Virallisen selkäkuvauksen tulokset

Lunan selkäkuvien lausunto tuli vihdoin 8.3. tiistaina. 50 euron lausuntomaksun jälkeen ruudulle avautui tieto, että neidin selkä on aivan kunnossa. Nikamien epämuotoisuus on normaali (VA0), selän spondyloosi puhdas (SP0) ja välimuotoinen lanne-ristinikama normaali (LTV0).  Yleensäkään cockerspanieleilla ei ole selän kanssa ongelmia, mutta nyt se on sitten tutkittu että ei Lunallakaan siellä mitään vikaa ole. Ainut mitä siis pitää hieman varoa ja seurata on nuo neidin lonkat. Mutta nyt on tehty kaikki minun haluamat terveystarkastukset, tosin polvet käyn tutkituttamassa uudelleen kun edellinen lausunto vanhenee. Samalla voisi ne lonkatkin kuvauttaa uudelleen. Minulla on jokin pieni toivonkipinä, että lonkkatulos saattaisi vielä muuttua, kun kuvautin Lunan heti tämän täytettyä vuoden. Tulos saattaa siis muuttua jos tyttö on vielä silloin ollut kasvuvaiheessa. Ja jos se nyt pysyy samana, niin saanpahan eläinlääkäriltä tiedon onko tämä kerran viikossa oleva agilitytreeni aiheuttanut mitään nivelrikon alkua.

Olen tässä reilun viikon seurannut Lunan kävelyä ja huomannut, että neiti on alkanut peitsaamaan vauhdin hidastuessa tarpeeksi. Mielestäni tätä ei ole ollut aikaisemmin. Tutkiskelin asiaa ja monessa paikkaa sanottiin, että peitsaaminen voi johtua lihasjumeista ja peitsaaminen itsessään vielä pahentaa näitä jumeja. Mehän kyllä harrastetaan Lunan kanssa (säännölliset agility- ja tokotreenit kerran viikossa, sekä omat tokotreenit kerrasta muutamaan viikossa) joten on ihan mahdollista että neiti tarvitsisi lihashuoltoa.

No, ei kun selvittämään lähimpiä koirahierojia. Keravalta löytyi yksi, mutta siellä ei ollut vapaita aikoja lähiaikoina ollenkaan. En viitsi kovin pitkälle jättää tätä hierontaa, etteivät ne mahdolliset jumit pahene. Järvenpäästä löytyi sitten kaksi paikkaa, WellPet sekä Koirien Hyvinvointikeskus. WellPetin aukioloajat olivat vuorotyöntekijälle hieman ystävällisemmät, joten yritin soitta sinne ensimmäisenä, mutta heidän verkkosivuillaan mainittu puhelinnumero ei ollut enää käytössä, eivätkä he ole vastanneet edes lähettämääni sähköpostiviestiin. Koirien Hyvinvointikeskus oli sitten seuraavana. He ovat auki normaalisti maanantaista torstaihin ja minä tietenkin aloin hierojia selvittämään torstai-iltana. Laitoin heille tekstiviestiä hieronnasta, olettaen että en kuule mitään ennen maanantaita, mutta jo samana iltana tuli viestiä takaisin päin. Sain sitten varattua neidille ajan 14.3. maanantai-iltapäivälle. Varoittelin kyllä että tietäen Lunan arahkon luonteen ja yhdistäen sen ensimmäiseen hierontakertaan, voi olla että hieroja joutuu hieromaan rautakankea. :D 

Viralliset selkäkuvaukset sekä punkkirokote

Nyt on Lunan kohdalta tehty kaikki terveystutkimukset mitkä halusin. Kasvattajahan halusi vain lonkat ja silmät tutkittavan, mutta tässä harrastaessa minä halusin tutkituttaa vielä polvet ja selän näiden lisäksi.

Lunan hampaat sai taas kehuja.

Olin varannut tutkimusajan Keravan Evidensiaan (ex. Animagi) tiistaiaamulle. Ensinnäkin minulla oli vapaapäivä joten sinällään ei ollut kiireitä mihinkään ja aamu sen takia, että rauhoituksen takia koiralla kuuluu olla vatsa tyhjänä. Aamuruoka on helppo siirtää pari tuntia myöhemmäksi.

Nousimme kahdeksalta aamulla, laitoin paperit valmiiksi ja lähdimme ajelemaan eläinlääkäriä kohti. Hieman Luna oli ihmeissään, kun normaaleista rutiineista poikettiin, mutta lähti kyllä ihan innoissaan mukaan. Eläinlääkäriasemalle ei ajanut kuin vajaan 10 minuuttia, mutta Luna jäi tietenkin haistelemaan jokaisen hajun matkalla parkkipaikalle, minkä takia meillä sitten tuli hieman kiire. 

