sunnuntai 7. huhtikuuta 2019

Rally-tokokisat Porvoo 7.4.2019

Pääsimme jälleen kokeilemaan kuinka tuo mestariluokka luonnistuu virallisesti. Kävimme siis Porvoossa, jossa tuomarina toimi Taru Leskinen. Mestariluokka oli laitettu ensimmäiseksi, joten aamulla piti laittaa herätyskello soimaan. Veimme Laran äidille hoitoon ennen kisoihin lähtöä.

Kisapaikalla ensin tietenkin ilmoittauduin ja sitten kävin katsomassa ratapiirrosta, joka ei näyttänyt kovinkaan vaativalta. Isoimmat ongelmat meillä ehkä oli peruutus, mikä oli heti ensimmäisenä kylttinä lähdön jälkeen sekä valkovuokko, missä meillä oli edellisellä kerralla ongelmia.



Rataantutustumisessa totesin että rata tuntui oikeastaan ihan mukavalta, mutta niinhän me edelliselläkin kerralla epäonnistuttiin sillä helpommalla radalla.

Meillä ei ollut onnea arpajaisissa, vaan olimme heti ensimmäisenä suoritusvuorossa. Ensimmäisten joukossahan olemme olleet melkein aina, kun normaalisti “pienet” koirat ovat menneet ensin. Tässä kisassa meitä pieniä oli 3 kappaletta ja arpaonni osui minuun. Kolmantena olevan heelerin omistaja totesi että hän on yleensä aina ensimmäisenä, joten kiva että välillä joku muukin joutuu suoriltaan kentälle.

Kävelin radan läpi kolmisen kertaa, jonka jälkeen menin vielä kertaamaan Lunan kanssa kehän reunalle. Neiti oli hyvin kuulolla ja teki kerratut liikkeet ongelmitta. Palkkana annoin taas tylsästi ruokaraksuja. Mehän menimme alemmat luokat pelkillä raksuilla, mutta ne nyt oli Lunan tasolle helppoja. Nyt kun radan pituus on tässä kasvanut ja vaativuus lisääntynyt, en tiennyt jaksaako neiti koko rataa kun palkka on hieman “huonompi.” Mutta olen nyt todennut, että vähänkin liian hyvällä palkalla vauhti ja ennakointi kasvaa, mikä hankaloittaa tekemistä.

Kun loput kisaajat tuli pois tutustumisesta, siirryin lähemmäs sisäänmenoa. Tässä Luna sitten alkoi vinkumaan, odottelu oli taas jotain inhottavaa, joten sitten seuruutin neitiä pientä rinkiä ympäri, kunnes näytti siltä, että tuomari olisi valmis ja saimme luvan mennä radalle.

Lähdössä Luna taas hieman vinkuili, mutta ääni loppui heti kun lähdimme liikkeelle. Heti ensimmäisenä oli se peruutus, mitä jännitin. Olin muutamaan otteeseen peruutellut ennen radalle menoa ja neitihän teki todella hienon peruutuksen! Luna ei spurtannut vauhdilla taakse vaan paikka pysyi melko hyvin. Pienen pieni vinous oli lopussa tulossa, mutta koska se oli jo kolmannen askeleen kohdalla niin se ei ollut merkittävä.

Seuraava kyltti oli istu, käännös vasempaan, istu, josta saimme –1 TVÄ. En ole aivan varma mistä tässä piste lähti. Luna oli lähdössä taas peruutukseen, joten jouduin kutsumaan sen sivulle, en keksi mitään muuta että se tästä parista pienestä pakittavasta askeleesta otti tuon miinuksen. Luna jäi myös istumaan hieman liian taakse, mutta mielestäni oli kumminkin rajojen sisällä.

Sitten yllättäen seuraavan kyltin istumisessa Luna menikin maahan. Joten uusittiin eli –3p UUSI. Neiti oli selvästi tekemässä liikkeestä maahan -liikettä, koska se jäi tyytyväisenä makaamaan paikoilleen kun minä peruuttelin edellisen kyltin lähtöpaikalle. :’D Toisella yrityksellä Luna istui, mutta annoin hieman vahvemman avun ja näköjään hieman hidastin. Hidastuksen takia tuli –3p OV.  Seuraavalla kyltillä missä koira kutsuttiin mukaan, onnistuin jälleen hidastamaan, joten taas –3p OV.

Siitä päästiinkin sitten useampi kyltti ongelmitta eteenpäin. Putken jälkeen oli koira oikealla ja kyltti käännös 270 astetta oikealle. Hieman meillä oli kontakti ongelmia ja ajauduttiin hieman turhan lähelle kylttiä. En tiedä sitten mitä kävi, mutta Luna tekikin valkovuokon kun olisi pitänyt lähteä peruuttaen. Voi hyvin olla että minä hätäpäissäni annoin hieman epäselvän käsimerkin kun tila alkoi loppua. Eli –3p UUSI. Toisella yrityksellä sitten sujui paremmin, käännös itsessään ei ollut kovin sulava, mutta kääntyi kumminkin.

Pelkäämäni valkovuokko sujui ongelmitta.

Sitten tultiin kyltille 14. mikä oli istu, käännös oikealle, istu. Kuten kyltillä 3. Luna oli lähdössä peruuttamaan ja jouduin kutsumaan sen sivulle. Muuten liike sujui ongelmitta, mutta tämä peruutus (oletettavasti, kun muuta virhettä ei minusta ollut), toi meille –3p TVÄ.

Siitä eteenpäin päästiin hienosti kyltille 17, jossa Luna jäi hieman vinoon perusasentoon, mistä lähti -1p VINO. Mutta minusta Luna ei ollut oikeasti mitenkään pahasti vinossa joten vähän ihmettelen tätä pistemenetystä.

Siitä sitten pujottelun läpi maaliin.



Minulla oli todella hyvä fiilis, kun radalta lähdettiin. Joo, kaksi uusintaa oli tullut joten tiesin että meidän valiotulosmetsästys ei vielä päässyt virallisesti alkamaan, mutta minusta meidän yhteistyö oli todella hyvää ja Luna oli hyvässä - hieman rauhallisemmassa - vireessä, minkä takia neiti tuntui olevan paremmin kuulolla ja ohjattavissa ja ei lähtenyt kertaakaan edistämään seuraavalle kyltille! Taitaa Lunalle sopia tuo huonompi palkka näihin rally-kisoihin.

Lähdimme radalta pois ja systerikin totesi että hänestä meillä meni todella hyvin ja samaa totesi hetken päästä tämä heelerin omistaja. Olin varma meidän kumminkin päässeen yli 90 pisteen, joten yllätys oli kun taululle tuli esille 83p. Kyseiset pisteet mestariluokasta on oikeasti ihan hyvät ja täten saimme meidän toisen tuloksen ko. Luokasta, mutta hieman ihmettelimme että mistä pahuksesta meillä oli lähtenyt pisteitä kumminkin niin paljon.


Siinä kun seurasimme seuraavia koirakkoja, tulimme johtopäätökseen, että tämä tuomari on todella tarkka. Moni teki minusta todella hyvän suorituksen ja kun pisteitä kävi katsomassa, oli suurimmalla osalla kumminkin alle 90 pistettä (tai 0). Tämä hieman paransi myös meidän pisteiden näyttävyyttä, kun totesin että oikeasti, tältä tuomarilta tämä onkin ihan hyvä tulos. Loppujen lopuksi, 18sta koirasta 1 sai yli 90pisteen tuloksen.

