 |
| Musta tässä oli ihana kansikuva <3 |
Lauantaina 4.6. suuntasimme Lunan ja systerin kanssa
Kellokoskelle Cockerspanieleiden erikoisnäyttelyyn. Cockerspanieleita oli ilmoittautunut huimat
143kpl , joista narttuja oli 78kpl. Tähän vertailuna, nuo ryhmänäyttelyt joissa
olemme olleet on cockereita yleensä ollut max. noin 20kpl. Tuomarina oli
brittiläiset Andrew Jones (nartut) ja Jane Simmonds (urokset).
Kehät alkoivat kello 10 ja me olimme paikalla hieman ennen
puolta yhtätoista. Hieman ihmettelimme systerin kanssa, kun paikalla ei ollut
mitään erillistä ilmottautumispaikkaa, kuten kaikissa edellisissä näyttelyissä
on ollut. Emme myöskään tienneet mistä saisimme näyttelyluettelon, joten siinä
tuli pyörittyä hetken aikaa ympyrää miettien, että mitä nyt.
Onneksi paikalla oli muitakin ihmetteleviä ihmisiä ja pian
löysimme teltan, mistä saimme luettelot. Lunan kasvattajankin oli tarkoitus
tulla näyttelyyn ja elimmekin siinä uskossa, että kasvattaja ja ainakin Lunan
veli olisi paikalla, mutta vilkaisu luetteloon kertoi että Luna oli ainut
Isbahan’sin kennelin koira avoimessa luokassa. Laitoin vielä kasvattajalle
viestiä, jolloin selvisi, että he olivatkin jääneet lähemmäs näyttelyyn
valmistumisjuhlien takia.
Purkasimme sitten tavarat kehän reunalle ja jäimme
seuraamaan kehiä. Ilma olisi voinut olla lämpimämpi, koska siinä istuessa
kerkesi tulla aika kylmä.
Olin jo varmaan vuosi sitten ostanut Lunaa varten häkin,
joka on vain matkannut autossa joka paikkaan, ilman että sitä koskaan otettiin
käyttöön. Nyt sitten systeri haki meidän odottaessa sen häkin autosta, koska
Lunaa sai olla muuten koko ajan putsaamassa, kun se makasi maassa joka oli
täynnä hiekkaa ja havuja. Kun systeri kasasi häkkiä, Luna näytti siltä että se
lähtisi karkuun mahdollisimman kauas. :D Kun häkki oli pystyssä Luna ei oikein
edelleenkään ymmärtänyt sen ideaa vaan kulki koko ajan sisään ja ulos. Jos
laitoimme häkin oven kiinni kun se oli sisällä, jäi se raapimaan kaltereita
tahtoen ulos. Annoimme häkin sitten olla paikallaan ovi auki ja aina välillä
heitin nameja sisälle. Alkuun Luna makasi häkin edessä maassa, mutta jossain
vaiheessa se sitten totesi ettei se häkki nyt niin paha olekaan (varsinkin kun
se kotona tykkää nukkua kevythäkissään) ja siirtyi häkkiin nukkumaan. Jätin
häkin oven hieman raolleen, mutta luulen ettei neiti olisi tässä vaiheessa enää
välittänyt vaikka olisin kokonaan sulkenutkin sen.
 |
| Ei tää häkki nyt niin paha ollutkaan -Luna |
Olimme vuorossa numerolla 107, eli suurin piirtein avoimen
luokan puolessa välissä. Ryhmäseisonnassa ei ollut isompia ongelmia, mitä Luna
nyt yritti vilkuilla sivusilmällä tuomarin liikkeitä. Ryhmäjuoksuosuus olisi
voinut mennä hieman paremmin, itse juoksussa ei ollut ongelmia, mutta vauhti
olisi voinut olla hieman nopeampi. Jäimme siis reilusti jälkeen edellä
menevistä, mutta jos yritin nopeuttaa vauhtia, lähti Luna laukkaamaan. Pitää
siis hieman näköjään harjoitella tuota nopeaa ravia. Sitten siitä palasimmekin
paikallemme odottelemaan omaa vuoroa. Luna meni tällöin suoraan häkkiinsä
makuulle.
Menimme taas odottelemaan kehän reunalle, kun vuoromme
lähestyi. Kun nro 106 laskettiin pöydältä pois, siirryin minä Lunan kanssa
pöydälle. Mietin siinä hetken, että uskallanko nostaa Lunaa vielä pöydälle,
koska se oikeasti on meillä se stressaavin kohta. Ja jos Luna kerkeää siinä
tarpeeksi keräämään sitä stressiä, niin se lisää sitten sitä rimpuilu riskiä
tuomarin lähestyessä. Nostin sen nyt kumminkin suoraan pöydälle. Alkuun siinä
oli pientä sähläämistä, mutta lopulta neiti suostui pysymään paikallaan ja
pysyikin suht nätisti myös tutkittaessa. Se ei nojannut koko painollaan minua
vasten, eikä tehnyt mitään peruuttamiseleitä, kun tuomari tuli edestä suoraan
luokse. Kyllä se edelleen mulkoili kulmiensa alta tuomaria, mutta luulen että
siitä ei nyt voi tuon luonteen takia päästäkään eroon helposti. Takapäätä neiti
hieman jännitti ja siirsi jalkojaan, kun tuomari hiplaili.
Edestakaisin liike ja ympyrä meni ihan hyvin, mitä nyt
Lunalla oli taas lippu salossa (ts. häntä ylhäällä). Tuomari vielä olisi
halunnut koskea Lunaan kun tulimme ympyrän juoksusta, mutta neiti selvästi
epäröi pysähtyen kesken liikkeen. Kyllä se sitten meni ojennettua kättä
pikaisesti haistelemaan, ennen kuin päästiin loppuseisontaan.
Tässä tuomarin arvostelu:
”Very pretty bitch. Lovely correct silky coat. Liked her head + kind expression. Could have
a little more layback of shoulder. Could have a little more strength in loin.
Well angulated hindquarter. Good ribcage. Moved happily but could have been
more confident on the table.”
Tästä arvostelusta tuli EH. Tässä huvitti kyllä tuo lopun “olisi
voinut olla itsevarmempi pöydällä”, koska Lunan pöytäsuoritus oli pitkästä
aikaa todella hyvä. Mutta tuomari nyt tietysti ei tiedä meidän lähtökohtaa.
Lunahan pitkään meni paniikkiin aina, kun tuomari edes kääntyi katsomaan sitä
ja rimpuili niin, etten minäkään saanut sitä pidettyä pöydällä.
Seurasimme kehää vielä hetken, mutta kun varmistui että ERIn
saaneita koiria oli paljon, päätimme lähteä kotia päin. Meillä oli melkein heti
perään serkun ylioppilasjuhlat, joten kerkesimme vain käydä kotona heittämässä
tavarat ja sitten lähdimmekin uudestaan matkaan.
Minulla alkoi nyt 2 viikon loma ja tarkoitus on alkuviikosta
lähteä vaunuilemaan, joten voi olla että blogi elää hiljaiseloa tässä hetken
aikaa. :) Yritän kyllä jotain postausta laittaa lomallakin.
 |
| Saisinko vähän maistaa...? |