Meillä oli aika 8.30 ja olimme lopulta paikalla 8.25. Tosin eläinlääkäri otti vastaan vasta 8.45 eli sinällään nyt ei niin kiire ollutkaan. Yleensä neiti on tullut ihan innoissaan eläinlääkäriasemalle, mutta tällä kertaa sisälle päästyämme taisi Luna tunnistaa minne tultiin. Neiti siis yritti vetämällä saada meidän lähtemään takaisin ulos. Annoin tytön paperit tiskille ja käytin Lunan puntarissa. Vaaka näytti ensin pitkään tasan 11kg, mutta muuttui juuri lopussa 11,1kg. Luulen sen painon siis olevan jotain tuolta väliltä.

Luna on siis laihtunut parisataa grammaa viime marraskuulta, vielä pitää varmaan se muutama sata grammaa ainakin saada pois. Eihän tuo lihava ole, mutta C:n lonkkien takia olisi hyvä vielä hieman saada painoa alas. Neiti itse vaikeuttaa hieman tätä laihdutuskuuria, kun eilenkin se oli kaivanut meidän treenilaukusta (avannut siis vetoketjut) tupperwarekipon, mikä oli lähes täynnä nameja. Kippo oli löytynyt auki ja tyhjänä, kun systeri oli tullut kotiin. Onneksi herkut olivat HauHaun täyslihapaloja (kanaa ja ankkaa), joten eivät hirveän epäterveellisiäkään, mutta iltaruokaa tuo ei sinä päivänä pahemmin saanut ja nyt on muutaman päivän ajan herkkukielto.

Mummi on toinen muuttuja meidän laihdutuskuurissa. Mummi kyllä käyttää Lunan noin tunnin lenkillä niinä päivinä kun me ollaan kaikki suunnilleen samaan aikaa poissa, mutta se kyllä myös antaa neidille herkkuja enemmän kuin tarpeeksi. Huolimatta näistä muuttujista, Lunan paino on siis hieman laskenut.

Niin se simahti.

Kun meidät lopulta kutsuttiin, menimme suoraan röntgenhuoneeseen, missä hoitaja antoi Lunalle rauhoituspiikin. Tällä kertaa se vaikutti nopeammin kuin vuosi takaperin lonkkakuvauksissa, hetken aikaa neiti kierteli huonetta, mutta aika piakkoin se jäi paikalleen seisomaan ja nuokkumaan. Minä istahdin lattialla olevalle pehmusteelle ja ohjasin Lunan siihen viereen. Parikymmentä sekuntia se jaksoi siinä vielä taistella rauhoitusta vastaan, mutta sitten se lösähti maahan.

Hetken päästä eläinlääkäri tuli ottamaan verinäytteen. Verinäytettä ottaessaan eläinlääkäri totesikin, että se on aina todella hyvä kun näihin tutkimuksiin lähetetään näytteitä. Sitten hän vielä mainitsi, että varsinkin kun on kyse punaisesta cockerspanielista, joilla on ollut luonnevikoja enemmän. Olisi siis hyvä että saadaan myös "terveistä" koirista näytteitä. Olin niin no, arkahan tuo on että en sitä nyt täysin tervepäiseksi sanoisi, mikä aika todennäköisesti on se syy minkä takia Lunan verinäytettä pyydettiin. Aggressiivinenhan tuo ei ole, eikä meillä ole mitään ongelmia normaalissa arkielämässä. Näytteenoton jälkeen Luna jäikin asemalle itse kuvausta varten.

Minä kävin sitten odottaessa kaupoilla ja heittämässä verinäytteen postiin, mistä sen matka jatkuu kohti Helsingin Yliopiston geenitutkimusta.  50 minuutin päästä palasin eläinlääkäriasemalle ja siinä laskua maksaessani Luna hoipertelikin jo röntgenhuoneesta ulos. Eläinlääkäri vain kommentoi että kuvat lähtevät nyt kenneliittoon ja sieltä tulee sitten se virallinen lausunto. Olettaisin, jos niissä kuvissa olisi ollut jotain todella outoa olisi lääkäri siitä varmaankin maininnut, mutta nyt sitten vain odotellaan tuloksia.

Selkäkuvauksen ohella Lunalle annettiin kennelyskä- sekä punkkirokotteet.

