Kahden tokotunnin tiivistelmä

Kolmannella tokotunnilla otettiin työnalle kierto(hyppynouto) niin että hypyt ja noutokapulat olivat vielä vain häiriönä, joiden ohi piti juosta kierrolle. Ensin otettiin tietysti pelkkä kierto ilman mitään häiriötä ja sitten lisättiin kapulat. Luna vilkaisi kapuloita mutta meni siitä huolimatta suoraan kierrolle. Kun kapulat olivat jo todella lähellä, vajaan parin metrin päässä toisistaan oli houkutus liian suuri ja hampaat tarrasivat kapulaan. Otettiin vielä uusi onnistunut yritys ennen kuin siirrettiin esteet mukaan. Ensimmäisellä kerralla neiti oli hakeutumassa esteelle, kun kutsuin sen takaisin. Otettiin uudestaan niin että kouluttaja kävi taputtamassa tötsää ja lähetin Lunan uudelleen.

Nyt kun on kaksi treenaajaa, niin piti hankkia kunnon kalenteri mihin saadaan omat menot kirjattua.
:D

Tällä kertaa pienen cockerin aivot raksutti oikein kunnolla, koska ensin lähdettiin kohti vasenta hyppyä. Olin jo varautunut kutsumaan Lunan taas takaisin, mutta jotain tapahtui spanielin pääkopassa ja vauhti hidastui ja neiti kääntyi esteestä poispäin – vain nähdäkseen oikeanpuoleisen kapulan. Suunta oli kapulalle, kunnes taas hetki ennen vauhti hidastui ja Luna alkoi selvästi pohtia että ei se tainnut olla tämäkään. Taas käännös ja tadaa! Siellä olikin toinen kapula esillä. Neiti otti pari laukka-askelta tätä kohti ennen kuin alkoi taas pohtia ja käänsi päänsä nähdäkseen tötsän. Sitten lamppu syttyi ja Luna teki kierron.

Selvästi aivot raksuttivat kun Luna juoksi sellaista siksakkia pohtien että mitä siltä oikein haluttiin, mutta kertaakaan minun ei tarvinnut sitä siinä korjata. Se pohti ihan itse. Tietysti joku toinen koira olisi voinut hiffata, että kun teimme kiertoa jo monta kertaa että edelleen oli kyseessä sama liike, mutta no. :D

Menimme tämän ”onnistumisen” jälkeen hetken tauolle.

Toisella kierroksella otettiin sitten kouluttajan pyynnöstä tunnaria. Meidän kapulat oli ollut hajustumassa viikon hänen luonaan, joten niiden piti olla suht hajuvapaita. Ensimmäisellä kerralla kapulat oli nätisti rivissä, ja kun lähetin Lunan hakemaan neiti haisteli nätisti, mutta jostain syystä otti suuhunsa viimeisen ja reunimmaisen kapulan. No, meillä taisi olla kuukauden tauko tunnarista (muistelen että viimeksi teimme tämän koetreenissä) ja yleensä Luna tarvitsee hieman muistutusta mitä tässä nyt haettiinkaan. Otettiin liike uudestaan ja tällä kertaa tuli oikea kapula mukaan, mutta jäi hieman epäselväksi nostiko neiti kerran toisen kapulan vai lensikö se Lunan korvien takia sivummalle.

Kolmannella kerralla kapulat oli laitettu jonoon, jolloin Luna teki todella hienon suorituksen. Kaikki kapulat haisteltiin kertaalleen läpi ja paluumatkalla napattiin oikea suuhun ja laukalla tultiin takaisin. Kouluttajakin kehui kun neiti tuo kapulat hyvällä vauhdilla takaisin, hänellä varmaan on mielessä meidän avo-noudon palautukset joissa olisi voinut olla sitä vauhtia aina enemmän.

Moni on sanonut että tällaisessa tekonurmitreenikentällä tehty tunnari on todella vaikea kun siinä nurmessa on niin paljon hajuhäiriöitä. Muistan pohtineeni että näinköhän Lunan haisteluongelman kanssa tullaan selviämään hallikokeista saati tunnarista. Mutta meidän haisteluongelma on kadonnut kuin tuhka tuuleen (*koputtaa puuta*) eikä neidillä ole mitään ongelmaa keskittyä kapuloidenkaan haisteluun vaikka pohja on vaativa. Kyllä edelleenkin herkut kelpaavat syötäväksi jos ne sattuvat eteen osumaan.

