EVL:n kisaharkka

Olin ilmoittanut Lunan seuran järjestämään kisatreeniin, mutta tällä kertaa ensimmäistä kertaa EVL-luokkaan. Eihän me kisavalmiita olla, tiedän sen hyvin, mutta ajattelin, että saataisiinpa liikkuroitua treeniä. Se kun yksin treenattaessa on pienoinen ongelma, itse joudun viemään kapulat, itse joudun käydä näyttämässä törppöä jos tarvis ja kun sitten kun oikeassa kokeessa toimittaan eri tavalla (liikkuri vie) niin se on Lunalle on hieman oudohko tilanne.

Yllättäen olimme ainoa koira EVL:ssä. Hieman joutui selvittelemään paikkamakuuta, olin ilmoittanut että jos näyttää siltä, että Luna on korkeissa kierroksissa ja saattaisi jäädä huutamaan. Tämä oli siis ennen kuin tiesin, että olemme yksin koko luokassa. Järjestäjää (HSKH:n pikkutehis) kyselikin että haluanko tehdä paikkista, he kyllä hankkivat koiria paikkikseen jos tarve. Saimme sovittua, että systeri tulee Laran kanssa tekemään jonkinlaisen paikallaolon. Ajattelin, että jos Luna jää vinkumaan, niin Lara ei siitä välitä.

Menimme siis kahden koiran kanssa paikalle noin kello 15. Ilmoittautumisessa naureskelivat, että nyt on innokkaan näköistä porukkaa. Totuushan oli että näytin varmaan pikemminkin valmiilta nukkumaan kuin kisatreenaamaan. Olin aamupäivällä tehnyt sateessa 4 tuntia pihatöitä talonyhtiön talkoissa, pääasiassa kyykkien ja leikaten ylikasvaneita puskia matalaksi. Niin kauan kun pysyin liikkeessä oli ihan lämmin vaikka vaatteet oli märät, mutta kun pääsin sisälle ja syömään, alkoi kylmyys kalvaa sisusta. Enkä kerennyt lämmittelemään kuin tunnin, jonka jälkeen piti lähteä hallille.

Joten, joo olin varmaan todella hehkeänä paikalla. :’D

Sanoin siinä liikkurina toimivalle, että teoriassa voisi ajatella, että olemme vasta aloittaneet EVL:n treenaamisen. Vaikka päätös tuli tehtyä jo kesällä, niin kunnon treenikerrat voi melkein laskea yhden käden sormin. Joten pyysin että ”bongausliikkeissä” Lunalle näytettäisiin se bongattava, jotta varmasti saataisiin onnistuminen. Sanoin myös palkkaavani jos tarve on. Eli otetaan kisatreeni ennemmin liikkuroituna treeninä kuin oikeasti kisatreeninä.

Liikelistaan paikkikset oli laitettu loppuun, liikkui tosin oli elänyt ajatuksessa että ne on ensimmäisenä. Sovimme kuitenkin, että otamme ne loppuun, koska ajattelin Lunan siinä vaiheessa purkaneen pahimmat kierrokset ja onnistuneen paikkiksen todennäköisyys oli paljon isompi.

Liikkeiden videot on pätkissä ja systeri oikein taitavasti myöhästyi muutamilla sekunneilla lähes kaikissa niissä, joten ei kannata ihmetellä, että videot alkaa hieman hassusti kesken liikkeen.

Z -liike

Suoritus alkoi zetalla. En tiedä oliko merkkikyltit sijoiteltu hieman väärin, kun se tehtäväliikekyltti jäi aina selän taakse, mutta nyt mentiin tällä. Järjestys oli S-I-M. Seisominen sujui nätisti, mutta seuraavan kyltin kohdalla alkoi hirveästi kutittamaan, minkä takia sitten Luna istahti rapsuttamaan. Istuminen oli myös minusta hyvä. Seuraavan kyltin jälkeen nenä kävi pikaisesti maassa. Yllättäen maahanmeno jäi seisomiseksi. Siinä kävi kyllä pienen pieni nytkähdys, eli neiti selvästi oli menossa alas, mutta jostain mystisestä syystä jäi seisomaan kumminkin. Sanoin maa-käskyn uudelleen, jolloin Luna maatui.

Tunnari

Meillä edelleen treeneissä tämä onnistuu ongelmitta, mutta jostain syystä ”koetilanteessa” Luna on lähtenyt nostamaan väärää.

Alun odottaminen sujui hienosti ja hiljaa. Kapuloille lähti ensimmäisestä käskystä ja kävi kaikki kapulat kahteen kertaan läpi. Lopulta nosti viereisen kapulan. Sitä palauttaessa oli tulossa pieni pysähdys, jolloin itse tiesin että nyt on kyseessä väärä kapula (koska neiti usein pysähtyy jos tajuaa nostaneensa väärän). Luna kumminkin päätyi tuomaan tuon takaisin. Otimme liikkeen sitten uudelleen. Tällä yrityksellä Luna sitten löysi joltain tippuneen namin sen oikean kapulan vierestä, etsi ja söi sen ja oli tulossa takaisin. Joten käskytin sen vielä hakemaan sen oman kapulan, jonka se sitten lopulta toikin.

