Näytetään tekstit, joissa on tunniste lumi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lumi. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Suojalumi + cockeri = iso lumipallo

Minä en ole koskaan ollut talvi-ihmisiä, mutta täytyy myöntää että Lunan tulon jälkeen on parin asteen pakkanen ollut kivempi vaihtoehto kuin suojakeli. Ilman ulkovaatteita lumi paakkuuntuu heti Lunan karvoihin ja lopputulos on iso kävelevä lumipallo ja jos tytölle laittaa haalarin päälle ei paakkuja ole niin paljoa, mutta takkuja taas löytyy. Tosin niin lumipaakutkin laittaa tuon karvan takkuun.
Sitten kun niitä takkuja yrittää harjata auki, tuntuu ne ennemin irtoavan kuin aukeavan ja Lunasta lähtee todella paljon karvaa.

Lunaa itseään lumi ei tunnu haittaavan, vaan pikemminkin tyttö on metsässä aina adhd. Varsinkin jos sille heittää lumipalloja. :)


lauantai 17. tammikuuta 2015

Murkkuikä

Murkkuikä on tainnut nyt iskeä meidän neidille ainakin osittain. Mentiin käymään asuntovaunulla tarkoituksena tehdä lumityöt, mutta ei siellä sitten mitään lunta ollutkaan. Siinä sitten odotellessa että naapurit palaavat kaupasta, lähdettiin systerin ja Lunan kanssa metsään. Heti lenkin alusta asti Luna oli jotenkin todella innokas ja juoksu hajujen perässä, pitäen kyllä meitä silmällä. No siinä kävellessä tein muutaman kutsuharjoituksen ja ihmettelin että kun tyttö ei tullutkaan heti ensimmäisestä kutstusta kuten normaalisti, vaan hyvä jos reagoi mitenkään kutsuun. Joka kerta joutui kutsumaan useamman kerran että Luna tuli vierelle. Pari kertaa tyttö juoksi jopa niin pitkälle että ei ollut enää meidän näköpiirissä, tuttuun tapaan me pysähdyimme ja jäimme odottamaan että Luna huomaa meidän jääneen jälkeen ja palaa. Ensimmäisellä kerralla meni paljon normaalia kauemmin että Luna palasi ja toisella kerralla kun koira katosi, se ei enää palannutkaan.

Molemmat meistä kutsui Lunaa minkä kerkesi ja välillä hiljennyttiin kuuntelemaan kuuluuko mistään rapinaa että koira olisi palaamassa. Lunta oli maassa sen verran että näimme tassunjälkien menevän meidän normaalilta polulta pois ja lähdimme niitä seuraamaan Lunaa huudelleen. Onneksi meidän ei tarvinnut kuin parikytä metriä edetä kun kuului hirveä rapina ja Luna tuli juosten meitä vastaan. Molemmat kehuimme tyttöä hyvästä paluusta ja laitoin sen hihnaan ja lähdimme metsästä pois. Kumpikaan ei halunnut kokea samaa heti uudestaan. Luna ei ollut kateissa kuin korkeintaan 5 minuuttia, mutta siinä kerkesi jo kauhukuvat pyöriä mielessä kuinka se ei koskaan palaa vaan eksyy metsään ja sydän hakkasi rinnassa tuhatta ja sataa.

Päästyämme takaisin huomasi Luna leikkikentällä lumen alla menevät metsähiirenpolut ja haisteli niitä innokkaasti. Sitten minä huomasin lumen alla liikkuvan hiiren varjon ja yritin osoittaa sitä Lunalle joka jäljesti hiirtä ihan väärältä polulta. Siinä sitten tulikin kunnon sekasorto kun hiiri juoksi poluillaan Lunan alla ja Luna yritti pysyä jyrsijän perässä. Jotenkin ihmeen kaupalla Luna kyllä sai hiiren kiinni (en olisi koskaan sitä arvannut) ja joko hiiri onnistui irrottautumaan tai luna totteli kun me systerin kanssa karjastiin irti, mutta lopulta hiiri pääsi karkuun puun juurien alle.

Keväiset säät herätti kärpäsen - ja Lunan metsästysvietin.

Harjottelin vanhasta paidasta naruleluntekoa. Ei se nyt ihan suora ole, mutta
onneksi Luna ei siitä niin välitä. :D

Vaunulla leikittiin lumihangessa.


Vaunulta kotiin matkatessa tuli sitten uni.

lauantai 22. marraskuuta 2014

Lumi tuli

Lunta satoi eilen ja Lunasta tuli kyllä ADHD. Ei se ennenkään ole ollut täydellinen hihnassakävelijä, mutta tällä hetkellä tyttö ei kyllä kävele hetkeekään suoraan. Kuono pitää päästä työntämään jokaiseen lumihankeen ja jokainen lumikokkare pitäisi saada ottaa mukaan. Lopputuloksena on lenkin jälkeen lumipalloilla koristeltu cockeri, kun lumi takertuu koristekarvoihin. Mutta eipä se Lunan menoa haittaa..

Käytiin myös aamulla metsälenkillä ja pikkasen oli maisema muuttunut sitten keskiviikon. Vaihteeksei metsästä löytyi kaveri, noin vuoden ikäinen uroskulttis. Tuli todettua se mikä tiesinkin, Luna tulee nätisti luokse niin kauan kun sillä ei ole toista koiraa näkyvissä. Ei se sentään onneks rynnännyt leikkimään heti vaan jäi metrin päähän kun toinen oli hihnassa kiinni ja hieman jäi mua vilkuilemaan kun sitä kutsuin, mutta ei kyllä takaisin tullut niinkuin olisi pitänyt. Eli lisää treenausta vain.