Sijoille ei tällä tuloksella päässyt, mutta se ei haittaa. Minulle jäi radalta sen verran hyvä mieli kumminkin, että ei haitannut vaikka ei saatu sitä tulosta mitä tultiin hakemaan (eli 95p+). Yritetään nyt vain seuraaviin kisoihin.

sunnuntai 31. maaliskuuta 2019

Tokon voittajaluokan kisatreeni

Pitkästä aikaa pääsimme yrittämään kisamaista suoritusta oikeasti ohjattuna. Päätin kokeilla nyt teoriaa, että Luna saa superpalkkansa ennen suoritusta, jotta kehässä ei olisi enää hirveä kiire odottavalle palkalle. Voin sanoa jo tässä suoraan ettei se onnistunut.

Saatiin samalla meidän tilaama Vilu-alusta. 

Paikalla makaaminen 2min 

Meillä piti olla alun perin kaksi 4 koirakon ryhmää, mutta yksi oli peruuttanut ja liikejärjestykseen oli kirjoitetttu 4+3. Mutta sitten vielä yksi peruutti, joten menimme kaikki 6 koirakkoa kerralla paikkiksiin.

Lunalla on paikkisten alussa odotellessa normaalisti nykyään kuulunut pientä ääntelyä ja niin kuului tälläkin kertaa. Toisekseen, neidin huomio oli taas aivan jossain muualla ja jouduin muutamaan otteeseen köhäisemään saadakseni tytön huomion takaisin itseeni.

Maahan mentiin ensimmäisestä käskystä, mutta vinkuminen vain koveni. Ja yllättäen se jatkui kun lähdimme kävelemään poispäin! Olin jo kääntymässä ja jättämässä liikkeen kesken, ärsytyskäyrä pomppasi nopeasti ylös, mutta kävelin kumminkin vielä muutaman askeleen eteenpäin, jolloin Luna hiljeni. Häntä heilui siihen asti kunnes liikkuri lähti kävelemään ympäri. Takana mennessä se vilkaistiin, mutta sen jälkeen neiti keskittyi tuijottamaan eteenpäin.

Palattiin kehään ja siirryttiin koirien taakse ja siitä viereen. Lunan häntä alkoi taas vipattaa ja pientä ääntä kuului kurkusta. Minä äänettömästi yritin rauhoitella neitiä. Lopulta liikkuri tuli kohdalle ja sain nostaa Lunan istumaan.



Kenelläkään ajatusta miten saisi tässä vinkumisen loppumaan? Minulla itselläni on kaksi ajatusta, yksi on se, että ollaan vain tehty paikkiksia aivan liian vähän. Kun niitä tekisi paljon enemmän, neiti “turtuisi” liikkeeseen ja toteaisi että tämä oli nyt vain tämä missä odotetaan. Toinen ajatus, että palaan reilusti taaksepäin ja alan ottaa paikkikset näkyvillä ja lyhyellä etäisyydellä käyden satunnaisesti palkkaamassa.

Sitten mentiin hetkeksi odottelemaan omaa yksilövuoroa.

Luoksetulo

Me mentiin kehään jo väärällä mielentilalla. Luna oli vielä hiljaa kehän reunalla kun odoteltiin, mutta sitten kehään mentäessä vinkuminen alkoi. Menimme aloituspaikalle ja Luna katseli jonnekin eteenpäin, minkä takia sitten meni ensimmäinen maahankäsky ohi. Toisella sitten meni alas. Liikkurin sanoessä “käsky” kävi pieni nytkähdys, mutta ei onneksi lähtenyt sillä liikkeelle. Minun käskyllä lähti tulemaan, ja Seis-käskyllä pysähtyi. Pysähdys itsessään valui kyllä aaaaikas paljon, mutta sentään neiti pysähtyi. Pitää ottaa takapalkka taas hetkeksi käyttöön ja muistuttaa siitä pysähtymisestä.

Uudella käskyllä Luna tuli vinoon sivulle.

Tunnistusnouto 

Tämä oli yksi liike missä pelkäsin vinkumista tulevan, kun alussa on paljon odottelua. Mutta yllättäen neiti olikin melko hiljaa, jotain pientä ääntelyä sieltä vain tuli.

Muuten liike oli aivan super! Luna odotti nätisti, kun liikkuri vei kapulat ja lähti käskystä laukalla niiden luokse. Muutama kapula haisteltiin, kunnes peruutettiin hieman ja napattiin oikea kapula mukaan ja nätisti sivulle. En turhaan pidä tätä liikettä meidän bravuurina.

Ruutu 

Sitten tuli ruutu. Tämä jännitti jo ihan sen takia että systeri kuvasi ruudun takana ja Lunalla kun on taipumusta tällaisessa tilanteessa sitten mieluummin lähteä systerin luokse kuin ruutuun. Tässä oli hieman haasteellinen, kun ruututötsien vieressä oli vielä merkki. Ruututötsät oli 3m etäisyydellä ja tämä merkki oli vielä sen 3m ruudusta. Luna ei meinannut katsoa eteenpäin (katsoi hieman sivuviistoon ja ajattelin neidin katsovan systeriä), kun ruutuun vilkaistiin, lähetin neidin matkaan. No, tietenkin se sitten lähti viistoon vielä merkinkin ohi. Huusin uuden ruutu-käskyn, mihin ei reagoitu, kutsuin Lunaa nimeltä, jonka jälkeen uusi ruutu-käsky. Nyt Luna lähti sitten toiseen suuntaan ja kiersi toisen merkin. Tässä vaiheessa kutsuin neidin takaisin. Liikkuri kävi poistamassa ruudun vieressä olevan merkin, ajatellen sen häirinneen Lunaa. En itse rehellisesti sanottuna tiedä häiritsikö se, vai systeri ruudun takana vai oliko neidillä taas ajatus vain palkassa, minkä takia ruutuun ei voinut mennä.

Otimme liikkeen uudelleen ja tällä kertaa Luna lähti ruutuun. Minä huusin maahankäskyn ehkä hieman liian aikaisin, mutta neiti onneksi jatkoi matkaa sen verran että meni ruudun sisäpuolelle. Siellä sitten pysyi minun liikekaavion ajan ja tuli käskystä hienosti sivulle seuraamaan. Lopun perusasento oli taas vino.

Seuraaminen 

Seuruun alku oli aika hermoja raastava. Nimittäin me liikuttiin suoraan kohti kentän ulosmenoa. Ensin hitaalla kävelyllä, tämä sujui ok, sitten normaalilla kävelyllä, mikä vielä oli ihan ok, mutta lopuksi me juostiin kohti ulosmenoa jolloin Luna lähti keulimaan oikein kunnolla. Onneksi se oli kumminkin sen verran kuulolla, että tajusi pysähtyä kun minä pysähdyin, vaikka sitten jäikin aivan vinoon. Siitä sitten piti lähteä peruuttamaan, joten otin Lunan kunnolla suoraan perusasentoon, että neidillä olisi edes mahdollisuus lähteä suoraan. Peruutus 8 askelta oli sitten aivan super! Minä itse taisin peruuttaa hieman vinoon, mutta Luna teki todella hienosti.

Täyskäännökset oli hieman löysiä, mutta ei ollenkaan niin pahoja kun ne voisivat olla. Käännös vasemmalle oli taas minusta todella hyvä! Jostain kumman syystä liikkurin kohdalla liikkurin alkaessa puhumaan Luna pysähtyi seisomaan, joten jouduin kutsumaan sen taas seuruuseen.

Kaksi askelta taaksepäin, Luna ei lähtenyt käskystä mukaan, joten jouduin pienen heijauksen tekemään. Sitten peruutus oli hyvä. Lopun perusasento sitten unohtui (mistä johtuukin että se viimeinen usein jää?)

Kokonaisuudessaan seuruu oli minusta ihan ok. Joo, pientä vikaa siellä täällä, mutta Luna piti paikkansa yllättävän hyvin vaikka ajatus oli jossain muualla.