Ohjattu nouto

Tämä oli yksi liike, missä pyysin liikkuria näyttämään Lunalle merkin paikan. Ihan varmuuden vuoksi, jotta saadaan onnistunut liike.

Vinkumista tuli odotellessa, kun liikkuri vei kapuloita paikoilleen. Olen edelleen ihan dööd tätä kirjoittaessa näin seuraavana päivänä, että en muista käytiinkö törppö näyttämässä ennen vai jälkeen kapuloiden viennin. Kokonainen video olisi tässä helpottanut asiaa. Sen muistan, että kun pyysin Lunaa bongaamaan näytettävän törpön, oli neiti jo lähdössä matkaan. Eli jouduin kutsumaan sen takaisin sivulle.

Sitten luvan saatuani lähetin Lunan matkaan. Neiti meni hienosti törpölle ja pysähtyi jopa melkein oppikirjapaikkaan. Siitä lähetin noutamaan vasenta kapulaa. Luna kääntyi oikeaan suuntaan, mutta selvästi etsi kapulaa ensin lähempää. En tiedä vaikuttiko se, että kertasin kehän reunalla sille suunnat ja tällöin kapulat tietysti oli vain parin metrin päässä.

Onneksi neiti selvästi tiesi mitä etsiä ja katseli ympärilleen bongaten kapulan kauempaa. Loppu sujuikin taas nätisti.

Ruutu

Tämä meni ehkä pahiten pieleen näistä liikkeistä. Jälleen Lunalle käytiin näyttämässä tyhjään lähetyksen paikka ja vaikka sanoin että tässä riittää kun vaan ilmaa taputtaa siinä yläpuolella, liikkuri taputteli ilmaa melkein maantasolla. Ei siinä muuta, mutta tuolloin Luna kuvittelee, että sinne jätetään hänelle jotain ja niin taisi osittain käydä tälläkin kertaa.

Lähetin Lunan siis ympyrään ja sinne juostiinkin ihan hyvin, mitä nyt maassa olevat teipit ihmetytti. Tätä hieman pelkäsin ja osasin odottaa, kun joskus aikaisemmin avoimen tai voittajan kisatreenissä Luna on jäänyt samaisiin teippeihin kiinni ruutuun lähtiessään.

Neiti pysähtyi kumminkin käskystä renkaan sisälle. Kun siitä sitten yritin lähettää ruutuun jäi Luna pikemminkin etsimään jotain. En lähtenyt sen enempää yrittämään tässä vaiheessa ruutuunlähetystä, kun neiti selvästi ei tiennyt mitä tehdä. Joten kävelin Lunan luo ja otettiin ns. suora ruutuun lähetys loppuun. Ainut että neidille ei siinäkään ollut ihan selvää että mitä piti tehdä ja matkalla ruutuun löytyi jälleen teippi maasta. Lopulta se ruutu löytyi ja minä palasin lähtöpaikalle.

Ja sanotaanko, että jos minä en ollut vielä ihan selvillä kaikesta mitä EVL:ssä pitää tehdä (mm. ruudun liikekaavion katsoin ennen kotoa lähtö), niin ei ollut kyllä liikkurikaan aina ihan perillä. Nimittäin olin itse katsonut, että ruudun ollessa lähetyspaikasta katsottuna vasemmalla, minä kääntyisin kävellessäni ruudun edessä vasemmalle. Jos ruutu oli oikealla, niin sitten ohjaaja kääntyy oikealle. Ja liikkuri käski minua kääntymään oikealle vaikka ruutu oli vasemmalla.

Minä tässä vaiheessa pysähdyin, että oikeastiko minun oli käännyttävä oikealle. Mutta saatuani uudelleen oikealle käskyn, tein töitä käskettyä ja kävelin oikealle. Tämähän menee hölmöksi siinä vaiheessa, kun kutsuin Lunan luokse ja minä olin oikea kylki koiraa kohti. Neiti onneksi tuli juosten vasemmalle puolelle (antaessani käskyn jouduin katsomaan oikean olan yli, mutta Lunan lähestyessä katsoin vasemmalta ajatelleen, että Luna hiffaisi tulla vasemmalle). Koska neidillehän on myös oikein tulla oikealle puolelle rally-tokon puolelta.

Luoksetulo

Luoksetulossa oikeastaan ainut petrattava on pysäytysten vauhti. Liikkeet neiti teki oikein, mutta varsinkin seisomaan pysähtyminen valui reilusti. Mutta positiivista, Lunalla oli hyvä vauhti noin muuten.

Seuraaminen

Tämä oli taas voinut mennä hieman paremmin. (Tämän kirjoitin ennen videon katsomista, jossa se nyt ei näyttänytkään ihan niin pahalta kun se taas tuntui). Vinkumista tuli moneenkin otteeseen, mutta eritoten sivuaskelissa ja peruutuksessa.

Ensimmäinen istuminen jäi jonnekin. Sivuaskeleet oikealle sujui hyvin, vasemmalle taas ei ollenkaan. Peruutus oli siedettävä, mitä nyt Luna hieman irtosi taaksepäin.

