Pääsiäinen ja tokokoe

Tulipahan käytyä taas tokokokeessa. Haettiin Lunan kanssa se ainoa “tulos” mitä meillä ei vielä voittajaluokasta ollut - nimittäin ei tulosta ollenkaan. Edellisissä virallisissa kokeissa viime syksyllä, meillä oli ongelmia vireen kanssa - välillä oltiin liian korkealla ja välillä liian matalalalla. Nyt ei niinkään ollut se vire ongelma, se oli ihan ok. Vaan nyt isoimman ongelman tuotti se, että Luna oli lähdössä kehästä palkalle. Tämä ongelmahan on meillä ollut tiedossa jo jonkin aikaa, mutta tässä kokeessa se oli isoin häiriö kuin koskaan aikaisemmin. Normaalisti siis Lunan tyytymättömyys palkatta olemiseen on tullut ääntelynä ja siinä kun liikkeen jälkeen kehun neitiä, on Luna vapauttamassa itseään palkalle. Mutta itse liikkeet on aikaisemmin tehty kunnolla. Tällä kertaa Luna oli lähdössä melkein joka liikkeen kohdalla palkalle, mistä sitten tuli miinuksia reilusti (tietenkin ansaitusti). Tällä kertaa minä en näyttänyt mitään superpalkkaa (tai tarkalleen ottaen minulla ei ollut mitään superpalkkaa) ennen kentälle menoa.

Osallistuimme I-HAHin järjestämään kokeeseen ja ensimmäistä kertaa olimme ainoa koira koko voittajaluokassa. :’D

Paikkamakuu – 9 

Luna pääsi kahden bortsupojan väliin, jotka olivat tulleet nollakoiriksi meitä varten. Pientä vinkunaa oli jo siinä odottaessa liikkeen alkua, mutta se ei ollut mitään pahaa. Maahan mentiin ensimmäisellä käskyllä. Kuulemma pientä vinkunaa tuli minun ollessa piilossa, mistä miinus. Muuten loppu sujui kivasti ja Luna nousi ensimmäisestä käskystä ylös. Verrattuna edelliseen kertaan (kisamainen treeni omalla hallilla), olin suoritukseen ihan tyytyväinen. Tietysti vinkuminen harmittaa, mutta sitä oli tällä kertaa 95% vähemmän kuin viime kerralla.

Metallinouto – 9 

Tässä ei sinällään isompia ongelmia, mitä nyt kapula oli aivan erilainen kuin mihin Luna oli tottunut ja se tuotti hieman yök-efektin sitä nostaessa.

Tästä sitten lähti meidän alamäki.

Ohjattu nouto – 7,5

Luna oli vielä tässä alussa ihan hyvin messissä tekemässä. Pientä vinkumista taas odotellessa, mutta pieni shh sai neidin hiljenemään. Mielessäni kirosin kun Luna joko tuijotti minua tai se katseli kentänreunalle missä treenilaukku oli, mutta ei liikkuria joka vei kapulan.

Liikkeelle lähtö oli hyvä, mutta täyskäännöksessä Luna sitten irtosi. Se ei jäänyt kapuloihin kiinni, mikä on yleensä syy irtoamiselle, vaan se jäi katsomaan kentänreunaa.  Jouduin sitten sanomaan uuden seuruu-käskyn. Stoppi oli hyvä. Olin arponut meille oikean puolen, ensin ajattelin että jes, koska vasemmalla oli merkkitötsiä kapulan suunnalla ja ne usein hämää Lunaa. Mutta siinä pysähtyessäni takaisin aloituspaikalle, tajusin että oikea puoli on taas poismenon suunnalla.

Sanoin oikea-käskyn ja Lunahan lähti sipsuttamaan nätisti kohti ulosmenoa. Meinasin jo stopata neidin, kunnes se yllättäen taisi itsekin tajuta mitä tehdään ja lähtikin hakemaan kapulaa. Kapulan nosto ok, mutta paluumatkalla Luna taas vilkuili ja suuntasi hieman kentältä poispäin. Jälleen, onneksi, korjasi itse ja tuli kumminkin luokse. Perusasento oli hieno!

Tunnistusnouto - 0

Lunan bravuuri, mistä sitten alamäki lähti kunnolla. Aloitus oli taas todella hieno, Luna odotti nätisti ja mikä parasta, hiljaa. Käskystä neiti meni kapuloiden luokse, kulki ringin kertaalleen ja lopulta nappasi etummaisen kapulan. Totesin itsekin heti että nyt tuli väärä kapula, koska neiti nosti sen haistamatta. Melkein voisin arvata että oikea kapula oli sen vieressä, koska se oli ainoa mikä Lunalta oikeasti jäi haistamatta. Mutta siis se ei keskittynyt. Perusasento kumminkin oli ok.

Ruutu – 0 

Luna vilkuili aloituksessa tunnarien suorituspaikalle, joten jouduin ottamaan uudelleen lähtestymisen, jotta näin neidin oikeasti katsovan ruutua. Tästä huolimatta, ruutu-käskyn kuullessaan, Luna juoksi suoraan paikalle missä tunnari oli tehty. Huusin uuden ruutu-käskyn, mutta neiti vain etsi tunnarikapuloita, joten kutsuin Lunan sitten takaisin sivulle. Tuomari tässä jälkikäteen totesi että kai olin tietoinen että kutsuessani neidin takaisin, itse nollasin liikkeen. Totesin että joo, ei sen väliä, kun neiti ei selvästikään tajunnut mitä oltiin tekemässä niin olisin kumminkin ylittänyt käsky-määrän jos sittenkään saanut sitä lähtemään ruudun suuntaan.

Joten otin uuden perusasennon ja käsimerkin avustuksella lähetin ruutuun. Toisella yrittämällä mentiin jo oikeaan suuntaan, tosin ruudun sivulle(?), ruututötsä kierrettiin ja Luna oli tulossa takaisin. Annoin vielä uuden ruutu-käskyn, jolloin lopulta päästiin oikeaan paikkaan ja sain käskettyä neidin maahan.

Tein kävelyosuuden ja käskyn Lunan seuraamaan, mutta neiti tulikin vasemman sijasta oikealle puolelle... Ajattelin vain mielessäni että sekin vielä.

Jäävät (seiso – istu) - 8

Itse liikkeet sujuivat hienosti, istuminen oli minusta tosi hyvä. Mutta seisomisessa, Luna kääntyi?! Minun siirtyessä taakse. Ihan oikeasti, Luna ei ole koskaan jäävissä kääntynyt.

Luoksetulo –7 

Ensimmäinen maahan -käsky meni Lunalta ohi, mutta en kerennyt kunnolla aloittamaan toista käskyä (sain siis aloitettua “mm” tavun) kun Luna meni maahan. Siirryin kentän toiselle puolelle ja huusin käskyn.

Luna lähti todella hitaasti sipsuttamaan luokse, näytti siltä että oli jopa pysähtymässä jossain vaiheessa. Minä pyörittelin silmiäni siinä itsekseni. Jos jotain positiivista pitää sanoa, niin pysähtyminen oli hyvä kun vauhtiakaan ei ollut. :’D Pysäytyksen jälkeen sitä vauhtia löytyi lopulta hieman. Perusasento oli vino.

Seuraaminen – 5 

Tämä olikin sitten katastrofi, jos suunta oli vähäänkään portille niin Luna oli lähdössä sinne portille. Jouduin viljelemään seuraa-käskyä aika tiuhaan, mitä ei ole kyllä pitkään aikaan tarvinnut tehdä. Varsinkin hitaassa kävelyssä Luna pysähteli ja irtoili. Kun lähdettiin kävelemään portista poispäin niin meno parani huomattavasti. Peruutus oli hyvä. Siitä jatkettiin hyvin siihen asti, kunnes taas käveltiin kohti porttia. Tässä vaiheessa alkoi jo oma pinna kiristyä ja seuraa käsky tuli vähän napakammin kuin normaalisti.

Kaukokäskyt - 5

Kaukot viimeisenä liikkeenä ei vaan sovi meille. Ja nyt Luna sitten vielä pisti ne oikein ranntaliksi. Ensin ennakoitiin maahanmeno, jonka jälkeen ei tietenkään voinut nousta ensimmäisellä seiso-käskyllä. Istumisessa sitten nätisti vedettiin persuu eteen. Pari seuraavaa vaihtoa oli ok, mutta sitten I-S vaihdossa, Luna ennakoi ja oli menossa maahan. Onneksi se korjasi ennen makaamista ja nousi seisomaan, tosin liikkuen pari askelta eteenpäin.

Kokonaisvaikutus: 9 

Eihän niitä pisteitä sitten tullut kuin 172,5p ja täten jäätiin reilusti alle 3 tuloksenkin. Hieman on siis laskusuhdanteinen tämä meidän voittajaluokkaura, mutta tästä oikeastaan ei enää alaspäin voi mennä (ellei sitten tule keskeytystä), joten voisi varmaan kuvitella, että tästä ei voi mennä kuin ylöspäin?

Luna oli tässä kokeessa palkassa kiinni pahemmin kuin koskaan, mutta tosissaan oli nyt lähdössä kesken liikkeen. Eikä liikkeiden välissä kuten aikaisemmin, ja ne liikkeiden välit oli minusta itseasiassa nyt ihan hyvät.

