Mätsäröintiä ja palkintopohdintaa

Meidän viimeisin mätsäri oli jälleen ShowHau Centerillä. Olin nähnyt ilmoituksen tapahtumasta jo aikaisemmin, mutta perjantaina pohdin että en jaksa sinne lähteä. Lara oli herättänyt parina edellisenä yönä ja unet jäivät vähäiseksi, minkä takia minulla oli sitten koko päivän ihan hirveä päänsärky ja silmiin sattui. Siihen sitten vielä 8 tunnin työpäivä pääasiassa tietokonetta tuijottaen eikä särkylääkkeet auttaneet ollenkaan.

Systeri laittoi päivän aikana viestiä että voitais mennä käymään ihan Laraa väsyttämään. Pohdin siinä pitkään että en millään kyllä jaksaisi, kun pääsin kotiin join kupin kahvia ja totesin että jos me nyt sitten kumminkin mennään. Houkutti ajatus rauhallisesta yöstä.

Larasta ei ole nyt mätsärikuvia, mutta tässä neiti
pohtii alkaisiko lintukoiraksi.

Pakkasin nopeasti tavarat ja startattiin kohti Vantaata. Porukkaa oli mukavasti paikalla, mutta ei onneksi niin paljoa kuin välillä talo on tupaten täynnä. Edellisistä kerroista viisastuneena jätin koirat ensin autoon ja kannoin tuolit ilmoittautumisen kautta sisälle. Kun sain leirin pystytettyä lähdin hakemaan tyttöjä autosta. Pennut oli tavalliseen tapaan ensin, joten vilkaisin meillä olevan vielä muutama pari ennen Laran vuoroa, joten jätin Lunan systerille ja kävin äkkiä pissattamassa pennun. Laran kannalta ei ole kovin hyvä että pikkuneidin vuoro tulee nopeasti, kun tuo ei kerkeä rauhoittumaan ollenkaan. Uudessa paikassa ja paljon koiria ympärillä nostattaa Laran kierrokset lähes tappiin. Kun meidän vuoro tuli vein pennun kehään. Ensin Lara löysi jonkun makupalat matosta ja ei meinannut lopettaa maton putsaamista. Otin sitten paremmat herkut käyttöön ja sain houkuteltua kuonon lattiasta. Sen jälkeen ei meinannut seisomisesta tulla mitään kun herkku veti liikaa puoleensa. Tuomari sai hiplattua Laran läpi, jonka jälkeen lähdimme ympyrälle. Tässä vaiheessa tuntui että talutan kengurua hihnassa kun melkein jokaisella askeleelle toinen hyppäsi ylöspäin.

Taisimme saada edes jotain raviaskelia mukaan kun tuomari antoi pikkuneidille punaisen nauhan. Pääsimme hetkeksi odottelemaan kun sinisen nauhan saaneet menivät kehään. Lopulta tuli punaisten vuoro ja menimme taas kehään seisomaan. Tällä kertaa seisominen sujui jo hieman paremmin, mutta en yhtään yllättynyt ettei Laraa valittu jatkoon, oli se alku esiintyminen sen verran kamalaa. :D

Sitten istuskelimme hetken aikaa kun pienet aikuiset alkoivat. Yritin selvitellä Lunan turkkia, joka oli jo kerinnyt takkuuntumaan edellisestä harjauksesta, trimmikin oli puoliksi hoidettu kun olin vain nyppinyt neidin pään pari päivää aikaisemmin.

 Lunan lisäksi paikalla oli tuttuja Iines-cockeri sekä uros amerikancockeri jonka nimi ei vaan jää jostain syystä mieleen. Plus paikalla oli monta muuta ns. turkkirotua mikä tuo aina lisää kilpailua, paitsi jos tuomari pitää lyhytkarvaisista, sitten pidemmän karvan omaavat eivät pärjää ollenkaan. Tai olen nähnyt myös tuomarin joka piti matalista pitkäselkäisistä koirista, jolloin sijoittui kaksi mäyräkoiraa ja yksi heeleri ja neljäs taisi olla pinseri, nämä on niin makuasioita.

Luna esiintyi tapansa mukaan oikein nätisti, liikkuminen on mielestäni ollut todella hyvää viimeisenä muutamana kertana. Tai enhän minä tiedä miltä se näyttää sivusta katsottuna, mutta siinä minun näkökulmasta se on hyvän näköistä. Seisominenkin sujuu häntä heiluen, mitä nyt joudun takajalkoja yleensä asettelemaan kun ne jäävät neidillä vähän miten sattuvat. Pöydällä Luna alkaa olla jo aika rentona, häntä ei katoa koipien väliin tuomarin tullessa. Se saattaa kyllä hieman laskea ja lopettaa heilumisen, mutta yleensä kun tuomari siirtyy kauemmas vipatus alkaa taas.

Ensimmäisestä kehästä tuli punainen nauha ja saman saivat muutkin cockerit. Olimme siis yhdessä värikehässä ja ensimmäistä kertaa tuomari järjesti meitä ihan kunnolla. Yleensä on menty tyylillä nopeat eteen ja hitaammat taakse (mikä nyt sinällään pienessä kehässä on se ja sama kun ensimmäiset saa peränpitäjät kiinni). Mutta nyt laitettiin kaikki cockerit peräkkäin ja muita koiria siirrettiin yksitellen sinne tänne. Juostiin muutamassa erässä, jonka jälkeen tuomari kätteli pihalle tippujat ja osoitti keskelle jatkajat. Luna pääsi jatkoon.

