Kun istuminen on täysin eri asia tokossa ja rallyssa

Viime maanantaina rallateltiin helteessä. Rakensimme sekä mestarin että voittajaluokan radan. Mestariluokassa teemana oli erilaiset jäävät kyltit, joten radalta löytyikin sitten sekä maahanmeno, seisominen ja istuminen. Lunallahan ei yleensä ole erotteluongelmia ja näistä maahanmenossa ja seisomisessa en uskonut olevan ongelmia vaikka ne oli melkein peräkkäin. Istuminen sitten taas...

Jos istuminen onnistuu tokossa tällä hetkellä 85% todennäköisyydellä, rallyssa se sama liike onnistuu ehkä 30% kerroista. En tiedä mistä pahuksesta tämä johtuu, olen yrittänyt käyttää samaa käskytapaa kuin tokossa (eli käsky tulee aina vasemman jalan kohdalla koiran kulkiessa vasemmalla), mutta siitäkään huolimatta se ei ota kunnolla onnistuakseen.

Mestari

 Mutta sitten radalle. Ensimmäinen kyltti menin ihan ok, mutta peruutuksen jouduin uusimaan. Luna otti häiriötä kurssitoverista joka juuri käveli meidän selän takaa eikä lähtenyt kunnolla peruuttamaan. Neiti ei ensin meinannut peruuttaa ollenkaan, mikä ei johtunut takanakulkijasta, mutta sitten kun peruutus alkoi niin stoppi tuli kun huomattiin jonkun olevan takana. Toisella yrittämällä tuli hieno peruutus.

Siitä päästiin hienosti taas eteenpäin, 360 astetta käännös oikeaan, kouluttaja totesi että teen käännöksen turhan lähellä kylttiä. Lunahan tekee käännökset normaalisti tosi tiiviisti eikä osu kylttiin, mutta olisi silti kuulemma ihan hyvä jättää enemmän tilaa. Koska se kerta kun käännös ei ole tiivis niin Luna tulee osumaan kylttiin.

Sitten puolenvaihto takana, kävi sama kuin viimeisessä kokeessa. Luna ei reagoi käskyyn yhtään mitenkään, vaikka annan sekä suullisen käskyn että käsimerkin. Hyvä jos neiti edes vilkaisi minua, hän vain seurasi vierellä katse edessä. Annoin kuulemma liian hätäisesti minun käsimerkin, ehkä annoinkin joo, mutta kun Luna ei edes katsonut minua, niin en usko että käsimerkki oli nyt syypää (varsinkaan kun Luna osaa liikkeen ihan pelkällä suullisella käskyllä kun sitä lenkillä käytän paljon). Jouduin uusimaan kyltin aika moneen otteeseen ennen kuin Luna tajusi että hei hänenhän piti tehdäkin tässä jotain.

Sitten tulikin se liikkeestä istu. Totesinkin kouluttajalle, että tämä on vähän mysteeri itselle, koska tokossa liikkeessä ei ole oikeastaan ongelmaa. Mutta  rallykisoissa Lunahan tekee tässä usein seisomisen. Nyt neiti pisti vielä paremmaksi, eikä tehnyt sitten yhtään mitään. Kuten takaa puolenvaihdossa, Luna vaan jatkoi seuraamista vierellä.

Treenasimme tätä muutamaan otteeseen eri tavoilla (erilaisilla käsiavuilla) ja muilla kroppa-avuilla, mutta silti onnistumisprosentti oli melko pieni. Kouluttaja alkoi pohtia että ottaako se sitten häiriötä kylteistä jotenkin, kun tokossa tosissaan tätä ongelmaa ei ole. Hän käski kotiläksynä treenata paljon ja niin että hiljalleen hivuttautuu kohti kylttiä.