Punkkirokote, Trilyme, suojaa koirilla kolmelta yleisimmältä borreliakannalta, minkä takia päätin sen neidille ottaa. Trilyme on inaktivoitu rokote, eli se saa koiran elimistön tuottamaan vasta-aineita borreliabakteeria vastaan. Punkin kiinnityttyä ja imetessä verta, rokotteen salpaava vaikutus estää borreliabakteeria siirtymästä punkin suolesta sen sylkirauhasiin ja siitä edelleen koiraan. Rokote tehoaa myös koiriin, jotka ovat jo joskus saaneet borreliatartunnan ja sen voi antaa 12-viikon iästä eteenpäin. Trilyme rokote annetaan ensimmäisenä vuonna kaksi kertaa kolmen viikon välein ja sen jälkeen se uusitaan kerran vuodessa.

Satavarma suoja rokote ei ole, mutta harvoinpa ne ovat.  Me kumminkin oleskellaan asuntovaunulla niin paljon, että koin rokotteen hyödylliseksi. Mitään punkkeja karkottavaa vaikutusta rokotteella ei ole, eli punkkiaineet pitää edelleen laittaa säännöllisesti. Mutta meilläkin on muutama punkki päässyt kiinnittymään aineiden tehon hiipuessa, joten jos se sitten toisi suojan näiltä muutamilta verenimijöiltä. Minulla on kumminkin tarkoitus uusia kennelyskärokotekin vuosittain, kun pyöritään Lunan kanssa paljon koiratapahtumissa, joten punkkirokotteen saa uusittua aina siinä samalla.

Pääsin omasta mielestäni yllättävän halvalla. Selkäkuvauksen hintaa kyselin joskus viime vuoden puolella ja hoitaja arvioi sen jonnekin parin sadan euron kieppeille. Rokotteista olin pari viikkoa sitten yhteydessä ja silloin sain arvion, että punkkirokote ja kennelyskä tekivät yhdessä suunnilleen 80e ja verinäytteenotto oli 11e. Loppusumma näille kaikille oli tällä kertaa 233,51e, kun minä olin odottanut yli 300 euron laskua. Tuosta kun ottaa melkein satasen pois rokotteista ja verinäytteestä ei selkäkuvauksille jäänyt hintaa kuin n. 130e. Todellisuudessahan se ei ollut sitäkään, kun melkein 100e täyttyi jo klinikkamaksusta sekä lääke- ja välinekustannuksista. 

Luna huojui ja nuokkui koko kotimatkan, mutta jaksoi kumminkin itse kävellä.Pissalla se ei suostunut käymään, joten menimme suoraan kotiin, jossa neiti pääsi aamuruoan jälkeen nukkumaan rauhoitusta pois. Muutaman tunnin Luna nukkui sohvalla ennen kuin alkoi olla isompia merkkejä heräämisestä. Yhden maissa (olimme kotona puoli yksitoista) tyttö oli jo sen verran herännyt että päätin lähteä sitä pissattamaan. Edelleenkin näki että rauhoittava vaikutus oli päällä, kun koko kävelyn ajan Luna käveli remmin mitan minun perässä eikä haistellut oikeastaan mitään. Välillä pysähdyttiin, kun neiti jäi tuijottamaan johonkin tyhjyyteen.

Edelleenkään Luna ei suostunut käymään pissalla, mitä aloin ihmettelemään, kun neiti yleensä pissaa käskystä vaikka edellisestä lenkistä ei olisi tuntiakaan. Nyt se oli pissannut viimeksi puoli viideltä aamulla. Tosin mietin käyttivätköhän hoitajat sen lääkäriasemalla pissalla. Tapasimme lenkillä tutun vesikoiranpennun (tosin oli jo aikuisen kokoinen) joka olisi halunnut leikkiä, mutta meidän neiti vain seisoi apaattisena paikallaan.

Lopulta tyttö päätti pissata ja pääsimme palaamaan kotiin. Luna jatkoi vielä nukkumista, mutta nyt reagoi kyllä jo joka ikiseen ääneen rapussa ja on monta kertaa ponkassut ylös ja mennyt ovelle murisemaan. Eli eiköhän rauhoite ala kohta olla elimistöstä poissa.

Kotona uni maittoi.

EDIT 8.3.2016 Tänään tuli selkäkuvauksen tulokset ja neidillä oli terve selkä. Nikamien epämuotoisuus VA0 (normaali), selän spondyloosi SP0 (puhdas) ja välimuotoinen lanne-ristinikama LTV0 (normaali). :)

Virallinen silmätarkastus

Keravan Animagissa oli maanantaina 14.12. paikalla silmäsairauksiin perehtynyt eläinlääkäri, joten ajattelin käyttää tilanteen hyväksi ja varata neidille virallisen silmätarkastuksen. Tietysti Animagi voisi tuollaisista ilmoittaa hieman aikaisemmin, nyt sattumalta huomasin heidän päivittäneen Facebookin sivuilleen asiasta tiedon ja aikaisin aika minkä sain, oli kello 11, kun työvuoroni alkoi 11.15. Onneksi sain esimiehen kanssa asiasta sovittua ja sovin tulevani töihin heti kun pääsen.