Jatkoimme seisomista, kun tuomari sijoitti neljännen ja kolmannen. Olimme Lunan kanssa vielä jäljellä ja meitä pyydettiin juoksemaan vielä uudestaan, ennen kuin Luna osoitettiin (jälleen) ykköspallille. Palkintona oli Taste of the Wild 2kg ruokasäkki, jonka kävin nopeasti vippaamassa systerin luo ennen BIS-kehän alkua. Naureskeltiin siinä ruokapalkintoa kun meillä on jo kasa voitettuja 1-3kg pikkusäkkejä kotona. Olen jopa niitä myynyt eteenpäin kun ei niitä kerkeä mitenkään kaikkia käyttämään.

BIS-kehässä meitä oli kahdeksan koirakkoa ja meidät juoksutettiin pareittain ympäri (ensin pienet pennut, sitten isot pennut, sitten pienet aikuiset…) jonka jälkeen tuomarit kävivät tutkimassa ne koirat joita eivät vielä tutkineet. Luna pysyi jälleen todella nätisti paikallaan vaikka vieras tuli hiplailemaan hänen esiintyessä vapaasti. Varuilta annoin palasen nakkia kun tuomari kosketteli, mutta eipä neiti siltikään tehnyt elettäkään väistääkseen. Lopulta tuomarit alkoivat sijoittaa koiria ja Luna sijoittui BIS-3. Tästä palkintoa 12kg ProPac –ruokapussi (hieman siinä mielessäni jo pohdin et meillä talo pursuaa ruokaa kohta). :’D

Kotona sitten vilkaisin ruokien parasta ennen päiväykset enkä yhtään yllättynyt että huonothan ne oli. 12kg säkissä 8.12.17 ja 2kg säkissä 28.12.17. Eihän kuivanappula miksikään mene kovinkaan nopeasti, kun pussi on ollut ehjä. Iso säkki oli kyllä sen verran huonolla kestolla, että mietin kehtaako sitä edes myydä, kuten olin alun perin ajatellut. Kyllähän se varmaan jollekulle menisi kunhan hinta on oikea (myyhän eläintarvikeliikkeetkin parasta ennen päiväyksen ylittäneitä ruokia halvalla pois), mutta päätin kumminkin kokeilla sopisiko ruoka Lunalle. Neidillähän on ollut käytössä Acana ja sen jälkeen Applaws, mutta rehellisesti sanottuna ne eivät oikein tuolle sovi. Luna on herkkävatsainen ja sillä on aina ollut vatsa löysällä, on ennemminkin poikkeus että sen pökäleet olisi normaaleja. Olin juuri ostanut Anf:in herkkävatsaisen ruokaa ajatellen että jos nuo ”huippuhyvät” ruoat ovat vaan liian tujuja tytölle. Tämä ProPac oli lammas-peruna eli sisällöltään myös vatsaystävällisempää. Siirsin Anfin odottamaan sivummalle ja tein valmiiksi parin viikon ruokavaihdosateriat tällä ProPacin ruoalla. Katsotaan miten neidin vatsa reagoi, jos se ei sovi niin annan vaikka loppuruoan tädille että saa syöttää Lolalle, sen rautamaha kestää mitä vain.

Näistä palkinnoista oli myös tapahtuman fb-ryhmässä keskustelua. ShowHau Center nimittäin oli antanut palkintoina ruokia joissa parasta ennen päiväys on mennyt jo aikaa sitten. Ymmärrän että palkintopusseilla on huono kestoaika (meillä ollut yleensä 1-2 kuukautta eteenpäin, poikkeuksena silloin tällöin pidempiä), mutta osalla oli päiväykset mennyt jo viime kesäkuussa. Tämä minusta on jo aika törkeää, joo eihän se nappula heti huonoksi mene mutta melkein puoli vuotta on jo pitkä aika. Eikä minusta muutenkaan ole reilua pitää palkintoina ruokia joiden päiväykset on jo menneet vaikka vähänkin aikaa sitten.

Fb-sivulla myös marmatettiin palkintojen arvosta, yksi marisi kun hänen 3. sijasta voittaman ruokapussin arvo oli ”vain” 10 euroa eikä ollut mitään tavarapalkintoja. Tässä vaiheessa pyörittelin silmiäni, minusta 10 euron arvoinen palkinto on jo hyvä palkinto. Me ollaan saatu palkintona myös pelkästään 1 nahkarullaluu tai namipussi, joiden arvo on korkeintaan 3 euroa.Eli selvästi mainostaessa ”erinomaisia palkintoja” pitäisi olla monen kymmenen euron palkinnot jokaiselle sijoittujalle? Jos arvoja katsoo niin kyllä minusta meillä oli ihan hyvät palkinnot, Taste of the Wild 2kg hinta ensimmäisestä nettikaupasta n. 22€, ProPac 12kg n. 62€, eli meidän palkinnot olivat arvoltaan yhteensä n. 84€. Ei todellakaan huono vaikka päiväykset nyt on mitä on.  Monesti valitetaan että mätsärit otetaan liian tosissaan ja myönnän että kyllä me Lunankin kanssa kisataan siellä tosissamme ja yritetään esiintyä parhaamme mukaan (kun ei toi virallisissakaan pärjää), mutta en minä kehtaa alkaa palkinnoista valittamaan. Joo onhan se hienoa kun sijoittuu ja saa kassillisen tavaraa, mutta minusta on myös hienoa kun sijoittuu vaikka se palkinto sitten olisi ruusuke ja luu. :D Myönnän että saatetaan hieman naureskella sille yhdelle luulle, mutta en minä siitä hernettä nenään vedä ja ala valittamaan että pitäisi olla paremmat palkinnot.