Kaukokäskyt

Ajattelin ensin tämän olevan viimeinen liike ja pohdin, että jätänkö Lunalle takapalkan. Kun liikkuri totesi, ettei ollutkaan vielä viimeinen, niin päätin jättää laittamatta.

Yllättäen tämä sujuikin todella hyvin! Olin varma, että tarvitaan tuplakäsky ainakin ensimmäiseen nousemiseen, mutta niinhän se neiti vaan nousi sieltä. Ainut miinus oikeastaan perus Seiso-istu vaihto, jossa se takamus taas vedettiin eteenpäin. Myös viimeinen istu-seiso olisi voinut olla hieman vahvempi, mutta kyllä se takamus oli ilmassa siinä.

Kiertohyppynouto

Tässä jälleen hieman autettiin Lunaa näyttämällä kartion paikka. Ensin vietiin kapulat, jonka jälkeen käytiin taputtamassa hieman kartiota. Sain itse valita minkä jäävän Luna tekee kierron jälkeen ja päädyin maahanmenoon, mikä tällä hetkellä on vahvin. Seisominen onnistuu kyllä kanssa, mutta kuten luoksetulossa, siinä on isompi valumisriski.

Luna lähti hienosti kiertämään törppöä, mitä nyt hieman vilkuili kapuloita.

Maahanmeno sujui hienosti ja käskyllä lähti hakemaan vasenta kapulaa, kuten oli tarkoitus. Sanoin hyppy-käskyn varuilta, mutta Lunalla selvästi oli kohde muutenkin esteelle. Hyppy lähti todella kaukaa, mutta onneksi yli päästiin ilman riman putoamista.

Tämä liike sujui minusta todella hyvin!

Kyllä sitä tästä huomasi, että vielä on tekemistä, mutta moni siinä kommentoi että kyllä se meidän meno näytti oikeasti hyvältä. Tietysti, palkkaamattomuustreeniä tarvitaan ja jotain mielentilahallintaa, että saadaan se vinkuminen pois (vaikka tähänkin sanottiin että eihän se edes pahemmin vinkunut). Tietysti se voi olla että minä siinä vieressä kuulen sen vinkumisen, mutta sitten ”tuomari” kymmenen metrin päässä ei pakosti erota sitä taustahälinästä.

Viimeisenä otimme paikallaolot. Tätä ei saatu videolle, kun systeri tuli tietenkin Laran kanssa mukaan. Luna onneksi oli päästänyt pahimmat höyryt jo aikaisemmin ja oli aika lailla hiljaa koko ajan. Systeri käski Laran makaamaan jo heti alkuun, jotta vältyttäisiin turhilta virheiltä. Kun molempien koirat tottelee molempia, niin olisi se epäreilua käskyttää vuorotellen maahan, kun on iso riski, että toinen menee ”väärän” käskystä myös.

Eli Luna jäi istumaan ja Lara makaamaan. Systeri päätti tulla myös piiloon (Laralle tällainen kevyt treeni, kolmen minuutin paikalla makaaminen ja vielä ohjaaja piilossa kaksi minuuttia). Hän oli päättänyt pitää Laran makaamassa vaikka alkuun oli pohtinut istumista, ettei liike mennyt pieleen jos Lara olisi päättänytkin valahtaa alas. Kehälaidalla ollut kilpailija hieman kommentoi meille mitä koirat tekivät (pääasiassa Lara joka hieman nuuski maata, laski ja nosti päänsä ylös). Luna kuulemma istui ihan paikoillaan.

Kahden minuutin jälkeen, siirryttiin näkyville. Liikkuri käveli koirien takaa, jolloin Luna sitä hieman vilkaisi. Kun liikkuri tuli takaisin meidän kohdalle ja antoi käskytysluvan, ei neitiä enää kiinnostanut. Maahan mentiin ensimmäisestä käskystä, tosin lonkalle. Hieman pohdin, että näinköhän sieltä noustaan ylös.

Minuutti mentiin rauhallisessa mielentilassa ja lopulta aika loppui ja liikkurin käskystä kutsuin Lunan luokse. Kyllä se neiti sieltä nätisti nousi ja tuli luokse, vaikka asento oli vähän turhankin rento.

Pyysin saanko ottaa vielä tyhjään lähetyksen uudelleen nopeasti ja luvan saatuani juoksin Lunan kanssa aloituspaikalle. Tällä kertaa Luna tiesi mitä tehdään. Se lähti vauhdilla eteenpäin ja stoppasi nätisti käskystä ympyrään. Siitä lähetin ruutuun ja ehkä ensimmäiset kaksi askelta oli hieman epävarmat, mutta sitten ruutu bongattiin ja sinne mentiinkin oikein vauhdilla ja käskystä heti maahan. Todella hienosti. Ei enää välittänyt maassa olevista teipinpalasista.