Toisiksi viimeisellä tunnilla otettiin jääviä. Lunahan erottelee eri jäävät käskyt todella hyvin, edelleen istumisessa minulta tulee pieni kroppa-apu vaikka pakosti neiti ei sitä edes tarvitsisi. Kouluttaja sitten osoitti meidän toisen ongelman, eli ennakoimisen. Olen siitä tietoinen että Luna ennakoi, eli neiti nousee heti kun pääsen sivulle ennen kun kerkeän sanomaan seuraa-käskyä. No minähän olen alkanut ennakoimaan tätä ennakointia ja sanon käskyn hieman ennen Lunan kohdalle tuloa (koska minulla oli visio että Lunan ollessa niin pieni, kerkeän hyvin siihen vierelle ennen kun olen saanut käskyn loppuun). Mutta ei se sitten taida toimiakkaan niin, kuulemma Luna kerkeää siinä hetken ”odottelemaan” ennen liikkeelle lähtöä.

No aloimme sitten treenaamaan kuten olen itsekin yrittänyt ennakointiin puuttua, eli kävelen vain Lunan ohi ja neidin pitäisi jäädä paikalleen ellei käskyä kuulu. Jostain kumman syystä Luna ei ymmärtänyt tällä kertaa ollenkaan, miksi hän ei saisi lähteä seuraamaan kuten kuuluu ja teki saman virheen koko ajan. Joudun ihan erikseen sanomaan paikka-käskyn mennessäni ohi, jolloin ei tietysti ongelmaa ollut. Kouluttaja myös käsky tässä tekemään erottelutreeniä siinä mielessä että sanon vääriä sanoja käskyn tilalla, jota Luna muistaisi että pitää oikeasti kuunnella koko ajan. Mutta pitää näköjään ottaa tämä taas tehotreeniin, tyylillä että 10 kerrasta seuraa-käsky tulee vain yhdellä kertaa niin ennakointi ei olekaan niin helppoa.

Lopuksi otettiin vielä häiriötreeniä että menimme kaikki taas kentälle meille osoitettuihin nurkkauksiin. Meillä ensimmäinen osio oli seuraamista, jossa saimme pientä neuvoa peruutukseen. Lunahan peruuttaessa spurttaa ensin metrin päähän taakse, ennen kuin palaa sivulle peruuttelemaan. Tähän kouluttaja käski tekemään niin että annan palkan heti ensimmäisen askeleen jälkeen. Eli alkuun pitäisi ottaa vain sitä yhtä askelta ja palkata, ettei Luna kerkeäisi omatoimisesti peruuttamaan pitkälle.

Seuraavassa pisteessä oli kaukokäskyt. Olen tosissaan saanut Lunan aika hyvin hiffaamaan sen M-S nousun, mutta S-M siirtyminen vaatiikin sitten vielä treeniä, kun siinä meinaa nyt takajalat lähteä liikkeelle. Mutta kouluttajan mukaan ne näyttävät nyt paljon paremmalta kuin pari viikkoa takaperin, eli neidillä on pääasiassa nyt paino takakropalla.

Kolmannessa osiossa meillä oli ruutu ja Lunalla kierrokset ihan melkein tapissa. Alkoi pieni ääntely, eli neiti haukahti aina lähtiessään ruutuun, mutta vauhti oli mahtava. Toinen juoksi täyttä vauhtia joko ruudun yli targetille tai käskystä oikein heittäytyi maahan. Tässä meillä ei jostain syystä ollut ennakointia ollenkaan, pystyin joko palkkaamaan Lunan sinne maahan tai ottamaan Voittajan luoksetulon.

Viimeisessä osiossa oli hyppy, joka sitten nosti kierroksen ehkä hieman yli. Luna oli hyppäämässä esteen yli ihan sama mitä tein tai sanoin. Joten otin sitten hieman kuuntelua, eli jätin neidin esteen toiselle puolelle ja teinkin kaukokäskyjä. Pari kertaa Luna oli jo lähtemässä esteelle, ennen kuin tajusi että hetkonen.