Mutta meillä on tänä vuonna ollut paras mätsärimenestys tähän mennessä. 14 kisaa käytynä, puolessa on tullut sijoitus ja näistä 7 kisasta 4:ssä Luna on päässyt BIS-sijoituksiin asti. Ei huono!

Ps. Ei se Lara edes nukkunut seuraavaa yötä kokonaisuudessaan, neljältä oli herätys pissalle eli mission failed siltä osalta.

Loppuun vielä kevennyksenä kuinka Lara nuolee
jugurttipurkin.

Nyt lähdetään virallisiin!

Tiistaina oli viimeinen tokotunti Toko-luokan kurssilla. (Paitsi meiltä jäi yksi tunti välistä ja voimme käydä sen myöhemmin korvaamassa.) Meitä ei jostain syystä ollut kuin 3 koirakkoa, mutta senhän sopi siinä mielessä että jokainen sai huomattavasti enemmän aikaa kouluttajan kanssa, kuin 7 koirakon kesken.

Harjoittelimme seuraamista, käännöksiä, paikallamakuuta ja noutokapulaa. Suoraan seuraaminen sujuu Lunalta jo hyvin, mitä nyt silloin tällöin joku haju tarttuu nenään ja tyttö kaartaa sen perään. Käännökset vaativat edelleen treeniä enemmän itseni kuin koiran osalta. Minä keskityn vieressä seuraavaan koiraan ja käännökset eivät ole ihan sellaisia kuin pitää. Paikallamakuu ja noutokapulan pito ei tuota ongelmaa, kouluttaja totesikin kuin kapulat otettiin esille että Lunan kanssa voimme mennä treenaamaan hyppynoutoa kun hän keskittyy kahden muun kanssa siihen pitämiseen.

Ehkä me hiljalleen alamme olemaan valmiita käymään korkkaamassa ensimmäiset tokokisat.

-

Kuin Lunaa varailin kasvattajalta, sanoin että en takaa että lähtisin mihinkään virallisiin kisoihin koiran kanssa, vaan harrastaisimme omaksi huviksemme. No, nyt Luna on sitten kumminkin ilmoitettu sekä spanielien taipumuskokeisiin sekä ensimmäiseen viralliseen näyttelyyn. Melkein mietin pitäisikö suoraan ilmottautua myös tokokisaan, mutta jätän sen hieman myöhemmäksi.

Näyttelyihin päädyin ilmottautumaan kun Luna nyt on muutamassa viime mätsärissä esiintynyt jo niin hienosti pelkäämättä tuomaria. Haluan nähdä mitä ihan viralliset tuomarit on meidän tytöstä mieltä. Lähdemme varmaan tavoittelemaan Hyvä-tulosta näin alkajaisiksi, ei pistetä rimaa vielä korkealle.

Spanielien taipumuskoe on kaksi viikkoa ennen näyttelyitä ja cockerilta vaaditaan hyväksytty tulos taippareista jotta siitä voi tulla muotovalio.

Olemme harjoitelleet hakuosuutta, missä koira siis kulkee vapaana omistajasta noin 10-30 metrin ("haulikon kantaman") päässä. Tämä tuottaa ongelmia jo ihan omasta syystä; olen tämän 1,5 vuotta opettanut että Luna ei saa mennä pitkälle minusta, koska metsissä kulkee paljon muita koiria ja kaikki niistä ei tykkää että vieras koira tulee lähelle. Jos Luna siis huomaa koiran ennen minua voi luoksekutsu kaikua kuuroille korville.
Alussa harjoiteltiin että Luna käskystä lähtisi etsimään mahdollista jälkeä. Vaunulla Luna haki ihan innoissaan, mutta samaa innostusta ei ole löytynyt kun olen samaa tehnyt kotimetsissä. Luna pikemminkin jää ihmettelmään miksi minä pysyn paikallani ja tuli seisomaan viereen. Sitten jos yritin sitä innostaa, alkoi Luna leikkimään eli joko se kaivoi maahan kuoppaa tai etsi kepin ja lähti juoksemaan.

Nyt olemme aloittaneet harjoittelun niin että lähdemme kävelemään vieraisiin metsiin ja yritän silloin tällöin aina hieman hidastaa vauhtia että Luna pääsee "vahingossa" edelle. En myöskään kutsu tyttöä niin helpolla takaisin kuin aikaisemmin, vaan annan sen mennä pidemmälle jos se menee.
Aikalailla muuten tuo pysyttelee siinä max. 5-7 metrin päässä, silloin tällöin irroten ehkä sinne 10 metriin. Kyllä Lunaa kiinostaa maaston tutkiminen, se ei vain mene enää niin kauan ellei jokin vahva haju (esim. hirvi) löydy...

