Uintia, näyttelytreenejä sekä hieman nenätyötä

Nyt tulee hieman sekametelisoppapostaus.

Tilasin eläinlääkäriltä Lunalle Sereston –punkkipannan, ja se on nyt ollut meillä käytössä vajaan viikon. Punkkeja ei ole ainakaan vielä näkynyt, tosin kotosalla ollaan ihan oltu eli täällähän niitä ei niin kuhisekaan. Mutta myöskään minkäänlaista allergista reaktiota ei ole tullut, eli panta vaikuttaa muuten sopivan.  Nyt pitää vain päästä vaunulle kokeilemaan, riittääkö tuon teho siellä olevaan punkkilaumaan.

Päätin tätä nyt kokeilla, kun meillä on hieman hankaluuksia aikaisemman Exspotin annostelun kanssa. Minähän olen joutunut Lunalle laittamaan liuokset niskaan suunnilleen 1,5-2 viikon välein, koska neiti ui niin paljon, että sen teho ei riitä kuin korkeintaan sen 2 viikkoa. Luna myös pestään parin viikon välein, jotta turkki pysyy helpommin takuttomana, mikä puolestaan myös syö Exspotin tehoja. Eli yksi kuuden ampullin paketti kestää meillä vajaan kolme kuukautta. Serestokaan ei ollut mikään ihan halpa, n.70e, mutta teho siinä kestää noin 8kk.

Seresto on Scaliboriin nähden turvallisempi, kun vaikuttavat aineet on lukittu pannan polymeerimatriksin sisälle. Panta vapauttaa vain pienen määrän vaikuttavaa ainetta kerrallaan. Tämän takia pantaa saa käyttää uidessa.

Näillä helteillä Luna on sitten pääsyt uimaan jo monta kertaa. Seuraa olemme saaneet tolleri Kodasta. Ensimmäisellä yhteisuintikerralla neiti ei oikein ollut parhaimmillaan. Se oli edellisenä päivänä onnistunut tiputtamaan kirjahyllyssä olevan korin, missä oli pari suljettua pussia herkkuja. Toinen pusseista (n. 300g kuivuttuja kanafileitä silputtuna) oli syöty kokonaan ja toinen (Hauhau XL pussi kanakierteitä) löytyi osittain syötynä olohuoneesta vaatekasan alta. Se oli oikein kiva tulla kotiin, kun toinen lyllersi tankkimahan kanssa vastaan. Tästä viisastuneena nostin korin kirjahyllyn ylimmälle hyllylle, kun näköjään se ei tuossa toiseksi ylimmällä hyllyllä ollut tarpeeksi korkealla. Viikko sitten mentiin vähäisellä ruoalla.

Seuraavilla kerroilla Lunakin sitten on suostunut uimaan enemmän. Eikä se pahemmin ole välittänyt, että Koda on uimassa samaa aikaa. Koda se sitten vasta kunnon vesipeto on, sille saa heittää palloa minkä kerkeää ja toisin kuin Luna, se jopa tuo sen takaisin.

Välillä sitten kaivettiin kuoppaa

Perjantaina kävimme Vantaalla näyttelytreeneissä, vetäjänä toimi Harri Pakarinen. Olemme kerran aikaisemminkin käyneet hänen treeneissään, mutta siitä on aikaa jo pari vuotta.  Treenit olivat samassa paikassa, missä Lunan kanssa pentukoulu ja toko aloitettiin.

Täytyy mainita, että vetäjä on aika suorapuheinen. Puhui kyllä ihan asiaa, mutta tyyli oli sellainen, että herkimmät olisivat voineet ottaa itseensä. Minulla tuli mieleen oma autokoulunopettaja, joka sanoi minun tekemät virheet aina samalla suoralla tyylillä.

Kun vetäjä kantoi pöytää esille, minä totesin Lunalle että siinä se sinun kammotuspöytä menee. Seuraavaksi sainkin sitten läksytyksen, että älä osoita koiralle syytä pelätä. Jos koiralla on pöydän kanssa ongelmia, niin asiaa ei auta ollenkaan, että omistaja osoittaa sen pelon kohteen ja näin omalla käytöksellään pahentaa tilannetta. Asiaahan se ihan oli.

Aloitimme ensin rivissä seisomisella. Vetäjä kannatti vapaata seisotusta, mikä sopi meillekin ihan hyvin. Lunan kanssa joutui ensin hieman hakemaan sitä seisomista, kun alkuun neiti ei meinannut pysähtyä, ja lopulta kun sain sen pysähtymään, tarjosi tuo istumista. Alkuun tiheä palkkaus seisomisesta sai Lunankin tajuamaan että istumalla ei niitä nameja herunutkaan.

Kuva: Harri Pakarinen

Sitten liikuttiin ryhmässä. Lunalla ei liikkeessä ole pitkään aikaan ollut mitään ongelmaa, eikä niitä oikein ollut tälläkään kertaa. Minä tosin sain huomautuksen, kun katsoin Lunaa ja menin liian lähelle edellä olevaa koirakkoa joka oli jo pysähtynyt. 

Yhteiskulkua harjoittelimme ensimmäisen puolituntisen, jonka jälkeen otimme yksilösuoritukset. Pöytähän meillä on se ongelma, tai ei oikeastaan pöytä vaan tuomarin tutkinta. Alkuun teimme todella lyhyitä harjoituksia, eli nostin Lunan pöydälle, vetäjä tuli viereen, syötti herkkuja, silitti hieman selästä, meni pois ja Luna pääsi alas. Tämä ei kestänyt varmaan kuin 5 sekuntia. Näin teimme uudestaan ja uudestaan, ja aika nopeasti neiti lopetti kyyristelyn, kun se tajusi että vetäjältä saa joka kerta namia.