Tunnarin nolla oli ihan pelkästään Lunan kiirehtimisestä johtuva hölmöily. Ruudun nolla itseasiassa näin jälkeenpäin ajateltuna ei ollut iso yllätys. Kun hetken aikaa tässä on saanut rauhassa pohtia, palautui mieleen, että tätä ongelmaa meillä on itseasiassa ollut omissa treeneissäkin. Eli jos olen tehnyt noutoa, yleensä ohjattua, jossain ruudun lähettyvillä ja melkein heti noudon perään ruudun niin että Luna joutuu juoksemaan ohi sen paikan missä kapulat on ollut, on se saattanut juosta etsimään kapuloita. Sitä en tiedä liittyykö tämä neidin kapulanhimoon, mutta näköjään on asia mitä on treenattava. Aika harvoin nämä osuu näin kokeessa, mutta meillä kumminkin on EVL vielä edessä, niin ehkä paras yrittää nyt puuttua tähän.

Mutta tuo palkka on nyt oikeasti iso ongelma. Lunan keskittyminen menee siihen, että sen aivot on kehän ulkopuolella palkan luona. Vaikka tällä kertaa en mitään palkkaa neidille erikseen näyttänyt.

Systerin kanssa pohdittiin, että voisiko auttaa treenilaukun jättäminen esimerkiksi autoon. Koska nyt treenilaukku = palkka Lunalle, se juoksee aina heti laukun luokse. Eihän minulla yleensä meidän omissakaan treeneissä (paitsi hallilla) ole treenilaukkua mukana. Osaisikohan Luna yhdistää että ei laukkua = palkan pakko olla minulla?

Toinen mikä ehkä voisi toimia tähän yhdistettynä, olisi tuo ostamani palkkapallo. Jos käyttäisin palkkapalloa ainoastaan koemaisia treenejä ja itse kokeita tehdessä. Eli pallon sisälle jotain super hyvää ja näyttää pallon olevan minulla. Samalla saisin jotain pientä rutiinia, jolla kertoisin että hei, nyt tehdään palkaton suoritus.

Tietysti on tässä aina sekin mahdollisuus, että jätetään voittajaluokka sikseen, koska meillä on se yksi ykköstulos kumminkin, ja siirryttäisiin virallisesti treenaamaan EVL:lää varten. Moni kouluttajahan on ihmetellyt, kun olen todennut haluavani TK3:sen.

No, katsotaan nyt juoksut ensin ja vielä yksi koe, sitten päätän mitä tehdään.

Noin puolet kaurislaumasta mahtui kuvaan.

Pääsiäinen vietettiin vaunulla kuten tavallista. Koirat nauttivat kuin saivat lenkkeillä paljon, Luna tosin useimmiten pitkässä hihnassa, koska vajaa parinkymmenen yksilön kaurislauma pyöri vaunualueen ympärillä päivittäin.

Meressäkin pääsivät pulahtamaan (ja Luna ui melkein joka lenkillä jossain ojassa) vaikka vesi ei varmastikaan ollut mitään lämmintä.

Treenattuakin tuli, tokoa sekä hömppäaksaa.

Luna ei arvostanut, kun hänet käskettiin maahan radan rakentamisen ja Laran treenaamisen ajaksi,.

Systeri hieman treenasi Bemminkin kanssa.

Tarkkana seurataan Bemmin treenejä.

 Iso harmitus on hieman aikaisemmin muuttuneet säännöt. Meillä on alueella pieni grillikatos ja tähän mennessä (eli 12 vuoteen) porukoita ei ole haitannut että koirat ovat olleet siellä mukana. Pääasiassahan nuo on makoillut pöydän tai penkin alla. Mutta nyt on joku päättänyt ettei koiria enää sinne halua. Ongelma on, että näköjään eri ihmisillä on eri käsitys mistä he ovat yhdistyksen kokouksessa puhuneet.

Tieto mikä meille tuli, oli että koirat eivät saa olla enää grillin ympärillä (eli periaatteessa “jaloissa”), myöskään penkeillä koirat eivät saaneet istua viemässä ihmisiltä paikkoja. Joten jos grillillä on ollut muita, niin olemme pitäneet tytöt katoksen ulkoreunalla. Kun grillillä on ollut meidän lisäksi vain oikeastaan yksi toinen ihminen, ei koirat olleet ulkoreunalla makoillessaan kenenkään jaloissa.  Mutta osa on tainnut ymmärtää säännön niin, että koirat eivät saisi olla tyyliin 5 metriä lähempänä koko grillikatosta. 

Olipahan joku valittanut meillä olleen koirien penkillä, vaikka molemmat pääasiassa olivat makoilleet maassa. Ihan viimeisen kymmenen minuuttia Luna nukkui minun sylissä (olin itse siinä vaiheessa grillin ulkoreunalla), joten en tiedä tuliko valitus sitten siitä, vaikka eihän se kenenkään paikkaa siinä sylissä vienyt.

Tässä meidän koirat on "penkillä"

Tässä erittäin hieno paint-pohjapiirros meidän grillistä, ruskeat on penkkejä. Mittasuhteet eivät ehkä ihan pidä paikkaansa :'D Eli siis sininen alue on nyt siis se kielletty ja koirat oli oranssien ympyröiden alueella. Ja se ainut ihminen joka meidän kanssa grillillä oli, istui vasemmalla reunalla penkillä.

Kulttis Bemmihän on yleensä kiinni grillin ulkopuolella penkissä. Ongelmahan on, että tyttöjä ei voi samaan penkkiin sitoa ilman että on sota käynnissä koska Bemmi ei osaa jättää noita rauhaan. Toisekseen, siinä vaiheessa kun kolme koiraa vie yhden ison penkin, tulee aivan varmasti valituksia siitä kun siinä penkillä ei voi ihmiset istua. Toisekseen sateella koirat ei saisi mitään suojaa, en halua jättää helposti palelevaa, nivelvaivaista Lunaa sateeseen kovinkaan pitkäksi aikaa paikoilleen.

Noitahan ei voi oikein vaunuunkaan jättää, kun ei niitä ole koskaan opetettu pitkään yksinoloon siellä. Luna vielä eroahdistuskoirana varmaan tekisi oikein mukavaa jälkeä ja naapurit tykkäisi kuunnella kiljumista. Vielä kun grillillä ollaan usein useampi tunti. Toisekseen, kesäisin se vaunu on kuin sauna. Meillä vielä paistaa ilta-aurinko suoraan vaunuun, joten sisällä on helposti sellainen 30-40 astetta. Ei sinne oikein koiria voi jättää. Ikkunat saa tietenkin auki, mutta koirat tulevat hyttysverkon läpi ongelmitta.

En sitten tiedä onko tässä oikein muuta vaihtoehtoa kuin jättää vaan kohta 20 vuotta tapana ollut iltagrillailu pois. Täytyy sanoa, että meille tulee varmaan todella kiva juhannus, jos ilta pitää kykkiä vaunussa kun ei grilleille ole asiaa.

Mettekin pääsi ulkoilemaan, Luna vahti jos hänelle jäisi hieman ruokaa.

Luna oli ihan lomafiiliksissä

Ei ole koiraharrastus aina pelkkää ylämäkeä, välillä on tultava alas, jotta voi taas kivuta ylös

Pahoittelen, tämä postaus on totaalisen myöhässä kun odottelin kuvia julkaistavaksi.

Perjantaina lähdin töistä etuajassa, jotta kerkesin hakemaan Lunan ja muut kotoa ja ajaa Hakunilaan, missä meidän toinen voittajaluokan koe pidettiin. Olimme siis ns. kotikentällä, mikä omalla tavallaan hieman jännitti. Luna on tottunut että siellä kentällä treenataan ja namia satelee. Plus, kun koe on heti työpäivän jälkeen, en kerkeä purkamaan neidin energioita mihinkään. Pelkäsin että minulla on kierrokset täysillä oleva koira, ja korkealla ne kierrokset sitten olikin.

(c) Merete Pelkonen

Kävin ilmoittautumassa ja puolisen tuntia siinä odoteltiin ennen kokeen aloitusta. Tuomarina oli minulle uusi tuttavuus Mari Väänänen. Näin jälkeenpäin sanottuna oli ihan mukava tuomari, ei kyllä lepsuimmasta päästä, mutta ei nyt ehkä tiukinkaan. Voisin mennä uudestaan.

Paikallaolo

Tässä laitan pistevähennykset osittain systerin syyksi. Systeri nimittäin käveli edestakaisin kehän reunalla etsien hyvää kuvauspaikkaa, minkä takia Lunan piti katsoa ja vahtia ettei toinen katoa yllättäen mihinkään. Tästä syystä ensimmäinen maahan –käsky meni ohi korvien. Toisella sitten mentiin maate, huvittavaa oli että kaikki koirakot tässä paikkamakuussa vaati tuplakäskyn. Luna oli laittanut pään alas alkuun, mutta nosti sen liikkurin lähtiessä kiertämään. Jossain vaiheessa Luna myös valui lonkalle, mutta muuta sanottavaa ei ollut. Istumaan noustiin ensimmäisestä käskystä. Tuomari naureskeli että ensimmäisen puolen minuutin ajan häntä vaan heilui.

Arvosana: 8

Pääsimme hetkeksi odottelemaan, kun olimme toisena suoritusvuorossa. Seurasin ensimmäisen suoritusta reunalla, ajatellen loppuvaiheessa meneväni aloituspaikan lähelle ruutua bongaamaan. Onneksi seurasin, koska ensimmäinen koirakko keskeytti puolessa välissä suoritusta. Systeri lähti viemään Laraa äkkiä autoon ja minä odottelin Lunan kanssa niin kauan että neiti näki systerin palaavan. Sitten kiiruhdimme aloituspaikalle.