No onneksi taippareihin on vielä parisen viikkoa aikaa, eikä vielä ole edes varmistunut että sinne pääsemme. Olemme tällä hetkellä varasijalla ennen kuin taipparinpitäjä saa selville monta koiraa tuomarit ottavat. Meillä on siis vielä aikaa harjoitella.

Nyt ei ole tullut otettua kuvia, joten laitan tähän Järvenpään hupihaukuista otetun mätsärikuvan. Koira on sentään edustava kun omistaja ei näköjään ole :D

Loman loppu ja mätsäröintiä

Tämä viikko on mennyt aikalailla lomailun piirissä. Ennen lomaa haettiin Lola tädiltä ja sitten suunnattiin vaunulle missä oltiin muutama päivä. Seuraavaksi suunnattiin Saloon pariksi päiväksi ja täältä on sitten taas matka vaunulle.

Edellisellä toko-tunnilla meille kävi pieni takapakki. Ryhmässä on nuorehko sileäkarvainen noutajauros, joka on joka tunti ollut erittäin kiinnostunut Lunasta. Joka tunti se pääsee omistajaltaan jotenkin irti tai sitten jos he ohittavat meitä parin metrin päästä vetäisee tuo uros itsensä Lunan luokse. Ei siinä mitään, Luna ei siitä ole pahemmin välittänyt, mutta ongelman tällä kertaa tuotti uroksen omistaja. Omistaja tietysti kieltää koiraansa kun se lähtee, mutta tämä nainen karjaisee aika kovalla äänellä. Luna, joka muutenkin on vierasarka, ei tietenkään pidä ollenkaan, että vieras nainen juoksee kohti ja karjaisee vihaisella äänellä EI:n. Joo, nainen huutaa kyllä omalle koiralleen joka on Lunan luona mutta ei tuo tyttö sitä niin näe. Kaksi kertaa Luna vaan siirtyi äkkiä pois uroksen luota, mutta kun tämä tapahtui kolmannen kerran päätti tyttö että nyt meni yli hänen sietokykynsä. Eli siis Luna lopetti treenaamisen kokonaan ja aloitti hirveän vedon autolle päin.  

Luna ja Lunan pesäkuoppa

Arvatkaa keltä löytyy makkaraa.

Lola tuli myös nyljittyä. Piti laittaa Luna viereen karvamäärää hahmottamaan kun Lola ei suostunut enää yhteistyöhön. :D 

Onneksi tämä tapahtui ihan lopputunnista ettei mennyt koko tunti meillä pilalle, mutta nyt jo hirvittää seuraava tunti. Samanlaista reaktiota ei ole Lunalla ollut pitkään aikaan, viimeksi cockerit ry:n pitämällä pentukurssilla viime syksyllä, kun tyttö pelkäsi vieressä olevaa skeittipuistoa. Mutta vaikka kuinka yritin viedä tytön huomion muualle leikkimällä, temppuilemalla (mitä on hankala tehdä kun herkut eivät meinaa maistua) ja nenätyöskentelyllä (tein siis hajujäljen alotusneliöitä) ei Luna rentoutunut ennen autoon pääsyä.  Tiedän, että koira todennäköisesti ei edes muista mitä viimeksi tapahtui kunhan itse olen normaali, mutta minun on myönnettävä, että se on todella vaikeaa olla itse kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Luna siis varmaan reagoi, mutta se on enemmän oma vika.

Vaunuillessa ei ole mitään erikoista oikeastaan tapahtunut. Lolalla ja Lunalla on tainnut kaksi pientä yhteenottoa olla, plus muutama ärinä Lunan puolelta, mutta nyt (keskiviikkona) on jo ollut muutama rauhallisempi päivä ja tytöt ovat olleet aivan nätisti keskenään.

Nomnomnom

Molemmat ovat käyneet useasti uimassa lämpimien kelien takia, Luna aivan innoissaan ja Lola vähemmän. Salosta tuli ostettua pieni lasten uima-allas ihan Lunaa varten, koska helteet tuovat nopeasti sinilevän ja halusin että tytöllä olisi edelleen mahdollisuus kastautumiseen vaikka sitten kahlata pienessä altaassa. Toinen vaihtoehto olisi hakea kastelukannuun vettä ja kaataa koiran päälle, mutta sitä Luna ei voi sietää. Videossa Lunan hieno hyppynouto.

Salossa sitten odotti sitten tyttöjen poikakaveri Topi, joka oli ihan innoissaan tyttöjen saapumisesta. Heistä näkee hyvin nartun ja uroksen suhteen, vaikka Topi on paljon isompi (saksanseisoja) antaa se tyttöjen pompottaa itseään ihan miten lystää. Ja jostain syystä poika on paljon kiinnostuneempi Lunasta joka ärähtää sille todella herkästi kuin Lolasta joka vaan heittäytyy selälleen pojun eteen. Salossa on se hyvä puoli että kun Topikin sählää ympärillä, niin Luna ei ole kiinnostunut Lolasta ollenkaan samalla tavalla, jolloin Lolakin uskaltaa liikkua normaalisti. Huono puoli taas on että tädin mies syöttää herkkuja minkä kerkeää koirille (tai ainakin aina kun kävelee herkkukipon ohi) ja Lola on jo kauan aikaa sitten oppinut ja parkkeeraa aina herkkujen eteen kun joku vähänkin kävelee keittiössä. Videossa Topin lempileikki (älkää välittäkö keittiön sekasotkusta).