Sitten otimme yksilöliikkeen, eli ensin edestakaisin ja sitten ympäri. Tästä saimme paljon kehuja sekä vetäjältä että muilta ryhmäläisiltä. Vetäjä sanoi että siinä on valmis suoritus, kertaakaan en vetänyt hihnasta koiraa (tästä se oli tarkka, että koiraa ei saanut nykiä missään vaiheessa), käännös päässä oli sulava (minä käännyn oikealle niin että Luna vetää hieman leveämmän kierroksen ympäri) eikä siinä ollut töksähdystä kuten usein on. Liike oli puhdasta ja koira piti hyvin kontaktia (ei siis tokon seuruukontaktia).

Lopussa otimme vielä hieman lisää pöytätreeniä. Pöytä lähti menemään meillä todella hyvin, mutta aivan lopuksi vetäjä tuli jotenkin liian nopeasti Lunan mielestä pöydän viereen ja neiti sitä säikähti ja aloitti taas kyyristelyn. Pyysin sitten vielä toista kurssilaista (suunnilleen minun ikäistä tyttöä) tulemaan silittelemään Lunaa, eikä neiti tälle kyyristellyt.

Tästä treenistä viisastuneena, aion nyt jokaisessa mätsärissä kysyä heti tuomarilta, voisiko hän antaa Lunalle pari namia ennen kuin tulee koskemaan. Koska se näytti tässä auttavan huomattavasti enemmän kuin se että minä namitan kun tuomari lähestyy. Tietysti koiran silmissä se tekee tuomarin kivemmaksi jos siltä saa sen namin, eikä niin että minä yritän saada Lunan huomion sillä namilla.

Nose Work treeneistä voisin mainita sen verran, että viime viikollahan meillä ei tuntia ollut kun kouluttaja oli poissa. Mutta olemme melkein päivittäin ottaneet lyhyet omat treenit kotona ja voin sanoa että haju alkaa olla aika hyvin ehdollistettu neidille.

Olemme pääasiassa treenanneet huonekaluilla, niin että hajutarra ei ole suoraan näkyvissä. Luna kyllä löytää hajut melko nopeaan, tämän huomaa siitä kun nuuskutus käy kovemmaksi ja häntä lähtee heilumaan kovempaa, mutta ainakin vielä sen pitää löytää se tarra ennen kuin se osoittaa sen hajun makuulla. 

Tässä vielä video meidän kotitreenistä.

Pystykorva-Koda

Hyvin mahtuivat samaan järveen

Luna löysi sopivan tyynyn

Viikolla nähtiin myös outoja elukoita

Tässä kotitekoinen viilennysalusta, alin pyyhe on kuiva, päällä oleva kasteltu läpimäräksi kylmällä vedellä. Pysyy
viileänä melko pitkään ja alla oleva pyyhe estää ettei lattia ole märkänä. Tästä voi myös helposti tehdä niin ison kun haluaa. :) 

Järvenpään Match Show - Luna BIS2!

3.10 Cavalienkingscharlesinspanielit ry piti Match Show Järvenpään K-Supermarket Parilan parkkiksella. Päätin lähteä mätsäröimään kun näin pienillä aikuisilla olevan miestuomarin (Toni Saira, Kennel Carte Truffé). Niitä ei kovin usein mätsäreissä ole, kun taas virallisissa suurin osa tuntuisi olevan miehiä, joten ajattelin tämän olevan hyvä tilanne harjoitella. Aurinko paistoi joten sää oli muuten ihana, mutta ajoittaiset kylmät tuulenpuuskat sai vilunväreet kulkemaan kun pidempään istui paikallaan.

Paikalle oli tullut myös työkaveri tyttönsä kanssa, joka tällä kertaa osallistui sheltillään pienten aikuisten luokan lisäksi Lapsi&koira -luokkaan. Lapsi&koira luokassa he sijoittuivat toiseksi, mutta pienten kehässä ei tullut sijoitusta. Ensimmäisessä kehässä totesin että sijoitus on varma, kun monen muun lapsen koira meni minne itse halusivat. Työkaverin tyttö ja pari muuta lasta oikeasti esitti koiriaan. Sinisten kehässä ajattelin, että sielläkin heillä oli hyvä mahdollisuus sijoitukseen. Shelttipoika pysyi todella hyvin paikallaan, mitä nyt välillä vaihtoi asentoa, eikä temppuillut ravaamisessa. Itse olisin tuomari sijoittanut heidät.

Meillä sitten ensimmäisessä kehässä pariksi osui hieman arempi koira, joka kulki kyllä ihan hyvin mutta pöydällä ei antanut tuomarin koskea. Lunakin ihmetteli pöydällä, kun tuomari tutki oikeasti TODELLA tarkasti koiran. Normaalisti tarkastus kestää ehkä 15-30 sekuntia niin tämä taisi käyttää reilun minuutin. Tuomari tunnusteli varmaan jokaisen koirasta löytyvän lihaksen ja tutki hampaat ja tutki korvia ja hipläsi häntää... Ei siinä mitään, minusta on hyvä että kunnollisia tutkimuksia tehdään, mutta aloin jo miettimään että Luna varmaan toteaa pian että nyt riittää ja yritää hypätä pois. Mutta ei, Luna oli nätisti koko sen ajan pöydällä minkä piti (hieman jouduin tukemaan toisesta lonkasta kun tyttö alkoi nojautumaan tuomarista pois), mutta pöydän jälkeen ei mentykään normaalilla häntä ylhäällä ravilla, vaan häntä pysytteli alhaalla. Itseä nauratti, kun yleensä meillä on ongelma liian korkeasta hännästä niin nytpä ei ollut.. :D

Mitä se oikein hiplaa mua.

Tuomari vihelsi.

Myöskin liikkeen jälkeisessä seisomisessa häntä pysyi alhaalla, joten jouduin sen sieltä itse nostamaan ja pitämään ylhäällä. Kehästä tuli punainen nauha.