Jäävät (istu-maahan) 

Tässä hieman mietin, että sanonko tekeväni seiso-maahan, kun meidän istumistreenit oli vielä kesken. Mutta ajattelin että katsotaan nyt miten menee.

Näköjään käsimerkki sinne kumminkin itselle jäi, vaikka kuinka yritin tehdä eleettomän käskytyksen. Luna kyllä istui hienosti.

Maahanmeno oli myös hieno. Ja tässä Luna oikein heräsi tekemään minun kanssa töitä, koska seuruun kontakti oli myös todella hyvä!

Ohjattu nouto

Tässä Luna oli lähdössä jo kehästä pois palkalle, joten jouduin hieman kovemmalla äänellä komentamaan sen takaisin.

Luna ei ensimmäisellä seuruukäskyllä lähtenyt mukaan (okei, minä olisin tietysti voinut myös odottaa hetken sen seuraa-käskyn jälkeen. Nyt taisin sanoa käskyn ja lähteä itse heti samalla liikkeelle).

Seuruu oli jälleen upeaa ja pysähdys hyvä.

Sitten käsky hakemaan oikeanpuoleinen kapula. Luna lähti liikkeelle oikeaan suuntaan, mutta jostain syystä ei kääntynytkään kunnolla?! Sitten neiti olikin ihan pihalla että mitä me tehtiinkään. Sanoin uuden oikeaan -käskyn, mutta Luna bongasi vasemman kapulan ja oli vahvasti lähdössä sinne päin. Pysäytin, käskin oikeaan, mutta Luna jatkoi vasempaan. Sama sama kävi vielä toistamiseen. Kun kolmaskaan käsky ei tuonut haluttua tulosta, otin liikkeen uudelleen. Eli laitoin Lunan pysähdyspaikalla seisomaan ja peruutin itse lähetyspaikalle. Sanoin uudelleen oikea-käskyn ja tällä kertaa Luna kääntyi kunnolla ja bongasi kapulan heti.

Kaukokäskyt 

Tässä olin varma että pieleen menee. Kaukot on aina se liike, joka ottaa eniten häiriötä jos vire on pielessä.

Olin liikelistasta katsonut sen verran että liike alkaa seisomisella, joten olin sitä treenannut kentän reunalla. Joten täytyy myöntää, hetken ihmettelin kun liikkuri näytti taulustaan istumista. Minä hetken tuijotin taulua miettien että mitä teen, kunnes totesin että tehdään niin miten taulu näyttää. Joten käskin Lunan istumaan (ja se nousi heti ekalla!) Tässä vaiheessa liikkuri tuijotti paperiaan ja vilkaisi tauluaan tajuten näyttäneensä väärän liikkeen. Ei siinä, jatkettiin liike loppuun. Itse vaihdot oli yllättäen aivan super, Luna ei tainnut liikkua senttiäkään. Yksi haukahdus tosin tuli viimeisen vaihdon kohdalla.

Metallinouto 

Viimeinen liike. Tämä sujui Lunalta myös todella hienosti. Neiti odotti nätisti kun heitin kapulan ja nouti sen hypäten esteenyli kumpaankin suuntaan. Myös perusasento oli hyvä!



Liikkeet kokonaisuutena meni oikeastaan ihan hyvin. Joo, ruutu ja ohjattu meni pieleen, mutta kummatkin onnistuivat toisella yrityksellä. Molemmissa jokin aivopieru kävi Lunan pääkopassa. Mutta tässäkin treenissä oli se vinkuminen minusta isoin ongelma. En oikein tiedä mitä minun sille nyt pitäisi tehdä. Pitäisikö minun vaan lopettaa superpalkka kokeen jälkeen, koska sinne palkalle Lunalla on kiire.

Vai pitääkö minun jälleen kerran yrittää opetella sitä palkan jättämistä, että oikeasti, ensin tehdään työt kunnolla, sitten tulee palkka. Tätä olen tässä viiden vuoden aikana monta kertaa yrittänyt opetella, mutta kun sitten pitkään jumitetaan siinä, että Luna ei osaa tulla edes perusasentoon kun se palkka on siinä vieressä, niin se treeni on jäänyt siihen. Mutta pitää varmaan ottaa tämä kanssa vaan jälleen kerran treeniin.

tiistai 26. maaliskuuta 2019

Kun vaan junnataan paikoillaan

Minusta koiran kouluttamisessa yksi inhottava vaihe on se, että tiedät olevasi kisavalmis ja et pysty etenemään ennen kuin menet sinne kisoihin. Meillä on nyt se vaihe sekä rallyssa että tokossa. 

Rallyssa meillä oli viime treeneissä kolme erilaista lyhyttä rataa. Ensimmäisellä radalla haasteena oli sekä ennen että jälkeen putken askelia oikealle ja vasemmalle. Nämä sivuaskeleet on Lunalle sellaisia, että joudun kertaamaan ne ennen radalle menoa, mutta kertauksen jälkeen onnistuvat 95% varmuudella. 




Toisen radan haaste oli sitten sarjahyppy, jonka perään edessä peruutus, sekä oikealla istumaan jääminen. Kolmannessa varmaankin käyrä putki ja sen jälkeen hyppy. 

Mikään näistä haasteista ei ollut Lunalle vaativa. Yllättäen myös oikealla puolella istumaan jääminen sujui aivan ongelmitta, vaikka sitä ei tuolla puolella oltu koskaan aikaisemmin tehty. 

Pääsimme tekemään jokaisen radan useaan kertaan ja Luna ne suoritti jokaisella kerralla hienosti. Kouluttajan ja toisen kurssilaisen kanssa siinä keskusteltiin, että ei tässä oikein ole vaihtoehtoja, kun lähteä sinne kisoihin. Luna osaa ja on taitava (ehkä oikealla peruuttaminen vaatii vielä harjoitusta, mutta yhden kyltin takia tuskin kannattaa jättää kisaamatta), isoin ongelma taitaa olla oma kisajännitys. Mutta kisajännitykseenkään ei auta kuin kisaaminen. Pitää kisata sen verran että jännitys turtuu.

Sain meidät ilmoitettua huhtikuun alkuun Porvooseen, loppukuuhun yritin Hyvinkäälle, mutta ne paikat oli täyttynyt varasijoja myöten heti kellon iskiessä 00.00. Voisi vielä tietenkin kokeilla Tamperetta, mihin ilmo alkaa 1.4.. Meillä tulee kumminkin pakollinen juoksutauko loppukeväästä-alkukesästä, joten huhtikuu alkaa olla viimeinen turvallinen kisakuukausi ennen juoksuja. 


Tokossa ollaan junnattu paikoillaan jo pitkään. Luna osaa kaikki voittajaluokan liikkeet tarpeeksi hyvin, mutta säiden ja osittain oman laiskuuden takia kisamaisten treenien vähyys on tehnyt sen etten kokenut reiluna ilmoittaa neitiä kokeisiin. Ja meillä on se vinkumisongelma kanssa. Parinkin kouluttajan mielestä se ei ole niin paha, että minun pitäisi välttää kokeita, mutta minua itseäni stressaa. 

Nyt näin kevään tullen otan itseäni niskasta kiinni ja hoidetaan meidän kisamaiset kuntoon ja katsotaan uskalletaanko huhtikuussa käydä myös tokokokeessa kääntymässä. 