Otin myös hyppynoutoa, missä energia pysyi hieman paremmin kurissa. Yhden ainoan kerran Luna karkasi kapulalle kun sen heitin, muuten odotti nätisti käskyä. Meidän metallikapulan kanssa hyppyongelmakin näyttää olevan menneen talven lumia, kun hyppy sujui oli suussa puuta tai metallia. Kerran heitin kapulan vahingossa aivan vinoon, se oli varmaan kaksi metriä esteen vasemmalla puolella. Mutta Luna tottuneesti hyppäsi ensin esteen yli, takaisin tullessa näytti vähän että este ohitetaan, joten sanoin varuilta hyppy käskyn, jolloin suunta siirtyi selvästi estettä päin ja sen yli. 

Se riitti sille tunnille. On hieman harmi että minulla ei oikein ole laittaa kuvia näihin postauksiin, kun ei ole kukaan enää kuvaamassa kentän laidalla.

Hyvän mielen treenit

Lunalla on nyt näillä helteillä ollut märkä kylpytakki ulkoilessa ja kyllä huomaa eron
normaalisti näillä keleillä neidin kieli hipoo maata jo 10 minuutin kävelyn jälkeen.
Pyyhe päällä voidaan kävellä jopa 20 minuutia niin että läähätys tapahtuu vain suu auki
(eli kieli pysyy sisällä) :D

Tämä helle on jotain ihan kamalaa. Emme ole päässeet treenaamaan tavalliseen tapaan, kun ilma on kuuma jopa iltaisin. Olemme sen sijaan sitten yrittäneet opetella tunnistusnoutoa sisätiloissa. Alkuun koko liike tuntui aivan mahdottomalta, kun en meinannut saada Lunaa edes haistelemaan kapuloita. Neiti vaan tarjosi joko kapulan tökkäämistä kuonolla tai sen osoittamista maahanmenolla. Muutamana iltana yritin naksutella aina kun tyttö haisteli kapulaa, mutta heti naksahduksen kuultuaan se alkoi tarjota jälleen kapulan tökkäämistä. Kun siitä ei palkkaa herunutkaan, yritti Luna seuraavaksi tuoda kapulan minulle. Tätä en vielä tässä vaiheessa halunnut, joten piti keksiä jotain muuta.

Netistä löytää välillä ihan hyviäkin ohjeita. Jostain luin että nenänkäyttöä voi treenata esimerkiksi lenkkeillessä. Otin siis ohjeen mukaan kapulan mukaan lenkille ja heittelin sitä silloin tällöin pusikkoon, mistä Luna sen joutui etsimään OMA-käskyllä. Ulkona neiti käyttää nenäänsä heti ja lähti nuuskien kapulan perään. Tällä pystyy treenaamaan sekä sitä hajun etsimistä sekä tietysti haluttua ohjaajan hajua.

Näistä treeneistä huolimatta, kotona Luna ei niitä kapuloita edelleenkään haistellut. Jos käytin vain kahta kapulaa niin neiti sattumanvaraisesti toi toisen. Joten kokeilin käyttää useampaa kapulaa, jotta Luna joutui hieman miettimään minkä niistä toisi. No, sekään ei oikein onnistunut, kun tyttö nappasi suuhun ensimmäisen kapulan mikä eteen osui. Välillä se jopa vaihtoi kapulaa muutamaan otteeseen.Joten siirryin sitten toiseen keinoon. Vaihteeksi jostain luin, että jotkut pitävät kapuloita jonkinlaisen verkon alla, jotta koira ei saa kapulaa nostettua. Minä sitten otin käyttöön yhden kompostikehikon reunapalan.  Kapulat verkon alle ja uusi yritys. Luna alkuun ryntäsi ensimmäiselle kapulalle ja yritti nostaa sitä verkon läpi. Kun se ei onnistunut, siirtyi neiti seuraavalle kapulalle. Kun kapuloiden nostaminen ei onnistunutkaan, ei Luna varmaan keksinyt muuta kuin tutkia niitä kapuloita, jolloin alkuun palkkasin siitä kun se haisteli edes jotakin kapuloista. Vihdoin tyttö alkoi tajuta mitä pitää tehdä. Kun haistelu vakiintui, siirryin palkkaamaan vain oikean kapulan haistelemisesta.