Voittaja

Otimme pienen tauon ennen kuin lähdimme tekemään itsenäisesti voittajaluokanrataa. Voittajan radalla oikeastaan tuntui että Luna heräsi tekemään töitä. Ensin tosin jouduin yhden hypyn uusimaan, kun Luna ei hypännytkään ensimmäistä estettä.

Radalla ei sinällään ollut mitään hankalaa kylttiä, mutta Lunan keskittyminen hieman herpaantui juoksuun lähdössä ja nopealla vauhdilla pujottelemisessa. Neiti siis törmäsi jalkaan kun minä yritin kääntyä oikealle. : D

Näin jälkeenpäin mietittynä, helle saattoi aika vahvasti vaikuttaa Lunan tekemiseen. Toinen tekijä yhdistettynä helteeseen, oli palkka. Minähän olen käyttänyt hieman “tylsempää” palkkaa rallitreeneissä, kun Lunan kierrokset nousevat vähän turhan korkealle paremmalla palkalla, jolloin suoritustarkkuun kärsii. Mutta nyt kun oli muutenkin Lunasta vähän turhan kuuma, niin tylsempi palkka tietenkin vähensi suoritusinnokkuutta muutenkin. Jos mukana olisi ollut esimerkiksi lihapullia, olisi into voinut olla jotain aivan muuta.

Lara ja henkinen este ottaa sohvalle pudonnut nami

Tokossa meillä oli aiheena ohjattu nouto sekä jäävät.  Sää oli onneksi hieman viileämpi kuin maanantaina ja tällä kertaa mukana oli myös parempi palkka.

Aloitimme jäävistä liikkeistä. Kuten tavallista, aloitettiin tilannekatsauksella. Sanoinkin että minusta meillä ei tässä ole isompia ongelmia, seisominen ja maahanmeno on 99,5% varmat liikkeet, istuminen sen 85%. Selitin myös, että olemme saaneet istumista paremmaksi käyttäessäni edellisellä kurssilla saanutta neuvoa, eli käsky tulee aina koiranpuoleisen (vasemman) jalan kohdalla.

Otimme sitten koemaisen suorituksen, asentoina seiso-istu. Hieman Luna otti häiriötä kouluttajasta, joka käveli vajaan parin metrin päässä meistä. Käsky -käskyn kuultuaan neiti vilkaisi kouluttajaa, enkä sinällään ihmettele koska niin olisin minkäkin tehnyt, jos en olisi askelista kuullut sen kävelevän aivan takana, kun käsky kuului aivan korvanjuuressa.

Odotin askeleen kauemmin ennen käskyn sanomista, jotta Luna sai taas keskittymisensä minuun, jolloin pysähtyminen oli oikein nätti. Siitä jatkettiin matkaa (yllättäen, Luna ei ennakoinut liikkellelähtöjä ollenkaan! ) ja istuminenkin oli minusta ihan hyvä. Kouluttaja halusi ottaa istumisen vielä uudelleen. Ensimmäisellä kerralla Luna sitten otti sen 15% todennäköisyyden ja seisoi, mutta kolmannella kerralla istuminen oli vahva. Kouluttaja totesi että se ihan ensimmäinen istuminen oli siinä ja siinä että oliko Luna hieman epävarma mitä piti tehdä.

Otimme vielä seiso ja maahan, jotka onnistuivat myöskin hienosti. Tosin seisomisessa Luna hieman ennakoi, vaikkakin teki kyllä todella näyttävän stopin, mutta en ollut kerennyt kunnolla käskyä sanomaan. Kouluttaja totesi että ei hän näe näissä mitään ongelmaa, että mitä me oikein haluttaisiin treenata. Totesin että jos otetaan hieman käsky-häiriötreeniä, koska neiti vilkuili kouluttajaa tämän puhuessa.