Punaisten kehässä sitten kilpailijoita taisi olla 10 ja mietin että siellä oli muutama kovakin vastus meille. Esimerkiksi yksi snautseri olla tökötti käskystä melkein täydellisessä asennossa vapaassa seisonnassa.
Onneksi Luna oli päättänyt nostaa häntänsä itse ylös kun kehään pääsimme ja tyttö vetikin kehää normaalilla iloisella tyylillään. Hieman se mulkoili kulmiensa alta kun tuomari käveli ohi, mutta kun mies ei tullut enää hiplaamaan niin tyttökään ei reagoinut sen pahemmin.

Monet esittävät cockerin mätsäreissä niin kuin näyttelyissä päästä ja hännästä pitelemällä. Minä taas suosin vapaata esittämistä mätsäreissä ihan sen takia, että tuomarit tuntuvat tykkäävään kun Lunalla häntä heiluu niin liikkuessa kuin seisoessa. Niin oli myös tällä kertaa ja sijoituimme punaisten ykköseksi! Kun olimme lähdössä pois kehästä, kuulin sivukorvalla kuinka tuomari ja kehätoimitsija ihastelivat minun tyttöstä ja mielessä kävi ajatus, että jos BIS-kehä ei mene meillä täysin pieleen voi meillä olla hyväkin mahdollisuus sijoittua.

Punaisten 1

© Marika Keinänen

Ja näinhän siinä kävi. Siitä huolimatta että minulta alkoi herkut loppumaan ja Lunan ravausvauhti hiljeni koko ajan, sai tyttö loppujen lopuksi sijoituksen BIS2!

© Marika Keinänen

Best In Show 2!

Kotona tutkittiin voitot, 2x4kg ruokapussia (Medium jää meille, mutta Maxin taidan viedä tädin saksanseisojalle.) sekä RC:n talutin, termosmuki sekä pyyhe mistä en ole täysin varma mikä se on. (Tassupyyhe?)

Tuosta ei voi enää paljoa parantaa, mutta kyllä me lähdetään sitä BIS1:stä tavoittelemaan.

Lopuksi vielä kuvia Lunan syysriehumisesta. Tyttö rakastaa lehtiä. :)

Tää oli mielenkiintonen...

Porvoon Match Show

Viime sunnuntaina oli meidän ensimmäinen tokotunti Koirakeitaalla. Sattumalta kouluttaja on sama kuin meillä oli Jäljestyksen alkeet -kurssilla toukokuussa ja tunnille jäi seuraamaan toinen kouluttaja joka sitten oli meillä Saa katsoa ja koskea -kurssilla helmikuussa. Jälkimmäinen nainen kysyi tunnin jälkeen että millä kurssilla me ollaan siellä oltu kun vaikutimme niin tutuilta.

Meitä on kurssilla siis 6 koirakkoa, joista me Lunan kanssa taisimme olla pisimpään harrastaneet. Muuta olivat joko hieman rallytokoilleet tai olivat täysin uusia aloittajia. Sinälläänhän se ei meitä haittaa, koska jokainen treenaa tietysti oman tasonsa mukaan. Kun muut harjoittelevat seuraamista, me yritämme keskittyä mm. oikeaan seuraamispaikkaan. Treenaamme siis pikkutarkkuutta. 

Tunnilla harjoittelimme myös luoksepäästävyyttä. Minulle tuli yllätyksenä että tuo luoksepäästävyys katsotaan nykyään kentälle mentäessä (ennen paikkamakua siis)? Olin jotenkin ajatellut että se katsottaisi kentän ulkopuolella  ja siinä samassa juoksu/kiimatarkastus. 

Tunnin lopuksi tehtiin vielä hieman seuraamisesta maahanmenoja. Lunalle pitäisi saada hieman lisää vauhtia siihen maahanmenoon, kun tuo yleensä ottaa käskyn jälkeen vielä sen 1-2 askelta ja sitten vasta laskeutuu rauhallisesti maahan.

-

Keskiviikkona itsellä oli vapaa päivä, joten lähdimme iltapäivällä Porvooseen mätsäriin, minkä satuin edellisenä päivänä koirat.comin tapahtumista bongaamaan. Luna oli molemmissa kehissä hieman liian innoissaan, eikä seisomisesta meinannut tulla mitään ja jouduin vähän väliä korjaamaan tytön asentoa. Pöydällä oli hieman hämminkiä kun aivan meidän takana alkoi kaksi koiraa tappelemaan ja sekä minun että Luna ajatus katkesi ja tuli hieman katsottua että mitä siinä oikein tapahtuikaan. Tuomari myös tutki paljon perusteellisemmin koirat ja tyttö yritti hieman vetää jalkoja pois kun takaapäin tutkittiin. 

Ensimmäisestä kehästä saatiin sininen nauha, mutta loppusijoitus oli kumminin sinisten 2. 

Ilmeellä

Nyt lähdetään virallisiin!

Tiistaina oli viimeinen tokotunti Toko-luokan kurssilla. (Paitsi meiltä jäi yksi tunti välistä ja voimme käydä sen myöhemmin korvaamassa.) Meitä ei jostain syystä ollut kuin 3 koirakkoa, mutta senhän sopi siinä mielessä että jokainen sai huomattavasti enemmän aikaa kouluttajan kanssa, kuin 7 koirakon kesken.

Harjoittelimme seuraamista, käännöksiä, paikallamakuuta ja noutokapulaa. Suoraan seuraaminen sujuu Lunalta jo hyvin, mitä nyt silloin tällöin joku haju tarttuu nenään ja tyttö kaartaa sen perään. Käännökset vaativat edelleen treeniä enemmän itseni kuin koiran osalta. Minä keskityn vieressä seuraavaan koiraan ja käännökset eivät ole ihan sellaisia kuin pitää. Paikallamakuu ja noutokapulan pito ei tuota ongelmaa, kouluttaja totesikin kuin kapulat otettiin esille että Lunan kanssa voimme mennä treenaamaan hyppynoutoa kun hän keskittyy kahden muun kanssa siihen pitämiseen.