Ruutu

Tämä oli mukavasti heti ensimmäisenä yksilöliikkeenä ja kehään tultiin niin että ruutu oli heti edessä. Joten odotellessa kerkesin kehän reunallakin kysymään pariin otteeseen ”missä ruutu” ja neiti näytti bongaavan sen hienosti. Luvan saatuamme menimme kehään. Menin lähtöpaikalle ja kysyin vielä kerran, että missä ruutu. Luvan saatuani lähetin Lunan. Neiti lähti määrätietoisena matkaan ja kerkesin jo iloita onnistumisesta, mutta sitten jokin roska tai takku takajalassa häiritsi sen verran että Luna teki kiepin kesken matkan. Taisi tyttökin tajuta että hups, ja jäi seisomaan paikalleen hieman ihmettelevänä. Annoin uuden ruutukäskyn ja neiti teki täyskäännöksen ja juoksi ruutuun. Maahanmeno oli hieman hidas, mutta ei sentään vaatinut uutta käskyä. Luna odotti nätisti minun kävelyosuuden ja tuli vauhdilla kutsusta luokse.

Arvosana: 7,5

Luoksetulo ja pysäytys

Siirryimme seuraavalle lähtöpaikalle. Tässä meille tuli sellainen pieni moka, kun pääsin kentän toiselle puolelle jätettyäni Lunan, tajusin että minulle ei kerrottu mihin minä pysäytän koiran. Tai jos se kerrottiin niin sitten minulta meni kokonaan ohi, mutta kun minä aina korvatarkkana kuuntelen niin sanoisin että liikkuri unohti sen mainita. Meidän välissä oli kyllä merkki, mutta se merkki oli todella lähellä minua, kaukana puolestavälistä. Siinä paniikissa sitten pysäytin Lunan arviolta noin puoleen väliin ja luvan saatuani kutsuin luokse. Meillä oli kuvaaja suoraa takana joka sarjakuvaus ääni kuului melko kovaa. En tiedä häiritsikö se ääni vai ihmettelikö Luna kuvaajaa yleensä (sinällään kamera on neidille tuttu juttu eli luulen äänen nyt häirinneen), mutta tyttö jäi seisomaan puolentoista metrin päähän minusta ja tuijotti kuvaajaa. Jouduin siis kutsumaan Lunan vierelle. Tässä vaiheessa liikkuri meni kiireesti tuomarin luokse juttelemaan ja osoitti johonkin merkin eteen. En tiedä tajusiko liikkuri itsekin että ei maininnut pysäytyspaikkaa, vai oliko merkki itsessään väärässä paikassa… En tiedä, mutta pistevähennyksistä päätellen en voinut kovin pieleen tehdä tai sitten minua ei siitä rankaistu.

Arvosana 8

Katse kameraan!
(c) Merete Pelkonen

Tunnistusnouto

Normaalisti meidän bravuuri ja tällä kertaa eniten pieleen mennyt liike. Luna oli tässä vaiheessa niin kierroksilla, että ei oikein tajunnut mitä tehdään. Kun liikkuri toi kapulan minulle ja minä sitä hajustin, Luna kääntyi katsomaan minua (oli vilkuillut systeriä kehänraunalla) ja hyppäsi katsomaan että mitä minulla on käsissä. Jouduin siis käskemään neidin takaisin sivulle. Siitä kaikki meni hyvin lähetykseen asti. Luna meni nätisti kapuloille ja nosti oman. Sitten jokin maassa oleva haju piti tarkistaa ja kapula tippui. Kapula nostettiin hieman huolimattomasti, minkä takia se putosi Lunan palauttaessa sitä sivulle. Taas Luna nosti sen uudelleen ja sain sen otettua nätisti. Tämän sähläilyn takia ihan ansaittu tulos, mutta harmitti että meidän paras liike meni näinkin puihin.

Arvosana: 5

(c) Merete Pelkonen

Kauko-ohjaus

Tämä sujui todella hyvin. Lunalla oli tosi vauhdikkaat vaihdot ja tuplakäskyjä ei tarvittu ollenkaan. Hieman jossain vaihdossa tultiin eteenpäin (arvatenkin S-I vaihto), mutta liikkumista tuli ehkä yksi Lunan tassunmitta.

Arvosana 9

(c) Merete Pelkonen

Jäävät (M-S)

Näissä ei pitänyt olla ongelmia, eikä onneksi sitten ollutkaan. Maahanmeno oli nätti ja seisominen hyvä, pieni miinus saattoi tulla minun kroppa-avuista.

Arvosana: 9,5

Seuraaminen

Tuntui aivan joltain kamalalta itse tehdessä, mutta videolta katsottuna ei se sitten niin paha ollutkaan. Ääntelyä tuli varsinkin peruutuksissa. Pientä haahuilua, mikä teki sen että yhdessä vasemmalle käännöksessä Luna kolautti päänsä minun polveen, mutta ainakin sen jälkeen neiti tuntui heräävän. Täyskäännökset oli Lunaksi todella hienoja ja tiiviitä! Ihan lopussa neiti taas bongasi systerin kehänreunalta ja minun pysähtyessä Luna jatkoi nätisti matkaa, kunnes kutsuin sen takaisin sivulle.

Arvosana: 7

Ohjattunouto

Arpaonni toi meillä oikeanpuolen kapulan. Luna taas vaihteeksi äänteli alussa, eikä pahemmin katsonut mihin kapuloita vietiin. Hieman siinä mietin että mitäköhän tästäkin taas tulee. Lähdin liikkeelle ja Luna seurasi ihan hyvin, täyskäännös oli vähän väljä. Pysäytyskäsky meni Lunalta selvästi ohi, olin sanomassa uutta käskyä kun neiti vilkaisi minua ja taisi itse tajuta mitä piti tehdä ja pysähtyi lopulta. Noutoon lähtö oli hyvä, mutta kapulan kanssa hieman mietittiin. Se kuitenkin nostettiin ja tuotiin takaisin.

Arvosana 8

Metallinouto

Tässä ei myöskään ollut mitään isompia ongelmia, pieni miinus saattoi lähteä hieman vinosta perusasennosta.

Arvosana: 9,5

Kokonaisvaikutus 9

Hieman saatiin noottia ääntelystä. Muuten sanoi olevan tosi mukavan näköistä menoa, tällä kertaa tosin hölmönoloisia virheitä siellä täällä. Totesin kanssa sen olevan näin harmikseni.

Täten pisteitä tuli 254p ja VOI2… jäimme 2 pistettä VOI1 tuloksesta. Tiesin jo kehästä lähtiessäni että nyt on hilkulla mikä tulee ja kun systeri laski pisteet totesimme että se tosissaan jäi hilkulle siitä ykkösestä. Ai että siinä harmitti. Yritin harmitella itsekseni niin ettei Luna reagoisi minun tunnetilaan, mutta koiralta piiloittelu taitaa olla mahdotonta. Joten tyydyin siinä odotellessa treenailemaan, jotta Luna sai onnistumisia ja minä ajatukseni muualle.

Tällä tuloksella sijoituimme kumminkin kolmanneksi.

(c) Merete Pelkonen

Näin jälkeenpäin ajateltuna, meillä on viime aikoina mennyt niin hyvin että tekee ihan hyvää välillä pettyä. Koska todennäköisesti meillä EVL:ssä kumminkin tulee olemaan erilaisia tuloksia, parempi harjoitella tätä pettymistä tässä vaiheessa. Toiseksi, se että meidän ”huono” suoritus antaa pisteitä kumminkin niin paljon että melkein se ykkönen tuli silti, niin normaalissa tapauksessa meillä ei pitäisi olla ongelmia saada se ykkönen.

Videon kun katsoo niin ei se meno nyt niin kamalaa ollut.

Minulla oli hieno suunnitelma että hoidetaan tämä voittajaluokka pikaisesti alta, joten olin ilmoittanut neidin sunnuntaille Hyvinkäälle kokeeseen. Olin ihan hyvillä mielin, kun ajatteli että ykkönen oli ollut aivan ulottuvissa jo perjantaina. No, sain nähdä tämän koiraharrastuksen yhden ongelmista, kun minulla olikin aivan perjantain vastakohta Luna mukana sunnuntaina.

Koe oli laitettu alkavaksi aamulla klo 10. Heräsimme kahdeksalta ja annoin Lunalle puolikkaan aamuruoan. En uskaltanut jättää kokonaan ruoatta, mikä jälkeenpäin olisi voinut olla parempi ratkaisu, mutta koska perjantain kiihtyneisyys oli niin korkea, kuvittelin ruoatta jättämisen vain nostattavan kiihtyneisyyttä.

Kisapaikalla Luna oli kiinnostunut ympäröivistä tapahtumista, mutta vaikutti paljon rauhallisemmalta kuin perjantaina. Pidin tätä hyvänä merkkinä, jos neiti olisi paremmin kuulolla tällä kertaa eikä vinkuisi ihan koko aikaa.

Voittajakoiria ei ollut kuin kolme. Kävin ilmoittautumassa ja hieman kauhistuin kuin katsoin voittajaluokassa olevan myös mustan käppänän. Itse käppänässä ei ollut ongelmaa, mutta olen huomannut Lunan alkaneen yhdistää pieniä mustia koiria meidän naapurin mustaan mitteliin, jota neiti inhoaa yli kaiken. Eli tyttö saattaa kiihtyä jo nähdessään pienen mustan koiran kauempana, luullen sitä naapurin koiraksi. Onneksi käppänä on näköjään sen verran erinäkönen Lunan mielestä, ettei se välittänyt siitä yhtään.

