Asuntovaunuilua

Se loma sitten oli ja meni. Tässä lyhyesti meidän lomasta ja kuvapläjäys.

Kahden viikon lomasta suurin osa ajasta oltiin Inkoon Bjurs:issa asuntovaunulla, jonne Luna sitten jäi kun systerin kanssa lähdimme loppulomasta käymään Lontoossa. Tokokoetta lukuun ottamatta emme edes liikkuneet saarelta mihinkään, päivät kuluivat lenkkeillessä, aurinkoa ottaessa ja illalla grillillä. Luna ainakin tuntui nauttivan, vaikka se joutuikin lenkkeilemään liinassa. Mutta melkein joka aamu neiti pääsi lenkin jälkeen uimaan. Illalla grillillä taas sai kerjätä ihmisiltä makkaraa. Olimme ottaneet Lolankin mukaan vaunuilemaan. Vanhempi neiti ei niin arvostanut lenkkeilyä (sitä sai kirjaimellisesti vetää perässä), mutta ei silläkään ollut mitään löhöilyä ja grillausta vastaan.

Pientä treeniä otin melkein joka toinen päivä kummankin kanssa. Lunan kanssa yritin saada ruutua toimimaan. Neiti jotenkuten tajuaa kyllä ruudun idean, mutta meillä on ongelmana se, että kun jätän targetin pois ruudusta, alkaa Luna jäämään ruudun eteen. Jos käsken sitä uudestaan ruutuun, se saattaa siirtyä juuri ja juuri ruudun sisälle, tassut etunauhalle. Tästä jos käsken sen maahan, on pakostikin osa koirasta ulkona.

Lolan kanssa otettiin ihan perustottelevaisuutta, istu-maahan-istu vaihtoja, seuraamista ja kapulaa. Hieman edistystä saatiin istu-maahan vaihdoissa sekä kapulassa. Lola ei suostunut alkuun pitämään kapulaa ollenkaan ja innostamalla sain sen kyllä ottamaan sen suuhun ja välillä jopa pitämään sen vaaditun 5 sekuntia. Lola muutenkin oli paljon aktiivisempi (lenkkeily pois lukien), se jopa innostui leikkimään, mitä ei ole tapahtunut ehkä viimeiseen pariin vuoteen. Lola ei kylläkään leikkinut Lunan kanssa vaan minun, se nouti tennispalloa (kunhan Luna oli tarpeeksi kaukana hakemassa omaa palloaan), se jahtasi jalkapalloa (kunnes Luna vei molemmat jalkapallot pois, Lola jopa nouti kepin rantavedestä ja se myös leikki perus rähinäleikkiä, jossa koira yrittää napata kättä suuhun, kun käsi käy nopeasti aina rapsuttamassa päätä.

Lola tosin voisi totella kutsuja hieman paremmin. Yleensä Lola ei edes reagoi kun huudat sen nimeä, kun neiti kulkee omia teitään. Kuulossa sillä ei ole vikaa, koska kyllä se kuulee kun herkkupussin avaa. :D

Muutenkin Lunan ja Lolan yhteiselo sujui todella hyvin melkein koko loman. Viimeisenä aamuna tuli yksi välikohtaus, kun Lola hyppäsi äidin sängystä minun sänkyyn, jossa Luna oli ennestään. Lola pääsi kyllä sänkyyn tulemaan (olin varma, että jo tässä vaiheessa tulee tappelu), mutta sitten se jäi jumiin seinän ja Lunan väliin (Luna meni siis seisomaan eteen). Kun Lola kääntyi ympäri niin sitten Luna kävi päälle. Onneksi koirat olivat aivan minun edessäni, joten sain Lunasta heti kiinni ja ärähdettyä. Pienen kurinpalautuksen jälkeen, otimme saman tilanteen uudestaan eli Lola sai hypätä sänkyyn, missä Luna oli jo ennestään. Toisella kerralla se sujui hyvin, joten se tilanne jäi siihen, eikä kummallakaan ollut sen jälkeen ongelmia loppuaikana.