Viime viikolla kävin hallilla tekemässä kisamaisen treenin. Pidin Lunan autossa kun rakensin radan valmiiksi ja kävin piilottamassa superpalkan hallin nurkkaan. Hain neidin autosta ja menimme halliin, mutta p*rkele, Luna haistoi palkan heti oven avauduttua (oli siis aukinainen märkäruokapurkki). Joudun vetämään neidin kentälle ja aloimme tekemään palkatonta treeniä. Tai ainakin yritimme. Luna ei palkkaa saanut, siinä onnistuttiin, mutta Luna ei onnistunut yhdessäkään liikkeessä kun aivot oli reunalla odottavan palkan luona. Minä yritin kaikkeni että saataisiin suoritukset onnistumaan, mutta ei, ihan oikeasti mikään ei onnistunut. Ja ääntä oli enemmän kuin tarpeeksi. En tietenkään voinut päästää Lunaa palkalle huonosta suorituksesta, ja lopulta yritin vain saada jotain onnistumaan jotta voisin lopettaa treenin. Mutta voitte varmaan kuvitella kuinka hankalaa on saada yhtä liikettä onnistumaan, kun neiti ei osannut enää tulla edes perusasentoon. Lopulta taisi liikkeestä seisominen onnistua siedettävästi ja vapautin Lunan palkalle. 

Hyvä etten heittänyt hanskoja tiskiin tässä vaiheessa. Kerkesin onneksi hieman rauhoittumaan Lunan nuollessa jo aikaa sitten tyhjentynyttä palkkakuppia intensiivisesti. Otin sitten muutamia liikkeitä palkkaamalla normaalisti liikkeiden välissä. Kun ajatukset eivät olleet superpalkassa, lähti Lunan aivot taas työskentelemään. 

Koska palkattuna liikkeet meni todella hienosti, päätin antaa vielä yhden yrityksen palkattomaan suoritukseen. Menimme kehän reunalle ja laitoin Lunan maahan hetkeksi aikaa, kun kävin päässäni liikejärjestyksen. Sitten kutsuin neidin mukaan. 

Isoksi yllätykseksi Luna oli aivan hiljaa ja keskittyi. Olin ajatellut ottavani ihan vain pari liikettä ja lopetaa siihen, mutta neiti teki todella hienosti töitä, joten otin kaikki muuta liikkeet putkeen paitsi tunnarin. Pienenpieniä virheitä nyt oli vähän siellä täällä, mutta muuten työ oli hienoa. 

Tästä aloin miettimään, että voisiko Lunalla toimia niinkin hölmö juttu, kuin että se saisi superpalkan ennen koesuoritusta? Silloin neiti olisi tietoinen, että superpalkkaa ei enää ole, eikä tarvitse sen takia nostaa turhia kierroksia. 

Kokeilin tätä myöhemmin uudelleen ja palkan ennakkosyönnillä näyttäisi oikeasti olevan rauhoittava vaikutus. Tietysti koetilanne on hieman eri, jännitysmomentin tullessa mukaan. Tällä toisella kerralla oli hieman harhailua seuruussa, mutta muuten taas kaikki liikkeet tehtiin melko hyvin. Pari pienen pientä piippausta kuului liikkeiden alussa. 

Sain meidät ilmoitettua ensilauantain kisamaiseen treeniin. Ensin kirosin pitkään, että tämäkin jää välistä (viime kerralla oli meidän mestariluokan korkkaus), koska olin lupautunut sulkemaan buffan illalla. Kului hetken aikaa, kunnes tajusin että ei pahus, kisatreeni oli lauantailla ja minä olin sulkemassa sunnuntaina. Äkkiä laitoin ilmon menemään ja päästiin mukaan.

Tokon treeneissä meillä sitten oli noudot aiheena. Otimme ensin ohjattua noutoa, ensimmäinen suoritus meni hyvin ja Luna nouti oikean kapulan. Toisella kierroksella oli menossa taas samalle kapulalle, mutta kuunteli seis-käskyn ja hienosti ohjauksella lähti hakemaan oikeaa (vasenta) kapulaa.

Tähän saimme käskyksi treenata vaan enemmän suuntia. Eli heittämällä kapuloita koiran taakse ja lähettää hakemaan juuri päinvastaisen kuin mitä koira näyttäisi olevan hakemassa. Vähän tämän kaltaisen treenivinkin saimme jo viime kesänä tokoleirillä, mutta pitänee vaan tehdä enemmän. 

Katsottiin myös hieman kiertonoutoa, tai tarkalleen vain sitä kierto-osuutta siinä. Koska sanoin Lunalla olevan ongelma siinä kapuloihin kiinni jäänti, joten neiti sitten joutui vaan juoksemaan niiden kapuloiden ohi. Ensin tietenkin ilman kapuloita, sitten lisättiin yksi ja lopulta toinen. Tehtiin kapuloiden takaa, tehtiin kapuloiden kohdalta, tehtiin kapuloiden jälkeen, jonka jälkeen palattiin taas kapuloiden taakse. 

Joka ikinen kerta Luna vilkuili kapuloita ja ehkä pientä siksakkia kulki niiden ohi, kun houkutus oli suuri. Ei se kumminkaan mene niille kapuloille. Kouluttaja totesi että hän laittaisi kiertotötterön luokse palkan, jotta Lunalla olisi suurempi houkutus mennä tötsälle kuin katsoa kapuloita. Toisekseen vauhti menomatkalla oli paljon hitaampi kuin paluumatkalla. Mutta palkka ei saisi olla ruokaa, koska muuten Luna jää etsimään kierrolle sitä palkkaa, mikä ei ole hyvä. Lelusta neiti taas ei oikein innostu. 

Mietin asiaa pari päivää, kunnes sitten laitoin Riemukauppaan tilauksen namipallolle. Eli kyseessä on aukeava pehmopallo, minkä sisään saa nameja piiloon ja sitä pitäisi pystyä heittämään ilman että lelua aukeaa ja namit lentävät pitkin poikin. Olin sitä aikaisemminkin pohtinut, mutta nyt sitten oli mukamas oikeasti syy sellainen tilata. Pitää odotella että posti tuo paketin, jotta päästään kokeilemaan onko siitä mitään apua. 

Minä voisi maistaa tuota juustokakkua - Luna

sunnuntai 17. maaliskuuta 2019

Miinusta, miinusta, miinusta, plussaa

Tästä piti tulla postaus meidän petotestistä, mutta luonnonvoimat päättivät toisin. Olimme siis ilmoittaneet sekä Lunan, Laran että Bemmin Hyvinkäälle petotestiin Ilvestä kohtaamaan. Lunahan on käynnyt karhua testaamassa muutama vuosi takaperin. Nyt ilves valiutui sillä että vaunulla on ilvekset lisääntyneet. Olisi kiva että tietäisi miten koira reagoi, Luna varsinkin joka on todella kiinnostunut hajuista. Reilumpaa ehkä koirallekin, että se tunnistaa hajun ja osaa sitten päätellä kannattaako perään lähteä vai ei.

Olimme pyytäneet mahdollisimman aikaiset ajat, koska Bemmin omistajalla oli muuta menoa sitten päivällä.  Aikataulut osui hyvin, olimme Lunan kanssa kolmantena tai neljäntenä ja systeri ja S. heti meidän perään. 


Tämä tietysti tarkoitti sitä, että meillä oli aikainen herätys kun ensimmäisen koirakon piti aloittaa 8.45. Heräsimme seitsemän jälkeen, syötimme koirat, söimme itse nopeasti ja pienen lenkin jälkeen lähdimme ajamaan kohti Hyvinkäätä. Matkaahan meillä oli hieman reilu puolituntia. Minulla oli puhelin toppahousujen ja pitkän takin alla, kun jossain vaiheessa mietin että ihan kuin se olisi värissyt. Kokeilin puhelinta kädellä, eikä värinää ollut, joten ajattelin tunteneeni omiani (auto kun tärisee välillä ajaessa niin ei ole ensimmäinen kerta kun tunnen väärin). En kumminkaan pystynyt ajaessa kaivamaan puhelinta esille.