Tuomarina oli Susanna Berghäll ja ensimmäistä kertaa meillä oli koe kahdessa osassa. En oikein tiennyt mitä siitä ajatella. Itse koin että olisin halunnut kaikki liikkeet putkeen, jotta tilanne olisi nopeasti ohi. Mutta kahdessa osassa oleminen voisi taas olla Lunalle parempi, kun pääsen palkkaamaan sen välillä.

Paikallaolot

Koe alkoi tuttuun tapaan paikkiksilla. Luna tuntui olevan paremmin kuulolla ja vaikka alkuun kuului pientä vinkunaa, niin se rauhoittui nopeasi. Vaikka neiti tuntui olevan paremmin kuulolla (eikä vilkuillut systeriä samalla tavalla kuin perjantaina) niin silti tarvittiin kaksi käskyä maahan. Loppu meni ok.

Arvosana: 8

Menimme sitten hetkeksi sivummalle ja kertailin Lunalle jääviä. Huonopuoli kahdessa osassa suorittamisessa oli, että oma vuoro tuli todella nopeasti.

Luoksetulo

Mielessäni hurrasin että koe alkoi meille helpolla liikkeellä, saataisiin hyvä alku kokeelle. Mentiin lähtöpaikalle ja taas Luna tarvitsi tuplakäskyn maahan. Hieman tätä ihmettelin, mutta en sitten kiinnittänyt siihen enempää huomiota. Itse liike sujui ihan ok, Luna lähti hitaassa laukassa, pysähtyminen valui hieman. Siitä tultiin sivulle hieman vinoon.  Kehuin Lunaa normaaliin tapaan innostaen, mutta neiti vaan istui ja mulkoili minua. Tässä vaiheessa tajusin että jos perjantaina oli vire korkea, niin nyt se vire oli kadonnut jonnekin pohjamutiin.

Arvosana:  8

Tunnistusnouto

Tämä liike sujui tällä kertaa paljon paremmin. Luna odotti nätisti kun hipelöin kapulan, käskystä lähti tavallista hitaampaa laukkaa kapulariville. Kapulat haisteltiin nätisti ja oma nostettiin hyvin. Palautuksessa laukka tippui raville ja perusasento oli jälleen hieman vino.

Arvosana: 9,5

L-Liike (istu & seiso)

Tämä meni ihan hyvin, seuruu oli hieman hapuilevaa ja istumiseen annoin hieman vahvemman kroppa-avun.  Seisominen oli hieno, mutta taas perusasento jäi vinoksi.

Arvosana: 9

Ruutu

Viimeisenä ensimmäisessä sarjassa oli ruutu, olin ottanut kehänreunalla pariin otteeseen missä ruutu-kysymystä. Otin tässäkin hyvin meille matkaa taaksepäin jotta saimme kunnon suoran kohti ruutua. Luna näytti bongaavan ruudun hyvin. Luvan saatuani lähetin neidin eteenpäin. No, Luna kaarsi ensin vasemmalle aivan kuin olisi menossa systerin luokse, sanoin uuden ruutukäskyn ja nyt neiti sitten lähti oikealle jo hieman ihmeissään. Tässä vaiheessa tuli ehkä pyöriteltyä silmiä ja sanoin ruudun kolmannen kerran. Nyt Luna kääntyi oikeaan suuntaan ja juoksi ruutuun. Maahan mentiin ensimmäisestä käskystä ja loppu sujui ongelmitta. 

Arvosana: 6

Siihen loppui meidän ensimmäinen puolisko. Tässä vaiheessa en vielä ollut heittänyt hanskoja tiskiin, mutta olin jo tullut siihen tulokseen että Luna ei ole kovin työintoinen tällä kertaa. Mentiin laukulle, josta Luna sai palkan. hieman siinä pohdiskelin että miten minä nyt neidin palkkaan, kun minulla oli vain yksi superpalkka. Annoin sitten herkkupussista useamman namin kerralla ja jätin superpalkan myöhäisemmäksi.

Ei siinä kauaa taas kerinnyt odottelemaan kun piti mennä uudelleen kehään. Tässä vaiheessa Luna totesi että antaa riittää.

(c) Merete Pelkonen

Ohjattu nouto

Arvoin meille oikean puolen, mistä olin tyytyväinen, koska vasemman kapulan vieressä oli myös estehyppy. Luna tosin oli jo niin laiskahkolla päällä, että tuskin se olisi hyppyyn mennyt muutenkaan.  Liikkeelle lähtö oli ihan ok, täyskäännös meni löysäksi. Pysähtymiseen tarvittiin kaksi käskyä. Itse nouto sujui hyvin. Palautus jälleen hieman vinoon.

Arvosana: 7,5

Kaukokäskyt

Vaikka olin tätä yrittänyt innostaa Lunalle ennen kehään tuloa, niin ottaen huomioon Lunan mielentilan en yllättynyt yhtään ettei se nyt sujunut kovinkaan hyvin. Vaihdot oli itse asiassa samat kuin perjantaina, eli I-S-M-S-I-M. Ensimmäiseen istumiseen tarvittiin tuplakäsky. Kerkesin jo pelkäämään, että nouseeko neiti ollenkaan, koska ensimmäiseen ei reagoitu mitenkään. Nousihan se onneksi. Seisominen vaati tuplakäskyn, sekä toinen seisominen tehtiin istumisen kautta. Vaihdot tosin onnistuivat niin ettei Luna liikkunut ollenkaan.

Arvosana: 6

Seuraaminen

No, ei ollut ihan parasta seuraamista, mutta se olikin jo arvattavissa. Heti lähdettiin peruuttamaan, Luna meni vinoon ja peruutus jäi päälle. Neiti nimittäin tuli sivulle, peruutti, tuli sivulle peruutti uudestaan. Jonkin verran irtoamista tapahtui muualla seuruuliikkeessä. Toinen peruutus meni samalla tavalla. En ajatellut liikkeen loppuvan vielä siihen, joten en kiinnittänyt Lunaan tarpeeksi huomiota. Se ei nimittäin ollut perusasennossa.

Arvosana: 6

Metallinouto

Viimeisenä oli liike, jonka ajattelin sujuvan ongelmitta. Menimme esteen luokse ja kun tuomari käski korottamaan estettä, katselin sitä korkeutta hieman kauhuissani. Lunalla on este yleensä ollut 30-35cm korkea, nyt se oli reilu 40cm varmaan jopa 45cm koska esteen reuna oli samalla korkeudella kuin Lunan päälaki.

Heitin kapulan ja lähetin Lunan noutoon. Tähänkin tarvittiin kaksi käskyä, koska neidin huomio oli kentän toisella puolella kävelevissä koiranulkoiluttajissa (ja siellä oli yksi vaihteeksi Laran näköinen koira). Luna pääsi esteen yli ihan hyvin, haki kapulan ja kääntyi, mutta sitten esteen korkeus tulikin ongelmaksi. Neiti oli niin lähellä estettä todetessaan ettei pääse sen yli, joten minun lisäkäskykään ei olisi enää auttanut, joten Luna ei voinut muuta kuin kiertää esteen.

Arvosana: 0

Kokonaisvaikutus: 8

Huomautusta tuli seuraamisen väljyydestä sekä vinoista perusasennoista. Isoin ongelmahan meillä oikeastaan oli se että melkein kaikki vaati tuplakäskyt tänään.

No tällä kertaa oli tällainen päivä, Luna ei ollut niin messissä kuin olisi voinut olla. Tälläkään kertaa meillä ei oikeastaan liikkeissä ollut ongelmaa, kaikki suoritettiin niin kuin piti (paitsi hypyn kierto, mutta sen pistän kyllä liian korkean esteen piikkiin), vire vaan oli liian matala mikä sitten vaati ne tuplakäskyt.

Paha tuota virettäkään oli ennakoida, kun ajattelee että perjantaina oli vain toisenlainen meno. Minulla oli hienot suunnitelmat laskea hieman palkan tasoa (eli en palkkaisi odottaessa nakeilla) ja kehuisin rauhallisemmin kehässä. No ne nakit unohtuivat kotiin kun niitä sitten olisinkin tarvinnut, mutta kehua yritin mahdollisimman innostavasti. Olisi myös pitänyt tajuta olla antamatta aamuruokaa, jos se työinto oli siitä herännyt. Voihan myös olla että sekään ei olisi tilannetta pelastanut.

Pisteitä meille siis kertyi tällä kertaa 213,5p ja VOI3 –tulos. Sijoituimme tällä 2./3. Toivottavasti tästä olisi suunta vaihteeksi ylöspäin, kun nyt on tullut 1,2 ja 3 tulos.

Jos jotain positiivista voi sanoa, niin Luna ei vinkunut kokeessa pahemmin ollenkaan. Ja voin huoletta osallistua HSKH:n tokon voittaja-kurssille, vaikka itsessään liikkeet eivät vaadi sitä treeniä vaan nyt vire ja häiriöt menee työnalle.

Kisaaminen jatkuu, tällä kertaa vuorossa toko!

Pahoittelut jälleen blogin hiljaiselosta. Kesälomani kaksi vikaa viikkoa on nyt takana, niistä ensimmäisen vietin Italiassa ja sieltä kotiuduttua lähdimme systerin ja koirien kanssa vaunuilemaan. Eli aika vähän on tullut tehtyä mitään mistä olisin voinut kirjoittaa.