Kummallakaan koiralla ei ollut vaunuilun jälkeen punkkeja kertaakaan kiinni eikä turkissa matkustamassa. Eli tuntuu tuo Lunan Seresto-panta olevan oikeasti melko tehokas ajatellen, että neiti ui melkein poikkeuksetta päivittäin. Lolalla oli käytössä Exspotin liuos, mutta se nyt ei käynyt kuin kerran-pari uimassa ja muutaman kerran kahlaamassa.

Olen jo pitkään seurannut ainakin muutamien blogikirjottajien käyttävän koirillaan FitDogin tuotteita ja pohtinut niiden kokeilemista meilläkin. Lunalla nyt energiaa piisaa ja se palautuu suht nopeasti kovempienkin treenien jälkeen, mutta Lola on päinvastoin. Onhan Lolalla ikääkin kyllä enemmän, mutta esimerkiksi melko rennon näyttelypäivän jälkeen vanhempi neiti saattaa nukkua useamman tunnin ennen kuin jaksaa yrittää tehdä mitään muuta. Hieman mietin näiden tuotteiden kasvipohjaista sisältöä, että pystyykö koira oikeasti hyödyntämään sitä kuinka hyvin, mutta ei kai siitä mitään haittaakaan ole.

Päätin sitten ostaa kokeiluun tuon FitDog Recovery Potato –palautusjuoman. Tarjosin sitä kokeilumielessä koirille aina hieman pidemmän lenkin jälkeen ja Lunalle juoma maittoikin todella hyvin. Neiti oli itse asiassa juomassa koko kippoa tyhjäksi, ellen olisi puuttunut juomiseen. Lola puolestaan karttoi valkoista juotavaa alkuun, mutta kun pelkkää vettäkään ei tullut tarjolle, suostui vanhempikin neiti tyydyttämään janonsa palautusjuomalla.  Seuraavalla kerralla taisi Lolankin todeta, että en minä sitä myrkyttää yritä ja nesteytysjuoma maistui paljon paremmin. Myönnettävä on, että en nyt hirveästi huomannut eroa palautumisessa kummallakaan koiralla tuotteen käytön jälkeen. Luna on nuori ja pirteä ja olisi varmaan maratoninkin jälkeen valmis mihin tahansa, ja Lolalla taitaa olla tuo nukkuminen vaan jotenkin kuulua sen rauhalliseen luonteeseen. Pitää nyt jatkaa käyttöä ja katsoa huomaanko myöhempääkään mitään eroa.

Keskiviikkona Luna jäi äidin kanssa vaunulle, kun lähdimme systerin kanssa kotia. Heitimme matkalla Lolan kotiinsa. Kävimme systerin, iskän ja äitipuolen kanssa Lontoossa ja palasimme sunnuntaiyönä. Minä menin heti maanantaina aamuvuoroon töihin, jonne systeri heitti ja lähti siitä ajelemaan kohti Inkoota ja hakemaan Lunaa kotiin. Työpäivän päätteeksi oli vielä tokon korvaustunti. Oli kiva päästä taas tokoilemaan, kun kaksi edellistä tuntia jäi meiltä välistä. Ensimmäinen, kun en jaksanut lähteä sunnuntai-iltana Inkoosta ajamaan kohti Vantaata tunnille, ja toisen tunnin olimme Lontoossa.

Olimme ulkona, koska sisähallit oli tietenkin varattuna muille tunneille. Sinällään ihan hyvää vaihtelua, koska ulkona on aina eri häiriöt kuin mitä sisällä. Paikalla meitä ei ollut taaskaan kuin kolme, me, bordercollieuros ja mitteliuros. Yllätyin hieman kun tulimme kentälle, niin borderi joka yleensä on rähissyt kaikille, heiluttikin häntää kun tulimme. Se ei myöskään välittänyt Lunasta ollenkaan kun vaihdoimme paikkaa ja kävelimme melko lähekkäin, jolloin sen omistajakin totesi että se on näköjään tottunut Lunaan (ollaahan tässä vuosi kohta treenattu yhdessä). Tunnilla meillä oli sitten muutama eri piste, joissa kierreltiin. Aloitettiin Lunan kanssa ruudusta. Ensin tein 5-6 toistoa targetin kanssa, jonka jälkeen jätin targetin pois. Alkuun neiti oli lähdössä ihan jonnekin muualle, mutta uuden käskyn jälkeen se palasin oikealle tielle ja meni ruutuun. Kun Luna oli oikeassa kohdassa kehuin kunnolla. Tämä tosin aiheutti sen, että Lunahan tuli innoissaan minun luokse, mutta en siitä nyt välittänyt vaan sitten mentiin innosta hyppien takaisin ruutuun, missä neiti sai palkkansa. Kun saimme toisen onnistuneen ruudun, siirryimme toiseen pisteeseen.