Menimme ohjeistuksen mukaan maanantaina paikanpäälle 20 minuuttia ennen aikaamme, jotta saimme Lunan silmiin laitettua mustuaisia laajentavat tipat. Sitten me odoteltiin. Alkuun neiti olisi halunnut päästä tutkimaan paikkoja (varmaan paljon muiden koiran hajuja), mutta lopulta meni maate meidän jalkoihin. Vaikka Luna ei eläinlääkärikäynneistä pahemmin pidä (tietää joutuvansa pöydälle sorkittavaksi), ei se sitä pahemmin etukäteen jännitä. Vasta kun vastaanottohuoneeseen päästään, yrittää neiti puikahtaa tuolin alle.

10 minuutin odottelun jälkeen lisäsimme vielä yhdet tipat silmiin. Lopulta eläinlääkäri kutsui meidät sisään ja selitti tapahtuman. Neidin silmiin siis katsottiin kahdenlaisella laitteella pimeässä huoneessa. Ennen tutkimuksen alkamista, eläinlääkäri kysyi onko Luna kiltti ja kun sanoimme tytön kyllä arastavan vieraita, ei ole purrut mutta murista on saattanut, halusi eläinlääkäri käyttää varmuudenvuoksi kuonokoppaa. Ymmärrettävästi kun työskentelee koiran naaman edessä. Laitoin Lunalle kangaskopan nassuun ja hieman neiti yritti tassuilla kaapia sitä pois.

Sitten vaan koira pöydälle ja valot pois. Luna aikalailla jähmettyi paikalleen (minä pidin kyllä kiinni) kun eläinlääkäri meni neidin naaman lähelle ja osoitti kirkkaalla valolla silmiin. Vasta kun lääkäri siirtyi koneelle kirjaamaan tuloksia, yritti Luna kiivetä pöydältä alas. Sitten eikun taas hyvä ote koirasta ja lisää tutkimista.

Eläinlääkäri totesi lopetettuaan että tuskinpa sitä kuonokoppaa olisikaan tarvittu kun neiti pysyi aivan tattina paikallaan.

Pienet huomautukset Luna sai hieman normaalia pienemmistä kyynelkanavista sekä aivan iiriksen reunassa olevasta mitättömän pienestä kehityshäiriöstä (PHPV / PHTVL) mikä ei kuulemma vaikuta mitenkään mihinkään, eikä kumpaakaan edes kirjata jalostustietojärjestelmään. Muuten puhtaat silmät. Jalostustietojärjestelmään tulee merkintä ettei ole perityviä silmäsairauksia.

Siinä mielessä olimme systerin kanssa tuloksesta yllättyneitä, kun olimme olettaneet neidiltä löytyvän ylimääräisiä ripsiä (Distichiasis), kun niitä löytyi kahdelta sisarukselta. Lunalla aina silloin tällöin silmät vuotavat, joten tämäkin tuki epäilyä, mutta vuoto nyt taitaa johtuakin niistä normaalia pienemmistä kyynelkanavista. Eli kyynelnestettä tulee hieman enemmän, ei se mahdukaan kyynelkanavista kunnolla pois ja silmät vuotavat.

Ylimääräiset ripset ovat cockerspanieleilla aika yleinen silmävaiva, mutta onneksi ei hirveän vakava.

Kennelliiton tekstiä lainaten:  ”Distichiasis tarkoittaa ylimääräisiä ripsiä, jotka tulevat ulos joko normaalin ripsirivin sisäpuolelta luomen reunasta. Luomen reunasta kasvavat ripset voivat kaartua ulospäin normaalien ripsien tavoin tai ne kääntyvät sisäänpäin kohti sarveiskalvoa. Ripset voivat olla pehmeitä tai kovia. Etenkin luomen sisäpinnan läpi suoraan sarveiskalvoa vasten kasvava ripsi voi aiheuttaa sarveiskalvon vaurioitumisen. Tämä ilmenee silmän siristelynä ja ylimääräisenä kyynelvuotona. Silmän sarveiskalvon pinnalla ’uivat’, pehmeät distichiasis-ripset eivät yleensä aiheuta oireita. Oireilevilta koirilta ripsiä voidaan poistaa nyppimällä, jolloin ne kasvavat uudestaan tai poistaa ne pysyvästi polttamalla tai leikkauksella. Vaiva on selvästi periytyvä, mutta periytymismekanismi ei ole tiedossa. Luokitellaan nykyään silmätarkastuksissa lieviin, kohtalaisiin ja vakaviin muotoihin”

Lunan sisaruksilla on merkattu distichiasis lievänä. Ripsethän on sellaisia että niitä kasvaa ja tippuu, joten jos parinvuoden päästä käyttää koiran uudestaan tutkimuksissa, voi tulos olla aivan päinvastainen. Eli koiralla jolla ylimääräisiä ripsiä on ollut, saa tällä kertaa puhtaan tuloksen, tai koiralle jolla aikaisemmin oli puhtaat silmät voi seuraavalla kerralla olla kasvanut ylimääräisiä ripsiä. Silmätuloshan on voimassa yleensä sellaisen pari vuotta.