Vaunulla tuli tokoa treenattua melkein päivittäin jotain, koska viimeisenä lomapäivänä molemmat tytöt oli ilmoitettu Inkoossa pidettävään tokokokeeseen. Tämä oli myös syy miksi olimme vaunulla, joka sijaitsee Inkoon saaristossa. Olisi mukavan lyhyt ajomatka.

Vielä kun suurimmalla osalla on lomat loppu, ei alueella ollut paljoa porukkaa. Eli treenata ja lenkkeillä sai aivan rauhassa. Melkein joka aamu kävimme lenkillä hiekkarannan suunnalla ja tytöt saivat juosta vapaana pusikossa.

Iltaisin sitten grillillä olon jälkeen ja ilman viilennettyä tuli treenattua hetken aikaa. Kokeen kisakirjeessä ilmoitettiin koepaikaksi nurmikenttä, joten treenit sijoittuivat lasten leikkipaikan vieressä olevalle nurmikentälle. Alueen ainoa miinuspuoli oikeastaan oli satunnaisesti kasvavat ohdakkeen alut, mitkä sitten pisteli tassuja ikävästi vaikka niitä kuinka pyrki varomaan.

Treenit sujuivat pääasiassa hyvin, mutta toiseksi viimeisenä iltana Luna päätti aiheuttaa ongelmia meidän ohjattuun noutoon. Meillä oli ollut viimeaikoina hieman ongelmia vasemman kapulan kanssa, eli kun käsken vasemmalle, Luna meneekin noutamaan oikean. Olen saanut neidin pysäytettyä ja ohjattua vasemmalle kapulalle. Mutta yllättäen tuona iltana Luna päättikin että oikea kapula on se ongelma! Eli lähetin neidin oikealle, mutta se lähtikin vasemmalle. Enkä sitten saanut sitä korjattua oikealle. Seuraavalla yrityksellä sitten Luna ei lähtenyt liikkeelle enää ollenkaan, vaan vasta kolmannella käskyllä ja kunnon kroppa-avulla neiti suostui kääntymään oikealle. Minä olin ihan ymmälläni että mistä tämä ongelma nyt tuli. Helpotin sitten tehtävää seuraavaan kertaa varten reilusti ja tein siitä Lunalle taas enemmän leikin. Eli otin targetit ja ruokapalkan käyttöön. Eli toiselle targetille palkka ja toinen tyhjä ja tämä koemaisena. Yhden ainoan kerran Luna meni väärälle, jonka jälkeen tuli monta onnistunutta suoritusta. Myöskään minkäänlaista epäröintiä ei ollut, vaan käännös tehtiin nopeasti ja vauhdilla palkalle. Seuraavaksi aloitettiin kapulaleikki, eli se minkä Sirke näytti tokoleirillä. Heitin kapulat Lunan kummallekin puolelle ja sitten aloitettiin niistä kisailu. Tässäkään ei ollut mitään ongelmia.

Myös systerillä ja Laralla oli hieman ongelmia. Pikkulikka otti nokkiinsa kieltämisestä ja päätti ettei enää mene maahan. Systeri joutui sitä sitten hieman työstämään, koska Lara oli päättänyt että hän jää seisomaan tai katoaa paikalta pöydän alle piiloon. Onneksi kun maahanmenosta tehtiin leikki, pääsi pikkuneiti tästäkin aivolukosta eteenpäin.

Viimeisenä päivänä ennen koetta tein Lunan kanssa enää pari kertaa ohjattua sekä hieman ruutua. Kun ne sujuivat hyvin, päätin jättää treenit siihen ja vain katsoa mitä seuraava päivä tuo tullessaan.

Sunnuntaiaamu sitten valkeni sateisena kuten oli ennustettu. Sääkarttaa tuli seurattua pari edellistä päivää melkein kerran tunnissa toivoen sään muuttuvan, mutta turha toivo. Koko sunnuntaille luvattiin reilusti sadetta ja ukkosta ja sama ennuste pysyi myös sunnuntaiaamuna. Koe oli myös siirretty alkamaan aikaisemmin (alokasluokan piti alkaa klo 15, mutta alkoikin jo klo 10) kun puolessa välissä viikkoa näytti aamupäivän ennuste paremmalta, mutta lopulta ennuste näytti koko päivälle samaa säätä. Aamupalapöydässä kuunneltiin kaatosateen ropisevan vaunun kattoon ja mielessä kävi että näinköhän se koe sitten kaatuu sateeseen.

Lähdimme matkaan hyvissä ajoin vaikka matka itsessään oli lyhyt (n.20km) siinä välissä vain kulkee lossi 20minuutin välein ja jos oltaisiin myöhästytty suunnitellulta 8.40 lähtevältä lossilta olisi seuraava lähtenyt tauon takia vasta 9.10.

Matkalla kisapaikalle sää onneksi alkoi hieman parantua ja jopa sinistä taivasta pilkisteli tummien pilvien välistä aika ajoin. Päästyämme perille, kävimme ilmoittautumassa ja kävelyttämässä koirat. Kenttä oli aidattu nurmikenttä ja itse koealue (/kehänauhat) oli laitettu niin että sen ympäri pystyi kävelemään.

Kävimme kertaalleen kävelemässä kentän ympäri, ihan ajatuksena että koirat näkevät ettei siellä puolella ollut mitään mielenkiintoista.

Sitten jäimme odottelemaan kehän reunalle. Olin unohtanut ottaa omat tokotarvikkeet vaunulta mukaan, joten en pystynyt ihan suunnitellusti muistuttelemaan liikkeitä siinä odotellessa. Olin siis ajatellut vahvistaa vielä ohjatun suuntia kapuloilla, mutta jouduin kapuloiden puuttuessa tyytymään namiohjaukseen. Systeri joutui myös Laralle lainaamaan kokeeseen kapulaa.

Kun kello lähestyi kymmentä, kävin heittämässä Lunan autoon odottamaan, ettei Lara turhaan ottaisi häiriötä neidistä.

Lopulta alokasluokka alkoi luoksepäästävyydellä. Laralla nyt tässä ei ollut mitään ongelmia ylisosiaalisen luonteensa takia. Hieman kyllä edellisenä päivänä mietittiin että miten käy, kun pikkuneiti vaunulla säikähti uutta vaunuilijamiestä, eikä suostunut menemään tämän lähelle. Onneksi tapaus oli selvästi jo poissa tämän mielestä.

LARAN TOKOKOE ALOKASLUOKKA

Paikalla makaaminen 1min

Hieman tässä jännitettiin että mitä käy, kun Lara oli aika energisellä tuulella ja tarrasi hihnaankin kiinni. Myös sivulle tultaessa neiti vilkuili naapurikoirakkoa. Mutta taisi Lara tajuta että nyt ei ole leikkiaika, koska ei se sitten lopulta mihinkään lähtenyt. Maahan mentiin nätisti vasta systerin käskyllä ja paikalla maattiin hienosti koko minuutti. Jokin ötökkä sai hieman häiriötä aikaiseksi Laran yrittäessä napata sitä kiinni suullaan, mutta ei siltikään lähtenyt pois paikoiltaan.

Ylösnousemiseen tarvittiin kaksi käskyä, kun neiti oli kiinnittänyt huomionsa liikkuriin. Tästä lähti yksi piste.

Arvosana: 9

Liikkeestä maahanmeno

Seuruuseen lähti hieman perässä, mutta maahan meni nätisti. Perusasentoon nousussa Lara nousikin seisomaan ja vaati hetken ennen kuin istui.

Arvosana: 9

Noutokapulan pitäminen

Kapulaa pitävä liikkuri oli todella houkutteleva. Tässä oli nyt käytössä lainakapula oman unohtuessa vaunulle. Lara otti kapulan hyvin ja piti sitä nätisti, mutta aivan lopussa pudotti sen. Tämä saattoi johtua ihan vieraasta kapulasta, koska normaalisti neiti ei ole sitä pudotellut.

Arvosana: 7

Seuraaminen

Seuruu lähti todella hyvin liikkeelle ja ensimmäisen suoran Lara oli todella nätisti kontaktissa. Sitten ensimmäinen käännös oikealle jäi hieman löysäksi. Hidas kävely ok. Käännös vasempaan ok. Sitten hieman taas haahuiltiin ja sitten Lara lähtikin edistämään. Juoksuosuus mentiin hieman edellä ja Laralla pysyi juoksuvauhti systerin jo hiljentäessä, mikä aiheutti hieman isomman irtoamisen seuraavassa täyskäännöksessä. Systeri joutui kutsumaan Laran takaisin seuruuseen.

Arvosana: 7

Luoksetulo

On yksi Laran bravuureista. Neiti jäi nätisti paikoilleen, lähti kutsusta kovaa luokse ja vauhdikas perusasento.

Arvosana: 10

Estehyppy

Tässäkään ei Laralla yleensä ole ongelmia ollut, eikä ollut tälläkään kertaa. Neiti jäi taas nätisti paikoilleen, käskystä hyppäsi ilmavasti ja palasi nätisti perusasentoon.

Arvosana: 10

Kaukokäskyt

Kaukokäskyjen merkit olivat neidistä todella kiinnostavia ja niitä piti yrittää saada nostettua. Kun niitä ei saanut nostaa, meni Lara tutkimaan liikkurin kädessä olevaa kauko-ohjauskylttiä. Sitten taas pikaisesti yritettiin napata merkki mukaan ennen perusasentoon menoa. Itse vaihdot sujuivat todella nätisti, mutta viimeisessä perusasentoon nousussa Lara taas ponkaisi seisaalteen.