Lunan taidokkaat pallonnappaustyylit

Toisella pisteellä treenattiin perusasentoa ja siinä sivuttaisliikettä. Eli koira sivulle, jonka jälkeen otettiin askel-kaksi sivulle ja koiran piti siirtää itsensä siinä mukana sivulle. Hetki kesti ennen kuin Luna tajusi, mitä siltä halusin. Tässä huomasi saman ongelman kuin kokeissa, kun neiti tuli sivulle ja teki siinä siirtymisen, se ”hyppäsi”. Eli myös tämä sivuttaisliike tehtiin hypäten. Kun tiesin Lunan tajuavan kunnolla mitä haluttiin, aloin yksinkertaisesti tekemään niin, että en palkannut näistä hyppysiirtymistä vaan siirryin heti uudestaan toisen askeleen sivulle. Kyllä sieltä alkoi tulla ihan nättejäkin siirtymisiä, vielä kun muistin pitää herkut oikeassa kädessä.

Seuraavassa pisteessä oli sitten liikkeestä maahanmeno. Tässä en oikein tiedä mikä Lunalla oikein oli kun se ei halunnut mennä maahan. Oliko asfaltti huono pohja maahanmenolle, koska neiti yleensä jäi seisomaan tai yllättävää kyllä, istumaan. Jouduin ottamaan kasan toistoja, kunnes Luna alkoi mennä toisesta käskystä maahan. Siirryin lopulta istu-maahan vaihtoihin, jotta sain neidin ylipäätään menemään maahan. Kun nämä sujuivat otin vielä pari liikkeestä maahanmenoa ja tällä kertaa ne onnistuivat, vaikka ei niin nopeasti kuin yleensä.

Viimeinen piste oli paikkamakuu. Alkuun Luna pysyi paikallaan makaamassa todella hyvin, mutta muutaman palkkauskerran jälkeen se päättikin että tämä oli tässä ja lähti perään minun kävellessä poispäin. Otin vielä muutaman lyhyen onnistuneen paikkamakuun ennen lopettamista.

Loppuun otimme kaksi ryhmäpaikkamakuuta. Lunan oli ensin tarkoitus olla keskellä, mutta borderin omistaja sanoi haluavansa lisää haastetta paikkikseen, jolloin Luna siirtyi reunaan ja urokset olivat vierekkäin (mitteli keskellä). Paikkamakuu alkoi ihan hyvin, tosin hetken kerkesin säikähtää neidin olevan taas nousemassa, kun se heilutteli toista takajalkaansa, mutta Luna vain siirtyikin toiselle lonkalle ja jatkoi paikalla oloa. Sitten kävikin jotain mihin itse en ollut varautunut, borderi nimittäin ponkaisi paikaltaan äristen mittelin luokse. Mittelin omistaja onneksi oli aivan koiransa vieressä, joten se sai vedettyä pienemmän uroksen sivuun ja borderin hampaat vain haukkasivat ilmaa mittelin korvanjuuresta. Bordercollie oli pitkässä liinassa, mutta sen omistaja oli sen verran kaukana, että koiralla oli niin paljon hihnaa itsellään, että se päästi aivan mittelin viereen, vaikka sen omistaja yritti kerätä liinaa mahdollisimman nopeasti lyhyemmälle. Kenellekkään ei onneksi sattunut mitään ja vaikka siinä nousi hetkellisesti hirveä meteli kun urokset ärisi keskenään ja bordercollien omistaja karjui koiralleen, Luna pysyi paikallaan.

