Murkkuikä

Murkkuikä on tainnut nyt iskeä meidän neidille ainakin osittain. Mentiin käymään asuntovaunulla tarkoituksena tehdä lumityöt, mutta ei siellä sitten mitään lunta ollutkaan. Siinä sitten odotellessa että naapurit palaavat kaupasta, lähdettiin systerin ja Lunan kanssa metsään. Heti lenkin alusta asti Luna oli jotenkin todella innokas ja juoksu hajujen perässä, pitäen kyllä meitä silmällä. No siinä kävellessä tein muutaman kutsuharjoituksen ja ihmettelin että kun tyttö ei tullutkaan heti ensimmäisestä kutstusta kuten normaalisti, vaan hyvä jos reagoi mitenkään kutsuun. Joka kerta joutui kutsumaan useamman kerran että Luna tuli vierelle. Pari kertaa tyttö juoksi jopa niin pitkälle että ei ollut enää meidän näköpiirissä, tuttuun tapaan me pysähdyimme ja jäimme odottamaan että Luna huomaa meidän jääneen jälkeen ja palaa. Ensimmäisellä kerralla meni paljon normaalia kauemmin että Luna palasi ja toisella kerralla kun koira katosi, se ei enää palannutkaan.

Molemmat meistä kutsui Lunaa minkä kerkesi ja välillä hiljennyttiin kuuntelemaan kuuluuko mistään rapinaa että koira olisi palaamassa. Lunta oli maassa sen verran että näimme tassunjälkien menevän meidän normaalilta polulta pois ja lähdimme niitä seuraamaan Lunaa huudelleen. Onneksi meidän ei tarvinnut kuin parikytä metriä edetä kun kuului hirveä rapina ja Luna tuli juosten meitä vastaan. Molemmat kehuimme tyttöä hyvästä paluusta ja laitoin sen hihnaan ja lähdimme metsästä pois. Kumpikaan ei halunnut kokea samaa heti uudestaan. Luna ei ollut kateissa kuin korkeintaan 5 minuuttia, mutta siinä kerkesi jo kauhukuvat pyöriä mielessä kuinka se ei koskaan palaa vaan eksyy metsään ja sydän hakkasi rinnassa tuhatta ja sataa.

Päästyämme takaisin huomasi Luna leikkikentällä lumen alla menevät metsähiirenpolut ja haisteli niitä innokkaasti. Sitten minä huomasin lumen alla liikkuvan hiiren varjon ja yritin osoittaa sitä Lunalle joka jäljesti hiirtä ihan väärältä polulta. Siinä sitten tulikin kunnon sekasorto kun hiiri juoksi poluillaan Lunan alla ja Luna yritti pysyä jyrsijän perässä. Jotenkin ihmeen kaupalla Luna kyllä sai hiiren kiinni (en olisi koskaan sitä arvannut) ja joko hiiri onnistui irrottautumaan tai luna totteli kun me systerin kanssa karjastiin irti, mutta lopulta hiiri pääsi karkuun puun juurien alle.

Keväiset säät herätti kärpäsen - ja Lunan metsästysvietin.

Harjottelin vanhasta paidasta naruleluntekoa. Ei se nyt ihan suora ole, mutta
onneksi Luna ei siitä niin välitä. :D

Vaunulla leikittiin lumihangessa.

Vaunulta kotiin matkatessa tuli sitten uni.