Näytetään tekstit, joissa on tunniste sydänultra. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sydänultra. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 14. maaliskuuta 2021

Sydämen uusintaultra

Kun ei ole muutakaan tekemistä, niin käydään nyt sitten tarkastuksissa.

Lunalla todettiin sivuääni sydämessä vatsataudin yhteydessä 2018, jolloin todettiin että se todennäköisesti johtuu suolistotulehduksesta. Siitä vuosi eteenpäin, sivuääni kuului edelleen. Joten lähetin systerin sitten Lunan kanssa sydänultraan, koska kuukauden ainoa vapaa aika oli keskellä omaa työpäivää.

Tällöin neidillä todettiin pieni aorttaläppävuoto. Lääkärin mukaan vuoto ei häiritsisi mitenkään, mutta jos oli jalostussuunnitelmia, suositeltiin uusintatutkimusta noin vuoden päästä. No, Lunallahan ei ole edelleenkään niitä jalostussuunnitelmia, joten se siitä.

Viime vuoden lopulla Luna käytettiin sydämen auskultaatiossa, jossa sivuäänen ”voimakkuudeksi” todettiin 2. Nämä sivuäänen numerot tuppaavat muuttumaan hieman kuuntelevan lääkärin mukaan, tottuneempi lääkäri kuulee äänen nopeammin ja helpommin, kun taas ei niin rutinoitunut saattaa joutua etsimään ääntä. Mutta hieman alkoi mietityttämään, kun viime vuonna Lunaa tuli juoksutettua lääkärillä useaan otteeseen ja parikin lääkäriä joutui ääntä etsiskelemään, olin olettanut sivuäänen asteeksi korkeintaan sen ykkösen.

Ultran jälkeen lähdettiin kohti Inkoota ja vaunua.

Tähän syssyyn tuli vielä cockereiden fb-ryhmässä esille useampia sydänsairaita tapauksia lyhyen ajan sisään. Joten juttelin sitten joulukuussa Lunan Cartrophen-pistoksia uusiessa sydämeen erikoistuvan lääkärin kanssa, että kannattaako meidän lähteä uudelleen ultraan. Hän oli silloin sitä mieltä, että voi hyvin olla että Lunan tilanne ei siitä etene koskaan mihinkään, mutta olisi se uusintaultra ehkä järkevä parin vuoden päästä edellisestä ultrauksesta.

No, koska edellinen ultraus oli 2019 helmikuussa olisi seuraava ajankohtainen 2021.

Sopivasti bongasin joukkotarkastusryhmästä Kellokoskella olevan tarkin, jossa oli kaksi ultrausaikaa vapaana. Ja mikä parasta, hinta oli oikeasti halpa, 175€. Ja lääkärinä oli vielä cockeriryhmässä usein kehuttu Anders Eriksson.

Joten 13.3. lauantaina ajeltiin Lunan kanssa sitten Kellokoskelle. Koronarajoitteiden takia en päässyt neidin kanssa sisälle, joten odottelin sitten siinä ulkopuolella.

Noin puolentunnin päästä Luna palautettiin ja hoitaja kertoi tulokset. Pieni mitätön sivuääni löytyi, mikä ei vaikuttaisi mihinkään. Totesinkin siinä, että se oli jo tiedossa. Tulimme pikemminkin tarkistamaan tilanteen, ettei se ole huonontunut. 

Eli aika varmasti Lunan sydänongelma on sellainen ei etenevä versio, mutta niinhän sanottiin Lunan silmistäkin ja se kumminkin eteni. Tietysti olisi ollut kiva, että olisin voinut keskustella lääkärin kanssa ”löydöksestä”, mutta vallitsevan tilanteen takia se nyt ei ollut mahdollista, joten pitää keskustella sitten tuon oman eläinlääkäriaseman lääkärin kanssa seuraavalla kerralla, kun siellä asioi.