Juuri noustessamme motarilta pois, systerin puhelin alkoi soida. Meillä oli navigointi systerin puhelimella ja olimme vajaan parin minuutin päässä testipaikasta ja kartassa näkyi vaan käännöksiä sinne tänne. Emme pystyneet sulkemaan karttaa, kun lähellä ei ollut mitään pysähdyspaikkaa. Soittaja luovutti ja hetken päästä puhelin piippasi vastaajaan jätetyn viestin takia. Tässä vaiheessa alkoi jo hieman epäilyttämään, että mistäköhän on kyse. Kun pääsimme oikealle alueelle, pysähdyimme heti ensimmäiseen mahdolliseen paikkaan ja systerin alkaessa kuunnella viestiä, kaivoin oman puhelimen esille. 

Minullekin oli soitettua paria minuuttia ennen systeriä ja perään laitettu tavan tekstiviesti, että petotesti oli peruttu, uudesta päivästä ilmoitettaisiin myöhemmin. Systerin vastaajaviestistä selvisi hieman enemmän, että peruutus liittyi jotenkin testialueeseen. S. ajoi Bemmin kanssa juuri meidän ohi ja ajoimme hänen perässään hieman pidemmälle, jotta saimme autot vierekkäin. S. ei ollut saanut viestiä peruutuksesta, mutta hänellä oli sillä hetkellä muutenkin jokin häiriö puhelimen yhteyksissä. 

Hieman ärsytti, kun olimme kerenneet paikanpäälle asti ennen ilmoitusta. Myöhemmin Facebookiin tuli tapahtumaan tieto että alue oli veden vallassa. Ymmärrän että järjestäjätkin oli alkaneet ilmoittella heti kun huomasivat tilanteen, mutta tietysti olisi ollut kiva tietää asia hieman aikaisemmin. Nyt sitten jännitetään mihin aika siirtyy, sopiiko se ylipäätään kellekään meistä.

Olimme ajatelleen käydä vielä siinä Hyvinkään Mustissa ja Mirrissä ostoksilla testien jälkeen, mutta nyt kun testejä ei ollutkaan niin eihän koko putiikki ollut auki (kello oli 8.40 ja klo 10 aukesi). Tuntui tyhmältä lähteä vaan suoraan takaisin kotiin, joten S. ehdotti että jos mentäisiin hänen lähellä olevalle alueelle juoksuttamaan koiria. 

Ajelimme sitten peräkanaa metsäpolkualueelle jossa S. on kavereidensa kanssa treenaillut. Pidin hetken aikaa Lunaa hihnassa, varmistaen ihan että Bemmi muistaa ettei Lunan lähelle kannattanut tulla. Kun näytti siltä että kulttispoika viis veisasi vanhemmasta neidistä, vaan juoksenteli Laran kanssa, uskalsin Lunankin irrottaa hihnasta.


Laralla olikin sitten vientiä, kun sekä Bemmi että Luna juoksi pikkuneidin perässä varoen toisiaan. Kerran meinasi kulttispoika jyrätä Lunan, mistä neiti pörähti, mutta onneksi Lunan refleksit toimivat ja neiti kerkesi pysähtymään ennen jäämistä jyräämän noutajan alle. Bemmi ei tainnut huomata koko tilannetta. 

Selvästi jotain peuroja oli kulkenut alueella, kun Luna välillä lähti seuraamaan jälkiä häntä vipottaen. Bemmi osasi muuten kyllä todella hyvin varoa menemästä liian lähelle äksyä cockerineitiä, minkä takia Lunakin rentoutui eikä enää välittänyt vaikka Lara ja Bemmi juoksivat läheltä ohi. Pari kertaa Bemmi tosin kävi Lunaa rauhallisesti haistelemassa. Ensimmäisellä kerralla Luna pörisi ja irvisteli, jolloin Bemmi tajusi vaihtaa nopeasti suuntaa. Toinen kerta oli aivan lenkin lopussa, kun olimme pysähtyneet. Kulttispoju tuli jälleen haistelemaan, Luna sille murisi, mutta kun poika ei silti takamuksesta poistunut joutui neiti sille ärähtämään. Se oli kumminkin sellainen, nopea, kipakka ärähdys sanoen että häivy siitä. 


Saimme lenkillä aikaa kulumaan sen verran, että lähdimme ajelemaan kohti Klaukkalaa kaupoille. Musti ja Mirri oli juuri auennut. Vaikka sinällään mitään isompaa en ollut suunnitellut ostaa, tarttui koirille mukaan uusi vesilelu (-50%), uusi PetCorrectorin suhinapullo kun remmirähjäys alkaa taas mennä yli sekä Lunalle uusi ruokasäkki. 

Ruokasäkistä pääsenkin seuraavaan ärsytyksen aiheeseen. Olen muistaakseni täällä puhunut, että Lunalla on nyt ollut ongelmia korviensa kanssa. 4,5 vuotta ei mitään ja nyt viimeiset 9 kuukautta suunnilleen olen joutunut niitä putsaamaan kunnolla muutaman viikon kerrallaan jo neljä kertaa (tai neljäs kerta menossa nyt). Saan sen hoidettua pois viimeistään parin viikon Peptivet Otogel –kuurilla. Korvat pysyvät kunnossa pari kuukautta ja sitten ne lähtevät oireilemaan uudelleen.

Ongelma alkoi viime kesänä, kun Luna söi kolmea-neljää voittonappulaa sekaisin. Kun nappulat vähenivät, siirtyi neiti ANF kana-riisiin. Tämä sopi Lunan vatsalle todella hyvin ja jätökset alkoivat olla useimmin kiinteitä kuin koskaan neidin elämän aikana. Mutta korvat jatkoivat oireilua. Siinä keskustelin toisen cockerin omistajan kanssa, joka sanoi että kana on todella yleinen hiivanaiheuttaja. No, vaihdoin ruoan ANF lammas-riisiin, mikä on sopinut vatsalle myös todella hyvin ja korvat lähtivät paranemaan. 

Karsin, tai ainakin yritin karsia, Lunalta kaiken pois missä on jotain lintuperäistä. Ongelmia tuotti ja tuottaa edelleen sukulaiset, jotka sitten syöttävät kysymättä ja kun silmä välttää. En tiedä satavarmaksi onko se kana syyllinen, pitäisi saada nyt taas nuo korvat kuntoon ja sitten pyrkiä totaalikanattomuuteen ja katsoa palautuuko töhnä. Nyt neiti tosissaan on satunnaisesti saanut sieltä täältä herkkuja, mistä osasta ei voi edes olla varma mitä ne sisältää, ja töhnä on uusiutunut parin kuukauden välein. 

Ostin varuilta kokeiluun Golden Eaglen hypo-allergenic lammas-riisin, jonka sisältö näytti olevan lähes samanlainen kuin tämä vatsalle sopiva ANF, mutta vielä hieman pelkistetympi, jos se töhnän aiheuttaja on kumminkin jokin tuossa ANF:issa. Sinällään tuota hieman epäilen, koska luulisi ongelman sitten olevan jatkuva.

Tein koirien herkkulaatikkoon inventaarion ja samalla pilkoin herkkuja valmiiksi pienemmäksi paloiksi. Nyt ne on jaoteltu erikseen mitä Luna voi syödä ja kaikki muut epämääräiset tai kanalliset meni Laralle. Miksi ei voi eläinten valmisteisiin kanssa tulla samaa lainsäädäntöä, että pakkausselosteessa pitää lukea tarkasti ainesosat? Meillä sentään vältetään vain lintuja, mutta voin kuvitella jonkun moniallergisen koiran omistajan olevan ongelmissa. Monessa paketissa lukee vain liha- ja eläinperäiset tuotteet, perässä saattaa lukea tyylillä vähintään 2% lammasta. Mutta mitä pahusta se loppu on? Kaikki tällaiset epämääräiset meni sitten tosissaan Laralle.