Neiti kyllä katsoi silmät pyöreänä vieressä tapahtuvaa rähinää ja korvat oli niin ylhäällä kuin cockerilla vain voi, mutta heti kun Luna vilkaisi minua kävin sitä palkkaamassa runsaasti.  Jatkoimme paikkamakuuta vielä hetkenaikaa, jolloin Luna ja borderi pysyivät nätisti paikallaan, mutta mittelillä oli kierrokset noussut välikohtauksesta niin paljon, että se ei meinannut enää pysyä makuulla. Borderi ei tässä vaiheessa enää edes vilkaissut vieressä olevaa nuorempaa urosta. Liikkeen päätteeksi hieman puitiin tilannetta. Se oli kuulemma lähtenyt siitä, että mitteli oli koko paikkamakuun ajan tuijottanut borderiurosta ja kun tämä pienempiuros pomppasi pystyyn, tuli borderin mitta täyteen ja se hyppäsi päälle. Sinällään hyvä että tämä tapahtui harjoituksissa eikä sitten kokeessa, ensinnäkin nyt siihen pystyi kunnolla puuttumaan toisekseen, jos koirat olisi ollut vapaana ja omistajat kaukana, olisi voinut tulla paljon pahempaa jälkeä. Jos tämä olisi kokeessa tapahtunut, borderi olisi varmasti saanut 3 kuukauden kisakiellon ja riippuen kuinka tarkasti tuomari olisi seurannut, kisakielto olisi tullut mittelillekin, koska se ärsytti tuijottamisellaan toista (ja olisi voinut mennä häiritsemään enemmän jos olisi kerennyt).

Siirryimme sitten vielä tekemään toisen paikkamakuun koirakoulualueen parkkipaikan reunalle. Ajatuksena oli saada kunnolla häiriötä, kun tunneille menevät ja sieltä poistuvat koirat kulkivat ohi. Järjestys oli melkein sama, Luna oli taas reunalla, mutta nyt borderi oli puolestaan keskellä. Paikkamakuu lähti jälleen ihan hyvin. Luna seuraili kyllä ohikulkevia koiria, mutta pysyi nätisti paikallaan. Nätti paikkamakuu kesti ehkä 40 sekuntia, kunnes metsästä tuli esiin kaksi kuonokopallista valkoista paimenkoiraa, jotka aloittivat rähisemisen meidät nähdessään. No, borderiuros tietysti vastasi tähän rähinään ja hyppäsi taas pystyyn. Sen omistaja oli tällä kertaa lähempänä ja kerkesi ottamaan koiransa lyhyempään hihnaan heti. Luna tosin tässä vaiheessa totesi että hänelle riittää nämä rähinät ja väisti häntä koipienvälissä siirtyen muutaman metrin sivulle. Minä kävin hakemassa neidin ja hieman leikittäen palautin sen paikalleen, tein myös muutaman helpot istu-maahan vaihdot palkaten runsaasti, jotta saisin sen unohtamaan äskeisen rähinän ja sainkin sen taas suostumaan paikkamakuuseen. Jäin itsekin nyt hieman lähemmäksi ja kävin palkkaamassa tiuhemmin, näin varmistaen Lunan maassa pysymisen. Saimme liikkeen suht kunnialla päätökseen.

Tämä tunti oli viimeinen tältä kaudelta, ensi kaudella tokoryhmä onkin jaettu kahtia. On aivan aloittelijat ja kisaamaan tähtäävät/kisaavat ryhmä. Tällä hetkellä tosin jälkimmäiseen ryhmään ei ole ilmoittautunut kuin me ja tämä bordercollie uros. Toivottavasti kesän aikana tulisi edes se 1-2 koirakkoa lisää, ettei ryhmää vain peruta.

Pitää nyt yrittää etsiä jostain jotain kurssia heinäkuulle, ettei se mene täysin lomailuksi (vaikka töissä olenkin). 

Sitten loppuun kuvapläjäys

Lola ottaa rennosti

Siitä löytyi jokin mukava haju

Kerrossänkyläiset

Luna yritti piilottaa palloa kuoppaan

Kilpparin pyyhe oli se paras makuupaikka

Tämmönen makoili meidän vaunun takana, ei oltu varmoja oliko peura kyseessä ennen kuin yritin salamalla ottaa kuvaa. :D

"Nää ei taida ihan vielä olla kypsiä..."

Kauppaan lähdössä

Kaupan terassilla odottelua

Nomnomnom

"Se laitto jotain mun nenän päälle..."

Lolakin erehtyi juoksemaan pallon perässä

"Ai miten niin on huuli huonosti?"