Keskiviikkona kävimme Turun Kupittaalla Turun Corgikerhon järjestämässä Match Show:ssa.  Kumpikaan tytöistä ei valitettavasti sijoittunut, mutta alkukarsinnoissa Luna sai punaisen nauhan ja Lola omalla vuorollaan sinisen. Molemmat kumminkin vetivät vuoronsa hienosti ja Lunallakin oli pöytäkäyttäytyminen jo ihan siedettävää, ainakaan se ei rimpuillut ollenkaan pois kuten osa teki.  Maassa tosin oli joitain kivoja hajuja selvästikin kun Luna yritti aina silloin tällöin saada kuonoa maahan.

Vaunukyylä työssään

Loppuloma vietettiinkin vaunulla ja tytöt pärjäsivät keskenään todella hyvin. En tiedä vaikuttiko tilanteeseen se että tytöt yhdessä pomottivat Topia ja he unohtivat keskenäiset ärinänsä.

Lauantai-iltana palasimme kotiin ja ensitöiksi pesin molemmat koirat. Sen jälkeen oli takkujen selvittely. Lunalla ei oikestaan tule kuin jotain pieniä takkuja koristekarvoihin  (varmaan sekin vaikuttaa että säännöllisesti harjataan) kun taas Lolala (joka ei ole kampaa usein nähnyt) on välillä aivan kamalat takut. Joskus joudun ihan tyynesti saksimaan ne irti kun vanhempi tyttö ei ole oppinut pysymään paikallaan harjauksen aikana ja varsinkin jos takkujen avaus tekee kipeetä on se hieman hankala homma.

Taidan tarvita isomman badenbadenin

Yhteisuinnilla

Sunnuntaina oli sitten suunta Järvenpäähän Vanhankylän kartanon mätsäriin. Sää oli mitä mainioin ja koiria alkoi saapumaan kentälle Lunalle kävi pieni tapaturma ennen kehien alkua. Vieressä oli lammasaita ja Luna tietenkin kiinnostui uusista eläimistä ja mentiinkin lähemmäksi katsomaan. Lähelle päästyämme kävelimme  aidan reunusta, minä edellä koira perässä. Hetkenpäästä kuuluikin sitten kova kiljaisu ja ulina ja Luna lähti juoksemaan pois päin niin pitkälle kuin remmiä riitti. Silloin tajusin että aita olikin sähköistetty ja Luna oletettavasti oli siihen kuonollaan koskenut haistellessaan. Hetki meni että sain Lunan rauhoittumaan, mutta tyttö ei enää suostunut menemään lähellekkään aitausta. Kumma kyllä, mitään ilmoitusta sähköstä ei ollut missään! Ainakin viisi muuta koiraa sai säkärin aidasta mätsärin aikana ja monta kertaa oli menossa sanomaan lähelle meneville lapsiperheille että osaisivat varoa.

Sattumalta samaan mätsäriin oli tullut myös työkaverini tyttärensä ja heidän parivuotiaan shelttipojan kanssa. He olivat ensimmäistä kertaa mätsäröimässä, joten selitin lyhykäisyydessään tapahtuman kulun. Sattumalta olin tämän tyttären kanssa samassa ensimäisessä kehässä. Olivat kuulemma jonottaneet hieman minun takanani ilmottautumisessa, mutta enpä minä paljoa taakseni katsellut. :D

Ensimmäisestä kehästä Luna sai punaisen nauhan. Ei mennyt työkaverin shelttipojallakaan huonosti, hieman oli tuo kehän kiertäminen nätisti hakusessa kun kaikki muu ympärillä oleva kiinnosti, mutta senhän nyt voi ymmärtää ensikertalaiselta. Meillä Lunahan pomppi kenguruloikkaa varmaan vielä neljännessa vai viidennessä mätsärissä?
Tuomarikin kehui molemmat koirat ja tuntui muutenkin Lunasta pitävän. Kehui turkkia ja tyttöä muutenkin.

Seuraavassa kehässä sitten meillä meni omasta ja tuomarin mielestä hyvin, pääsimme ensin neljän parhaan joukkoon. Sitten juostiin uudestaan ja lopputuloksena Luna oli punaisten 1! Siitä eikun BIS-kehään. Valitettavasti siellä emme sijoittuneet, vaikka Luna yllättävän hyvin jälleen sieti tuomareiden tulevan häntä katsomaan maantasolla. Mutta luulen että pienten tuomari olisi halunnut meidän sijoittuman kun huomasin hänen sivusilmällä meitä osoittavan. Myös tuloskirjuri tuli kehumaan ja ihailemaan Lunaa kisan päätyttyä.

Työkaverin shelttipoika ei sijoittunut sinisten ryhmässä, mutta luulen että kovin montaa treeniä poika ei tarvitsisi että heillä lähtisi sujumaan.