Tein näitä treenejä siis aina iltaisin hetken aikaa, hiljalleen edeten. Seuraavassa vaiheessa halusin Lunan alkavan erottaa sen oikean kapulan sieltä muiden joukosta, ilman että minä naksautan sen kohdalla. En tiedä oliko haju jo painunut mieleen, mutta neiti aika nopeasti alkoi tarjota makuuta osoittamaan oikean kapulan. Tai sitten se yritti kaivaa sen kapulan pois verkosta. Teki se kumman tahansa, niin palkkasin tytön. Tehtävä sitten vaikeutui kapuloiden hiljalleen lisääntyessä.

Kun melkein jokainen yritys päättyi oikean kapulan ilmaisuun, aloin ottamaan verkkoa pois. Sen jälkeen mentiinkin takapakkia. Kun kapulat ”vapautuivat” alkoi taas ensimmäisen mahdollisen kapulan nostaminen. En palkannut tästä vaan siirsin väärän nostetun kapulan pois ja lähetin Lunan uudelleen kapuloille. Hiljalleen neiti alkoi käyttämään nenäänsä valitessaan kapulaa, kun mistä tahansa kapulasta ei sitä namia herunutkaan. Kun oikea kapula nousi, laitoin bileet pystyyn. Muutaman kerran se oikea kapula jäi viimeiseksi kapulaksi tarjolla. :D

Mutta voi noita pienen cockerin aivoja. Luna tajusi todella nopeasti, että kehut viittaavan oikeaan kapulaan, joten se alkoi seuraamaan minun reagointia. Neiti otti yhden kapuloista suuhun ja siirtyi katsomaan minua, jos kehua ei kuulunut, kapula tippui ja neiti lähti itse tutkimaan loppuja kapuloita. Eli se ymmärsi kyseessä olevan väärän kapulan, kun kehuja ei kuulunut. Annoin sen alkuun tehdäkin näin, koska sai sen siten haistelemaan kapuloita tarkemmin, mutta pian tajusin että jos minun reagoinnin seuraaminen jää tavaksi niin olemme tokokokeessa pulassa. Neitihän jäisi sinne kapuloiden keskelle ihmettelemään kun en reagoikaan mitenkään. Joten muutin tekemistä sen verran, että vaikka Luna nosti väärän kapulan, kutsuin sen silti tuomaan kapulan minulle.

Pientä etenemistä alkoi lopulta näkyä ja pystyin parhaimmillaan jopa pitämään kahdeksan kapulaa matolla samaa aikaa ja Luna tutki niitä hienosti haistellen ja 90% suorituksista toi oikean. Pientä ongelmaa meillä on edelleen siinä, että jos oikea kapula ei ole muutaman ensimmäisen tutkittavan joukossa, Luna saattaa nostaa väärän kapulan. Mutta se jatkaa silti muiden tutkimista ja oikean löydyttyä vaihtaa kapulan siihen. En tiedä miten saisin tämän tavan pois.

Tässä vaiheessa huomasin meillä seuraavan ongelman. Kun vaihdoin oman kapulan uuteen (vanha alkoi olla märkä kuolasta), ei Luna enää tunnistanutkaan sitä yhtä selvästi. Toisin sanoen, se on tainnut tunnistaa sen oikean kapulan oletettavasti oman sylkensä hajusta.  Tämä ajastus vahvistui, kun vaihdoin kaikki kapulat ja lähetin Lunan hakemaan. Se toi väärän, minkä palautin palkkaamatta takaisin kapulariviin. Kun lähetin neidin uudestaan, se toi suht varmasti tämän saman väärän kapulan.

Tiputin sitten kapulamäärän takaisin kolmeen kapulaan, jotta Lunalla ei ollut montaa mahdollisuutta epäonnistua. Ja joka kerta kun neiti tuo kapulan, oli se oikea tai väärä, vaihdan sen uuteen, koska pakostikin siihen kapulaan jää tuon kuolaa. Minun 50 kapulan pussi on huventunut hirveää vauhtia, mutta pakko kai se näin on tehdä, että Luna oppii liikkeen oikeasti kunnolla.

Kapulat turvassa verkon alla

Lauantaina päätin sitten lähteä myöhään illalla (=klo 22, menen normaalisti nukkumaan viimeistään klo 23 joten minulle se oli myöhään :D ) treenaamaan ulos kun lämpötila oli vihdoin laskenut alle 20-asteen.