Maggaraa

Mettekin pääsi ulkoilemaan

Luna kotona Lontoon tuliaisen kanssa

Vapaapäivän tokoilut

Kevät tulee ja kilpparikin sen huomaa.
Mette jäi lämmittelemään aurinkoon.

Ai että kevät on ihanaa aikaa. Ilma alkaa olla sen verran lämmin, että ulos pääsee ilman hirveää vaatetusta. Tänään ei tarvinnut enää ulkotakkiakaan ollenkaan, kun oli hieman lämpimämpi college-takki päällä. Lumet sulavat todella nopeaan, ja meidän tavanomainen treenikenttä alkaa olla vihdoin lumeton. Ainoa huono puoli tässä vaiheessa vuotta on se, että ne lumet sulaessaan jättävät kaiken märäksi ja kuraiseksi. Luna sitten puolipitkän turkkinsa kanssa vaatii pesun melkein jokaisen ulkona käynnin jälkeen. Voisi sillä kurapukuakin pitää, mutta se puolestaan takuttaa turkkia, itse ainakin koen helpommaksi käyttää 5 minuuttia turkin huuhteluun kuin 20 minuuttia takkujen selvittelyyn.

Torstaina olin vapaalla, joten pääsin Lunan kanssa hieman treenaamaan pihalle. Kävin aamulla vetämässä lyhyet treenit. Treenit jäivät suunniteltua lyhyemmäksi, kun unohdin ottaa sekä esteen että kameran mukaan. Tarkoitus oli siis kuvata meidän koeliikkeet.

Iltapäivällä sitten menimme uudestaan ja tällä kertaa muistin ottaa kaiken tarpeellisen mukaan. Kentälle päästyäni naureskelin, kun kentän lumimäärä oli sulanut puoleen aamuun verrattuna. Tällä kertaa häiriötäkin oli enemmän, 15 metrin päässä meidän treenipaikasta pojat pelasivat jalkapalloa kovalla metelillä ja jalankulkijoita oli liikkeellä useampia.

Aloitettiin seuruulla, mikä minusta meni ihan mukavasti. Palkkasin vaihtelevin väliajoin (pari kertaa tippu nami maahan mikä hieman keskeytti kulkemista). Valitettavasti videossa katoan pariin otteeseen kuvasta pois, en oikein osannut hahmottaa aluetta mitä kamera kuvaa.

Sitten otettiin kaukokäskyt. Näissäkään ei ollut pahemmin ongelmaa, ainut että Luna jäi katselemaan istumaan nousun jälkeen sivulle, mutta meni kumminkin käskystä maahan.

Seuruusta maahanmenossakaan ei minusta ollut isompaa ongelmaa. Jälleen Luna vilkuili hieman sivulle, minkä takia minä sitten vilkuilin samaan suuntaan varmistaen, ettei sieltä mitään koiraa ole tulossa kohti tai vastaavaa.

Sitten luoksetulo. Jälleen Luna katseli muualle. Minä sanoin käskyn ja kun Luna ei reagoinut heti, kerkesin jo ajattelemaan että nyt se meni ihan kuuroille korville. Mutta ei, sekunti-puolitoista neidillä meni tajuta, että käsky tuli jo ja sitten se lähti juoksemaan luokse.

Seuraavana estehyppy. Ei tässäkään ongelmaa. Olen nyt yrittänyt ottaa aina kun vaan muistan tuon esteen mukaan, koska neiti teki pitkään meidän ensimmäisten kokeiden jälkeenkin sitä, että se kiersi esteen. Eli treenasin muutamia tokoliikkeitä, jonka jälkeen menin esteelle ja tyttö kiersikin sen. Otin hypyn niin monta kertaa uudestaan, että Luna sen hyppäsi ilman mitään ylimääräisiä vihjeitä. Tätä meillä oli varmaan 3 tai 4 eri treenikerralla, ennen kuin se hiffasi, että se este pitää oikeasti hypätä.

Kapulanpito muuten hyvä, mutta jälleen kerran neiti vilkuilee ympärilleen.

