Cockerspanieleiden erikoisnäyttely 5.6.2016 Kellokoski

Musta tässä oli ihana kansikuva <3

Lauantaina 4.6. suuntasimme Lunan ja systerin kanssa Kellokoskelle Cockerspanieleiden erikoisnäyttelyyn.  Cockerspanieleita oli ilmoittautunut huimat 143kpl , joista narttuja oli 78kpl. Tähän vertailuna, nuo ryhmänäyttelyt joissa olemme olleet on cockereita yleensä ollut max. noin 20kpl. Tuomarina oli brittiläiset Andrew Jones (nartut) ja Jane Simmonds (urokset).

Kehät alkoivat kello 10 ja me olimme paikalla hieman ennen puolta yhtätoista. Hieman ihmettelimme systerin kanssa, kun paikalla ei ollut mitään erillistä ilmottautumispaikkaa, kuten kaikissa edellisissä näyttelyissä on ollut. Emme myöskään tienneet mistä saisimme näyttelyluettelon, joten siinä tuli pyörittyä hetken aikaa ympyrää miettien, että mitä nyt.

Onneksi paikalla oli muitakin ihmetteleviä ihmisiä ja pian löysimme teltan, mistä saimme luettelot. Lunan kasvattajankin oli tarkoitus tulla näyttelyyn ja elimmekin siinä uskossa, että kasvattaja ja ainakin Lunan veli olisi paikalla, mutta vilkaisu luetteloon kertoi että Luna oli ainut Isbahan’sin kennelin koira avoimessa luokassa. Laitoin vielä kasvattajalle viestiä, jolloin selvisi, että he olivatkin jääneet lähemmäs näyttelyyn valmistumisjuhlien takia.

Purkasimme sitten tavarat kehän reunalle ja jäimme seuraamaan kehiä. Ilma olisi voinut olla lämpimämpi, koska siinä istuessa kerkesi tulla aika kylmä.

Olin jo varmaan vuosi sitten ostanut Lunaa varten häkin, joka on vain matkannut autossa joka paikkaan, ilman että sitä koskaan otettiin käyttöön. Nyt sitten systeri haki meidän odottaessa sen häkin autosta, koska Lunaa sai olla muuten koko ajan putsaamassa, kun se makasi maassa joka oli täynnä hiekkaa ja havuja. Kun systeri kasasi häkkiä, Luna näytti siltä että se lähtisi karkuun mahdollisimman kauas. :D Kun häkki oli pystyssä Luna ei oikein edelleenkään ymmärtänyt sen ideaa vaan kulki koko ajan sisään ja ulos. Jos laitoimme häkin oven kiinni kun se oli sisällä, jäi se raapimaan kaltereita tahtoen ulos. Annoimme häkin sitten olla paikallaan ovi auki ja aina välillä heitin nameja sisälle. Alkuun Luna makasi häkin edessä maassa, mutta jossain vaiheessa se sitten totesi ettei se häkki nyt niin paha olekaan (varsinkin kun se kotona tykkää nukkua kevythäkissään) ja siirtyi häkkiin nukkumaan. Jätin häkin oven hieman raolleen, mutta luulen ettei neiti olisi tässä vaiheessa enää välittänyt vaikka olisin kokonaan sulkenutkin sen.

Ei tää häkki nyt niin paha ollutkaan -Luna

Olimme vuorossa numerolla 107, eli suurin piirtein avoimen luokan puolessa välissä. Ryhmäseisonnassa ei ollut isompia ongelmia, mitä Luna nyt yritti vilkuilla sivusilmällä tuomarin liikkeitä. Ryhmäjuoksuosuus olisi voinut mennä hieman paremmin, itse juoksussa ei ollut ongelmia, mutta vauhti olisi voinut olla hieman nopeampi. Jäimme siis reilusti jälkeen edellä menevistä, mutta jos yritin nopeuttaa vauhtia, lähti Luna laukkaamaan. Pitää siis hieman näköjään harjoitella tuota nopeaa ravia. Sitten siitä palasimmekin paikallemme odottelemaan omaa vuoroa. Luna meni tällöin suoraan häkkiinsä makuulle.

Menimme taas odottelemaan kehän reunalle, kun vuoromme lähestyi. Kun nro 106 laskettiin pöydältä pois, siirryin minä Lunan kanssa pöydälle. Mietin siinä hetken, että uskallanko nostaa Lunaa vielä pöydälle, koska se oikeasti on meillä se stressaavin kohta. Ja jos Luna kerkeää siinä tarpeeksi keräämään sitä stressiä, niin se lisää sitten sitä rimpuilu riskiä tuomarin lähestyessä. Nostin sen nyt kumminkin suoraan pöydälle. Alkuun siinä oli pientä sähläämistä, mutta lopulta neiti suostui pysymään paikallaan ja pysyikin suht nätisti myös tutkittaessa. Se ei nojannut koko painollaan minua vasten, eikä tehnyt mitään peruuttamiseleitä, kun tuomari tuli edestä suoraan luokse. Kyllä se edelleen mulkoili kulmiensa alta tuomaria, mutta luulen että siitä ei nyt voi tuon luonteen takia päästäkään eroon helposti. Takapäätä neiti hieman jännitti ja siirsi jalkojaan, kun tuomari hiplaili.

Edestakaisin liike ja ympyrä meni ihan hyvin, mitä nyt Lunalla oli taas lippu salossa (ts. häntä ylhäällä). Tuomari vielä olisi halunnut koskea Lunaan kun tulimme ympyrän juoksusta, mutta neiti selvästi epäröi pysähtyen kesken liikkeen. Kyllä se sitten meni ojennettua kättä pikaisesti haistelemaan, ennen kuin päästiin loppuseisontaan.

Tässä tuomarin arvostelu:

”Very pretty bitch. Lovely correct silky coat. Liked her head + kind expression. Could have a little more layback of shoulder. Could have a little more strength in loin. Well angulated hindquarter. Good ribcage. Moved happily but could have been more confident on the table.”

Tästä arvostelusta tuli EH. Tässä huvitti kyllä tuo lopun “olisi voinut olla itsevarmempi pöydällä”, koska Lunan pöytäsuoritus oli pitkästä aikaa todella hyvä. Mutta tuomari nyt tietysti ei tiedä meidän lähtökohtaa. Lunahan pitkään meni paniikkiin aina, kun tuomari edes kääntyi katsomaan sitä ja rimpuili niin, etten minäkään saanut sitä pidettyä pöydällä.

Seurasimme kehää vielä hetken, mutta kun varmistui että ERIn saaneita koiria oli paljon, päätimme lähteä kotia päin. Meillä oli melkein heti perään serkun ylioppilasjuhlat, joten kerkesimme vain käydä kotona heittämässä tavarat ja sitten lähdimmekin uudestaan matkaan.

Minulla alkoi nyt 2 viikon loma ja tarkoitus on alkuviikosta lähteä vaunuilemaan, joten voi olla että blogi elää hiljaiseloa tässä hetken aikaa. :) Yritän kyllä jotain postausta laittaa lomallakin.

Saisinko vähän maistaa...?