Turun mätsäristä

Järvenpään mätsäristä ja paha lammasaitaus

Punaisten ykkönen

Ja voitot, Lunalle narulelu ja luu ja minä sain Cutrin -hiustenhoitotuotteita

Mätsäripäivä

Katselin tuossa alkuviikosta josko jossain lähellä olisi helatorstaina mätsäreitä ja sen lopputuloksena päätettiin lähteä Lunan kanssa Oulunkylässä pidättävään näyttelyyn. Vaihtoehtoja oli tosin aika huonosti, 3 lähintä oli kaikki Helsingissä (Viikissä oli toinen ja kolmas oli ShowHaun mätsäri, kummassakin ajattelin olevan hirveästi osallistujia joten päädyin Oulunkylään.) Mätsärin järjesti Broholmer Finland ry Pyhtään puiston kentällä. Sää olisi voinut olla hieman parempi, kylmä tuuli ja pienet sadekuurot teki sen että välillä tuli väristyä kylmästä kunnes aurinko pääsi taas paistamaan pilvien välistä.

Hieman alussa pohdin että miten tämänkin tulee menemään, kun Luna oli energiat katossa heti sinne päästyä. Parit ensimmäiset treenit

Ensimmäistä kertaa olimme Lunan kanssa siis pienten aikuisten kehässä ja ensimmäisellä kierroksella vastaan asettui länsiylämaanterrieri, En seurannut pahemmin miten toisella koirakolla meni kun itse keskityin Lunan esittämiseen. Ensi seisotuksen jälkeen vedimme yhdessä kierroksen ja itse yllätyin kuinka hyvin Luna liikkui, toinen ei häslännyt eteen eikä taakse päin, kuono ei käynyt kertaakaan maassa eikä edes kentän reunalla seisova systeri ollut nyt niin kiinnostava. Terrieri taas liikkuessa pisti jarrut päälle melkein 5 metrin välein ja tuli siinä jo pohdittua pitäisikö tätä lähteä ohittamaan.

No, kierros meni, jonka jälkeen tuli meidän isoin haaste: pöytä. Pöytäkäyttäytymistä ollaan Lunan kanssa harjoiteltu ja tyttö antaa aika hyvin jo suht tuttujen katsoa pöydällä, mutta täysin tuntemattomien kanssa ei oltu päästy treenaamaan, Nostin Lunan pöydälle ja yllättävän hyvin tyttö antoi tuomarin katsoa itseään, ei se ihan suorassa seissyt, mutta seisoi pöydällä kumminkin. Vasta kun tuomari siirtyi taaksepäin kokonaiskuvaa katsomaan päätti Luna että se oli siinä ja yritti kivuta mun syliin. Nostin tytön tyynesti takaisin pöydälle ja hetken pyysin vielä seisomaan ennen pois laskemista. Sitten oli yksin kierros ja kerran edestakasjuoksu. Lopputuloksena saatiin punainen nauha! Tämä oli jo osavoitto meille, kun pääasiassa olemme saaneet sinisiä nauhoja.

Toisella kierroksella hyvä meno jatkui. Aivan alussa alkuseisonnassa Luna olisi halunnut tehdä tuttavuutta edessä seisovan koiran kanssa, mutta herkkuna oleva kalkkunafileesiivu voitti ja toinen kierros vedettiin kunnialla loppuun. Siltikään ei sijoituttu, mutta luulen ettei sijoitus ollut kaukana. Systerin mukaan katsojat olivat voittajia pohtiessaan arvellut että Luna olisi sijoittunut, eli ei me ihan pieleen voitu mennä.

Ensiviikonloppuna onkin sitten Uudenmaankoirakoulun kevätrieha, missä on seuraavat mätsärit sekä möllitoko. Josko siellä yritettäis sijoittua jommassa kumassa.

Tokossa uupuva kontakti löytyy kyllä näyttelykehissä missä sitä ei samalla tavalla arvostelta.

Rahankulua ei voi estää...

Nyt täytyy myöntää että meillä on ollut aika tylsä viikko. Mitään kovin erikoista ei ole tullu tehtyä.

Jokainen makaa tyylillään. Alla siis viilennysalusta.

Tokotunneilla ollaan yritetty nyt keskittyä seuraamisen treenaamiseen, kun Luna ei jostain syystä jaksa kauaa pitää kontaktia. Välillä se kyllä pysyy hyvin, mutta sitten seuraavalla kerralla nenä vie mennessään.
Kouluttaja ohjeisti treenaamaan hieman lyhyempiä pätkiä niin ettei Luna kerkeä kontaktia pudottamaan, mitä sitten olemme tehneetkin. Ongelma tosin on että jos tyttö pudottaa kontaktin, se tekee sen heti ensimmäisen askeleen jälkeen. Jos katse pysyy parin askeleen ajan se yleensä pitää sitä sitten paljon kauemmin.
Välillä myös kouluttajan ohjeen mukaan yllätin Lunan palkitsemalla sen leikillä jo heti sivulle tulosta.