Hetken päästä ilmestyi koiranettiin tulokset ja siellä oli ”diagnoosina” kammioväliseinämäreikä.

Hieman tätä kummastelin, kun lueskelin asiasta enemmän. Joka paikassa todetaan, että tässä tapauksessa sivuääni kuullaan jo pennulla. Luna oli neljä vuotta ennen kuin sivuääni alkoi kuulumaan. Ja jos pentuna ei oireile, on ennuste siinä mielessä hyvä, että koira lähes aina elää normaalin elämän. Toisekseen, tämä nyt kumminkin mielestäni on hieman eri asia kuin pari vuotta takaperin diagnosoitu aorttaläpän vuoto.

Mutta pääasia on, että vika on sellainen ettei se tule Lunan elämää mitenkään häiritsemään.


EDIT 16.3.21. Laitoin viestiä vielä ultranneelle eläinlääkärille ja hänen vastaus oli, että nämä lievät muutokset eivät pakosti tule esiin kuin uusimmilla laitteilla ja lääkärin kokemuksella on tietysti osansa. Aorttaläppävuodossa ei kuulemma tule kuultavaa sivuääntä. (Tässä vaiheessa vähän naurahdin, kun syksyn auskultaation tehnyt lääkäri oli todennut systerin sanoessa läppävuodosta, että "kuulostaa ihan siltä" :'D ) Mutta lääkäri laittoi kuvan, missä väliseinämäreikä näkyi, joten uskottakoon häntä.

perjantai 1. maaliskuuta 2019

Sydänultra

Kirjoitin blogiin vajaa vuosi sitten keväällä Lunan suolistotulehduksesta. Tällöin eläinlääkäri totesi pienen sivuäänen neidin sydämestä, mutta totesi että rajut vatsataudit saattaa sen osalle koirista aiheuttaa. Koska 12.3.18 kävimme rokotuksilla ja sivuääntä ei ollut, 29.3.18 sitten olimme tämän vatsataudin takia ja sivuääni löytyi. Ellei se sitten yllättäen itsekseen kehittynyt tuon kahden viikon aikana, voidaan melko varmasti sanoa vatsataudin olleen osasyy sivuääneen.

Mutta nyt kun helmikuun 21. päivä kävimme uusimassa kennelyskärokotteen, niin pieni sivuääni kuului edelleen. Rokottava eläinlääkäri ei tuntunut olevan asiasta huolissaan, totesi että osalla koirista saattaa sivuääni syntyä, kun ne jännittävät niin paljon. No, Lunahan on aina ollut kauhusta kankeana eläinlääkärillä, eikä tämä kerta ollut poikkeus, mutta kukaan ei ole aikaisemmin ääntä löytänyt - tai ainakaan sitten meille maininnut.


Cockerspanieleilla on jonkin verran sydänvaivoja, mutta eivät ole mitenkään ihan hirveän yleisiä. E:n suosituksesta tuli sitten kumminkin varattua aika sydänultraan, jotta saamme tietää mistä sivuääni johtuu. Lunalla ei kyllä ole minkäänlaisia ulkoisia oireita, mitkä viittaisi sydänvaivoihin, joten toiveissa oli että tämä sivuääni olisi harmiton tapaus ja saisimme jatkaa elämäämme huoletta – ja mieluiten ilman lääkityksiä. Sydänlääkitys kun tarkoittaisi kilpailukieltoa eli Luna jäisi sairaseläkkeelle vasta 5 vuoden iässä.

Aika oli varattu 28.2. Tammiston Evidensiaan kardiologille. Sydänultrauksia ei tietenkään tehty ihan joka paikassa ja aikojakaan ei lähiaikoina ollut montaakaan tarjolla. Omat työvuorot teki sen että ultraus olisi mennyt pitkälle maaliskuun loppuun, mutta onneksi systerillä on mahdollisuus jättää työvuoro ottamatta ja hän pääsi viemään Lunan lääkärille.