Ehkä me hiljalleen alamme olemaan valmiita käymään korkkaamassa ensimmäiset tokokisat.

-

Kuin Lunaa varailin kasvattajalta, sanoin että en takaa että lähtisin mihinkään virallisiin kisoihin koiran kanssa, vaan harrastaisimme omaksi huviksemme. No, nyt Luna on sitten kumminkin ilmoitettu sekä spanielien taipumuskokeisiin sekä ensimmäiseen viralliseen näyttelyyn. Melkein mietin pitäisikö suoraan ilmottautua myös tokokisaan, mutta jätän sen hieman myöhemmäksi.

Näyttelyihin päädyin ilmottautumaan kun Luna nyt on muutamassa viime mätsärissä esiintynyt jo niin hienosti pelkäämättä tuomaria. Haluan nähdä mitä ihan viralliset tuomarit on meidän tytöstä mieltä. Lähdemme varmaan tavoittelemaan Hyvä-tulosta näin alkajaisiksi, ei pistetä rimaa vielä korkealle.

Spanielien taipumuskoe on kaksi viikkoa ennen näyttelyitä ja cockerilta vaaditaan hyväksytty tulos taippareista jotta siitä voi tulla muotovalio.

Olemme harjoitelleet hakuosuutta, missä koira siis kulkee vapaana omistajasta noin 10-30 metrin ("haulikon kantaman") päässä. Tämä tuottaa ongelmia jo ihan omasta syystä; olen tämän 1,5 vuotta opettanut että Luna ei saa mennä pitkälle minusta, koska metsissä kulkee paljon muita koiria ja kaikki niistä ei tykkää että vieras koira tulee lähelle. Jos Luna siis huomaa koiran ennen minua voi luoksekutsu kaikua kuuroille korville.
Alussa harjoiteltiin että Luna käskystä lähtisi etsimään mahdollista jälkeä. Vaunulla Luna haki ihan innoissaan, mutta samaa innostusta ei ole löytynyt kun olen samaa tehnyt kotimetsissä. Luna pikemminkin jää ihmettelmään miksi minä pysyn paikallani ja tuli seisomaan viereen. Sitten jos yritin sitä innostaa, alkoi Luna leikkimään eli joko se kaivoi maahan kuoppaa tai etsi kepin ja lähti juoksemaan.

Nyt olemme aloittaneet harjoittelun niin että lähdemme kävelemään vieraisiin metsiin ja yritän silloin tällöin aina hieman hidastaa vauhtia että Luna pääsee "vahingossa" edelle. En myöskään kutsu tyttöä niin helpolla takaisin kuin aikaisemmin, vaan annan sen mennä pidemmälle jos se menee.
Aikalailla muuten tuo pysyttelee siinä max. 5-7 metrin päässä, silloin tällöin irroten ehkä sinne 10 metriin. Kyllä Lunaa kiinostaa maaston tutkiminen, se ei vain mene enää niin kauan ellei jokin vahva haju (esim. hirvi) löydy...

No onneksi taippareihin on vielä parisen viikkoa aikaa, eikä vielä ole edes varmistunut että sinne pääsemme. Olemme tällä hetkellä varasijalla ennen kuin taipparinpitäjä saa selville monta koiraa tuomarit ottavat. Meillä on siis vielä aikaa harjoitella.

Nyt ei ole tullut otettua kuvia, joten laitan tähän Järvenpään hupihaukuista otetun mätsärikuvan. Koira on sentään edustava kun omistaja ei näköjään ole :D

Suunnitelmia

Nyt voi sanoa että Lunaltakin loppuu lomailu, ensiviikolla tokon pitäisi taas alkaa meidän osalta. Tuli tässä myös ilmottauduttua syyskuussa alkavaan Koirakeitaan agilityn alkeet kurssille sekä samaisen paikan tokokurssille. Mietin pitkään viitsinkö ilmottautua molempiin kun tunnit ovat samana päivänä, agility klo 18.30-19.30 ja toko klo 20-21. Pohdin että jaksaako Luna enää keskittyä tokoon, jos on ensin ollut agilityssa, mutta kun mietin että koirakkoja on kummallakin tunnilla parhaimmillaan 6, joten se aika mitä yksi kerkee treenaamaan on aika lyhyt. Eikä agility kestä kuin neljä kertaa, kun toko on pidempi 13 kerran kurssi. Eli syksyllä voi olla aika dööd dogi sunnuntaisin tai ainakin neljä sunnuntaita. Systeri myös miettii pitäisikö hänen ilmottautua Lolan kanssa samalle agilitykurssille.

Meillä on myös pidetty viikko treenejä mummin kanssa, missä mummi on tullut meille ja mennyt Lunan kanssa lenkille. Jostain syystä Luna ei siis edelleenkään välitä mummista, vaikka on nähnyt tätä ties kuin monta kertaa ja joka kerta mummi on antanut sille herkkuja. Ideana siis on että mummi voisi viedä tytön lenkille niinä päivinä kun meillä kaikki osuvat aamuvuoroon ja Lunalla olisi pitkä yksinoloaika. Kyllä Luna pystyy sen kahdeksan tuntia pidättämään ihan ongelmitta ettei kyse ole siitä vaan pikemminkin että sillä nyt olisi edes hetken seuraa ja pääsisi ulos kävelemään. 

Aloitimme harjoittelut maanantaina, jolloin itse olin vapaalla, niin että mummi tuli meille ja lähdimme yhdessä lenkille. Jossain vaiheessa annoin remmin mummille ja loppulenkin Luna sitten vilkuilikin silmät pyöreenä kulmiensa alta et mitä pahusta tässä tapahtui. Tyttö yrititti myös koko ajan kävellä mun jaloissa ja minä siinä hyppelihdin sitten aina tien puolelta toiselle. Sen verran tuo stressasi mummia että se jopa unohti pissata vaikka kävelimme hieman vajaa 2 km.