Paikkamakuussa minä katoan taas kamerasta, mutta koiraahan te haluatte kumminkin seurata. :D Neiti maatessaan seuraa välillä minua ja välillä jalkapalloa pelaavia poikia, mutta ei vaikuta mitenkään rauhattomalta ja pysyy nätisti paikallaan.

Seuruussa palkkasin kesken liikkeen, mutta muissa palkan sai tietysti vasta liikkeen lopussa.

Ajattelin videoida vielä meidän toisen yrityksen, mutta se sitten muuttuikin haasteellisemmaksi, kun kentälle hyppäsi nainen saksenpaimenkoiran ja lyhytkarvaisen collien kanssa. Siinä sitten meni omat pasmat sekaisin, kun tiesin että ne koirat eivät välitä muista pahemmin ollenkaan ja mielessä kävi jos Luna päättäisi mennä haukkumaan heidät. Seuruutin Lunaa ensin heistä poispäin, mutta kentän loputtua en voinut kuin kääntyä niin, että neitikin näki vieraat koirat. No, tytöllähän nousi niskakarvat pystyyn ja murinaa kuului kurkusta. Otin pannasta varuiksi kiinni ja mietin että odotanko että he lähtevät vai jatkanko treeniä. Sain kumminkin Lunan huomion herkuilla hyvin, joten päätin jatkaa seuruuttamista. Tosin olin sen verta varovainen, että joka kerta kun neiti edes katsoi heitä päin, kutsuin sitä heti nimeltä ja palkkasin kunnolla, kun se kiinnitti huomion takaisin minuun.

Tämä rouva jäi koirineen sitten siihen kentän reunalle seuraamaan. Luna kumminkin kuunteli minua sen verran, että uskalsin tehdä liikkeet loppuun, vaikka tuon kontakti ei nyt ollut niin hyvä. 

Kaukokäskyissä jouduin käskemään istumaan kahdesti. Kun olin saanut kaikki liikkeet käytyä palasin meidän tavaroiden luokse ja laitoin Lunan remmiin. 

Tässä vaiheessa alkoi tämä rouva juttelemaan, että eikös tuo ole spanieli. Olin että joo on, cockerspanieli. Meillä oli etäisyyttä kumminkin sen verran, että vaikka puhuimme kovalla äänellä, peitti poikien huudot siinä vieressä meidän puheet hyvin. Siinä se rouva alkoi sitten kaivaa reppuaan ja kaivoin esiin Gummeruksen Cockerspanieli-kirjan ja kysyi että haluanko minä sen. Tässä vaiheessa minä olin ihan silmät pyöreenä ja kysymysmerkkinä. Käskin Lunan istumaan meidän tavaroiden luokse ja itse kävelin lähemmäs naista, jotta meidän ei tarvinnut keskustella huutamalla. En viitsinyt tyttöä ottaa siihen mukaan, kun en ollut varma miten vieraat koirat reagoisivat. Olin tosissaan kuullut puistotutulta, että toinen näistä koirista olisi joskus käynyt toisen koiran kimppuun (juoksevat usein vapaina) ja colliella oli kuonokoppa käytössä. Kuonokoppa tosin saattoi olla myös ihan estämässä ettei koira syö kaikkea löytämäänsä, mutta siitä huolimatta koin paremmaksi jättää Lunan kauemmaksi.

Nainen sanoi että hän on nähnyt meidän treenaavan usein ja tosissaan antoi sen kirjan jos vain suostuin sen ottamaan. Minä olin siinä että mikä ettei, voinhan minä sen ottaa jos hän ei sitä tarvinnut. (Mielessä kävi että kauankohan se on kantanut sitä repussaan, jos hänellä on ollut mielessä sitä minulle tarjota jo aikaisemminkin… tuskin kukaan muuten vaan kantelee kirjoja lenkillä mukana.)

Siinä sitten hetki keskusteltiin treenaamisesta ja kisaamisesta. Hän ei ollut varma häiritsivätkö he siihen jäädessään, mutta minä totesin että häiriötreeni on aina hyvästä. Hänellä collie oli myös ollut kisakoira tokossa, tosin nyt jo eläkkeelle jäänyt.  Hän myös kyseli onko Luna minun ensimmäinen koulutettava koira, johon olin että joo, ensimmäinen ihan oma ja ensimmäinen jolla kisataan. Rouva siinä nyökkäili ja totesi että ainakin hänen silmään meidän treenit näytti ihan hyvältä. Ei me sitten varmaan ihan surkeita olla, kun tämä rouva vielä näki meidän huonomman kierroksen. :D Pitäisi nyt saada vaan katsottua uudet kokeet ja lähteä uudestaan yrittämään.

