Lomailua

Niin sitä aina ajattelee että lomalla tulee tehtyä asioita kun ei muuten meinaa keretä. No, arvatkaa kuinka paljon tässä olen Lunan kanssa kerinnyt treenaamaan tokoa? Perus kotitokon lisäksi ollaan käyty kentällä kahdesti, mikä on reilusti vähemmän kuin mitä suunnittelin. Tämän viikon olen vielä vapaalla ja tarkoitus on kyllä käydä vielä treenaamassa.

Tuossa kuukausi sitten laitoin hakemuksen menemään Hakunilan Seudun koiraharrastajiin ja pari päivää sitten tuli hyväksymisvahvistus. Nyt vaan sitten pidetään kaikki peukut ja miksei varpaatkin pystyssä, että päästään Lunan kanssa heidän ohjattuun Voi-ryhmään, joka muistaakseni alkaisi lokakuussa.

Muuten meidän vapaa onkin mennyt lapsenvahtina. Lara on ollut meillä nyt parisen viikkoa ja mitä voin pennusta sanoa, niin olen aika varma että koiran sijasta sen perimässä on pakko olla krokotiilia ja kengurua. Krokotiiliperimä tulee esiin siinä, kun Lara päättääkin yllättäen napata ihosta kiinni ja heti lähtee kierimään itsensä ympäri kuten krokotiilit. Minulla on ranteissa pari hieman syvempääkin haavaa, kun tuo on liikkeissään niin nopea ettei sitä aina kerkeä kieltämään. Kenguru taas tulee siitä että tuo hyppii todella korkealle kokoonsa nähden. Monet ovat sanoneet että bordercolliet on tapaturma-alttiina ja täytyy sanoa että en yhtään ihmettele kun Laran loikkimista seuraa. Yritys hypätä keittiön pöydälle loppuu yleensä siihen että pentu lentää selälleen lattialle. Nuorempi neiti on vielä niin ahne, että voin jo melkein ennustaa että tuo yrittää jossain vaiheessa kasvaessaan varastaa ruokaa pöydiltä.

Lara on tavannut jo aika monia eri ihmisiä ja nykyään vieraat ovat todella kivoja – ehkä vähän liiankin kivoja kun kaikkia pitää yrittää tervehtiä ulkonakin. Mutta tässä vaiheessa mieluummin näin päin, kuin mitä Luna oli että kaikkia juostiin karkuun. :)

Käytiin viikonloppuna Salossa, kun ajateltiin että Laran olisi hyvä tutustua uusiin varmasti pentuystävällisiin koiriin. Tädin saksanseisoja Topihan on todella kiltti, mutta välillä vähän turhan innokas poika (tai kohta varmaan voidaan puhua vanhasta herrasta, onhan silläkin ikää jo 7 vuotta). Topi leikitti Lunaa tämän pentuaikana todella kiltisti, joten ajateltiin että jos poika suostuisi leikkimään myös Laran kanssa. Emme vaan laskeneet mukaan sitä että Lunan pentuajasta on yli kolme vuotta ja Topikin on vanhentunut. Eihän Topia kiinnostanut pahemmin ollenkaan leikkiä. Lara sai kyllä tutustua rauhassa isoon urokseen, mikä nyt sinällään ei ollut turha kokemus sekään. Pari kertaa sain Topin ja Laran leikkimään takaa-ajoa, kun yllytin Topin juoksemaan lelun kanssa asuntoa ympäri. Lara lähti innoissaan perään, mutta leikki yleensä loppui parin kierroksen jälkeen kun Lara sai upotettua naskalinsa pojan nilkkoihin.

Laran kopasta otettiin jo kansi pois.

Yllättäen kyllä Luna on hiljalleen alkanut leikkimään Laran kanssa. Luna, joka ei oikeastaan oman pentuaikansa jälkeen leikkinut painileikkejä (vaan takaa-ajoleikit on enemmän ollut tuon mieleen) on innostunut nyt painimaan pennun kanssa. Luna, joka yleensä ärähtää kun vieras koira edes hipaisee häntä, antaa pennun repiä korviaan (ja Larahan oikeasti roikkuu tuon korvissa) ja muita karvojaan leikin tiimellyksessä sanomatta yhtään mitään. Leikkihetkiä tulee vielä useamman kerran päivässä. Aika rajuahan noiden painit välillä on, mutta onneksi ne ovat suunnilleen saman kokoisia. Lara nyt tällä hetkellä on vielä useamman kilon kevyempi, mutta korkeus on aika sama kuin Lunalla.

Olen tästä oikeasti yllättynyt, olin varma että meillä menee lähemmäs puolta vuotta ellei enemmänkin, että Luna oppii sietämään Laraa. Kyllä tässä edelleenkin saa olla silmät selässä varsinkin jos on luita tai muita Lunalle arvokkaita tavaroita lähettyvillä, koska vanhempi neiti puolustaa niitä edelleen pennultakin aivan liikaa. Yleensä pyrin nostamaan kaikki tällaiset pois, kun pentu kulkee vapaana.

Me käytiin myös Keravan ratsastustallilla tutustuttamassa Laraa hevosiin. Siellä oli kenttäratsastuskisat ja ihmisiäkin pyöri ympärillä koko ajan. Luna oli tallilla ollut jo useampaan otteeseen eikä vanhempi neiti välittänyt pahemmin ohi laukkaavista hevosista, mutta pentua jännitti alkuun. Mutta aika nopeasti Larakin hiffasi ettei isot otukset tulekaan lähemmäs ja aina kun hevonen ilmestyi lähelle tuli myös herkkuja syötäväksi. 

Luna Dumbona

Ollilanlammessa oli suht puhdasta vettä niin Luna pääsi pitkästä aikaa uimaan.

Takapenkillä on aita välissä ettei Lara mene häiritsemään Lunaa ja vahingossa aloita tappelua.

Tässä vielä lisää kuvia meidän metsälenkiltä.

Kerran Luna käveli lätäkössä niin Laranki piti päästä kävelemään

Jätettiin pentu harjoittelemaan yksinoloa ja lähdettiin Lunan kanssa mustikkametsälle. Sen verran taisi Lunakin olla väsynyt Salon reissusta, että vanhempi neiti tyytyi istuskelemaan mättäillä ja vahti ympäristöä kun keräilin marjoja. Muutaman kerran kadotin ämpärin kannen, jolloin tajusin hyödyntää Lunaa sen etsimisessä. Muutaman harjoituskerran jälkeen neiti ymmärsikin mitä suunnilleen halusin ja haki kannen pariikin otteeseen. Sitten se siirtyi siihen että Luna nouti kannen omatoimisesti kun jouduttiin siitä liian kauaksi ja lopulta neiti ei suostunut enää irrottaa kannesta vaan istuskeli kansi suussa.