Saisinko täyttöä tähän palloon?
Kolmas valituksen aihe on se jokakeväinen ongelma, eli keräämättömät koirankakat. Joo, niitä on tuolla pitkin poikin katuja, on aina ollut. Mutta nyt vajaan viimeisen puolen vuoden aikana niitä läjiä on tullut meidän rivitaloyhtiön pihatielle.  

Tästä meidän pihojen läpi todella moni kulkee mennessään kadulta toiselle (eivät jaksa kävellä 20 metriä eteenpäin päästäkseen ihan kävelytielle). Kyseessä on niin aikuisia kuin lapsia, mutta suurin osa on lapsia. Osa kulkee myös koiriensa kanssa tästä läpi. Mutta nyt tosissaan joku on alkanut paskottamaan koiraansa meidän sisäpihatielle. 

Ensimmäiset läjät löytyi parkkipaikalta postilaatikoiden vierestä ja tällä hetkellä niitä on yhteensä hieman vajaa kymmenen, viimeisen vuorokauden sisällä tullut viimeisin ihan keskelle kävelytietä. Tässä on pohdittu, että talonyhtiön pitää varmaan hankkia läpikulkukielletty -kyltit, mutta minä hieman epäilen kyseessä olevan ala-asteikäiset lapset, jotka eivät välttämättä ymmärrä kylttiä tai eivät osaa siitä välittää. Voisi kuvitella aikuisten keräävän edes toisten piholta koiransa jätökset, jos eivät muualta. : ( 

Olen nyt laittanut asiasta pariin eri Keravan Facebook -ryhmään asiasta, katsotaan tapahtuuko mitään muutosta. Moni on ottanut postauksen yllättävän myönteisesti vaikka kyseessä onkin "jokakeväinen koirankakkakeskustelu." Pari siellä on naureskellut, kun laitoin arvion kyseessä olevan 5-15kg koiran, että olenpa tarkkaan jätöksiä tutkinut. Luulisi nyt koiranomistajan pystyvän arvioimaan jotenkuten minkäkokoisesta koirasta olevan kyse jätösten perusteella. Chihuahua ei voi kakata kuten tanskandoggi tai toisinpäin vaikka söisivät miten. Mutta 5-15kg haitarilla, jos 5kg syö jotain todella huonosti imeytyvää ruokaa versus 15kg joka syö todella hyvin imeytyvää ruokaa, voi jätösten koko olla melko sama.

Kakat keskellä kävelyväylää :(

Ja jotta tämä postaus ei ole pelkkää valittamista, meillä oli positiivinen yllätys, kun kävin katsomassa lähikentän lumitilannetta. Lunta oli edelleen sen verran paljon, ettei treenaaminen onnistu, mutta huomasin yhteen pylvääseen kiinnitetyn kyltin jota siellä ei aikaisemmin ollut. Kerkesin jo säikähtämään, että nytkö on kaupunki mennyt laittamaan jonkin koirakieltokyltin. Kävelin hieman lähemmäs ja totesin että kyse olikin aivan jostain muusta. 

"Valot nappia painamalla"

Nappi, jolla saa kentän valot päälle. Kesällähän näkee kyllä treenata pitkään, mutta syksyllä on ollut ongelmia pimeyden kanssa. Kentällä on ollut valot kyllä aina, mutta alkuun ne oli sellaiset että ne valaisi ehkä 5 metrin päähän lampusta. Syksyllä kaupunki uusi lamput tehokkaisiin led-valoihin ja koko kenttä oli täysvalaistu. Oliko valot sitten liian tehokkaat lähiasukkaille (koska ne ihan oikeasti valaisi paljon), ja kaupunki ajasti ne sammumaan illalla. Eli kovinkaan myöhään illalla ei voinut mennä treenaamaan. Nyt sitten saadaan tarvittaessa laitettua valot päälle. 

Saisiko huomiota.

keskiviikko 13. maaliskuuta 2019

Vaihteeksi hieman treenejä!

Meiltä jäi yhdet treenit väliin epämääräisten nenäpunkkiepäilyjen takia, mutta viime viikolla pääsimme jälleen treenaamaan. Rallyssa tehtiin jälleen täyspitkää rataa, mikä oli 17.2. Porin kisarata.


Ja täytyy sanoa että oli oikein mukava rata, nämä radat ilman peruutuksia on meille juuri sopivia. Meidän ongelma radalla ei oikeastaan liittynyt kyltteihin vaan kiirehtimiseen. Kuten olen tainnut jo pariin otteeseen mainita, Luna lähtee kiihdyttämään aina seuraavalle kyltille ja jos en saa neitiä oikeaan paikkaan ennen kylttiä, niin Luna on totaalisen vinossa. Pari kertaa jouduin siis uusimaan kylttejä tämän takia. Kouluttaja totesi, että yksi syy tähän kiirehtimiseen todennäköisesti on se, että palkkaan aina kyltillä. Jotenkin sen välissä tapahtuvaa seuraamista pitää taas niin itsestään selvyytenä, eikä siitä ole palkkaa herunut. Joten sinällään onko kumma, että Lunalla on kiire seuraavalle palkkapaikalle.

Meitä ei tällä tunnilla ollut kuin 3 koirakkoa (team punaiset, Luna, meidän vakkariryhmäläinen punainen kulttis sekä vierailevana tolleri), joten radalle pääsi useaan otteeseen. Seuraavat suoritukset teinkin vain seuraten ja pakolliset käännökset, jotta pääsin palkkaamaan oikeasta seuruupaikasta ja kylttien välillä. Tällä tavalla teimme radan vielä pariin otteeseen läpi, joka hiljalleen alkoi neidin vauhti hidastua. 

Yritän katsoa Lunalle seuraavaa rally-kisaa huhtikuulle, nyt on vain kisat olleet todella nopeasti täynnä (naureskelin kun marmatin asiasta treeneissä, kaikki mihin ilmoittauduin maaliskuulle oli jo täynnä varasijoja myöten, joku toinen sitten aloitti saman marmatuksen facebookissa päivän kahden päästä, eli en ole ollut ainoa joka on tämän noteerannut : D.) Nyt olen erikseen laittanut itselleni ihan muistutuksen, että olen ilmottautumassa sillä sekunnilla kun ilmo aukeaa. 



Tokossa sitten meillä oli aiheena jäävät, joista jäimme viime kerralla pois (minä olin vielä valinnut aiheen ^^; ). Isoin ongelmahan meillä on istumisen kanssa. Luna kyllä osaa sen, mutta minä en luota siihen osaamiseen ja annan aina kroppa-avun. Tähän mennessä siitä ei ole ihan hirveästi sakotettu, osa tuomareista ei ole sitä edes huomannut, mutta olisihan se tietenkin kiva saada jätettyä pois.

Näytin sitten kouluttajalle miten me suoritetaan se istuminen ja sain noottia omasta käskytyksestä. Tiedän itsekin että sanon istu-käskyn aika voimakkaasti painottaen, mutta minusta se on helpottanut Lunaa erottamaan sanan paremmin. Neidillä menee siis satunnaisesti istu ja seiso sekaisin ja luulen sen johtuvan is-tavusta. 

Tähän kouluttaja sanoi että hänellä on oma tapa antaa huomaamaton kroppa-apu istumiseen. Hän ensinnäkin antaa istu -käskyn aina vasemman jalan kohdalla. Olin tässä kohti jo heti että pitääkö minun oikeasti tietää missä minun jalat menevät?! Hyvä kun koejännityksestä pystyn kävelemään suoraan, niin sitten pitäisi vielä tietää kumpi jalka on kumpi. Tämä tietenkin jatkuu sitten vielä niin että minun pitää ajoittaa maahan-seiso käskyt oikealle jalalle. Sitten vielä siinä käskyä antaessa pitäisi tehdä pienen pieni hidastus, ei mitään selvää kunnollista tietenkään, mutta nämä kaksi on koiralle jo yleensä selkeä apu liikkeeseen. 