Kokonaissuoritus oli sellainen kuin osasin odottaakin. En uskonut taianomaisesti Lunan ääntelyn kadonneen mihinkään (toki, hieman petyin kuin edelleen vinguttiin :’D ), mutta töitä tehtiin kumminkin ihan hyvin. Verrattuna edelliseen oikeaan kokeeseen, Luna ei pyrkinyt kentältä pois vaan teki töitä kumminkin minun kanssa. Palkkaamaan jouduin hieman tiheämmin kuin olin ajatellut, mutta otin siinä kyllä yleensä pari liikettä peräkkäin ja vasta sitten palkkasin. Tietysti, EVL taitaa useimmiten olla kahdessa erässä, eli pitäisi pyrkiä ainakin siihen, että neljä liikettä pystytään tekemään palkatta. Mieluiten tietysti viisi, jotta Lunalle on kokeessa kiva yllätys että palkka tuleekin jo lyhyemmästä työstä.

Siitä sitten lähdettiin käymään noin tunnin lenkillä, jonka jälkeen istuskelin hallin lattialla aikalailla seuraavan tunnin, kun jouduimme odottamaan että päästään buffa sulkemaan. Sulun jälkeen kotiin saunaan ja Lunan pesuun. Loppuilta menikin turkkia selvittäessä, josta hyvin näki, että talvitakkikausi on alkanut. 

Koko päivä tuli siis tehtyä hommia ja arvatkaa vaan kellä on koko kroppa kipeänä näin päivä tuon jälkeen. 

Katsaus erikoisvoittajaluokkaan

Jos en ole ollut kovin ahkera tokon treenaaja kesällä, niin syksy ja talvi vähentää sitä innostusta ennestään. On märkää, kylmää ja tulee pimeää aikaisemmin. Nyt lopulta otin sunnuntaina itseäni niskasta kiinni ja kasasin kaikki kamat ja Lunan autoon (koska olin sen verran laiska etten lähtenyt kaikkia tavaroita raahaamaan kentälle asti).

Innostuttiin sitten treenaamaan oikein kunnolla ja aikaa vierähtikin varmaan puolitoista tuntia. Hienosti Luna jaksoi loppuun asti ja toistojakin useita.

Otin myös uuden kamerajalan testiin (edellinen halpa Honkkarista ostettu oli kadottanut osia eikä enää pysynyt pystyssä). Jalka itsessään toimi hyvin, mutta ärsyttää oman puhelimen videotoiminto, joka automaattisesti zoomaa kuvan melkein kaksinkertaiseksi. Tarkoittaen, että joudun viemään puhelimen oikeasti todella kauas, jotta pitkät EVL-liikkeet saadaan kokonaan kuvaan. Tai sitten pitäisi satsata ja ostaa se hökötin mitä facessa mainostetaan, mikä saa kameran seuraamaan kuvattavaa. Hintaa taisi olla useampi satanen…

Seuraaminen

EVL:än seuraaminen on Lunalle omalla tavallaan ehkä helpompi kuin alempien luokkien, koska siinä on enemmän eri suuntia mihin kulkea. Ja neidistä on paljon kivempaa mennä taaksepäin tai oikealle/vasemmalle kuin suoraan eteenpäin. Tosin, seuruun kesto kasvaa taas entisestään mikä voi olla isompi ongelma. Luna muuten seuraa ihan hyvin, välillä lähempänä ja välillä kauempana, mutta uskoisin meidän selviävän liikkeen alusta loppuun.

En edelleenkään näköjään osannut arvioida videon rajoja, joten älkää välittäkö että katoan videolta muutamaan otteeseen.

Seisominen, istuminen ja maahanmeno seuraamisen yhteydessä

Meidän yksi varmimpia liikkeitä vaikkakin varmaan yksi tylsempiä liikkeitä. Istuminen edelleen vaatii vähän varmistamista (tai vaati ainakin tänään treeneissä, mutta tätä nyt ei olla ihan hetkeen treenattukaan, eli voi johtua ihan siitä.) Toinen pienen pieni ongelma on satunnaisesti käyvä ennakointi maahanmenosta liikkeelle lähdössä. Eli Luna nousee jo seisomaan minun ollessa ehkä hännän kohdalla, kun voisi odottaa vielä sen yhden askeleen. Yleensä kertamuistutus (eli pari kertaa kävelen vain ohi palkaten siitä, että Luna pysyy maassa), riittää.

Luoksetulo ja pysäytykset seisomaan ja maahan

Luoksetulossa seisominen ja maahanmeno sujuvat kyllä hyvin, mutta valumista tapahtuu. Molemmissa näissä treeneissä valui arviolta metrin verran. Maahanmenossa se ei näyttänyt niin pahalta, koska se selvästi alkoi suorittamaan liikettä heti käskyn tultua, mutta ei tietenkään voinut heittäytyä maahan.

Eli joko pitää saada sitä Lunan vauhtia hieman hitaammaksi (tosin ei niin hitaaksi kuin meidän ensimmäinen yritys videolla, jossa neiti jäi takapalkkaan kiinni.) Tai sitten stoppeja napakammiksi. Ideoita?

Lähettäminen määrätylle paikalle, maahanmeno ja luoksetulo

Tämä on tällä hetkellä liikkeistä yksi epävarmimmista. Tyhjäänlähetys vaatii edelleen treeniä ja ketjuttaminen meillä on aivan alussa.

