Loppiaisvaunuilua sekä lintukoiratreeniä

Vuosi on vaihtunut ja aika hyvin olemme palanneet arkeen. Loppiaisviikonloppuna kävimme pitkästä aikaa vaunuilemassa, mikä oli oikeasti aika mukavaa, kun siellä en porukkaa pahemmin ollut. Koirien kanssa sai kulkea vapaammin, kun tavalliset kaikesta pahastuvat eivät olleet paikalla. Olimme ottaneet myös Lolan mukaan, jolla edelleen riitti vauhtia ulkoillessa. Tosin, kun vaunuun päästiin niin se oli myös ainoa koirista joka veti sikeitä koko ajan.  

Lenkit sujuivat pääasiassa vapaana juosten, kun ei tarvinnut pelätä vastaantulevia autoja. Tietenkin mutkien kohdalla tuli kutsuttua koirat lähemmäs aivan varuilta.  

Lola oli ihan dööd

Lauantaina pääsimme myös hieman treenaamaan, kun yksi paikallaolijoista oli perhetuttu saksanseisoja Tazzin kanssa. Heillä oli mukana dummyheitin sekä sulatettu fasaani, joten Lunahan pääsi treenaamaan molemmilla. 

Dummyheitin oli meille aivan uusi tuttavuus ja ensin oleskeltiin koirien kanssa hieman taaempana, kun Tazzi harjoitteli. Heittimestä nimittäin kuului kunnon pamaus dummyn lähtiessä lentoon. Ei koirat olleet moksiskaan pamauksesta, kuten arveltiinkin. Kun päästiin Lunan kanssa treenaamaan, laukaistiin heitin varmaan 5 metrin päästä, jolloin sekä minä että Luna hätkähdettiin. Dummy lensi noin 40 metrin päähän tien toiselle puolelle ojaan (yritys oli tielle). Lähetin neidin noutoon, mutta näin ensimmäisellä kerralla Luna ei ihan hiffannut mitä piti etsiä. Neiti kyllä etsi ja etsi, mutta piti tietä rajana eikä lähtenyt ylittämään sitä. Jouduin siis menemään näyttämään lähempää, jotta tie uskallettiin ylittää. 

Toisella yrityksellä dummy lensi tielle kuten tarkoitus, mutta nyt Luna lähtikin noutoon ennen minun käskyä. No, totesin että kerran se nyt siitä innostui niin menköön. Meillä kun yleensä ei ole ongelmaa odottamisessa. 

Otimme seuraavaksi fasaanin kanssa lyhyen treenin. Olin varautunut siihen, että saan taas tehdä töitä jotta Luna suostuu ottaa linnun suuhunsa. Näin meillä on alkanut jokainen lintutreeni tähän mennessä, koska lötkö lintu on neidistä ällö. Ja mitä enemmän lintu painaa, sitä vaikeampaa tietenkin. Plus, meillä on ollut hieman turhan harvassa nämä lintu treenit, ehkä puolenvuoden välein Luna näkee aitoja kuolleita lintuja.  

Neiti oli kyllä kiinnostunut fasaanista, kun se oli pöydällä pussissa. Hieman jo yllätyin kun laskin pussin maahan ja Luna oli lähdössä kuljettamaan pussia muualle. Kun mielenkiintoa selvästi oli, päätin kokeilla suoraan linnun noutoa. Vein linnun vajaan kymmenen metrin päähän ja lähetin Lunan noutoon.   

Tulos oli tämä: 

Neiti nappasi linnun kuin mitään ongelmaa ei olisi koskaan ollutkaan ja päätti jatkaa matkaa. Totesi varmaan, että nythän hän gourmet-aterian sai. Nimittäin otin myös treenin, jossa viskasin linnun pusikon juureen ja lähetin Lunan noutoon. Neiti nosti linnun taas hienosti, mutta sitten päätti yrittääkin höyhentää sen minulle tuomisen sijaan. Hieman jouduin ärähtämään, jotta lintu suostuttiin tuomaan minulle.  Mutta olin oikeasti todella yllättynyt että jonkin lamppu on selvästi syttynyt Lunan päässä lintujen suhteen. 
Lara puolestaan ei voinut ymmärtää kuollutta fasaania, vaan tuijotti sitä aina kun mahdollista. Paras oli kun heitin linnun puskaan, Lara jäi tuijottamaan parin metrin päähän eikä liikkunut mihinkään vaikka yritettiin pikkuneitiä kutsua pois. 