Tuo Lunalta löytynyt kehityshäiriö on aikamoinen sanahirmu virallisesti. Kennelliiton tekstiä jälleen lainaten: ”PHTVL/PHPV (persistent hyperplastic tunica vasculosa lentis/persistent hyperplastic primary vitreous) on kirjainlyhenne sairauksista, joissa linssin ja silmänpohjan välinen sikiöaikainen verisuoniverkosto ei surkastu normaalisti syntymän jälkeen. Löydös jaetaan vakavuudeltaan kuuteen asteeseen, joista aste 6 tarkoittaa sitä, että silmä on sokea. Lievimmässä asteessa (1) näkyy linssin takapinnalla ainoastaan pieniä pigmenttipisteitä, jotka eivät vaikuta näkökykyyn eivätkä muutokset pahene iän myötä. Vakavammissa asteissa muutokset voivat aiheuttaa linssin lisääntyvää samentumista.”

Eläinlääkäri sanoi, että cockerspanieleilla tätä ei pidetä edes sairautena, minkä takia siitä ei tule merkintääkään mihinkään rekisteriin. Että jos joskus olisimme aikoneet Lunaa käyttää jalostukseen, olisi vain kannattanut valita uros jolla ei kyseistä häiriötä ole. Mutta Luna nyt muutenkaan ei oikein ole luonteensa ja lonkkiensa takia parasta jalostusmateriaalia, joten tätä ei tarvinnut miettiä.

Silmätulospaperiin hän laittoi sen vain sivuhuomautuksena, joka menee kyllä cockereiden jalostustietoihin, jos joskus tätä alkaa esiintyä cockereilla enemmänkin.

Sisarusten lonkkatulokset

Kasvattaja käytti Lunan sisarukset lonkkakuvissa ja nähtävästi on Lunankin C:n lonkat perimän sanelemaa; Lunan veljellä on myös C/C lonkat ja siskolla B/C. Jos molemmilla olisi ollut A-B:tä lonkat olisin alkanut pohtimaan onko meidän pentuajassa mennyt jotain pieleen, vaikka hyppiminen estettiin suht pitkälle (yleensä siinä vaiheessa kun Luna itse pystyi hyppäämään jonnekkin sai se sitten hypätä alaskin.)

Sain kasvattajankin kiinni, joka totesi että C-lonkat ei ole cockerilla vielä huonot ja agilityn voi kyllä hyvin aloittaa, kunhan vaan muistaa että Luna on vielä nuori että aloittaa varovaisesti ja koiran ehdoilla.

Käveltiin systeriä vastaan koululle, edestakaiseen matkaan meni reilu
1,5 tuntia.

Tiistaina kävimme taas tokotunnilla pitkästä aikaa (on tässä semmoinen 3 viikon tauko ollut) tuolla meille uudella koirakoululla. Tällä kertaa voin onnekseni sanoa että Luna keskittyi hyvin, harjoiteltiin seuraamista sekä seuraamisesta maahanmenoa ja seisomaan jäämistä. Kouluttaja kehotti käyttämään leikkimistä palkkiona enemmän, kun Luna selvästi lelusta innostuu. Lopuksi oli 2 minuutin odottamisharjoitus, jonka tyttö tällä kertaa suoritti ongelmitta. Viimekerralla ei siis jaksanut olla kuin sen minuutin paikallaan ja sitten piti päästä tutkimaan vieressa makaavaa naapuria. Hieman ihmettelin että mitä Luna kattelee koko ajan sivulle eikä siis minua päin, kunnes tajusin että tyttö katsoi kyllä minua, mutta seinällä olevan ison peilin kautta. :D

Osittain tytön hyvään keskittymiskykyyn saattoi vaikuttaa se että oltiin käyty pidempi lenkki aikaisemmin päivällä. Käveltiin systerin koululle semmoinen 3 kilometriä ja takaisin tultiin pellon reunaa missä tuo sai sitten vapaana juoksennella.