Joten kävelimme sitten L:ää edestakaisin ja joka toisella käskyllä tuli liike (eli joka toisella vain käveltiin suoraan). Ei Luna lankaan jäänyt ja aika piakkoin jätti kouluttajan käsky-käskyn kokonaan huomioimatta. Kouluttaja totesi siihen loppuun että meillä on oikeasti liike hänestä todella hyvin hallussa. Myönnettävä on, että tunnistusnoudon lisäksi, tämä on varmaan sellainen toinen lähes satavarma liike. Tietysti välillä tulee aivopieruja, mutta niitä nyt voi sattua kelle tahansa.

Siitä siirryimme sitten ohjattuun noutoon toisen kouluttajan luokse. Kun käytiin taas meidän tasoa läpi, totesin että yleensä tämä sujuu meillä ihan hyvin, varsinkin jos saan muistutella pari kertaa kehän reunalla. Virheet, joita tässä liikkeessä meille tulee, eivät yleensä tule osaamattomuudesta, vaan häiriöistä. Esimerkiksi merkki on samalla suunnalla ja Luna bongaakin sen. Toinen on seuruukaavion käännös, jos Luna bongaa siitä kapulan, on käännös löysä. Joten mitä olin ottanut treeneihin mukaan merkkejä häiriöksi.

Otimme ensin koemaisen suorituksen ja Luna joutui noutamaan kapulan vasemmalta. Neiti hienosti katsoi kun kapula vietiin ja seuruukaavio oli aivan super! Lihapulla palkkana näyttää toimivan ja käännökset oli todella tiiviitä. Myös noutoon lähdettiin innokkaasti.

Täytyy myöntää, että tuo suoritus oli omalla arvoasteikolla 9,5 ellei jopa 10 suoritus.

Sitten lähdimme lisäämään häiriöitä. Ensin laitoimme Lunan noutamaan oikeanpuoleisen kapulan, koska oikealla puolella oli kasa betonipainoja taustalla. Neiti ei niistä välittänyt, vaan haki kapulan nätisti. Sitten kouluttaja laittoi kaksi merkkiä kentän vasemmalle reunalle (kuten ne usein kokeessakin ovat) ja lähetin Lunan noutamaan vasemman kapulan. Ei taaskaan mitään ongelmaa, mutta neiti varmaan tässä vaiheessa jo tiesi että mitä tehdään. Viimeisenä merkit laitettiin vajaan parin metrin päähän oikean puoleisesta kapulasta. Tämä ehkä hieman hämäsi Lunaa. Neiti juoksi kyllä suoraan merkeille ja kapuloille, mutta joutui hieman katsomaan tarkemmin että mikä niistä hänen pitikään tuoda takaisin :’D kyllä se kapula sieltä kumminkin ongelmitta nousi.

Kouluttaja totesi, että Luna on todella taitava, siitä saa ja pitää olla ylpeä. Ja olenhan minä, Luna osaa oikeasti todella hyvin, kun vain saadaan meidän kehän ulkopuolinen palkkaongelma kuntoon. Olen ottanut treeneissäkin se käytännön, että palkka tulee pääasiassa kentältä tai juuri kentän ulkopuolella eikä treenilaukun luota.

Lopuksi meillä oli jälleen paikallaolot. Olimme tällä kertaa keskellä, ja palkkasin vaihteeksi hiukan tiheämmin, kun Luna ei reagoinut naapureiden käskytyksiin. Kunnollista piiloa meillä ei ollut kun olimme eri kentällä kuin viimeksi, joten kehäaitojen päälle levitettiin yksi ulkotakki, jonka taakse sitten kyykistyimme. Mielessäni ajattelin, että tuo piilo voi olla Lunalle hieman hankala, kun takin alta näki kumminkin meidän jalat. Mutta neiti kumminkin pysyi nätisti paikoillaan, ehkä hieman kurkotteli kaulaansa tavallista enemmän (siitä takin ali pystyi myös toisella silmällä hieman kurkkimaan). Lopussa annoin jälleen palkan siitä ettei neiti noussut naapurin käskyllä ylös.

Luna oli sitä mieltä että hän oli ihan ykkösen arvoinen treeneissä.