Muut liikkeet onkin sitten jäänyt hieman vähemmälle, eli pitää vaikka viikonloppuna ottaa itteä niskasta kiinni ja mennä vetämään omat tokotreenit pihalle nyt kun siellä alkaa jopa olla sen verran lämmin ettei kädet jääny heti.

Tuli myös ilmotettua sekä Luna että Lola Uudenmaan koirakoulun kevätriehaan. Molemmilla osallistutaan Match Show'un ja Lunan ilmotin myös möllitokon nakkiluokkaan. Pohdin kyllä hetken että onko se nakkiluokka vai mölliluokka meille parempi, mutta totesin että ehkä se palkkauksen mahdollisuus on meillä vielä hyvä.

Iskällä käytiin viikonloppuna syömässä ja siskopuolen perhe ja velipuoli oli siellä myös. Lunalla on hieman ollut ongelmia sietää siskopuolen lapsia (kolme poikaa, 7v, 3v ja 1v), varsinkin vanhinta joka kertoo koko olemuksellaan että se pelkää Lunaa. Keskimmäinen ei pahemmin Lunasta välitä ja Lunakin vain katsoo pöllästyneenä kun tämä juoksee ohi. Nuorimmaisen kanssa ei taas ole tähän mennessä ollut mitään ongelmaa, Luna pikemminkin on tykännyt kun on joku hänen kokosensa lattialla joka ei liiku hirveellä vauhdilla. Tunne ei valitettavasti ole molemminpuolinen kun tämä nuorin alkaa parkumaan kun Luna käy hieman niskaa lipasemassa. :D

Tuli myös hieman tuhlailtua rahaa. Iskän toimesta tuli ostettua nyt oma auto, mikä on ollut ajatuksissa kun varmistui että mulla työt jatkuu. Auton hinnaksi olin ajatellut semmoista 7-8 tuhatta euroa, mutta lopputuloksena olikin nyt sitten 18 000e Ford Focus. Iskä ajatteli että ostetaan nyt kerralla sitten kunnon auto että sillä pärjää pitkälle. No, tässä nyt sit alan iskälle maksamaan autoa takaisin 300€ per kk.

Olin ostanut tuossa vajaa vuosi sitten cockeri autotarran sitä varten että kun joskus auton hankin niin saan laitettua sen ikkunaan, no nyt mulla on auto mutta missäköhän se tarra on?

Tarra Findogsista 2,90€

Ostin myös mustista ja mirristä Lunalle aktivointilelun,  virheän pehmolinnun, missä on pallo sisällä sekä ohennussakset mitkä puuttu mun trimmausvälineistä, niin ja myös kaksi turvavyötä lisää, kun heidän kyselyynsä vastaamalla sai -20% tarjouskoodin. Leluja tytöllä on jo kyllä miljoona, mutta aktiviteettilelut aina katoavat jonnekin. Tämä nykynen (kuvassa tuo pullo) on kyllä varmaan tällä hetkellä vaativin noista leluista, 10 minuutin touhuamisen jälkeen pari namua oli vasta tullut pihalle.

Peten koiratarvikkeesta tuli taas ostettua autoon takapenkinsuojat. Olin alunperin ajatellut ja ostanut Jyskistä huovan penkille, mutta se ei sitten pysykkään niin kuin olin ajatellut. Luna saa sen jotenkin pois paikoiltaan kun se vähän petaa.

Nämä olivat jo hieman kalliimmat (noin 45€ kappale ja ostin kaksi), mutta jos ne nyt olisivat sitten hyvät. Ainut huono on ettei ne tietysti peitä koko penkkiä, mutta jätin nyt alle vielä aikaisemmin ostamani huovan joka sitten suojaa tuon väliosuuden. Tänään nuo postista tulivat ettei Luna ole vielä päässyt niitä koeajamaan, mutta ainakin materiaali tuntui hieman laadukkaammalta. Pohjassa on siis liukumaton muovi sekä päällinen on hieman mattokankaan tuntuista, pitäisi siis imeä itseensä lian ja veden. Ja on myös konepestävä.

Tuli sitä myöskin ostettua sitten Planet Pet Societyn 50kpl kanatikkulaatikko, kun oli vain 15€. Nyt pitäs ottaa itteä myös siinä mielessä niskasta kiinni et vähentäis vähän tätä rahan menoa...

Oli sopivasti vielä esittelykuvassakin cockerspanieli!

Ei en mä sun ruokaa vahdi... 

Koulutus jatkuu

Viime torstaina oli ensimmäinen tunti "Saa katsoa ja koskea" -kurssista. Silloin ei vielä päästy kunnolla treenaamaan vaan kouluttaja selvitti kaikkien taustat (meidän lisäksi ryhmässä on 1,5v bostoninterrieri, 11kk oleva joku musta paimenkoira sekä 3v nöffi). Paimenkoira oli varmaan se arin porukasta ja muutamaan otteeseen se haukku meidät muut tunnin aikana vaikka siihen ei kiinnitetty huomiota ja olimme vähintään 10 metrin päässä toisistamme. Bostininterrieri näytti tärisevän mutta meni kumminkin haistelemaan kouluttajaa kun tämä sen luona oli. Nöffi taas ei vaikuttanut aralta, mutta omistajan (kasvattajan) mukaan koira ei oikein pitänyt muiden kosketuksesta.