Katselin tuossa että toukokuussa 23. päivä Uudenmaan Koirakoulu pitää kevätriehan, missä olisi Mölli-Toko kisat. Olen tässä miettinyt että voisimme käydä siellä Lunan kanssa kokeilemassa miten meillä sujuu vaikka sitten ihan nakkiluokassa, jossa palkata saa reilulla kädellä. Periaatteessa sopisimme varmaan myös Mölliluokkaan missä palkata saa liikeiden välissä, mutta luulen että meidän koulutuksen kannalta nakkiluokka olisi parempi. Varsinkin kun Luna edelleen seuraamisessa pudottaa kontaktin melko helposti. Muut liikkeet nyt kyllä mölliluokan palkkauksella onnistuisikin.
Samalla tietysti voisi Macth Show:nkin osallistua, jos sekin onnistuisi hieman paremmin. :)

Mistä tietää että on pesupäivä edessä? 

Itse en pitäisi tuota mukavana asentona mutta....

Lonkka- ja kyynärtulokset ja tulevaisuuden suunnitelmat

Lunan viralliset tulokset tulivat sähköisesti jo torstaina (tiistaina siis kävimme kuvauttamassa). Ja sekä meidän että eläinlääkärin yllätykseksi sieltä tuli polvien tulokseksi C/C. Eläinlääkäri oli siis arvioinut B/B. Kyynärät olivat onneksi 0/0. Siinä sitten alkoi pohtiminen että miten käy suunnitellun agilityn aloittaminen, kun sehän tässä oli ollut suunnitelmissa alusta alkaen. Netistä luettuna mielipiteitä oli joka suuntaan, osa ei uskaltaisi agilityä harrastaa C-lonkkaisella koiralla, osa ei nähnyt mitään ongelmaa.

Laitoin viestiä sekä eläinlääkärille että kasvattajalle tuloksista mielipidettä kysyen. Kasvattaja ei ole vielä vastannut (tykkäsi kyllä facebookissa kymmenistä Lunan kuvista, mutta ei sitten tainnut huomata että olin viestiäkin lähettänyt :D ). Eläinlääkäri taas kommentoi että ei näe estettä agilityn harrastamiseen, kunhan se tehdään Lunan ehdoilla. Jos Luna hirveästi kieltäytyy hyppimästä tai näyttää arastavan/ontuvan jalkoja treenien jälkeen pitäisi treenejä vähentää, mutta hyvä lihaskunto taas kyllä tukee polvia.

Eihän meillä nyt suunnitelmissa ollutkaan mikään vakava kilpailu-ura, vaan pikemminkin harrastaminen omaksi iloksi ja ehkä joskus kokeilla kilpailla.

Onhan meillä meidän toko-harrastuskin tässä ettei ollut onneksi vain tuo agility suunnitelmissa. Tässä nyt kun on ollut taukoa tokotunneista, olen pitänyt omia pikku treenejä ulkona. Osan liikkeistä Luna tekee kyllä todella hyvin, seuraaminen onnistuu (tosin välillä mielenkiinto menee muualle, tyttö kyllä seuraa vierellä mutta kontakti on kateissa), liikkeestä maahanmeno ja seisomaan jääminen onnistuu. Noutokapula noudetaan (tosin sen takasintuonti menee ihme kierroksen kautta), luokse tullaan hyvällä vauhdilla ja 2 minuuttia pystytään jo todella usein odottamaan maaten paikalla.

Eniten minua mietityttää kaikkien liikkeiden tekeminen herkuitta. Tällä hetkellä palkkaaminen on joissain liikkeissä, kuten seuraamisessa aika tiuhaa. Jos en nameja anna tasaseen tahtin niin jossain vaiheessa tippuu tytön kontakti.

Tokossa olen päättänyt että lähdemme kisaamaan, tavoitteena nyt tietysti ensimmäisestä varmaan ihan vain hyväksytty tulos, sitten ALO1 sijoitus. Kisoja en nyt vielä ole niin katsellut, mutta mielessä on ollut jos sitä kesän jälkeen kävisi kokeilemassa, tai saa nähdä jos liikkeet lähtevät oikein sujumaan jos jopa kesällä kävisimme jossain kokeilemassa.

Lunalle tuli tuossa viikko takaperin ostettua Buster Dog Maze. Työpaikalla teimme henkilökunta tilauksen Oriolalle, missä mokoman hinta oli 20€ (mustissa ja mirrissä sama on n. 30€). Mietin kyllä että onko tuolle nyt oikeastaan tarvetta kun Luna ei hotki ruokaansa, mutta aktiviteettileluna se meneekin hyvin. Luna joutuu tekemään töitä että se saa herkut sokkelosta pihalle.

Tässä on hyvin haastetta.

Olen usein huomannut että Lunalla on nämä omat tapansa nukkua pedillä.

Läheisyyden puute iski.