Hetki vielä keskusteltiin, kunnes he jatkoivat matkaa. Luna oli nätisti odottanut koko ajan meidän tavaroiden luona, vaikka hihnaa ei ollut edes sidottu mihinkään.

Kapulanpitoa

Mentiin siinä vielä palkkioksi käymään koirapuistossa, jossa olikin 8 kuukauden ikäinen chihuahua. Hieman mietin, että mitäköhän tästäkin tulee, kun kaikki neidin tuntemat chihut ovat raivoisia räksyttäjiä. Luna meni heti tekemään tuttavuutta ja tämäkin pikkutyttöchihu aloitti hirveän haukunnan. Siinä meidän neiti vain tuijotti ensin räksyttävää koiraa, sitten yritti saada sitä hieman leikkimään, ja kun se ei onnistunut, kääntyi ja lähti sivummalle syömään keppiä. Tässä näkee taas kuinka erilailla koira käyttäytyy vapaana kuin remmissä, koska hihnassa ollessaan Luna yleensä vastaa chihujen räksytykseen.

Minä sitten siinä tein tuttavuutta tämän chihun kanssa, joka oli käytökseltään kuin Lunan kopio. Se oli arka, joten se haukkui. Jos sitä sattui katsomaan, se peruutti ja haukkui. Minä sitten menin kyykkyyn ja juttelin omistajien kanssa (minä arvaisin että siinä oli sisko ja veli, mutta en nyt mene takuuseen) ja yritin olla katsomatta chihua. Chihulla oli hieman ongelmia, kun se ei tiennyt pitikö sen vahtia Lunaa vai minua, joten se pyöri siinä meidän molempien ympärillä haukkuen.

Luvan kanssa tarjosin chihulle nameja, jonka jälkeen se sitten olikin valmis tekemään paremmin tuttavuutta. Yllättäen kyllä, Luna ei välittänyt pätkääkään, että minä syötin sen nameja vieraalle koiralle. Välillä jos se, että yritän silittää toista koiraa lenkillä, aiheuttaa murinareaktion. Nyt Luna vaan vilkaisi meitä ja jatkoi keppinsä tuhoamista.

Siinä juteltiin sitten omistajien kanssa samalla kun tein tuttavuutta pikkusen kanssa. Jossain vaiheessa Lunakin tuli sitten katsomaan, saisiko hänkin nameja, mutta chihu päätti että namit oli hänen. Luna kun tuli lähelle alkoi pikkunen ärhentelemään kunnolla ja neiti hölmönä työnsi vielä kuonoaan lähemmäs, jolloin chihu yritti napata sitä kuonosta kiinni. Täytyy myöntää että pari sekuntia olin kauhuissani, että vastaakohan Luna samalla mitalla (se kun yleensä on se dominoiva osapuoli) ja olin jo valmiina menemään väliin, mutta pian kauhuntunne vaihtui ylpeyteen, kun tyttö katsoi chihua silmät pyöreenä ja siirtyi kauemmaksi. Tässä vaiheessa minä kehuin Lunaa kunnolla ja tyttö siitä sitten innostuikin, niin että alkoi hieman härnäämään chihua. Ja tällä tarkoitan että se tahalteen tuli lähelle ja just kun chihu ärähti, se pinkaisikin tuhatta sataa ohi, veti kierroksen ja tuli uudestaan. Kun se tarpeeksi monta kertaa tätä teki, sai se lopulta chihun peräänsä juoksemaan. :D  Chihu tosin oli sen verran hienohelma, että se lopetti juoksemisen heti kun lätäkkö tuli eteen.

Luna sai siinä sentään hieman purettua energiaa, minkä jälkeen lähettiin kotiin ja kohti suihkua.

Tähän loppuun vielä Lunan lempihomma, kilpparin etsiminen. Älkää välittäkö kuivuvista vaatteista tai vallitsevasta sekasorrosta.