Tiistaina sitten mummi tuli meille kun kukaan ei ollut kotona. Luna piiloutu mun tietokonepöydän alle, mutta yllättäen kun mummi pöydän nosti ei se lähtenyt karkuun. Mummi sai jopa pannan laitettua, mutta sitten teki virheen mennessään hakemaan jääkaapista herkkuja, kun tytsy ei suostunut nousemaan ylös. Luna livahti silla välin kevythäkkiinsä, mistä mummi ei saanut sitä enää pois.

Loppuviikko onkin harjoiteltu sitä että joku on ollut meillä täällä kotona ja nyt on edistytty siihen vaiheeseen että Luna suostuu menemään jopa ulos asti mummin kanssa. Jonkun on tosin pitänyt laittaa remmi ensin, sitä mummi ei saa vielä laittaa. Ulkona tyttö vilkuilee meidän perään (tämä vahvistettiin ikkunasta vakoilemalla), mutta suostui kyllä kävelemään sitten eteenpäin mummin kanssa.

Huomenna mummi tulee taas niin ettei kukaan ole kotona, saa nähdä saako se Lunaa ulos vai ei.

Iskä, jota Luna on määrällisesti nähnyt vähemmän kuin mummia, sai sitten nostaa Lunan jopa syliin.

Tuli myös kaivettua ompelukone kaapinpohjalta ja tehtyä Lunalle uusi panta. Edellinen alkoi olla jo niin likainen ja siinä meni myös tuo puolikurraketju kierteellä joten tyynesti leikkasin ketjun vanhasta pannasta ja laitoin uuteen.

Nää cockerin korvat kyllä piilottaa kaiken...

Ja puhtaana uuteen viikkoon.

Mielessä on myös käynyt että voisi jopa harkita menemistä viralliseen näyttelyyn syksyllä. Luna on kumminkin oppinut suht hyvin sietämään tuomarin katsomisen ja koskemisen. Tosin tyttö on cockeriksi aika vähäkarvanen (ainakin vielä) että saisi nähdä millaisen arvostelun se voisi saada... Pitää kysäistä trimmaajalta kun sinne mennään syksyllä.

Nythän tämä lähtee sujumaan

Systeri huomasi että keskiviikkona 20.5. oli iltapäivällä Helsingin Munkkiniemessä mätsäri ja itsellä oli sopivasti vapaapäivä, joten pakkasimme taas auton ja lähdimme ajelemaan sinne päin. Haimme matkalla Lolan mukaan vaikka täti varoitteli ettei ole saanut aikaiseksi pestä tai trimmattua sitä.

Mätsäri oli Lhasa apsot ry:n pitämä ja alueena oli isohko nurmikenttä. Hieman kävi mielessä että mitenköhän tämäkin menee, kun nurmikentässä on aina enemmän tuoksuja kuin hiekkakentällä ja sekä Lolalla että Lunalla on sitä taipumusta että kuono välillä hakeutuu hieman liian herkästi maahan. Lunalla oli kaiken lisäksi pari päivää aikaisemmin alkanut juoksut joten sen kiinnostus ei ollut aivan täysi kymppi (eikä ollut selvästi myöskään uroksella joka jonotti ilmottautumiseen meidän edellä :D ).

Sää onneksi oli aurinkoinen ja pieni tuuli esti ettei koirilla tullut hirveä kuuma.

Lola kävi kehässä ensimmäisenä. Lola on parin ensimmäisen mätsärin jälkeen päässyt oikein mätsäritunnelmaan ja se tuntuu rakastavan kehässä oloa, ja kaiken lisäksi se saa vielä siitä namuja! Tämä tekee sen että tyttö on hieman ehkä liian innokas ja nykyään esimerksi paikalla seisominen vaatii hieman enemmän töitä kun toisen häntä heiluu semmoista vautia että koko kroppa heiluu sen tahdissa. Hienosta esityksestä huolimatta Lola sai sinisen nauhan.

Seuraavaksi menimme Lunan kanssa kehään ja vastassa oli tietenkin sama uros joka oli meidän edellä ilmottautumisessa. Onneksi uros meni meidän edellä, koska varmaan olisi koiraa häirinnyt juosta pari metriä juoksuisen nartun perässä. Omasta mielestäni meillä meni jo toiseen kertaan yllättävän hyvin, juoksemisessa ja seisonnassa ei ole mitään ongelmaa, mutta pöydällä Lunalla on edelleen epämukava olo, mutta taas tyttö pysyi kyllä hienosti paikallaan. Kilpailijalla ei ollut mitään ongelmia, joten myös Luna sai sinisen nauhan.

Sinisten kehässä sitten en kerennyt hirveästi katsomaan miten muilla meni, mutta Luna ainakin kulki rennosti ja nätisti kierroksen. Seisonnassa sitten tuomari vilkaisi koirat vielä kertaalleen ja yllättäen valitsikin meidät vielä jatkamaan! Juoksimme sitten vielä yhden kierroksen, jonka jälkeen tuomari jakoi sijat. Luna sijoittui neljänneksi! Olin todella iloinen ja ylpeä tytön ensimmäisestä sijoittumisesta, kun vuosi takaperin oli mielessä että voi olla ettei Lunan kanssa tule koskaan mätsäröityä kun tuo ei vieraista tykkää. On ne ajatukset nyt todettu vääriksi ja kun tuo tuosta vanhenee niin ehkä se vielä oppii sen hetken olemaan pöydälläkin ilman että se näyttää olemuksellaan pelkäävän tuomarin syövän hänet elävältä.

Palkinnoksi Luna sai viherän ruusukkeen, pussin Golden Eagle Cracked Crunchers -makupaloja (mitkä tosin haisee minusta ihan meidän kilpikonnan heinäpelleteiltä) sekä lahjakortin millä saa 2kg pussin Golden Eaglen nappuloita.