Arvosana: 9

Kokonaisvaikutus: 8

Tästä siis pisteitä yhteensä 173p ja täten ALO1 tulos!  Alokasluokkalaisia oli 5 kappaletta ja tällä tuloksella systeri ja Lara sijoittuivat toiseksi.

Sitten meillä oli odoteltava 5 avokoirakon suoritus ennen voittajaluokan alkua. Sää oli onneksi pysynyt vielä hyvänä, tummia pilviä oli runsaasti aika ajoin, mutta ne kulkivat kaikki meidän ohi tai eivät ainakaan heittäneet vettä päälle.

Varmaan semmoinen puolisentoista tuntia odoteltiin kehänreunalla avoimen suorituksia katsoen. Välillä piti tietysti käydä kävelyttämässä koiria. Hieman siinä mietiskelin että mitäköhän meidän suorituksesta tulee niin pitkän odottelun jälkeen (Lunahan oli siis odottanut aamu yhdeksästä ja voittajaluokka oli laitettu alkavaksi puoli yhdeltä.) Luna voisi olla joko aivan kyllästynyt odotteluun ja joko laahustaisi perässä tai olisi aivan liian kiihdyksissä.

Paikallaolojen ajan neiti saikin olla hieman rauhallisempi, joten odottelimme kehänreunalla niiden alkamista. Lopulta kello tuoli puoli yksi ja tuomari huhuili voittajan koiria luoksepäästävyyteen.

Luna oli perus Luna, se meni tuomarin lähelle niin että Laisi sai hieman rapsuttaa häntä korvanjuuresta. Juoksutarkastuksessa pitelin kiinni ettei se takamus aivan kokonaan katoaisi. Siitä se sitten lähti.

LUNAN TOKOKOE VOITTAJALUOKKA

Paikalla makaaminen ryhmässä 2min

Hieman Luna oli kierrokset korkealla, kun odoteltiin rivissä liikkeen alkamista. Nimittäin neidistä kuului pienen pientä vikinää. Ja tätä vikinää kuului niin kauan että liikkuri alkoi lähestyä meitä. Onneksi se oli niin hiljaista, että pohdin ettei tuomari pakosti sitä kuule. Luna meni nätisti ensimmäisestä käskystä maahan.

Menimme piiloon ja täytyy myöntää että vaikka piilossa ollessa minua ei jännitä aivan yhtä paljoa (tai sydän ei tykytä yhtä kovaa kuin alo- ja avoluokan paikkiksissa) niin hieman siinä jännitin kumminkin. Pääasiassa liikkurin kävely koirien ympärillä epäilytti, kun tuo neiti ei kumminkaan ole se rohkein tapaus. Onneksi ajan täytyttyä pääsin näkemään että siellä se neiti edelleen nätisti makaa. Videolta myöhemmin näin että oli Luna katsellut liikkuria ensimmäisessä ohituksessa, mutta paluukierroksella ei ollut enää niin kiinnostunut. Neiti nousi nätisti ensimmäisestä käskystä istumaan.

Arvosana: 10

Ps. Yllätyin että voittajaluokassa paikallaolon kerroin ei ole enää kuin 2! Eli koko liikkeestä tuli 20pistettä, kun alossa ja avossa kerroin oli muistaakseni 4…

Tässä välissä vein Lunan hetkeksi autoon odottelemaan, kunnes kolmannen koirakon aloittaessa lähdin sitä sitten hakemaan.

Tunnistunnouto

Tätä hieman jännitin, kun arvatkaa kuka oli käynyt vessassa hetki ennen omaa vuoroa ja lätrännyt käsidesillä. Yritin siinä ennen kehän alkua hieroa käsiäni niskassa ja vaatteissa. Tunnistusnouto nyt on Lunan yksi vahvuuksista ja ellei se vaan olisi liian kierroksilla niin liikkeen pitäisi onnistua ihan hyvin.

Luna jäi nätisti katselemaan liikkurin viedessä kapuloita ja minun kääntyessä ympäri. Luvan saatuani käännyin uudelleen ympäri ja lähetin Lunan noutoon. Neiti lähti rauhallista laukkaa rivissä oleville kapuloille. Näin Lunan selvästi pohtivan heti ensimmäistä haistelemaansa kapulaa, mutta neiti päätti varmistaa ja haisteli siitä vielä seuraavankin. Sitten palattiin kumminkin tälle viereiselle kapulalle ja se tuotiin nätisti takaisin. Ymmärtääkseni tässä piti saada jonkinlainen merkki että onko kapula oikea, mutta kumpikaan ei liikkuri tai tuomari näyttänyt mitään, joten olin ihan pihalla että oliko meillä oikea vaiko ei. Siinä sitten sivusilmällä yritin katsoa minkä tuloksen me saimme ja numeron nähtyäni totesin Lunan tuoneen tapansa mukaan sen oikean.

Arvosana: 10

Lähetys määrätylle paikalle, maahanmeno ja luoksetulo

Olin ennen meidän suorituksen alkua hieman yrittänyt saada Lunaa bongaamaan ruutua kehänreunalta. Aivan satavarma en ole näkikö se sitä koskaan, koska kehässä liikkuvat ihmiset olivat paljon helpommin bongattavissa, mutta ainakin pari kertaa neiti näytti katsovan ruudun suuntaan.

Tällä kertaa aivoni pelittivät ja vaikka ruudun lähtöpaikka oli aivan tunnistusnoudon vieressä, minä tyynesti otin askeleita taaksepäin ja otin lähestymisen kunnolla. Kyselin taas tässä että missä ruutu ja minusta vaikutti siltä että Luna tajusi mitä tehdään. Käskystä neiti lähti hieman vauhdikkaampaa laukkaa ja suoraan ruutuun! Ainut että ensimmäinen maahan käsky meni ohi korvien, mutta toisella sitten maaduttiin. Jos olisin tässä ollut hieman rauhallisempi ja antanut Lunan ottaa vielä sen pari askelta ja vasta sitten käskenyt sen maahan, olisi voinut neiti olla hieman paremmin kuulolla. Minä lähdin liikkeelle Lunan odottaessa ruudussa nätisti. Luoksetulokäskyn sanoin vahingossa hieman eritavalla kuin normaalisti (olen tässä käyttänyt Luna tänne –nimikäskyä, mutta nyt huusin vain tänne), mutta neiti onneksi oli kuulolla ja lähti laukaten perään.

Arvosana: 8,5

Seisominen/istuminen/maahanmeno seuraamisen yhteydessä

Meillä oli jäävinä maahan ja istu, jälkimmäistä olin vielä vahvistanut hieman ennen kehään menoa. Liikkeelle lähtö hyvä, maahanmeno hyvä, tosin itsellä näköjään tuli pieni kroppa-apu. Istuminen oli hieno, pienen pienen nytkähdyksen näen siinä itseltäni taas, mutta ei ollut mikään paha.

Arvosana: 8,5

Ohjattu noutaminen

Sitten meidän viimeisin ongelmaliike, joka joskus aikoinaan oli yksi vahvimmista liikkeistä.

Arvoin meille oikean puolen noudon ja valitsin tarkoituksella isoimmat näkyvimmät kapulat. Hieman tässä pelotti se että liike tehtiin systerin suuntaan, koska siinä oli olemassa pieni riski että Luna päättäisikin lähteä systerin luokse.

Kapulat vietiin paikoilleen ja minä lähdin seuruuttamaan. Seuruuosio olikin yllättävän hyvä, täyskäännöksessä neiti jätätti vain todella vähän! Ongelmaksi tuli yllättäen maahan laitettu merkki, johon minun piti Luna pysäyttää. Juuri ennen merkkiä Luna painoi nenänsä maahan ja jäi haistelemaan muoviläpyskää. Tämän takia ensimmäinen seis-käsky meni ohi. Ajattelin Lunan ensin ihmettelevän omituista muovimerkkiä.  Jälkeenpäin mietittynä, Lunan reaktio merkillä oli sama kuin nurmikolla ollessa jonkun pissat. Neidin kuono meni maahan ennen kuin se näki edes merkkiä, joten siinä kohti saattoi sittenkin olla jonkun pissat esimerkiksi edelliseltä päivältä. Kun tämä kohta oli hypätty ohi, kuuli neiti toisen seis-käskyn ja jämähti paikoilleen.

Käsky oikealle noutoon meni hyvin ja Luna juoksi kapulalle. En tiedä sitten mikä tuli, mikä sai Lunan epävarmaksi, mutta tyttö pysähtyi kesken paluun ja jouduin kutsumaan sen luokse. Mutta sitten palautus oli todella hieno.

Arvosana: 6

Seuraaminen

Oli pitkä kuin nälkävuosi. Seuraaminen ei ollut Lunan parasta, mutta ei se onneksi ollut sitä huonointakaan. Oikeastaan isoimmat ongelmat oli parissa perusasennossa kun neiti tulikin eteenpäin enemmän kuin piti (muisteliko sitten rallya). Peruutus ei sujunut yhtään niin hyvin kuin mitä koko edellisenä viikkona oltiin treenattu, mutta onneksi Luna sentään yritti peruuttaa vaikka se olikin aivan vinossa. Peruutuksen jälkeen neiti taas heräsi ja seuruu sujui paremmin.

Arvosana: 7,5

Luoksetulo ja pysäytys seisomaan

Tämä sujui kuten treeneissä. Luna jäi nätisti makaamaan ja lähti käskystä hitaassa laukassa luokse. Pysähtyessä liikkui parisen askelta eteenpäin. Siitä sitten käskyllä sivulle.