Kiltit koirat saa jouluna lahjoja, mutta omatoimiset löytää paketit jo aikasemmin

Joulu tuli ja meni. Jouluaatto alkoi ensin työvuorolla, mistä sitten siirryttiin hautausmaan kautta iskälle. Täytyy sanoa että siinä on omat etunsa ja haittansa että vanhemmat ovat eronneet, etuna nyt tietenkin se että lahjoja saa hieman enemmän (sekä me että Luna), mutta haittana se, että pitää aatto jakaa kahteen eri paikkaan. Yleensä olemme olleet iskällä aattoa edeltävänä päivänä, koska iskä ja äitipuoli ovat yleensä lähteneet ulkomaille aatoksi. Tällä kertaa he lähtivät vasta joulupäivänä.

 Ensin syötiin (Luna esipesi varmaan kaikki lautaset ja kulhot) ja kahviteltiin, jonka jälkeen siirryttiin sohvalle paketteja avaamaan.

Luna harjoitteli jo paria päivää ennen pakettien avausta

Luna oli harjoitellut pakettien avaamista jo muutamaan otteeseen. Ensin systeri oli unohtanut paketoimansa paketit matalalle, ja neiti käytti tilanteen hyödyksi ja kun silmä vältti oli pari pakettia revitty. Seuraavana päivänä minä unohdin että tädin antamat lahjakassit oli eteisessä ja kun lähdin töihin, oli Luna jälleen repinyt muutaman paketin (omansa, Lolan ja systerin) auki. Systeri lähetti viestillä kuvan syödystä dentastix-pussista ja minä jo kerkesin säikähtää että neiti on syönyt pari pussia dentastixejä (meillä yleensä pussissa 7kpl medium kokoista), mutta onneksi niitä olikin mennyt vain yksi pussillinen ja siinäkään ei ollut kuin 3kpl minikokoisia herkkutikkuja.

Sitten vielä aattoaamuna neiti kerkesi repimään yhden paketin, kun systeri oli nostanut meidän lahjasäkin parvekkeelta sisälle yöksi. Äiti bongasi koiran pussin luota aamulla, missä se oli onnistunut jo repimään yhden Lolan lahjoista. Systeri joutui uudelleen paketoimaan aika monta kertaa pakettinsa.

Mitä sä siellä nurkassa teet?

Mitäs täältä löytyykään?

En nyt muistanut ottaa kuvaa paketeista mitä Luna sai iskältä ja äitipuolelta, mutta aikalailla ne sisälsivät ison kasan herkkuja ja erinäisiä luita. Niin ja sai se pienen vinkuvan kumikanankin. :D Siinä vielä hetki oleskeltiin, kunnes pakattiin auto ja siirryttiin loppuillaksi tädin luokse, minne äiti oli jo mennyt mummin kanssa edeltä.

Hetken aikaa kerkesimme asettumaan, kun alkoi lahjojen avaus part 2. Luna oli jo hieman väsynyt, joten neiti ei hirveällä raivolla käynyt pakettien kimppuun, mutta jaksoi kyllä pienellä houkutuksella avata kaikki pakettinsa itse. Paketista paljastui leluja (pehmopossuja, orava, robottipallo) sekä herkkuja (dentastixeja, keksejä ja joitain muita).

 

Lola sai taas vain herkkuja, koska vanhempi neiti ei enää oikeastaan leiki leluilla (poikkeuksena aktivointilelut, herkkujen eteen se tekee melkein mitä vain). Paketeista löytyi Bucadogin purupaloja (minulta, jos ne hieman edesauttaisivat tuon hammashoidossa), dentastixeja (Salon tädiltä), kanakääreisiä puruluutikkuja (systeriltä) sekä keksejä. Lola ei ole koskaan ymmärtänyt pakettien päälle, joten se ei niitä edes yrittänyt itse avata. 

Miten saiko muiden koiruudet paljon paketteja?

Lola ei ollut ihan samalla tavalla innoissaan :D

Innoistusta ei ollut edes vaikka paketit avattiin hänelle.

Myös meidän kilppari sai joululahjoja. Kuvassa näkyvä mökki ja puiset portaat tuli paketista.
Mette sai myös kuivattua rucolaa ruokakippoonsa.

Mökissä käytiin kääntymässä.