Seuraava mätsäri olikin sitten lauantaina, joten torstai-iltana trimmasin Lolan. Systeri helpotti työtä sen verran että se oli pessyt ja harjannut suurimman osan takuista ennen kuin tulin töistä, joten pääsin heti turkin kimppuun. Lolasta lähti varmaan taas semmoinen hedelmäpussillinen karvaa ja vaikka nyt jälkeä ei voi ammattilaiseen verrata oli se kumminkin siistimpi kuin aloittaessa.

Lauantaina sitten lähdimme aamupäivästä ajamaan taas Helsinkiä päin (minä kun niin rakastan Helsingissä ajamista - or not). Tällä kertaa suuntana Herttoniemi ja Uudenmaankoirakoulun kevätrieha.

Kello 12 alkoi meillä ensimmäisenä möllitoko. Nakkiluokkaan oli ilmottautunut 7 koirakkoa, joista tosin 2 oli kadonnut jonnekin. Kilpailu aloitettiin luoksepäästävyydellä ja paikallamakuulla. Tuomari oli todella höllä pisteiden kanssa, mutta hän totesikin että kyseessä on kumminkin nakkiluokka (eli palkata sai vaikka kesken liikkeen)

Luoksepäästävyys

Luoksepäästävyys on meillä yksi hankalimmista liikkeistä, kun Luna nyt omaa tuon vieraitakarttavan luonteen. Luna pysyi hyvin paikallaan siihen asti kunnes tuomari oli metrin päässä , mutta sitten tyttö nousi ja yllättäen kyllä - meni pari askelta vastaan. Hetken katsoin silmät pyöreenä kun olin olettanut tuon siirtyvän pikemminkin taakse, mutta mieluummin näin päin (tai paras ois tietysti ollut jos Luna olisi pysynyt paikallaan mutta...) Tuomari ei tästä kuitenkaan sitten viitsinyt rokottaa, huomautti kyllä että oikeasti siitä olisi lähtenyt pisteitä.

Pisteet: 10

Paikallamakuu

Paikallamakuu on yleensä onnistunut Lunalla ihan hyvin, ja nyt tehtävä oli vain minuutin mittainen. Olemme normaalisti treenanneet paikallaoloa viimeisenä, jolloin Luna on päässyt jo ns. toko-mielentilaan eli nyt on siis "treenit päällä -tilanne". En tiedä hämmensikö tyttöä se että nyt se tosissaan oli heti alussa, kun ensin tuo oli lähtemässä seuramaan ja kun lopulta sain sen pysymään paikallaan nousi se istumaan ennen kuin olin päässyt sopivan etäisyyden päähän. Käskin Lunan uudestaan maahan (vaikka tiedän että periaatteessa en olisi saanut käskyä toistaa, Luna kumminkin oli paikallaan vaikka ensin istuikin eli muutama piste siitä olisi varmaan vaan lähtenyt). Välillä maatessa Luna pitää koko ajan kontaktin minuun ja välillä se sitten katselee ympärilleen ja nyt oli tilanne tämä jälkimmäinen. Tuolla pää pyöri kuin pöllöllä kun ympärillä lenteli koko ajan lokkeja ja rukoilin koko ajan mielessäni että toivottavasti yksikään lokki ei laskeudu lähelle tai on iso todennäköisyys että Luna ottaa ja lähtee lintujahtiin. Onneksi lokeilla oli sen verran itsesuojeluvaistoa että ne pysyivät ilmassa ja Luna pysyi minuutin aloillaan. Viereen mennessä Luna hieman ennakoi ja nousi sivulle ennen kuin tuomari tai mitä olin kerennyt mitää sanomaan. Tuomari oli meidän häsläykset huomannut ja tietysti rokotti siitä pari pistettä.

Pisteet: 8

Seuraaminen kytkettynä

Seuraaminen, meidän toinen iso ongelma. Tämän Luna veti tavalliseen tapaansa, se kyllä seurasi suunnilleen oikeassa kohdassa, mutta kontakti oli on-off-on tilassa. Myös nyt tahti oli jotenkin todella rauhallinen ja tyttö kulki koko ajan hieman jäljessä. Käännökset kumminkin sujuivat hyvin eikä Luna yrittänyt lähteä minnekkään pidemmälle harhailemaan.

Pisteet: 9

Seuraaminen vapaana

Tämän olisi saanut tehdä myös kytkettynä, mutta ajattelin että no, katsotaan miten menee. En uskonut että Luna lähtisi karkuun mihinkään pidemmälle, vaan jos se lähtisi se menisi äidin, systerin ja Lolan luokse jotka seurasivat kisaa kentän reunalla. Mietin myös että mitenköhän kun toisella kumminkin on juoksut päällä että lisäisikö se lähtömahdollisuutta, mutta otin sen riskin. Eikä meillä sitten lopulta ollut mitään ongelmaa. En tiedä huomasiko Luna edes että remmi oli irti, mutta seuraaminen oli täysin samanlaista kuin hihnassa: eli hieman jätätti ja kontakti ei pysynyt koko aikaa, mutta kyllä tuo silti seurasi nätisti.
Systeri totesi kisan jälkeen, että hän oli varma että Luna lähtee omille teilleen kun meidän vierestä kulki useampia koiria ja yllättyi että tuo oikesti pysyi vierellä. Minä en edes huomannut ohi meneviä koirakkoja ja tuskin huomasi Lunakaan kun molemmat keskityttiin liikkeeseen.