Systeri sitten lähetti viestiä ensimmäisen ultrauksen jälkeen, kun lääkäri vielä mittaili tilavuuksia. Hetken odottelun jälkeen sitten tupsahti koko potilaskertomus sähköpostiin.

Yleistutkimus: normaalipainoinen, hyväkuntoinen, oireeton. Auskultaatiossa ei selkeää sivuääntä, syke 100-120. Hengitysäänet normaalit.

Sydämen ultraäänitutkimus: hyvin pieni aorttaläpän vuoto. Aorttavirtaus on lievästi yli normaalin, muttei selkeästi epänormaalin korkea. Jännitys voi vaikuttaa tulokseen. Ei muita löydöksiä.

Tilavuusmitat: viitealueella

EDV 40,1 ml  EDVI 85 ml /m2 (<91)
ESV 16,2 ml  ESVI 34,5 ml /m2 (<51)
EF 59,6%
SI 1,5

Vasen eteinen on normaalikokoinen

LA 24,99
Ao 18,24
LA/ao 1,4 (<1,5)

Kammiot ja sydänlihas: viitealueella

IVSd 0,76
LVIDd 3,05 (<3,5)
Pwd 0,63
IVSs 0,96
LVIDs 2,13 (<2,5)
PWs 1,07
FS 30,2%
EPSS 0,5

Aortta laminaarinen virtaus, Vmax 2,2 m/s, hyvin heikko aorttaläpän vuoto (<2,0 normaali, >2,4 m/s on aortan ahtauma, tässä: avoin)

Keuhkovaltimo laminaarinen virtaus, Vmax 1,52 m/s, heikko läppävuoto (merkityksetön)

Mitraaliläppä normaali,
Trikuspidaaliläppä normaali
ASD: ei
VSD: ei
PDA: ei

Diagnoosi : aortan ahtauman suhteen avoin, ei selkeää löydöstä puolesta, muttei aivan normaali.

Muita muutoksia ei todeta. Harrastuksen suhteen ei merkitystä. Jalostusmielessä uusintatutkimus suositeltavaa 6-12 kk kuluttua.



Eli pieni läppävuoto siellä sydämessä on mikä sivuäänen aiheuttaa, mutta onneksi sen verran pieni että elämä jatkuu normaalina - ilman lääkityksiä. Aorttavirtaus oli hieman yli normaalin, mutta ei kumminkaan selkeästi epänormaalin korkea (terveen raja alle 2, epänormaali yli 2,4, Lunan arvo oli 2,2, mutta jännitys saattoi vaikuttaa arvoon nostavasti).

Eli Luna ei siirtynyt sairauseläkkeelle ja harrastaminen saa jatkua normaalisti, ilman että minun tarvitsee pelätä sydämen posahtamista kesken treenien.

Lekuri oli kuulemma maininnut että suurin aiheuttaja näille on mikäs muukaan kuin perimä. Tietääkseni Lunan suvussa ei sydänsairauksia ole ollut, mutta tietysti kaikkihan ei ilmoita koiransa terveysongelmista eteenpäin, joten voihan siellä joitan sydänongelmia olla. Täytyy sanoa että Lunalla ei nyt oikein ole ollut onnea tuossa geeniarvonnassa, on polvivikaa, lonkkavikaa, nyt sydänvikaa, vatsaongelmia, luonneongelmia ja nyt viimeinen puolivuotta on tapeltu yllättäen ilmeentynyttä korvien hiivaongelmaa vastaan. Onneksi, mikään näistä ei vielä ole siinä pisteessä että se häiritsisi kummemmin arkielämää. Mutta naureskeltiin kun kardiologi totesi ettei suosittele jalostuskäyttöä - Luna on kaukana hyvästä jalostusmateriaalista muutenkin.

Ja jälleen kerran sain kiittää sitä, että Lunalla on vakuutus. Noin 300e käynnistä jäi vakuutuksen jälkeen pulitettavaa 117 euroa.