Ensimmäisellä yrityksellä targettia ei löytynyt (siinä oli kasa lehtiä ympärillä), mutta jos jotain positiivista voi sanoa, niin Luna meni suoraan. Ja jos olisin ollut viisas, olisin pysäyttänyt neidin oikeassa kohti. Toisella yrityksellä sitten mentiinkin vinoon. Siitä seuraavat pari yritystä oli ihan hyviä. Kun sitten otin ruudun mukaan, näki selvästi että ketjutusta ei ole pahemmin tehty. Lunalla ei oikein ollut hajuakaan mitä pitää tehdä. Otin sitten ”tavallisen” ruudun eli mentiin targetille ja lähetin suoraan ruutuun. Kun tämä sujui, vaihdettiin siihen, että jätin Lunan targetille ja lähetin sen ruuduun seisoessani siinä parin metrin päässä.

Jouduin kesken treenin mennä hetkeksi tekemään kaukoja, kun kaksi pikkulasta (arviolta ehkä 10v?) kulki aivan targetin takaa ohi ja niiden koirat sitten hyppi ja pomppi Lunan nähdessään. Eivät onneksi räksyttäneet, niin Lunakaan ei nostanut kierroksia vaan keskittyi treenaamaan nätisti.

Ohjattu noutaminen

Tämä on lähtenyt jo ihan hyvin alkuun. Otan aina ensin muutamia kertoja pelkkää merkille lähetystä. Paikka merkin kanssa on vähän niin ja näin, otollisinhan olisi jos Luna seisoisi suoraan merkin takana, mutta välillä se jää vinoon (mutta on kyllä merkin lähettyvillä eli pisteitähän tässä ei vinoudesta mene). Ihan hyvin Luna on lähtenyt hakemaan käskettyä kapulaa, vaikka olisi ollut helpompi kääntyä toiseen suuntaan.

Vasemman kapulan noudossa oli tällä kertaa treeneissä hieman ongelmia. Ensin haluttiin hakea se oikea kapula, mikä haettiin viimeksikin. Seuraavaksi siihen vasemman kapulan luokse tuli vieraita ihmisiä (kaksi lasta äitinsä kanssa), joten Luna sitten epäröi ja oli taas hakemassa sitä oikeanpuolista kapulaa. Hieman jouduin rohkaisemaan, että kyllä sen kapulan voi noutaa häiriöstä huolimatta.

Merkin kiertäminen, pysähtyminen ja ohjattu nouto esteen yli hypäten

Tämä on toinen liike, missä tällä hetkellä on riski nollautua. Otan alkuun pelkkää kiertoa, esteiden (tai nyt esteen) ollessa paikoillaan. Sitten lisätään kapulat. Molemmat tehdään ensin esteiden läheltä ja sitten esteiden takaa. Kun hinkataan pelkkää kiertoa, ei Luna jää yleensä este-kapula houkutuksiinsa. Mitä nyt välillä pitkä matka tötsälle saattaa häiritä.

Kun neiti kertaalleen saa ottaa kapulan mukaan ja hypätä, jää hän seuraavalla yrityksellä lähes 80% todennäköisyydellä kiinni.

Tunnistusnouto

Tämä on myös Lunalle vahva liike myös tässä luokassa. Tätä en tajunnut ottaa videolle, kun purin jo kameran pois tajutessani ettei oltu tätä tehty. Mutta tein tunnareita neljä kertaa, joka kerta kapulat eri muodossa ja hienosti oikea kapula tuli jokaisella kerralla. Yhdellä kerralla tosin napattiin ensimmäinen kapula vauhdissa suuhun ennen kuin meni haistelemaan muita, mutta vaihtoi kumminkin sen sitten oikeaan.

Kauko-ohjaus

Asennothan on jo voittajasta tutut eli sinällään niissä ei ole mitään uutta. Edelleen seiso-istu vaihdossa tulee helposti eteenpäin (tosin nyt treenatessa liikkui kyllä muutenkin eteenpäin). Tässä nyt edelleen on ehkä se isoin ongelma se, että jos liike on kokeessa viimeisenä saattaa meillä olla ongelmia siinä ensimmäisessä nousussa.

Paikallaolot

Paikkiksia on todella hankala treenata yksin, mutta pystyy ne sentään jotenkuten tekemään. Tein vähän lyhennettynä versiona, eli jätin Lunan istumaan ja menin itse puun taakse piiloon. Kumminkin niin, että näin hyvin ympärille ettei mistään hyppäisi ketään yllättäen kentälle. Luna nätisti istui minuutin, jonka jälkeen siirryin näkyville. Odottelin taas hetken, ennen kuin käskin neidin maahan. Tähän tarvittiin kaksi käskyä, kun neiti taisi ihmetellä että tosissaanko tässä mennään maate. Siinä sitten odoteltiin taas jonkin aikaa, kunnes kutsuin Lunan luokse.

Illalla sitten nautittiin kauratyynyhoidosta. Tyynystä tuli vain turhan lämmin joten piti laittaa
vielä lisäkangasta väliin.