Sitä sitten yritettiin siinä harjoitella, mitä nyt ensin annoin taas itse kunnon avun ja toisella kerralla tuli käsiapu. Kolmas kerta sitten oli jo hieman sellainen mitä haettiin. Luna tuntui tajuavan idean melko nopeasti tai sitten se vain hiffasi, että nyt pitää istua eikä ymmärtänyt muuten mitään. Kumminkin saimme käskyn tehdä kaksi viikkoa pelkästään tätä, eikä sekoittaa nyt muita jääviä mukaan. Tietysti jos teemme muut jäävät erillisenä harjoituksena (eli ensin pelkkää istumista, sitten välissä jotain muuta liikettä, jonka jälkeen voimme ottaa seiso-maahan-jääviä), niin oli ok. Mutta ei sekoita niitä vielä.


Kouluttaja totesi meillä toisen ongelman, mikä oli esillä jo maanantain rallyssa. Luna nimittäin edisti tässäkin seuraamisessa. Totesin kouluttajalle, että minun on tarkoitus lähteä sitä korjaamaan tarkentamalla taas seuruupaikkaa, mutta hänen mielestään se korjautuisi helpommin kun puuttuisin perusasentoon. Eli oikeaan perusasentopaikkaan pitää osua kerrasta. Luna osaa korjata perusasentonsa hienosti ilman lisäkäskyä, mutta nyt piti saada neiti tajuamaan että perusasentoon voi tulla myös niin ettei sitä tarvitsisi joka kerta korjata. Kouluttajan mielestä Luna on sen verran viisas (tai ahne?), että kun jätetään palkkaamatta namilla ne kerrat kun korjaus tehdään, kokee neiti järkevämmäksi mennä kerralla oikein. 

Muutaman ensimmäisen kerran Luna korjasi joka kerta, mutta sai tästä vain suullisen kehun. Sen jälkeen neiti lähti hiljalleen korjaamaan ensin seuraamispaikkaansa (koska kulkiessaan liian edessä joutui peruuttamaan ja korjaamaan) ja sitten siten istumista oikeaan kohtaan.  Pitää ottaa tämä nyt kunnon treeniin, koska se tuo avun sekä tokoon että rallyyn. 



Viimeisenä tehtiin hieman kaukoja. Luna näytti oikein hienot vaihdot, mitä nyt hieman seiso-istu vaihdossa tuli arviolta 5cm eteenpäin. Kouluttajakin totesi, että muuten todella hyvät vaihdot. Tuohon S-I vaihtoon hän tarjosi treeniksi sitä että pidän namia Lunan nenän edessä, ja kun neiti siitä luopuu ja siirtää painon taakse sanon käskyn. No, Lunahan ensinnäkin oli namissa oikein kunnolla kiinni, toisekseen, eihän se peruutus istumaan oikein onnistunut kun ajatus oli siinä namissa. Koen että meidän kepinyli tehtävä S-I treeni on ollut toimivampi, joten muistuttelen sillä aina ajoittain. Toisekseen tuo 5cm liike pudottaa arvosanaa maksimissaan 1 pisteellä, ehkä me pystytään se hyväksymään.








maanantai 4. maaliskuuta 2019

Laran toinen tokokoe

Systeri ilmoitti Laran toiseen tokokokeeseensa Janakkalaan 2.3. Lunaakin yritettiin saada mukaan voittajaluokkaan, mutta yllättäen näin alkuvuonna monet kokeet ovat olleet täynnä, varsinkin ylemmät luokat. Jäimme varasijalle, mutta paikkaa ei herunut, joten Luna jäi viettämään vapaapäivää äitin luokse, kun me lähdimme Laran kanssa kohti Janakkalaa.

Tuomarina oli Lunallakin ollut Kaarina Pirilä. Mukava tuomari, ehkä hieman tiukemman puoleinen ja tämän koepäivän jälkeen olen edelleen samaa mieltä. 

Alokasluokassa oli kahdeksan koiraa, joista Lara oli vuorossa kuudentena. Koe oli hieman aikataulusta jäljessä ja me olimme tulleet vielä reilusti hyvissä ajoin, joten hetken siinä sitten jouduimme odottelemaan. 

Lopulta avoimen luokan jälkeen lähti alokas käyntiin. Paikallaolot otettiin kahdessa ryhmässä, Laran ollessa jälkimmäisessä.



Paikalla makaaminen 1min

Lara tarvitsi kaksi käskyä maahan. Makaaminen itsessään sujui melko rauhallisesti, hieman vilkuili naapurikoiria. Jännitysmomentin toi reunassa oleva terrieri joka päätti lähteä vauhdikkaasti rivistä omistajansa luokse, mutta muut koirat pysyi hienosti rivissä, vaikka tämä pikku terrieri veti vielä kunniakierroksen ennen kiinnijäämistä. Lara tarvitsi kaksi käskyä istumaan nousemiseen, kun huomio oli kiinnittynyt edelleen tähän liikkeelle lähteneeseen terrieriin. 

Arvosana: 6

Kapulanpito

Laralla on jokin ongelma kapulan kanssa vain kokeissa. Nyt pää nousi kuin ottaakseen kapulan, mutta sitten pikkuneiti päättikin ettei sitä halua ja tuijotti vain eteenpäin. Hieman houkuttelemalla systeri sai Laran ottamaan kapulan suuhunsa, mutta neiti sitten kumminkin sylki sen maahan.

Arvosana: 0

Seuraaminen

Ennen liikkeen alkua Lara löysi jonkin hyvän hajun maasta ja systeri joutui herättelemään neitiä mukaan. Juuri liikkeen alkaessa sitten joku kolautti ulko-oven kunnolla pamauttaen kiinni, mikä herpaannutti Laran keskittymisen ja neiti jäikin katsomaan taakseen systerin käskyttäessä ja lähtiessä liikkeelle.

Lopulta Larakin tajusi lähteä liikkeelle ja siitä seuraavat kymmenen metriä meni ihan hyvin. Sitten Lara jäi taas pälyilemään taakse. Alunperin ajateltiin sen vielä ihmettelevän oven pamausta, mutta videota pari kertaa katsoneena luulen neidin itseasiassa ihmettelevän perässä kävelevää tuomaria. Lara taas kiri systerin kiinni (naureskeltiin että Lara hienosti teki saman käännöksen samassa kohti kuin systeri vaikka perässä tulikin :D ).

Loppuun Lara sitten oikeastaan heräsi ja seurasi hienosti.

Arvosana: 7

Liikkeestä maahanmeno 

Tässä Lara olikin sitten jo oikeasti mukana. Seuruu oli hienosta ja maahan mentiin täpäkästi. Maassa pysyttiin ja noustiin lopulta ensimmäisellä käskyllä.

Arvosana: 10

Luoksetulo

Hieman Lara alkoi kiihtyä tässä vaiheessa joko jännityksestä tai palkattomuudesta tai vähän sekä että. He pääsivät lähtöpaikalle ja lopulta neiti rauhottui niin että liike sai alkaa. Lara jäi istumaan, mutta systerin lähtiessä liikkeelle alkoi maan haistelu ja neiti kääntyi hieman vinoon. Luoksetulo oli vauhdikas, mutta Lara yllättäen hieman törmäsi systerin jalkoihin.