Sunnuntaina sitten kävimme vielä lenkillä yhdessä Tazzin kanssa. Menosuuntaan tytöt juoksivat vapaana pojan kulkiessa hihnassa, takaisin päin sitten pääsi Tazzi vapaaksi ja Luna ja Lola joutuivat hihnoihin (Luna ihan etteivät vahingossa törmää Tazzin kanssa joka ei vielä täysin osannut äksyä neitiä varoa ja Lola ettei vanhus juoksisi koko matkaa vaunulle.)  

Leikkisitkö minun kanssa?

Sunnuntai-iltana oli vielä Lunan trimmaus parin viikon päästä olevia näyttelyitä varten. Molemmat tytöt on siis ilmoitettu Turku KV:hen, en Lunalle tietenkään mitään voittoja sieltä odota, mutta kunhan käydään kehässä kiertämässä. Olin trimmauksessa varautunut siihen että tassujen kanssa taas tapellaan, meillä nykyään on hankaluuksia ehkä kolme kertaa neljästä sellaisia että tekisi mieli jättää homma sikseen. Neiti siis ei pysy paikoillaan ja vetelee tassuja irti niin että pelkään sohaisevani saksilla meistä jompaakumpaa.  

Nyt aloitin suihkuttamalla PetRemedyä trimmauspöydän täyteen ja trimmatessakin suihkuttelin sitä Lunaan muutamankin kerran. Jätin tassut viimeiseksi ja kipatessani neidin kyljelleen oli jo pientä rimpuilua havaittavissa. Yllättäen Luna kumminkin rauhoittui ja sain leikattua kaikki tassukarvat ongelmitta. En muista milloin tämä olisi ollut noin helppoa, normaalisti meidän “helpot” tassutrimmauksetkin alkaa vähintään 10 minuutin painilla, että pysyykö Luna kyljellään vai ei. Tai sitten Luna työntää kuonoaan ja korviaan siihen väliin, jolloin leikkaaminen vaikeutuu. Mutta tällä kertaa ei mitään. Päätin myös samaan syssyyn leikata kynnet, jolloin viimeistään olin varma että rimpuilu alkaa. Voitta vain kuvitella, kun leikkasin ensimmäisen kynnen – ei tapahtunut mitään - leikkasin toisen kynnen – ei edelleenkään mitään - leikkasin kolmannen, neljännen... Piti jossain vaiheessa jo tarkistaa että onhan Luna hengissä siinä maatessaan.  Sain taas kunnolla napattua palat pois kynsistä, kun rimpuilun takia en ole uskaltanut ottaa kuin pienet palat normaalisti.  

Mutta jännä miten jostakusta niinkin pieni asia kuin tassujen trimmaus ja kynsien leikkaus voi saada onnistuessaan hyvälle tuulelle.  

Loman loppu - valokuvapostaus

Loma on nyt ohi. 2 viikkoa vietimme Inkoon saaristossa vaunuillen, minkä takia en ole blogiakaan päivitellyt. Ensimmäisellä viikolla meillä oli Lunan lisäksi Lola mukana, mutta vanhempi neiti lähti viikon päätteeksi kotosalle lomailemaan. Jäin nimittäin muutamana päivänä yksin, systerin opiskelujen alkaessa ja koin helpommaksi olla vain Lunan kanssa. Lola kun ei olisi halunnut tehdä mitään muuta kuin nukkua, eli lenkillä sitä sai kirjaimellisesti vetää perässä. Se myöskin söi vaihteeksi todella huonosti, minkä takia sitten monena aamuna oksensi tyhjää vatsaansa.

Mutta hirveästi mitään erikoisuuksia ei lomalla tullut tehtyä. Päivät koostui aikalailla lyhyestä aamulenkistä, sekä pidemmistä aamupäivä- ja iltapäivälenkeistä sekä uimisesta. Luna sai juosta aikalailla vapaasti (liina oli neidissä kiinni, jos se olisi sattunut yrittää peurojen perään lähtöä. Liinasta olisi silloin kerennyt ottamaan kiinni.) ja täytyy sanoa että todella hyvin meni lenkit. Luna tuli kutsusta viereen kävelemään, jos autoja ajoi ohi, mutta viikolla oli niin vähän porukkaa, eikä paikallaolijat pahemmin autolla liikkuneet. 