Arvosana: 9

Kaukokäskyt

Tässä meillä oli ongelmia hieman yllättävässä kohdassa. Olin nähnyt suoritusjärjestyksen, joten olin sivussa ottanut tätäkin niin että pääsen palkkaamaan ensimmäisestä noususta. No, eihän se jostain syystä onnistunutkaan. Ensimmäisessä M-S vaihdossa Luna nousi istumaan, joten jouduin ottamaan uuden käskyn jotta sain sen seisomaan. Seuraavana oleva S-I ihan ok, persuu tuli hieman eteenpäin mutta ei paljoa. I-M ei ongelmaa. M-I ei ongelmaa. I-S sitten taas tuplakäskyllä, neiti kyllä nytkähti ensimmäisellä käskyllä, mutta ei noussut. S-M ei ongelmaa. Tuloksesta päätellen Luna ei liikkunut hirveästi eteenpäin.

Arvosana: 8

Metalliesineen noutaminen esteen yli hypäten

Tässä vaiheessa alkoi Lunalla jo selvästi hieman pänniä palkattomuus, koska pientä ininää alkoi jälleen kuulua. Onneksi se ei edelleenkään ollut mitenkään hirveän kovaäänistä. Minä hieman jännitin uutta metallikapulaa, koska Lunahan on treenannut vain sillä yhdellä minkä olen ostanut. Tässä oli selvästi kapeampi se keskiosa. Neiti odotti nätisti kun heitin kapulan, mutta hieman ennakoi noutoon lähtöä. Olin nimittäin saanut varmaan ensimmäisen n-kirjaimen sanottua nouda-käskystä kun Luna oli jo menossa. Kapulalle mentiin vauhdilla ja se palautettiin myös nätisti laukaten.

Arvosana: 9,5

Se oli viimeinen liike ja sain huokaista helpotuksesta. Suoritus ei ollut parhaimmistoa, mutta emme kumminkaan olleet nollanneet yhtään liikettä mitä itse siinä arvioin. Menimme tuomarin puhutteluun, jossa Laisi totesi suoritus oli hyvä (liikkurikin kehui kulkiessaan tuomarin takaa) ja että on todella kiva nähdä cockereita ylemmissä luokissa. Siinä sitten käytiin pikaisesti läpi mitkä meni hyvin ja ne missä oli petrattavaa, pääasiassa siis ohjatun ihmeellinen merkki sekä seuruun löysyys. Mitään isompia virheitä ei ollut, pieniä siellä täällä.

Kokonaisvaikutus: 9

Täten meidän lopulliset pisteet olivat 274,5p ja tämä riitti hyvin VOI1 tulokseen!

Juoksimme Lunan kanssa palkalle kehän reunalle, tässä vaiheessa se vesisade sitten alkoi. Joten istuimme neidin kanssa sateenvarjon alla. Systeri oli autossa hakemassa Laraa ja laski vielä saamiani pisteitä. Hetken päästä hän tuli ja sanoi että pisteet pitäisi riittää ykköstulokseen jos hän laski oikein.  Minähän en tässä vaiheessa tiennyt pisteitä vielä.

Kokeen taso oli kova, seitsemästä voittajaluokkalaisesta 6 sai ykköstuloksen, minkä takia meidän suoritus ei yltänyt palkintosijoille, mutta en voinut kumminkaan olla paljoa tyytyväisempi. Meidän ensimmäinen voittajaluokan koe ja ensimmäinen ykköstulos. Meillä ihan tosissaan on nyt kilpailuoikeus erikoisvoittajaluokkaan! Mutta kuten aikaisemminkin, hankin ensin sen koulutustunnuksen voittajaluokasta, jonka jälkeen voimme rauhassa keskittyä EVL:n liikkeisiin.

Ps. Kun olimme Italiassa, oli vaunulla porukat ahkeroineet ja asentaneet aidat koirapuistoon.

Artjärven Ärinät, rally-tokon voittajaluokan korkkaus

Suunnitelmat muuttuvat näköjään matkalla moneen otteeseen. Alun perin meidän piti hankkia Lunan kanssa vain RTK1 (ja ehkä RTK2) ja keskittyä sitten tokon voittajaluokkaan. No, kun se toko vielä vaati hiomista, niin ajattelin että voisi syksymmällä katsoa rallyn voittajaluokan korkkaamista. Se syksy saapui selvästi liian aikaisin, kun löysin itseni ilmoittavan Lunaa heinäkuun lopun kisoihin.

Tänään sitten tuli se päivä, että pakkasin tavarat ja Lunan autoon ja lähdimme ajelemaan kohti Orimattilaa. Rally-toko oli yksi osa viikonlopun Artjärven Ärinät –tapahtumaa. Lauantaina oli tokoa ja agilityä. Sunnuntaina rallya ja agilityä. Järjestäjänä oli Villalähteen Agilityurheilijat.

Sää oli hyvä. Alkuviikosta oli luvattu kovaa ukkosta ja rankkasadetta, mutta ne onneksi siirtyivät. Lauantaina oli kuulemma ollut vielä huono sää, mutta sunnuntaina paistoi aurinko. Mutta ei kumminkaan ollut aivan tukalan kuuma.

Lähdin hyvissä ajoin, kun paikalla piti olla 11.45 (kehään tutustumisen arvioitu aloitus oli 12.15) olin suunnilleen 11.20. Siinä kerkesi hyvin ilmoittautua ja tutkimaan ratapiirrosta. Rata näytti mukavan helpolta, yllättäen siellä ei ollut 3 askelta peruuttaen –liikettä, mitä olin ehkä stressannut eniten.

Kävin kävelyttämässä neidin ennen kuin purin leirin kehien lähettyville nurmikolle.

Meidän piti olla neljäntenä suoritusvuorossa, joten kerkeisin katsoa pari rataa ennen meidän vuoroa. Olin myös katsonut hyvän paikan mihin saisin puhelimen laitettua kuvaamaan. Voittajaluokan rataa vasta rakenneltiin, joten kerkesin hyvin katsomaan kun mestariluokassa kisasi 2 cockerspanielia. Kun katsoin ensimmäisen näistä suoritusta, tuli hieman Lola mieleen. Koira oli oikein innoissaan tekemässä, mutta ei oikein tiennyt että mitä pitää tehdä ja täten sitten joutui välillä pysähtelemään iso kysymysmerkki päänsä päällä. Ja välillä vaan mentiin eteenpäin välittämättä mitä ohjaaja siinä yritti käskytellä. Muuta muuten niin spanielimaista menoa, vaikka ei ihan ymmärrys pelannut niin häntä vaan heilui. :D

Otin muutamia liikkeitä meidän radalta ihan kertoakseni Lunalle että mitä nyt tehdään. Neiti tuntui olevan ihan hyvin kuulolla lämmöstä ja ympäröivästä metelistä huolimatta. Laitoin Lunan takaisin häkkiin odottelemaan. Sitten näin tuomarin kävelevän keskelle voittajaluokan kenttää, joten lähdin monen muun kanssa hipumaan kehää kohti. Tuomarina oli Heikkinen Pia ja voin sanoa että oli ehkä nopein rataantutustuminen missä olen ollut. Tuomari lähes juoksi radan läpi, en tiedä johtuiko tämä siitä että oltiin voittajaluokassa, jolloin odotetaan että suurin osa kylteistä on jo tuttuja, vai oliko vaan tämän tuomarin tapa. Mutta kaikissa alo- ja avo-kisoissa tuomari on näyttänyt melkein kädestä pitäen kyltit ja esimerkiksi spiraalissa kävellyt itse sen spiraalin. Tämä tuomari meni kyltille ja totesi että tässä teette spiraalin ja jatkoi suoraan seuraavalle kyltille. No, eihän se sinällään haitannut koska olihan ne kyltit tuttuja.

Kävin radan läpi kolmeen kertaan, jonka jälkeen palasin Lunan luokse. Seurailin mestariluokan etenemistä siinä odotellessa. Kun näin ensimmäisen koiran menevän meidän kehään aloin hiljalleen henkisesti valmistautumaan. Suunnittelin että toisen koiran aloittaessa ottaisin vielä pienet kertaustreenit, kolmannen koiran aloittaessa kävisin viemässä kameran valmiiksi ja menisin radan sivulle odottelemaan.

Ensimmäinen koira pääsi radalta ja ihmettelin kun seuraavaa ei mennytkään. Kehäsihteeri lähti etsimään seuraavaa kilpailijaa (kävi minunkin luona, mutta totesi etsivän nroa 40, kun Lunan kanssa oltiin 42). Kilpailijaa ei löytynyt ja sihteeri meni takaisin tuomarin luokse. Parin minuutin päästä kehäsihteeri tuli taas kohti ja viittoi nyt minua. Olin siinä ymmälläni ja osoitin itseäni varmistaen että sihteeri tosissaan tarkoitti minua (meillä oli muutama kymmenen metriä välimatkaa). Tämä nyökäytti ja otin Lunan häkistä ja menin sihteerin luokse, joka totesi että tästä välistä puuttuikin kaksi kisaajaa (rataantutustumisesta puuttui kanssa porukkaa, mutta kukaan ei tiennyt ketkä puuttuivat). No, minun hienot suunnitelmat kaatuivat siihen, joten jouduimme Lunan kanssa lähes kylmiltään radalle. Eli videota ei valitettavasti ole, kun en tietenkään sitten kerennyt sitä puhelinta laittaa kuvaamaan.