Luna oli vaihteeksi ihanassa vireessä, seuruu oli hyvää ja kontaktikin pysyi vaihteeksi todella hyvin. Tai sitten Lunakin oppi jotain meidän edellisestä kokeesta ja totesi että se kontakti kannattaa pitää tai muuten hänen päällensä kävellään. Käännöksetkin sujuivat pääosin, ainoastaan oikealle käännyttäessä Luna ei aina pysynyt mukana ja irtaantui hieman kauemmaksi.

Kaukot oli just hyvät, napakat vaihdot. Seuruusta maahan olisi voinut olla hieman nopeampi, mutta mielestäni se oli samanlainen kuin edellisessä kokeessa, josta tuli 10, joten kelvatkoon vielä.  Noutokapulan pidossa ei ongelmaa. Noutokapulan noudossa Luna ryntää kapulalle hieman turhan kovaa, minkä takia kapulan nosto ei ole kovin elegantin näköinen, mutta vauhtia siinä kyllä riitti. Piti minun vielä paikkamakuukin ottaa, kuin hieman jäin miettimään miten edellinen koe oli siihen vaikuttanut, mutta näköjään turhaan huolehdin. Luna jäi hiljaa makaamaan ja hetken katselun jälkeen laski päänsä maahan.

Loppuun ajattelin sitten yrittää treenata sitä pahuksen hyppyä pois meidän luoksetulosta. Yritin ensin aloittaa niin sanotusti aivan alusta ja ohjasin Lunan kädellä luoksetulon jälkeen oikeaan perusasentoon. Mutta vaikka tein monta toistoa ja palkkasin varmuuden vuoksi vielä toisella kädellä, heti käden noustessa yli Lunan pään jatkoi neiti hyppimistä.

Sitten minulle tuli mieleen peruasentotreenit mitä teimme joskus tunnilla. Eli minä otan sivuaskeleen oikealle ja Lunan pitäisi oikeaoppisesti siirtää vain takamustaan siirtyessään takaisin peusasentoon. Lunahan alkuun hyppäsi tässäkin joka kerta, eli se otti semmoisen jännän loikan sivulle. Jätin yksinkertaisesti palkkaamatta siirtymisen, joissa Luna hiemankaan hyppäsi ja aika nopeasti neiti alkoi tarjota paljon nätimpää siirtymistä. Kun nämä sivusiirtymisen sujuivat, siirryin itse Lunan eteen. Siitä taas käsky sivulle. Lyhyellä matkalla Luna teki liikkeen todella hyvin, eikä pientäkään hyppyä tullut. Mutta annas olla kun välimatka kasvoi, samalla kasvoi Lunan vauhti ja neiti varmaan kokee hypyn helpoimmaksi tavaksi hidastaa vauhtia. Jatkoin sitten treenaamista lyhyellä etäisyydellä ja todella hiljakseen pidensin matkaa. Loppuun otin pari melkein täysimittaista luoksetuloa. Pari kertaa jouduin ottamaan liikkeen palkkaamatta uudestaan, kun Luna hyppäsi, vaikkakin hyppy oli jo paljon pienempi kuin aikaisemmin eikä neiti koskenut minuun ollenkaan. Kun saimme kaksi hienoa hypytöntä luoksetuloa, lopetimme hyvillä mielin treenin.

Yhdessä kohtaa istuessaan ja käskyä odottaessaan Luna teki pienen nytkähdyksen, mistä joku saattaisi ajatella huonoa (eli koira meinaa ennakoida ja lähteä ennen käskyä), mutta minä näin asian hieman päinvastoin. Ajatellen, että joskus vuosi sitten treenatessamme Lunan vire oli aika huono ja nyt tilanne oli se että se odotti oikein innoissaan, että milloin käsky tulee ja milloin se saa spurtata minun luokseni. Eli minusta se oli vain hienoa, että tyttö oli niin innokas oikeasti tekemään töitä minun kanssani. :) Varsinkin kun yleensä Luna noissa odotuskohdissa saattaa katsoa ihan jonnekin muualle välittämättä minusta sen enempää. Nyt se oli selvästi kuulolla.  Hyvä vire ei siis ole ollut vain kahdessa edellisessä kokeessa vaan se näyttää jatkuvan, joten minun tekisi niin mieli ilmoittaa tuo uuteen kokeeseen heti kuin vain mahdollista, mutta ne perhanan juoksut… alkaisivat jo.

Luna kukkaistyttönä