Paluu arkeen

Noin viikko ollaan jo eletty arkea. Loppulomalla käytiin Salossa sukuloimassa ja palattiin siitä vaunulle. Lara vietti ensimmäiset pari päivää työhuoneessa piilossa tädin saksanseisoja Topilta, viimeisenä päivänä sitten olikin jo valmis leikkimään pojan kanssa. Tilasimme Saloon myös hierojan neideille kun alkoi jälleen edellisestä hieronnasta olla aikaa. Hieroja oli tällä kertaa Rosanna Peltoniemi ja täytyy sanoa että minä ainakin pidin hänestä. Lunalla oli selässä jumia, jota hän sitten käsitteli useampaan otteeseen.

Rally-toko treenit meillä jatkuvat vielä elokuun loppuun, jonka jälkeen jännätään, että mihin ryhmiin pääsemme talveksi. Tänä vuonna oli minusta meidän tasoon hieman huonompi kurssivalikoima ja sitten niistä parista kurssista oli osa meille mahdottomiin aikoihin. 

Positiivinen yllätys oli sitten se, että ensimmäistä kertaa tarjolla oli koiratanssikurssi. Huonopuoli, niitä kursseja oli vain yksi ja siihen otetaan vain neljä koirakkoa. Hakijoita on varmasti ainakin tuplamäärä, joten meidän mahdollisuus päästä kurssille on suhteellisen pieni.

No, ensiviikolla tulee tieto mihin ryhmiin päästiin.

Tokossa olen tosissaan päätynyt nyt siihen, että siirrymme EVL:ään hakematta sitä TK3 –koulutustunnusta. Siellähän sinällään on meille 2-3 hankalampaa liikettä, ensimmäinen on jo tiedetty kiertohyppynouto. Meillä on edelleen ongelmana esteisiin ja kapuloihin kiinnijääminen.

Olen sitä nyt pariin otteeseen treenannut. Yleensä teen alkuun pelkkää kiertoa ilman kapuloita ja lähetys esteiden kohdalta. Sitten kiertoon lähetystä esteiden takaa. Satunnaisesti pysäytän ja lähetän hyppäämään esteen. Muutaman onnistuneen toiston jälkeen, lisään kapulat mukaan. Yleensä tällöin meillä menee pari kertaa ihan okei, eli Luna pystyy juoksemaan sekä esteiden, että kapuloiden ohi kiertoon. Mutta sen jälkeen en oikein tiedä mitä käy, mutta tässä vaiheessa kiinnijääminen tapahtuu. Eli vaikka neiti olisi kiertänyt jo useaan otteeseen, niin se lähteekin yllättäen samalla kierrä-käskyllä esteille. Kun kiellän siitä, se saattaa siirtyä hakemaan kapuloita.

Tässä tietysti voi olla syynä kierron pitkä matka, pitänee varmaan ottaa käyttöön toissa kesänä saatu neuvo, että ennemmin kuin se että me lähennymme kiertoa (jolloin “häiriöt” jäävät taakse), tuodaan kierto lähemmäksi. Eli esteet ja kapulat pysyvät koko ajan näkyvillä. Lunallahan on ollut irtoamisongelmaa useammassakin liikkeessä, joten se todennäköisesti liittyy myös tähän. Kun kierto on niin kaukana, niin neiti mieluummin ottaa esteen tai kapulat kohteeksi.

Toinen treenattava asia onkin tyhjään lähetys. Meillähän on tuntunut targetti toimivan tässä parhaiten ja niin että laitan sen hieman pidemmälle kuin pakollisen 10 metriä. Sinällään idea on neidillä jo päässä kytemässä ja lähetyksessä suunta on suht eteenpäin. Mutta jossain vaiheessa tulee kaarros. Viime tiistaina rally-tokon jälkeen Luna teki oikeasti todella hyviä tyhjäänlähetyksiä ja nättejä stoppeja, mutta kun torstaina kävin treenaamassa samaa, niin suoruus oli kadonnut johonkin.

Voihan kyse olla ihan siitäkin, että Luna ei vielä ole täysin varma targetin olinpaikasta. Plus torstaina kun treenasin, oli targettikin ehkä turhan lähellä aitaa (ei kai kokeessa koira koskaan joudu juoksemaan ihan aidan viereen?) Tiistaina targetti oli keskemmällä kenttää.

Hieman otin paikkiksia Lunan ja Laran kanssa. 

Kolmas on ohjatun merkki. Tämä on ottanut tuulta purjeisiin kyllä kunnolla ainakin muutaman viimeisen treenin perusteella. Olin varma, kun kapulat on Lunalle muutenkin houkutus, niin ne olisi myös tässä. Mutta ehkä tämä on käänteinen kiertohyppynoutoon, eli kun merkki on lähempänä kuin kapulat, Luna valitsee mieluummin merkin. Toimii siis tässä tapauksessa, mutta tietää ongelmia kiertohyppynoudossa.