 Olemme nyt syöttäneen makupaloina Froliceja, jotka Lunalle kyllä maistuu hyvin, mutta ne värjäävät kakan äklön punaiseksi. Tiedän etteivät nuo "koirannappulat" ole mitään kovinkaan terveellistä (oliko lihan osuus jopa 4%). Tuossa pari päivää sitten tuli mieleen Natural Menun nappulat mitä kouluttaja käytti makupalana Saa katsoa ja koskea -kurssilla, jossa lihapitoisuus on siellä 70%:ssa. Hetken etsinnän jälkeen huomasin että Järvenpään Petpost myy Natural Menua, ja heidän myymälänsä sattumalta on 500 metrin päässä työpaikastani. Piti käydä sitten ostoksilla ennen töihin menoa ja ruokapussukan lisäksi mukaan tarttui spanielikuppi millaista olen myös harkinnut, mutta en mistään vielä löytänyt.

Onhan tuo Natural Menu hintavampaa Froliciin nähden, mutta jos vertaa ihan koirannameihin, missä 80-150g pussit maksavat jo sen pari euroa, ei 13€ 1,5 kilon pussista loppupeleissä ole paljoa. Nappulat ovat pehmeitä ja ne saa helposti pilkottua pienemmiksi palasiksi.

Spanielikuppi oli 4,95€

Natural Menu 1,5kg pussi 12,95€

Tuli myös käytyä taas metsälenkillä keväästä nauttien. Piti alkulenkistä tosin laittaa Luna remmiin takaisin, kun tytön korvat olivat taas vain koristeena. Puolen kilometrin remmikävelymatkan jälkeen alkoivat ne korvatkin yllättäen toimimaan ja vapaanapito taas onnistui. En halua ketään valittamaan että koira on nyt pidettävä kytkettynä kun tuo ottaa ja lähtee. 

Loppulenkin tyttö kuuntelikin sitten todellä hyvin, eikä lähtenyt edellä menevän sauvakävelijän perään eikä lähtenyt haukkumaan meidän perässä kävelevää pikkutyttöä vaikka selvästi mieli teki. Pari kertaa oli menossa kummankin luokse, mutta tuli hetki kutsusta takaisin. 

Ainut huonopuoli lumien sulaessa on alta paljastuvat risut, jotka sitten jäävät Lunan turkkiin kiinni kuin takiaiset. Takiaisiakin kyllä jo löytyy, niitäkin on saanut irrotella. Tytsy ei siedä keppien irrottamisoperaatiota, tottakai se varmaan nipistää kun niitä yrittää irrottaa ja aivan pakosti siitä tulee vetäneeksi hieman karvoista. Luna yleensä ärähtää kunnolla kun risusta saa edes otteen, mutta ei kumminkaan puraise. Tekisi mieli jättää risut karvoihin ja irroittaa ne vasta lenkin jälkeen suihkussa, missä sitten niitä saa irrotella ihan rauhassa Lunan siitä piittaamatta, mutta välillä ne sitten kerkee kiertymään todella pahasti karvoihin jos ne niihn jättää. Pitäisi varmaan hankkia jokin verkkohaalari tuolle kesäksi...

Lopuksi kasa kuvia metsälenkiltä. :)

Pari tikkaakin löytyi matkalta.

Ylpeä kaarnankantaja

Pajunkissat on jo isoja.

Viralliset tutkimukset ja cockeritreffit

Käytiin uudessa tokoryhmässä kokeilemassa tuossa muutama viikko sitten. Uusi paikka teki sen että Lunan keskittymiskyky oli aika matala, paljon mielenkiintosempaa olisi ollut uudet paikan tutkiminen. Sisäalue oli parannus totuttuihin ulkotiloihin, mutta alue tuntui jotenkin pieneltä.
Koirakot olivat toisiltaan piilossa erilaisten sohvien/pöytien takana ja pääasiassa keskelle jäävällä alueella harjoiteltiin yksitellen.
Itsestä tuntui että suurin osa ajasta tuli istuttua paikallaan, mihin Lunakin tuntui kyllästyvän. Mutta käymme ainakin vielä pari kertaa kokeilemassa josko se siitä lähtisi sujumaan.