Ennen taustojen selvitystä kouluttaja antoi kaikille aktiviteettipallot että koirilla olisi jotain tekemistä siinä odottaessa. Muut eivät näyttäneet hirveästi kiinnostuneen pallosta, mutta Luna pallohulluna olisi jo halunnut sen ennen kuin mitään herkkuja kerkesin sisälle työntämään. Tyttö sai pallon tyhjäksikin hetkessä ja jatkoi leikkimistä huomaamatta että lattialla oli kasa makupaloja.

Kouluttajan tullessa meidän luokse, Luna meni normaaliin tapaansa kiinnostuneena vilkaisemaan kuka se oli (kouluttaja tarkoitetusti ei vilkaissutkaan koiraa vaan katsoi sen yli minuun). Niin kauan kun Lunaa ei katsottu se pysyttely kouluttajan lähellä, mutta heti kun kouluttaja yritti viistosti tyttöä kattoa, Luna tuhahti ja peruutti pois. 

Kouluttaja sanoi tekevänsä kaikille omat koulutussuunnitelmat, huomenna siis nähdään mitä tapahtuu.

Tää ei näytä mukavimmalta asennolta mutta tuo näyttää tykkäävän.

Tokossa meillä on nyt parin viikon tauko, kouluttaja oli viime viikolla (vaihteeksi) kipeänä ja tunti oli peruttu. Tämän päiväinen tunti oli myös peruttu hiihtoloman takia. Alkoi hieman viimeviikolla ärsyttää tuntiperuutus, kun niitä on osunut nyt aika monta tähän puolen vuoden sisälle. Kouluttaja siis ollut aina kipeänä. Tässä on jonkin aikaa ollut ajatuksissa jos sitä lähtisikin ihan kilpailemaan tokossa Lunan kanssa, mutta monet tauot hieman hidastavat kehitystä. Tietysti treenaan itsenäisesti koiran kanssa aina kun on mahdollista, mutta ohjaus on edellee tarvittavaa. Tutkiskelin siinä sitten muita lähellä olevia koirakouluja ja yhdestä löysinkin jatkuvan toko-ryhmän (monta Rally-tokoryhmää löytyi kyllä, taitaa se olla muodissa tällä hetkellä :D ). Vuoden alussa siellä oli jopa ollut vapaa paikka, mutta kun otin yhteyttä sähköpostilla ilmoitti kouluttaja ryhmän olevan täynnä, mutta lupasi ilmoittaa kun paikka vapautuisi.

No meniköhän viikkoakaan, kun sain sähköpostia että nyt olisi vapaa paikka ryhmässä ja voisin tulla kokeilemaan. Ensiviikon tiistaina mennään sitten käymään katsomassa ja kokeilemassa joskos tuo paikka sopisi meille. Hinta on hieman kalliimpi (nykyinen on 10e per tunti) tuolla hinta on 20e per tunti, mutta etuna on sisätilat.

Käytiin viime lauantaina vaihteeksi mätsärissä, mikä ei nyt mennyt ollenkaan suunnitelmien mukaan. Koiria oli onneksi oli huomattavasti vähemmän (korkeintaan 30 per luokka) eli aikaa ei mennyt paria tuntia kauempaa.

 Ensimmäisellä kierroksella oltiin kääpiöpinseriä vastaan, ja Luna liikku taas hienosti. Ongelmaksi tulikin pöytäkäyttäytyminen. Vaikka olimme treenanneet kotona pöydällä olemista ongelmitta, heti kun olin nostanut tytön pöydälle ja tämä huomasia että tuomari tulee lähemmäs aloitti Luna rimpuilun. Tavallisesti tuomari on saanut tulla viereen ja vasta sitten tyttö on yrittänyt pois, mutta nyt tuomari oli vielä parin metrin päässä. Sain kyllä rauhoitettua Lunan, mutta siinä meni hieman tavallista kauemmin ja tuomari katsoi sitten tytön hampaat ongelmitta. Pinserilläkään ei ollut pöytäkäyttäytyminen täysin onnistunutta mutta oli se parempi kuin meillä ja he saivat punaisen nauhan ja me sinisen.

Toisella kierroksella sitten Lunan keskittymiskyky oli jossain maan uumenissa. Takana seisova chihuahua oli paljon mielenkiintoisempi kuin minulla olevat lihapullat. Eikä siis sijoututtu.
No, aina ei voi onnistua, mutta toivon kyllä että "Saa katsoa ja koskea" -kurssista olisi meille oikeasti apua, jotta tuo tyttö tottuisi siihen että tuomari ei syö häntä elävältä.

Tänään vietettiin sitten vapaa päivää. Käytiin aamulla koirapuistossa, hetken siellä oli kavereita mutta niiden lähdettyä keskityttiin palloiluun. Iltapäivällä lähdettiin sitten metsälenkille, tunti samoiltiin metsässä, minkä jälkeen seuraava tunti vietettiin taas koirapuistossa, kavereina oli ensin kaksi tuttua suomenlapinkoiraa, niiden lähdettyä tuli uusi tuttavuus rottweiler, sen jälkeen taas ranskanbulldoggi ja pian maremmano ja leonbergi. Kahden tunnin riehumisen ja iltapalan jälkeen olikin aika dööd koira.