Muut liikkeethän on tuttuja, seuraamisessa tulee sivuaskeleet ja peruutuksen käännös. Sivuaskeleet on Lunalle tuttuja samaten käännös peruuttaessa vaikka siinä nyt irrotaankin mukavasti. Se itse peruutushan meillä on ollut pielessä avoimesta asti, pitäisi varmaan oikeasti korjata sekin asia (mikä tosin on helpommin sanottu kuin tehty), jotta turhilta pistemenetyksiltä vältyttäisiin. Olen tainnut se jossain muussa yhteydessä sanoakin, mutta neitihän peruuttaa reilu puolimetriä minun takana eikä tuossa vieressä missä sen kuuluisi peruuttaa. Ideoita otan tämän ratkaisemiseen. Olen kokeillut palata namilla imuttamiseen, mutta Luna ei vaan pysty hamuamaan namia ja peruttaa samaa aikaa. Kun nami ei irtoa, spurttaa neiti taaksepäin.

Luna ja Lunan  kenkäkokoelma

Kaukoissahan ei tuo lisähaastetta kuin matkan piteneminen, mutta todennäköisesti meillä pysyy sama ongelma, eli laiskuus.

Tunnarissa tulee useampi kapula mukaan ja muodot vaihtuvat, mutta niitä on jo treenattu hyvin.

Luoksetulossa tulee toinen stoppi (maahanmeno) mukaan. Tämä saattaa toimia Lunalla itseasiassa paremmin kuin tämä voittajan yksi pysähdys, koska suoraan juoksemismatka lyhenee. Maahanmenoja onkin jo harjoiteltu, reagointinopeus voisi olla nopeampi, mutta kyllä se siitä.

Z-liike. Tässähän ei ole mitään muuta kuin tehdään kaikki vaihdot peräkkäin. Lunan istuminen on varmistunut huomattavasti ja seisomisessa/maahanmenossa nyt muutenkaan on harvoin ongelmaa.

Paikallaolot ei myöskään ole ongelma. Luna osaa istua ja ollaan treenattu myös maahanmenoa ja luoksetuloa siinä. Tässä oikeastaan voi olla ääntelyongelmaa, jos ei pääse treenaamaan tarpeeksi. Ja häiriöongelmaa, ettei ihmetellä takana liikkuvaa liikkuria tai mennä viereisen käskystä maahan.

Katsotaan kuinka ahkeria ollaan, uskaltaisiko sitä loppuvuodesta käydä seuramestiksissä huvikseen kokeilemassa miltä se EVL tuntuu vai meneekö ekat kokeet ensivuodelle.

Toiseksi viimeisellä rally-tunnilla teimme tämän vuoden SM-kisojen voittajaluokan rataa. Rata oli ollut haastava, vain 5 koirakkoa oli saanut tuloksen ja niistä viides oli meidän seuran jäsen. Sinällään radalla ei näyttänyt omaan silmään olevan mitään isoja hankalia kylttitehtäväketjuja.

Luna ei ollut ihan niin mukana radalla kuin olisi voinut olla, mutta ei meillä siltikään mitään isoja ongelmia ollut. Alkuun oli hieman pientä säätöä peruutuksen kanssa, kun heti ensimmäisenä kylttinä oli peruutus kolme askelta, Luna suoritti tämän kyllä hienosti, mutta seuraavaksi oli oli 270 käännös vasempaan, missä peruutettiin jälleen, niin Luna oli tekemässä ihan tavan peruutusta. Joten itse käännöksestä tuli todella löysä kun neiti oli kerinnyt jo peruuttaa pari askelta taaksepäin, ennen kuin lähti kääntymään.

Seuraava ongelma olikin ensimmäinen estehyppy, mutta siinä taisi olla syynä silmiin häikäisevä aurinko. Koska yksikään ryhmän koirista ei hypännyt estettä ensimmäisellä yrityksellä.

Kolmas ongelma oli häiriö, joka tuli spiraalin jälkeen. Alueellahan lentelee pienlentokoneita yli koko ajan, mutta nyt yksi lensi todella alhaalla. Luna siis pysähtyi katsomaan konetta ja joutui sitten kirimään vauhtia päästäkseen takaisin sivulle. Tosin minä olin jo seuraavalla kyltillä ja Luna lähti arvaamaan mitä siinä piti tehdä (meni siis maahan kun piti istua).

Loppurata sujui sitten ihan hyvin.

Auringonpalvoja

Täytyy sanoa, että kohdennettu mainonta on omalla tavallaan hyvä, että huono juttu. Nimimerkillä arvatkaa kuka jäi mainoksen uhriksi. :D Fb:ssä minulle näkyi ties kuinka monta kertaa Photolamuksen mainos ja aina ihastelin värikkäitä koirapiirroksia näytöltä. Kun sitten oli nähnyt mainoksen tarpeeksi monta kertaa, päädyin tilaamaan Lunasta kuvan. Olin siis jo jonkin aikaa ajatellun hankkivani telkkarin yläpuolelle kuvan Lunasta ja tämä tyyli näytti minusta kivalta. Kun siinä sitten valitsin sopivaa maalaustyyliä, päädyin kumminkin realistisempaan kuvaan (alunperin houkutteli kunnon sateenkaariväreissä tehty kuva).