Meidän oli tarkoitus 3. päivä tiistaina mennä uudestaan tunnille, mutta Luna onnistui nappaamaan jostain itselleen vatsataudin ja jouduin perumaan meidän osallistumisen. Ihmettelimme ennen kunnon taudin alkamista että miksi ihmeessä tyttö teki pari kertaa tarpeensa sisälle, vaikka se oli ollut sisäsiisti jo kesästä. Mielessä kävi olisiko toiset juoksut alkamassa, koska ainakin ensimmäisten aikana tuo pari kertaa pissasikin sisälle, ja siihen päälle pari kertaa pissasi myös juoksuhousuihin. :D
Mutta ei, kyllä siinä pian tajuttiin että vatsatauti on kyseessä kun Lunan vatsa meni aivan kuralle. Vaihdoin parin päivän päästä nappulat kana-riisi-raejuustoseokseen, kun olin varmistunut ettei ripuli ole vain hetkellinen reaktio johonkin omituiseen ruokaan yms. Ruoan lisäksi annoin maitohappobakteereja (biobakt) sekä Inupektiä ja lopulta Canicurin tahnaa.

Ensimmäisinä päivinä sai tytön kanssa käydä ulkona ihan muutaman tunnin välein ja joka kerta kakattiin vähintään pariin otteeseen. Reilu viitisen päivää oli tätä pihalla juoksemista, kunnes oireet alkoivat helpottaa. Muutaman päivän vatsa oli vielä löysällä, mutta siinä vaiheessa tyttö pystyi jo pidättelemään normaalisti.

Viikonloppu oltiinkin vaunulla missä Luna sai herkutella peuranpapanoilla (yök, mutta tuo kerkee nappaamaan ne todella nopeasti maasta ettei siinä kerkeä kunnolla kieltämään ennen kuin ne on jo nielty) ja metsälenkillä kävimme remmissä.

Tiistaina sitten käytimme Lunan aamulla virallisissa polvi-, lonkka- ja kyynärkuvauksissa. Polvitutkimus tehtiin Lunan ollessa hereillä (vaikkakin eläinlääkäri nauroi että koira jännittää niin paljon että oli hieman hankala niitä polvia tutkia). Lonkka ja kyynärkuvauksia varten tyttö rauhoitettiin. Se on huvittavaa seurattavaa kun koira taistelee nukutusta vastaan, toinen yrittää pysytellä hereillä minkä pystyy mutta lopulta ei enää jalat kannattele ja on pakko nukahtaa.

Lopulta piti antaa unelle periksi.

Rauhoittumisessa ei mennyt kuin viitisen minuuttia ja vaikka olimme eläinlääkärin kanssa varmoja että toinen oli unessa (Luna ei siis reagoinut vaikka kävelimme ympäri huonetta), mutta siinä vaiheessa kun ell. sanoi että voisimme lähteä, hyppäsi tyttö puoliksi pystyyn ja yritti ryömiä perään,

Ei siinä muuta voinut kuin sulkea ovi vaikka hieman säälittikin, mutta ell. mukaan lisärauhottavia ei oltu tarvittu vaan tyttö oli ihetken päästä rauhoittunut uudestaan. 45 minuutin päästä haimme sitten hieman vielä nuokkuvan tyttösen röntgenhuoneesta.

Luna pystyi hyvin kävelemään kotiin asti, tosin hississä sitten alkoi taas horjumaan. Kotona tyttö yritti hypätä sängylle, mutta tuloksena oli vain takajalkojen siirtyminen kauemmas toisistaan eikä ponnistaminen, :D Nostin sen sitten sänkyyn, missä Luna nuokkui hetken ja nukahti uudestaan.

Kotona sitten taas nukahdettiin.

Lonkka- ja kyynärtulokset lähtivät kennelliittoon tarkasteluun, mutta ell. mielipide oli että lonkat ovat A tai B, (eivät täysin täydelliset, mutta ei osannut sanoa onko ne sitten kumminkaan B:täkään.) kyynärät hänestä olisi 0/0. Polvitulokset olivat ainoat siinä kohti varmat ja ne oli 0/1. Molemmat polvilumpiot kyllä hieman liikkuivat, mutta vain toisen ell. sai pois paikaltaan, mutta sekään ei mennyt ihan helposti, eli eläinlääkärin mukaan tuskin tulee haittaamaan mitenkään saati lähtemään itsestään pois paikaltaan.

Nyt sitten odotellaan kennelliitolta tuloksia ja toivotaan ettei meidän pöytäkäyttäytymisen edistyminen mennyt tällä pieleen. (Luna on siis jo monen tutun tutkia pöydällä todella nätisti!)

Posteljooni kävi taas

Tänään sattumalta systeri tapasi toisen cockerin ulkona ollessan ja selvisi että heillä oli treffit poikacockerin veljen kanssa meidän viereisellä koirapuistolla. No, mehän mentiin sitten kuokkimaan treffeille. Pojut tuntuivat olevan mielissaan naisseurasta, vaikkakin Luna pisti heti selväksi että hän on se pomo sitten. No pojat olivatkin 2 kuukautta nuorempia, joten Luna sai ajatella olevansa se "aikuinen".