Laitan tässä kuvia lomalta ja selitän samalla kuvateksteissä jos on jotain erikoista tarinaa siitä kerrottavana. :)

Märkä koira. Vaunulla oli vaunuilijoiden sekä saaren ravintolan työntekijöiden välinen jalkapallo-ottelu. Ennen matsin alkua vaan satoi hieman vettä. 

Märkä koira vol.2 

Lola ja Mesi. Nämä tytöt pärjäävät keskenään Lolan alistuvuuden takia, mutta Luna ja Mesi alottaisi tappelut.

Viikolla oli niin vähän porukkaa, että peurat ja kauriit uskaltautuivat alueelle.

Mettekin nautta lomasta, varsinkin kun ateriaksi oli oman puskan tomaatteja.

Lähdimme mustikkaan. Luna juoksi edestakaisin minun ja kalliolla istuvan systerin välillä. Lola oli myös alkuun pusikossa, mutta vanhempi neiti totesi nopeasti systerin olevan paljon paremmassa paikassa. Lunas tosin taisi olla enemmän haittaa kun hyötyä, kun neiti popsi niitä mustikoita juuri siitä pusikosta mistä minä yritin marjoja kerätä. :D Positiivisena asiana neiti myös putsasi pusikot hämähäkinseitestä, minkä takia marjoja oli paljon mukavampi noukkia.

Ei me ihan tyhjinkäsin sieltä mustikasta tultu - tosin osa näistä joutui heti piirakkaan.

Grillikatoksessa oli nälkäisiä pääskynpoikasia. Eikä emolintua haitannut ollenkaan grillillä olevat ihmiset ja koirat, siinä ne lenteli meidän päitten yli ja välillä välistä tuomaan poikasille ruokaa. 

Luna oppi hyppäämään veteen.

Laiturilla

Vauhdilla luokse

Meidän piti käydä normaalilla lenkillä, mutta siirryimme mustikoiden perässä metsään. Hetken kävelyn jälkeen tajusimme olevamme eksyksissä, joten seikkailimme 2,5 tuntia kallioita ylös ja alas, soilla ja hakkuualueilla, kunnes pääsimme takaisin tielle. Tosin ihan eri puolelle saarta kuin tarkoitus oli.

Olisi pitänyt tajuta laittaa kurapuku Lunalle päälle, sen karvathan keräsi kaikki risut matkalta ja vaunulle päästyämme menikin seuraava tunti oksia poistellessa.

Luna oli ihan innoissaan pitkästä metsälenkistä, varsinkin kun alue on täynnä peuroja ja hirviä (näimme kaksi sarvipäistä peuraa sekä yhden nuoren hirven seikkaillessamme.)

Ihan tyhjin käsin ei metsäseikkailu päättynyt.

Illalla tuli sammakot esiin. Luna tykkäsi seurata näitä otuksia. Aina kun neiti
tökkäsi sammakkoa kuonolla persuuseen niin sammakko hyppäsi eteenpäin. Ei se onneksi syödä
näitä yrittänyt, varmaan yhdisti hyppijän meidän kilppariin johon ei saa sen enempää koskea.

Käytiin vaununaapurilla kahvilla. Luna on suht hyvin sisäistänyt idean, että
ovesta ei mennä ilman lupaa ulos.

Kauppareissulla, Luna halusi nuuskia avoimen ikkunan tuomia hajuja.

Lunan juoksut alkoivat heti loman toisena päivän, joten neiti on ollut vaippapöksynä. Ja neiti nukkui todella sikeästi heti kun vunuun illalla grilliltä tulimme.

Luna sai uida todella paljon, tuulinen sää oli puhaltanut levät pois.

Saarella nähtiin kuinka lokki ja merikotka ottivat yhteen. Kiistan lopputuloksena kotka joutui siirtymään kauemmaksi.

Veneilyä.

Outo toukka tuli tontille

Sehän voi olla vaikka koiransyöjätoukka

Välillä piti ottaa rennosti

Lossissa matkalla Karjaalle

Luna eikä minä pahemmin puhuta ruotsiä mitä Karjaalla pääasiassa
puhutaan, mutta sen verran ymmärrettiin että muutamakin ohikulkija ihasteli "nättiä koiraa"

Rankan päivän päätteeksi piti ottaa rennosti.