Kuvahan siis tehtiin että lähetin muutaman kuvan Lunasta ja niiden perusteella taiteilija teki työn. Ensimmäisiin vedoksiin en ollut täysin tyytyväinen, mutta onneksi digitaidetta pystyy muokkaamaan "helposti", joten muutaman kerran pyysin tekemään sinne tänne korjauksia. Pääasiassa ensimmäisessä kuvassa Luna näytti trimmaamattomalta, toisessa sitten taiteilija vaalensi värejä liikaa ja viimisillä kerroilla korjailtiin kuonoa. Lopulta noin viikon jälkeen kuva miellytti omaa silmää ja pääsin tekemään siitä canvas-taulun. (Hintaa kuvalle tuli 30€ ja canvastaulu oli n. 60€)

Palataan vielä vähän taaksepäin, kun siirryimme Salosta vaunulle, onnistui Luna nappaamaan jostain punkin kyytiläiseksi. Molemmille tytöille oli laitettu Bayvanticit Salossa noin vuorokautta ennen vaunulle menoa. Mutta siitä huomatta, punkki oli purrut kiinni torstai-iltatana tai perjantaina. Punkki huomattiin perjantaina noin viiden maissa ja kun sitä aloin irroittamaan, totesin sen olevan jo kuollut ja kuivahtanut. Eli todennäköisesti punkkisuoja toimi tappaen punkin, mutta ei tällä kertaa kyennyt karkoittamaan (eihän mikään suoja ole 100%). Mutta siinä sitä irroittaessani aloin katsoa että nyt Lunan iho punoittaa kyllä tavallista enemmän siitä punkin läheltä. Ja punkin jättämä patti tuntui paljon tavallista isommalta.

Mukavuudenhaluinen spanieli

Otin sitten sakset käsiin ja leikkasin karvoja punoituksen ympäriltä. Pattihan oli varmaan 3 cm halkaisijaltaan (normaalisti puolikkaan herneen kokoinen) ja verestävän punainen. Patin ympärillä näytti olevan vielä tummempi rengas.

Totta kai nämä tällaiset tapahtuu aina perjantai-iltana tai viikonloppuna, kun joudut sitten miettimään että missäköhän on lähin eläinlääkäri. Sitten muistui mieleen LähiTapiolalta tullut mainos LemmikkiHelpistä, jossa saa chatin välityksellä yhteyden eläinlääkäriin. Sovelluksessa lupailtiin 5-30 minuutin odotusaikaa. Lääkkeitähän sillä ei pysty määrätä, kun laki vaatii eläinlääkärin nähneen koiran viimeisen vuoden sisään, mutta pystyisi kumminkin antamaan ohjeet ja kertoa että kuinka kiire meillä sinne eläinlääkärille on. Maksuakaan siitä ei suoraan mene, vaan "käyntimaksu" vähennetään Lunan kauden vakuutussummasta.

Lähetin kuvat sovelluksen kautta lääkärille, selitin asian ja jäimme odottamaan (kello oli sen n. 17). Puolen tunnin jälkeen edelleen odottiin... ja odotettiin. Siinä seitsemän maissa aloin jo miettiä, että alkaa olla viimeiset hetken lääkärillä vastatata, jos meidän pitää mennä tai hakea apteekista jotain. Saaresta ei ihan heti pääse lähtemään ja lähimpään apteekkiinkin oli matkaa.

Patti ei kumminkaan näyttänyt pahentuvan eikä Luna sitä ihan hirveästi yrittänyt raapia, joten ajattelin ettei meillä nyt niin akuuttihätä ole. Lopulta yhdeksän maissa illalla eläinlääkäri vastasi yhteydenottoon, alkuun pahoitellen että heillä on hirveä ruuhka tällä hetkellä.

Lääkäri siinä totesi, että seuraaminen ja putsaaminen riittää, jos patti näyttää tuolta edelleen maanantaina, niin sitten kävisi lääkärillä. Tai jos se lähtee leviämään tai märkimään tai Lunan vointi huononee, niin sitten pitää mennä aikaisemmin. Raapiminen tietysti pitäisi estää, jottei se ärsyynny tai tulehdu.

Siinä sitten hieman mielessäni kirosin, meillä oli vaunulla kyllä haavanhoitotuotteita, mutta ei kyllä mitään muuta. Kauluria ei sinällään Luna tarvinnut, kun patti oli juuri niin ylhäällä ettei neiti sitä nuolla pystynyt, mutta takatassuilla kyllä rapsutti.

Onneksi lopulta löytyi kaapista tuubihuivi, pujotin sen ensin Lunan kaulaan ja totesin ettei se mene tarpeeksi alas. Sitten otin sakset ja leikkasin kaksi reikää huiviin ja pujotin sen kokonaan neidin päälle. Onni on sen verran pieni koira, että sille saa puettua hätätapauksessa tuubihuivin päälle. :D Ja toinen onni on vaatteisiin tottunut koira, koska Luna meni tyytyväisenä nukkumaan huivi päällä.

Pää hieman tärähti kun valotus oli erittäin huono.

Onneksi seuraavana päivänä punoitus oli jo hieman laantunut. Edelleen koko patti oli kunnolla punainen, mutta sen verestävyys oli kadonnut. Maanantaihin mennessä punoitus oli jo lähes kokonaan kadonnut ja pattikin jo pienentynyt yli puolella.