Pisteet: 8

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä

Tässä liikkeessä meillä ei ole yleensä ollut isompia ongelmia, välillä neiti ei kuuntele ja jos olemme tehneet monta jäävää seisomista saattaa se tarjota sitten seisomista maahanmenon sijasta. Luna seurasi nätisti ja meni ensimmäisestä käskystä makaamaan. Tyttö pysyi maassa siihen asti että pääsin takaisin viereen, mutta sitten ennakoi ja nousi sivulle ennen käskyä. Tuomari tästä hieman rokotti ja samalla sanoi että maahanmeno saisi olla hieman nopeampi.

Pisteet: 8

Luoksetulo

Luoksetulossa on meillä ollut viime aikoina hieman samaa ongelmaa kuin seuraamisessa, eli Luna vetää sen liian rauhallisesti. Kun aloitimme tokon, Luna tuli luokse aina todellä hyvin ja nopealla vauhdilla, nykyään se on alkanut ravaamaan laukan sijasta. Luoksetulo nyt meni suht hyvin. Lähtö oli hidas, mutta parin metrin jälkeen tuo alkoi laukkaamaan ja tuli nätisti suoraan sivulle. Tuomarikin huomasi hitauden ja siitä tuli noottia.
Ei sentään käynyt niin kuin meitä edeltävällä koirakolla, kun keskikokoinen urosvillakoira juoksi nätisti omistajansa ohi ja tuli Lunan luokse kentänlaidalle. :D Oli poika huomannut että meidän tytöllä on juoksut ja oli siinä laidalla odottaessakin seurannut Lunaa katseellaan koko ajan.

Pisteet: 8

Seisominen seuraamisen yhteydessä

Tässä on sama juttu kuin maahanmenon yhteydessä, eli välillä Lunan ei kuuntele mitä pyydän vaan jos olemme viimeksi tehneet jäävän maahanmenon saattaa tyttö tarjota sitä maahanmenoa. No niin kävi nytkin, ensimmäisestä seiso-käskystä Luna menikin makaamaan. Otin liikkeen uudestaan ettei Lunalle jää väärää mielikuvaa ja toisella yrityksellä tyttö jäikin sitten seisomaan ja loppu meni hyvin. Tuomari sanoi että oikeasti liike menisi nollille, mutta koska olemme nakkiluokassa ei hän niin paljoa rokota kun toinen yritys sitten onnistui.

Pisteet: 7

Estehyppy

Tässä oli monella ongelmia eikä yksikään koira tainnut hypätä estettä ensimmäisestä käskystä. Oletin ettei meillä olisi mitään ongelmaa, kun Luna kumminkin on agilityakin harjoitellut ja tykkää estehypystä, mutta niin tyttö vain ensimmäisellä käskyllä tyssäsi siihen esteen eteen (en tiedä olisiko tilanteesta vältytty jos olisin antanut Lunan ensin tutkia mikä este se siinä on, koska nyt se tosissaan jäi haistelemaan ja tutkimaan estettä).
Eikun tyttö uudestaan sivuun ja uusi yritys. Nyt Luna hyppäsi yli, mutta se hyppäsi heti takaisin ennen kuin kerkesin seiso-käskyä sanomaan ja tuli sivuun.
Kolmannella yrityksellä hyppy sitten onnistui ja Luna jäi nätisti seisomaan esteen toiselle puolelle. Pääsin hyvin vierelle ja neiti meni käskystä sivuun. Pisteitä kyllä tietysti lähti reilummin ja oikeassa tilanteessa olisi mennytkin nollille.

Pisteet: 5

Kokonaisvaikutus

Kokonaisvaikutuksessa tuomari sanoi että petrattavaa on, mutta harrastustaso on hyvä. Vauhtia pitäisi saada liikkeisiin ja tietysti pikkutarkkuutta treenata, mutta hänestä oli hyvä että sekä koira että omistaja nauttivat yhdessä tekemisestä.

Pisteet: 8

Eli pisteet koottuna:

Liike	Pisteet	Kerroin	Kokonaispisteet
Luoksepäästävyys	10	1	10
Paikallamakuu	8	3	24
Seuraaminen kytkettynä	9	2	18
Seuraaminen vapaana	8	4	32
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä	8	2	16
Luoksetulo	8	3	24
Seisominen seuraamisen yhteydessä	7	2	14
Estehyppy	5	2	10
Kokonaisvaikutus	8	1	8
Pisteet yhteensä: 156

Eihän se nyt täydellisesti mennyt, mutta saatiin hieman makua kisatilanteesta ja tietysti harjoitteluna tuo oli hyvä.  Emme kuitenkaan olleet huonoimpia vaan sijoituimme 3. (eli 3/5 olettaen että ne 2 kadonnutta eivät sitten paikalle enää löytäneet). Palkinnoksi Luna sai Care4Petsin omegaöljyn (250ml pullo) sekä shampoon. Öljy nyt ainakin tulee tarpeeseen kun samaa syötän tuolle päivittäin. :) Shampoosta saa nähdä annanko sen jollekkin, kun Lunan turkki melkein vaatii hieman tehokkaammat  (tai hoitavammat) shampoot ettei tuo oli heti takussa tai sähköinen.

Välillä oikeassakin paikassa 

Erittäin tyylikäs hyppy

Tuolin alta on hyvä seurata tapahtumia.

Lola puolestaan on tavalliseen tapaansa sylikoirana.

Sitten alkoikin mätsärit yllättäen 40 minuuttia etuajassa. (Kehien piti alkaa siis kello 14, mutta jo 13.20 huudettiin ensimmmäiset kehään). No, ei siinä mitään kun toko oltiin saatu alta pois, pystyimme keskittymään kehässä juoksemiseen. Lola meni taas ensimmäisenä kehään ja ei innokkuudeltaan meinannut jaksaa seistä, lopputuloksena sininen nauha vaikka tuomari selvästi oli cockereihin päin. Sekä minä että Lolaa esittävä systeri sai kuulla kuinka hänellä oli aikoinaan ollut cockereita.