Menin lähtökyltille ja irroitin hihnan. Hieman Luna haisteli siinä, mutta sain onneksi herätettyä neidin mielenkiinnon ja lähdimme liikkeelle. 1,5 metriä pääsimme lähtökyltistä eteenpäin, kun Luna totesi että pahus, hänen housukarvoissaan on risu. No sitä risuahan alettiin irroittaa kesken radan. Tässä vaiheessa minun pakkani sortui ja menin aivan lukkoon. En voinut kuin tuijottaa Lunaa joka repi risua karvoistaan. Kun se irtosi jatkoin rataa eteenpäin tajuamatta uusia lähestymistä. 360 käännös oikeaan sujui sitten ihan mallikkaasti. Tuon alkuongelmien jälkeen minä tosissaan oli aivan paniikissa koko loppuradan, en tainnut pahemmin muistaa edes hengittää.

Seuraavana oli istu-seiso-maahan. Olen tässä juuri vaihtanut seisomisen käsimerkin toiselle kädelle (aikaisemmin tein nostaliikkeen oikealla kädellä, mutta kouluttajan sanoessa minun kääntävän kroppaani siinä, vaihdoin sen vasempaan), mutta Luna oli tämän näköjään jo sisäistänyt eikä liikkeessä ollut ongelmaa.

Sitten oli istu-käännös vasempaan – istu. Tämä sujui hyvin. Neljäntenä oli pyörähdys vasemmalla. Yllättäen Luna ei pyörähtänytkään ensimmäisellä käskyllä (aloitti kyllä, mutta se jäi kesken). Joten annoin uuden pyörähdyskäskyn. Jälkeenpäin ihmettelin että pääsin näin vähällä, koska olen melko varma että pysähdyin ja ajattelin vielä suorituspaikankin kärsineen.

Sitten 360 vasemmalle, missä ei ollut ongelmaa. Kuudentena oli liikkeestä seis – kierrä koira. Tässä stoppasin omasta mielestäni Lunan aivan liian kauas kyltistä (tuli vaistomainen stoppaus kun neiti näytti pysähtyvän itsekseen). Mutta taisin kumminkin olla rajoilla, koska mitään pisteitä ei mennyt. Istu – täyskäännös vasempaan sujui taas ihan hyvin.

Puolenvaihto jalkojen välistä meni oikein nappiin, josta jatkettiin spiraali oikealle koirakin oikealla puolella. Tässä Luna meinasi vaihtaa kesken kaiken puolta, mutta sain sen viimesekunnilla pelastettua heilauttamalla oikeaa kättä. Onni onnettomuudessa että olin tätä kerinnyt ottaa odotellessa, koska siinä jo huomasin että Luna on vaihtamassa puolta tavallista helpommin. Vaikka olin täydessä paniikissa, niin näköjään jotkin aivosolut olivat vielä toiminnassa. Spiraali oli myös täydellinen liike alkaa pohtia omia käsiä. Olin stressannut että saako lanteilla olevaa kättä vaihtaa kesken radan koiran vaihtaessa puolta, kun olin hieman kuullut kahdenlaista juttua. Tässä vaiheessa tajusin etten ollut ajatellut käsiäni ollenkaan, eli ne on voinut huonossa tapauksessa olla jopa aivan nyrkissä.

Spiraalin jälkeen pääsimme tekemään puolenvaihdon takana ja täten seuruu jatkui vasemmalla. Liike 12 istu- täyskäännös oikeaan –istu, ei ongelmia. Siitä 270 käännös vasempaan, mikä sujui myös ihan nätisti.  Liike 14 askel oikeaan. Liike itsessäänhän on todella helppo, minä siinä paniikissa en meinannut vain osata astua oikeaan. Tuli monta sellaista pientä lyhyttä askelta, ennen kuin sain otettua kunnon askeleen oikeaan. Vaikka minusta tuntui ettei liike nyt mennyt niin kuin piti, niin ei siitä virheitä tullut. 14. kyltti molemmat vasen täyskäännös, ei ongelmia. 15. Käännös oikeaan. Tämä olikin sitten hankala, ei jotenkin tullut mieleenkään antaa Lunalle sen tarvitsemaa käsiapua. Eli oikealla seuratessa ja oikealle käännöksissä tuo takapään käyttö ei ole vielä niin hyvää kuin vasemmalla ja joudun käsiavulla muistuttamaan siitä käännöksissä. Minä luulen että minä tein käännöksen ihan oikeassa kohdassa, mutta Luna nyt sitten ei tietenkään päässyt ajatukseen mukaan ilman apua. Eli neidin käännös tuli todella paljon myöhemmin kuin minun.

Viimeinen kyltti ennen maalia oli koira eteen, oikealta oikealle. Luna tuli eteen ihan nätisti ja siitä kun yritin saada sen oikealle sivulle, lähti neiti sittenkin takaa oikealta vasemmalle. Uusin liikkeen. Eteen taas ihan nätisti, siitä oikealle hypäten niin että osui käteen. Mutta nyt pysyi oikealla, joten pääsimme siitä jatkamaan maaliin.

Tässä vaiheessa kirosin mielessäni että oli kyllä surkein suoritus minulta, kun olin niin paniikissa että en voinut paljoa ajatella radalla. Minähän en tiennyt tässä vaiheessa pisteitä, mutta pelkäsin että virheitä tuli niin paljon että näinköhän saimme tulosta ollenkaan.

Jatkoimme siitä käytösruutuun, jossa oli vasemmalla istuminen liikkeenä. Melkein heti alussa Luna bongasi kentänreunalla ulkoilevan bordercollien, joka väritykseltään vastasi Laraa. Joten neitihän leikki siinä sitten kirahvipöllöä kurkottaen kaulaansa yrittäessään seurata tätä tutunnäköistä koiraa paikoiltaan. Minä siinä toivoin mielessäni että Luna pysyisi paikoillaan ja yritin mahdollisimman rauhallisesti kehu. Ppari kertaa jouduin käskemään jätä-käskyllä, kun kaula alkoi kurkottua niin paljon että hyvä ettei toinen noussut varpailleen. Parhaimmillaan pää oli 180 astetta toiseen suuntaan kun bortsu käveli meidän taakse. Onneksi tassut pysyivät kuitenkin paikoillaan.

Lopulta ajanottaja sanoi 2 minuutin tulleen täyteen ja sain vapauttaa neidin. Jouduimme vielä odottelemaan varmaan minuutin että radalla oleva koirakko pääsi maaliin. Siitä sitten juoksimme takaisin leirille ja Luna sai palkkansa. Voittajaluokassa ei onneksi ollut kuin kymmenisen koiraa, joten meidän luokka oli nopeasti ohi. Kävelytin Lunaa taas hieman ennen kuin palattiin kehän reunalle, jossa odotellessa seurasimme viimeisiä mestariluokkalaisia. Tässä vaiheessa luokan toinen cockerspanieli meni radalle, mutta meno näytti samanlaiselta kuin ensimmäiselläkin cockerilla. Eli koira haahuili eikä oikein tuntunut olevan tietoinen että mitä tehdään. Meidän tuomari oli selvästi päättänyt katsoa mestariluokan loppuun, koska se pitkään istuskeli tulospaperit ja kilpailukirjat käsissään teltassa.

Lopulta tuomari lähti tulemaan kohti palkintojenjakopaikkaa. Olin jo varautunut pahimpaan, eli lähtisimme kotiin ilman tulosta. Tuomari sanoi aloittavansa koirista jotka saivat tuloksen, mutta eivät sijoittuneet. Kun pisteet alkoi 77p ja jatkui sinne 80p, totesin että me emme voineet saada parempia pisteitä eli me tosissaan taidamme saada kisakirjamme viimeisenä tuloksettomana.

Sitten tuli tuomarinpalkinnon vuoro. Tuomarin aloitti selityksen että tätä suoritusta oli ilo katsoa, ohjaaja ja koira pelasivat hyvin yhteen ja meno oli hyvin iloista. Koiran häntä heilui koko ajan. (Tässä vaiheessa aloin miettimään että hetkonen, Luna taisi olla ainoa koira jolla häntä oikeasti heilui. ((Tai enhän minä sitä heiluvaa häntää nähnyt, mutta Lunalla nyt heiluu se aina kun jotain tehdään.))) Ohjaaja myös ohjasi kauniisti. Ja toden totta, tuomari sitten kutsui meidän palkintopallille. Mielessäni totesin että voinen olla erimieltä tuosta kauniista ohjauksesta, koska minusta tuntui että olin jäykkä kuin rautakanki johon on liimattu ropellit käsien tilalle.

Samalla sain todeta, että meidän suoritus tuntui paljon pahemmalta kuin mitä se oikeasti oli. Pisteitä tuli nimittäin 81p.

treenitasku ja shortsit = housuton ohjaaja (c) Jaun kuvaaja

Alun istumisesta, kun risua poistettiin TVÄ -10, oikealla pyörähtämisestä -3 ohjaaja virhe, oikealle käännöksessä -1 ohjaaja virhe ja eteen tulemisessa ja siitä oikealle -1 puutteellinen yhteistyö, -1 kontrollin puute ja -3 uusiminen. Eli jos risua ei olisi ollut oltaisiin oltu siellä reilussa 90 pisteessä. Todennäköisesti muutkin virheet olisi vähentynyt, kun olisin itse ollut rauhallisempi, mutta tämä tulos kelpaa hyvin kun ajattelee että pelkäsin jäävämme tuloksetta.

Eli lopputulos VOIHYV 81p + tuomarinpalkinto. Kommentteina ”Hieno takapäänkäyttö ja iloista yhteistyötä =) ”