Arvosana: 7

Kaukokäskyt

Lähtöpaikalle mentäessä Lara kävi hieman ihmettelemässä liikkuria ja perusasennossa tuijotettiin puolestaan tuomaria, minkä takia ensimmäinen maahan-käsky meni ohi. Laralla on välillä ollut ongelmia nousta istumaan, mutta nyt istuminen oli oikein hieno ja jopa ennakoiva - systerin käden liikkuessa neiti pongahti ylös, eli ennen kuin edes käskyä oli keretty sanoa. Nyt ongelmia oli maahanmenossa, koska siihen tarvittiin taas toinen käsky.

Arvosana: 7

Estehyppy

Tässä ei ollut ongelmia, hieman alussa Lara taas katseli tuomaria ja ihmetteli maassa olevia tarroja, mutta liikkeen alkaessa keskityttiin ja hienosti tultiin esteen yli käskystä.

Arvosana: 10

Kokonaisvaikutus 9

Eli pisteitä tuli 136 ja täten ALO3. 

Eli ei ollut nyt ihan nappisuoritus, mutta kun ajattelee sitä että systerillä ja Laralla on aikaa edellisistä kunnon tokotreeneistä, niin onko ihmekään että häiriöt voittivat. 

Totesin siinä itsekin että ehkä ihan hyvä ettei Luna saanut paikkaa - meilläkin on tokossa jäänyt palkattomuustreenit vähemmälle näin talvella. Katsotaan keväämmällä uudelleen. 


perjantai 1. maaliskuuta 2019

Sydänultra

Kirjoitin blogiin vajaa vuosi sitten keväällä Lunan suolistotulehduksesta. Tällöin eläinlääkäri totesi pienen sivuäänen neidin sydämestä, mutta totesi että rajut vatsataudit saattaa sen osalle koirista aiheuttaa. Koska 12.3.18 kävimme rokotuksilla ja sivuääntä ei ollut, 29.3.18 sitten olimme tämän vatsataudin takia ja sivuääni löytyi. Ellei se sitten yllättäen itsekseen kehittynyt tuon kahden viikon aikana, voidaan melko varmasti sanoa vatsataudin olleen osasyy sivuääneen.

Mutta nyt kun helmikuun 21. päivä kävimme uusimassa kennelyskärokotteen, niin pieni sivuääni kuului edelleen. Rokottava eläinlääkäri ei tuntunut olevan asiasta huolissaan, totesi että osalla koirista saattaa sivuääni syntyä, kun ne jännittävät niin paljon. No, Lunahan on aina ollut kauhusta kankeana eläinlääkärillä, eikä tämä kerta ollut poikkeus, mutta kukaan ei ole aikaisemmin ääntä löytänyt - tai ainakaan sitten meille maininnut.


Cockerspanieleilla on jonkin verran sydänvaivoja, mutta eivät ole mitenkään ihan hirveän yleisiä. E:n suosituksesta tuli sitten kumminkin varattua aika sydänultraan, jotta saamme tietää mistä sivuääni johtuu. Lunalla ei kyllä ole minkäänlaisia ulkoisia oireita, mitkä viittaisi sydänvaivoihin, joten toiveissa oli että tämä sivuääni olisi harmiton tapaus ja saisimme jatkaa elämäämme huoletta – ja mieluiten ilman lääkityksiä. Sydänlääkitys kun tarkoittaisi kilpailukieltoa eli Luna jäisi sairaseläkkeelle vasta 5 vuoden iässä.

Aika oli varattu 28.2. Tammiston Evidensiaan kardiologille. Sydänultrauksia ei tietenkään tehty ihan joka paikassa ja aikojakaan ei lähiaikoina ollut montaakaan tarjolla. Omat työvuorot teki sen että ultraus olisi mennyt pitkälle maaliskuun loppuun, mutta onneksi systerillä on mahdollisuus jättää työvuoro ottamatta ja hän pääsi viemään Lunan lääkärille.

Systeri sitten lähetti viestiä ensimmäisen ultrauksen jälkeen, kun lääkäri vielä mittaili tilavuuksia. Hetken odottelun jälkeen sitten tupsahti koko potilaskertomus sähköpostiin.

Yleistutkimus: normaalipainoinen, hyväkuntoinen, oireeton. Auskultaatiossa ei selkeää sivuääntä, syke 100-120. Hengitysäänet normaalit.

Sydämen ultraäänitutkimus: hyvin pieni aorttaläpän vuoto. Aorttavirtaus on lievästi yli normaalin, muttei selkeästi epänormaalin korkea. Jännitys voi vaikuttaa tulokseen. Ei muita löydöksiä.

Tilavuusmitat: viitealueella

EDV 40,1 ml  EDVI 85 ml /m2 (<91)
ESV 16,2 ml  ESVI 34,5 ml /m2 (<51)
EF 59,6%
SI 1,5

Vasen eteinen on normaalikokoinen

LA 24,99
Ao 18,24
LA/ao 1,4 (<1,5)

Kammiot ja sydänlihas: viitealueella

IVSd 0,76
LVIDd 3,05 (<3,5)
Pwd 0,63
IVSs 0,96
LVIDs 2,13 (<2,5)
PWs 1,07
FS 30,2%
EPSS 0,5

Aortta laminaarinen virtaus, Vmax 2,2 m/s, hyvin heikko aorttaläpän vuoto (<2,0 normaali, >2,4 m/s on aortan ahtauma, tässä: avoin)

Keuhkovaltimo laminaarinen virtaus, Vmax 1,52 m/s, heikko läppävuoto (merkityksetön)

Mitraaliläppä normaali,
Trikuspidaaliläppä normaali
ASD: ei
VSD: ei
PDA: ei

Diagnoosi : aortan ahtauman suhteen avoin, ei selkeää löydöstä puolesta, muttei aivan normaali.

Muita muutoksia ei todeta. Harrastuksen suhteen ei merkitystä. Jalostusmielessä uusintatutkimus suositeltavaa 6-12 kk kuluttua.



Eli pieni läppävuoto siellä sydämessä on mikä sivuäänen aiheuttaa, mutta onneksi sen verran pieni että elämä jatkuu normaalina - ilman lääkityksiä. Aorttavirtaus oli hieman yli normaalin, mutta ei kumminkaan selkeästi epänormaalin korkea (terveen raja alle 2, epänormaali yli 2,4, Lunan arvo oli 2,2, mutta jännitys saattoi vaikuttaa arvoon nostavasti).

Eli Luna ei siirtynyt sairauseläkkeelle ja harrastaminen saa jatkua normaalisti, ilman että minun tarvitsee pelätä sydämen posahtamista kesken treenien.

Lekuri oli kuulemma maininnut että suurin aiheuttaja näille on mikäs muukaan kuin perimä. Tietääkseni Lunan suvussa ei sydänsairauksia ole ollut, mutta tietysti kaikkihan ei ilmoita koiransa terveysongelmista eteenpäin, joten voihan siellä joitan sydänongelmia olla. Täytyy sanoa että Lunalla ei nyt oikein ole ollut onnea tuossa geeniarvonnassa, on polvivikaa, lonkkavikaa, nyt sydänvikaa, vatsaongelmia, luonneongelmia ja nyt viimeinen puolivuotta on tapeltu yllättäen ilmeentynyttä korvien hiivaongelmaa vastaan. Onneksi, mikään näistä ei vielä ole siinä pisteessä että se häiritsisi kummemmin arkielämää. Mutta naureskeltiin kun kardiologi totesi ettei suosittele jalostuskäyttöä - Luna on kaukana hyvästä jalostusmateriaalista muutenkin.

Ja jälleen kerran sain kiittää sitä, että Lunalla on vakuutus. Noin 300e käynnistä jäi vakuutuksen jälkeen pulitettavaa 117 euroa.