat homehtuvat helposti, mutta ajattelin että pussitan ne niin, että
siitä riittää yhteen treenikertaan ja heitän pussit pakastimeen. 300g broilerin
maksasta tuli lopulta 3 kappaletta noin 40g namipussia.
Molemmat maistui Lunalla kyllä todella hyvin, mutta sanottava on että munuaisista tehdyt kuutiot olivat helpompia ja heti tarpeeksi kuivia.
Puoli yhden maissa yöllä päästiin Lunan kanssa lopulta
nukkumaan. Täytyy sanoa että hieman oli huono olo kun petiin pääsin. 6 tuntia
olin haistellut keitetyn munuaisten/maksan hajua ja se haju tietysti pysyi
nenässä pitkään yöhön.
![]() |
Sitten maksat pääsivät kattilaan |
![]() |
Luna oli sitä mieltä että hänelle maistuisi vielä lisää. |
![]() |
"Enkö mä nyt oikeasti saa syödä niitä?" |
Seuraavana aamuna lähdimme jälleen treenaamaan Piskitiskin
tiloihin. Voin jo nyt suoraan sanoa että vaihteeksi oli sellaiset treenit että
teki tunnin päätteeksi heittää hanskat tiskiin. Positiivisena asiana voin sanoa
että seuraaminen sekä kapulan nouto olivat minusta todella hyviä. M-I-M kaukot
sujuivat ihan siedettävästi, ainoastaan ensimmäisellä M-I vaihdolla Luna teki
liikkeen jotenkin jännästi seisomalla puolisekuntia välissä. Otin loppuun vielä
M-S vaihtoja, joissa neiti oli alkanut todella hyvin oppimaan ettei siinä ole
tarkoitus liikkua eteenpäin. Isoin ongelma onkin tässä maahanmeno, kun Luna
lysähtää suoraan alas ja täten liikkuu joka kerta arviolta 15cm eteenpäin. Otin
kaukojen loppuun ihan pelkkiä maahanmenoja palkaten vain pelkästä hissilaskeutumisesta
.
Jäävistä liikkeistä meillä oli ongelmia istumisessa.
Seisominen ja maahanmeno sujuivat vaihteeksi hyvin, mutta istuminen mitä Luna
yleensä taas nykyään tarjoaa turhankin usein ei ottanut onnistuakseen. Jouduin
monta toistoa tekemään ja Luna vaan kerta toisensa jälkeen tarjosi seisomista. Lopulta
helpotin liikettä että annoin ihan kunnon kroppa-avun, jolloin se pehva
laskeutui maahan.
Loppuun otin ruutua ja pari kertaa kiertoa ja tässä
vaiheessa tuntui sitten menevän kaikki pieleen. Minusta Lunalla isoin ongelma
on se että se ei vaan hahmota sitä ruutua niin kuin kuuluisi. Tässä on tavat
mitä olen käyttänyt yrittäessäni opettaa liikettä:
1. Namitargetti. Luna menee täysillä kyllä ruutuun, syö
namit. Tuo vaan on niin ahne, että se jää etsimään lisää herkkuja siitä
ruudusta, varsinkin kun jätän namit pois niin sitten se varmasti jää etsimään
mihin olen herkut piilottanut ja muut käskyn menee ihan kuuroille korville.
2. Tassutargetti. Eli ruudussa on silikonipatalappu, jonka
päälle Lunan on tarkoitus mennä etutassuillaan. Tämä on meillä ollut ehkä se
tällä hetkellä toimivin.
3. Juoksen kilpaa ruutuun, kunnon lelu- tai namipalkkaus
ruudussa.
4. Lähetän Lunan ruutua kohti ja heitän lelun sen pään yli.
Näissä on ongelmana se, että Luna ei hahmota sitä ruutua
ollenkaan, se bongaa ainoastaan targetin jos siellä sellainen on ja jos teen
pari toistoa ruudun ollessa samassa kohdassa se oppii sen paikan mistä tulee
palkka. Tässä vaiheessa kun siirrän ruudun paikkaa, niin Luna parhaimmillaan
juoksee päinvastaiseen suuntaan ja siihen kohti missä se ruutu viimeksi oli.
Kolmannessa kohdassa Luna ei edes vilkaise ruutumerkkejä, se
vaan juoksee vierellä ja ottaa palkan kun pysähdytään. Neloskohdassa taas neiti
nyt ei tunnu ymmärtävän yhtään mitään, se menee kyllä ruutua kohti, mutta
selvästi vain sen takia että se odottaa lelun lentävän.
Viime kesänä ruutu alkoi sujua ihan kohtuu hyvin tuossa
meidän läheisellä hiekkakentällä, mutta nyt taas tuntuu ettei tytöllä on mitään
hahmotuskykyä tähän liikkeeseen. Lisävaikeutta tuo merkinkierto, koska Luna
pitää sitä paljon helpompana liikkeenä niin tyttö lähtee myös kiertämään
ruututötsiä vaikka ne ovat ihan eri näköiset (ruututötsät siniset pienet
painavat, kiertotötsä iso punainen) ja meillä käskyt on ihan eri painolla
olevat.
Sitten kun olen saanut neidin edes hieman tajuamaan ruudun
ideaa, meillä toinen ongelma on sitten se paikka siinä ruudussa. Jos teen
esimerkiksi 10 toistoa, joista 9 kerralla ruudun takareunassa on targetti ja
tällä yhdellä kerralla ei, niin Luna jää tällä targettittomalla kerralla joko
ruutunauhan eteen, tai menee juuri ja juuri ruutunauhan taakse ja stoppaa itse
tähän. (Eli kyllä se jotenkin ymmärtää sen ruudun mutta kumminkaan taas ei) En
haluaisi käskeä maahan heti kun tuo on ruutunauhalla kun se vaan vahvistaisi
sitä eteenjäämistä minkä tuo tekee jo itsekin.
Jos jollakulla on vielä neuvoja niin antakaa ihmeessä, koska
minä olen ihan hetken päässä hakkaamassa päätäni seinään. Mikä on sinällään
harmittavaa kun minusta ruutu on todella kiva liike ja tuo mukavaa vaihtelua,
mutta kun tuo Luna ei edelleenkään reilun vuoden harjoittelun jälkeen ymmärrä
sitä niin alkaa se mukavuus siitä kadota.