Sitten menimme Lunan kanssa kehään vaikka numeroissa oli hieman sekaannusta (minun lapussa luki että olin 304, mutta listassa olinkin 307). Tavalliseen tapaansa Luna esiintyi taas hyvin, mutta pöydällä oli nyt hieman enemmän ongelmia. Tuomari tuli jotenkin varovaisesti luokse ja oli koskemassa, mutta kun näki että Luna sitä hieman arasti vilkaisi vetäisi se kätensä pois ja alkoi lässyttämään että saako sinuun koskea. No sehän sai Lunan silmät pyöristymään vielä enemmän. Sitten kun siinä yritin pitää Lunan mielenkiinnon kädessäni olevassa kalkkunassa totesi tuomari että "jos nyt odotan että saat herkun syötyä". Tässä kohti olin jo itse ihan silmät pyöreänä kun tiesin että kun tyttö saa kalkkunan syötä niin sithän se vasta keskittyykin tuomarin pelkäämiseen. Pienen alkukangertelun jälkeen tuomari sai lopulta neidin katsottua (itse tosin piti näyttää hampaat, tuomarin mukaan on jotain tautia liikkeellä ja hän ei halunnut sitten tartutella sitä ronkkimalla jokaisen koiran suuta).
Vastakilpailijana oli mäyräkoira ja tuomari totesikin että molemmat hieman arasti pöydällä, mutta mäykky arasti vähemmän joten he saivat punaisen ja me sinisen. Eli taas oli Luna ja Lola samassa kehässä.

Pieniä aikuisia ei ollut mitenkään hirveästi, joten pian alkoikin sinisten kehä. Oliko meitä kokonaisuudessaan 7 koirakkoa kehässä. Arvelin meillä olevan hyvät mahdollisuudet sijoittua, kun 2 sinisen nauhan saanutta villakoiraa oli hieman nuorempien tyttöjen esitettävänä ja kun heidän ensimmäistä kierrosta seurasi, tekivät koirat aikalailla mitä itse tahtoivat. Lopputulos olikin että Lola oli 3. ja Luna 1.!

Palkinnoksi tuli, yllätys yllätys, lisää kalaöljyä ja shampoota (tai Lola sai kalaöljyn+shampoon, Luna kalaöljyn+treenipatukan+rouhetikkuja). Olisimme saaneet vielä valita pannat molemmille, mutta jäljellä oli enää isoja kokoja, joten Lola sai pannan sijasta treenipatukan ja Luna shampoon.

Sehän tarkoitti että Lunan kanssa jatkoimme vielä Best in Show -kehään. Kehä onneksi alkoi 10 minuutin sisällä, koska ilma oli kylmä ja tuuli niin muutamassa tunnissa olimme kaikki aikalailla jäässä. BIS-kehässä 10 koirasta palkittiin 5. Siinä kaksi tuomaria tulivat vielä vilkaisemaan ne koirat joita he eivät olleet arvostelleet, mikä sitten oli kauhistus Lunalle. Olemme pääasiassa treenanneet sitä että tuomari katsoo kun koira on pöydällä, nyt tilanne olikin se että Luna seiso maassa ja tuomari tuli "päälle". No sehän ei Lunalle sopinut ja molempien tuomarien kohdalla otettiin takapakkia, mutta pienen houkuttelun jälkeen hampaat saatiin katsottua. Tässä vaiheessa jo ajattelin että meidän kisa oli siinä. Sitten juostiin pari kierrosta ympäri ensin kaikki, sitten pienet koirat yhdessä ja sitten isot koirat yhdessä.

Sitten taas seisottiin ja 4 tuomaria pohti jatkoon pääseviä. Tokon ja kahden kehän jälkeen Lunallakin alkoi jo mielenkiinto mennä ja eikä se jaksanut pysyä paikallaan kovinkaan pitkään aikaa vaan jouduin koko ajan korjaamaan neidin asentoa. Vaikka siinä sitä häsläystä olikin, yritimme parhaamme loppuun asti ja yllätyin todella kun meidät vielä valittiin jatkoon! Olimme sitten BIS-kehässä 5. Meidät arvostellut tuomari tuli kättelemään ja hieman harmitteli kun Luna vielä on niin arka käsittelyssä, mutta totesi että kun on niin nuoresta koirasta kyse niin kehittymistä tulee todennäköisesti vielä tapahtumaan.

BIS-kehä 5.sija

Siinä sitten menin palkintojen viereen koiraa vielä hetkeksi esittämään hieman tilanteesta ymmälläni. Lolakaan, joka on luonteeltaan täysi kymppi, ei ole koskaan sijoittunut ensimmäise

ksi eikä siten päässyt kisaamaan BIS-kehässä, niin meidän vierasarka Luna jopa sijoittui BIS-kehässä! Olo oli kyllä todella ylpeä siinä vaiheessa. Vaikka sinisten sijoitus ei yllättänyt täysillä kun osan taso, anteeksi vain, oli huomattavasti huonompi, niin BIS-kehässä kumminkin on kisaamassa voittajat.

Palkinnoksi saimme hienon pokaalin, 5€ lahjakortin Petenkoiratarvikkeeseen, Best-In sonninsutipussin, Serene-UM calm drops pullon, Pet4Caren Intimcaren &korvanpuhdistajan sekä kalaöljyä (:D ).

Sitten lähdimmekin kotia kohti ja molemmat dogit nukkuivat koko automatkan. Heitimme Lolan tädille matkalla ja kotona aloimme purkamaan voittokasseja. Tädille annoimme Lolan voittamat palkinnot eli yhden kalaöljypullon sekä shampoon, kun meille taas jäi kolme kalaöljypulloa, 2 shampoota, 2 treenipatukkaa. yms. Kalaöljyä meillä nyt sitten on reilusti kun olin hetki sitten ostanut 2 puolenlitran pulloa ja ne ovat vielä avaamattomana, mutta onneksi noissa oli päiväystä tuonne 02/2018 asti, eli ne kyllä tulee käytettyä.