torstai 18. helmikuuta 2016

Koirien hammashuolto -luento

Kävin tuossa marraskuussa luennolla missä käsiteltiin koirien nivelrikkoa sekä hammashuoltoa. Luennoitsijana oli  Eläinlääkäriasema Anidentin pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Luotonen Niina. Luennon aiheena oli ”Terve suu, terve eläin – suun hoidon tärkeys lemmikin terveydelle”. Tässä postauksessa yritän kertoa luennon oleellisimman sisällön ja suurin osa tekstistä on melko suoraa lainausta luentodioista.

Miksi koiran hampaat kannattaa puhdistaa? Puhdistuksella kontrolloidaan hampaissa ja ienrajassa olevia mikro-organismeja, vähennetään tulehdusta ja säilytetään terveet ikenet.
Tilastona, yli 3-vuotiaista koirista yli 80 % kärsii tulehduksesta hampaita ympäröivissä kudoksissa. Ientulehdus (gingiviitti) paranee hoidolla, mutta hampaan kiinnitys- ja vieruskudoksen tulehdus (parodontiitti) ei.

Parodontiitille altistavia tekijöitä ovat muun muassa koiran pieni koko, korkea ikä, pehmeä ruoka, hampaiston ahtaus ja kiertyneet hampaat sekä immuunitaudit. Oireina siinä on pahanhajuinen hengitys, ikenien punoitus ja verenvuoto, suun raapiminen ja huulitulehdus. Parodontiitti tekee koiran suussa pahaa jälkeä, yksi näistä on avanne suusta nenään (osonasaalifisteli). Bakteerit pääsevät jopa verenkiertoon ikenien haavaumien kautta, mikä voi aiheuttaa kudoskuolioita ja tulehduksia esimerkiksi sydämessä, munuaisissa ja maksassa. Parodontiitti hoidetaan eläinlääkärissä nukutuksessa, jatkohoitona kotona koiran hampaiden päivittäinen harjaus.

Puhdistuksen jälkeen plakkia alkaa muodostua jo noin kolmen tunnin kuluttua ja hammaskiveksi plakki mineralisoituu parissa viikossa. Jos koiralla on ollut ientulehdusta, tämä palaa 9-21 päivässä, jos hampaita ei harjata.

Osa ihmisistä harjaa koiransa hampaat vain satunnaisesti ajatellen että parempi sekin kuin ei mitään, mutta tutkimusten mukaan alle 3 kertaa viikossa harjaamisesta ei ole hyötyä. Ja kuten arvata saattaa, vähintään kerran päivässä harjaus takaa parhaan lopputuloksen. Harjaus pitäisi tehdä harjasten ollessa 45 asteen kulmassa. Eläinlääkäri suositteli käytettäväksi sellaista kaksipäistä hammasharjaa, jossa toinen pää on iso ja toinen pää pieni. Harjan kulma muotoilee posken kaarta, mikä helpottaa harjausta ja siinä pienempi pää sopii hyvin etuhampaille. Pakollinen hankinta ei koirien hammasharja ole, koska ihmisten pehmeä harja käy myös hyvin. Sähköhammasharjaakin voi käyttää ja se periaatteessa olisi se tehokkain vaihtoehto jos koira sen vain hyväksyy. 

Jos koiran hampaita ei ole koskaan pesty, kannattaa hampaiden harjaus aloittaa joko ihan sormella tai sitten sormiharjalla. Sormiharjoissa kannattaa vaan olla tarkkana, että ostaa sellaisen missä on ihan harjakset. Kuminystyiset eivät ole yhtä tehokkaita. Oli hammasharja mikä tahansa, se pitäisi muistaa vaihtaa riittävän usein.

Hammastahna tekee harjauksesta helpompaa, mutta se ei saa olla vaahtoava eikä sisältää fluoria. Eläimille on olemassa omat hammastahnansa, joihin on yleensä lisätty jokin maku (liha/maksa) tekemään harjaamisesta miellyttävämpää. Muun muassa Maxim- ja Virbac-tahnat mainostavat itseään antibakteerisia entsyymejä sisältävänä valmisteena. Pyrkimyksenä näillä entsyymeillä on syljen luonnollisten antibakteeristen ominaisuuksien vahvistaminen. Luennoiva eläinlääkäri tosin totesi, että jos nämä entsyymit olisivat oikeasti tehokkaita, käytettäisiin niitä ihmistenkin hammastahnoissa. Eli käytännössä eivät siis ole yhtään sen tehokkaampia kuin ihan marketista ostettavat eläinten tahnat.

Harjaamisen ensisijainen tavoite on mekaaninen plakin poisto harjalla, hammastahna vain tekee harjauksesta koiralle miellyttävämpää.

Koiran suuta ei saa pakottaa auki, jos haukku ei suostu suutaan avaamaan niin sitten harjataan vain hampaiden ulkopinnat (poskihampaat tärkeimmät).

Jos hampaiden harjaus ei onnistu, voi apu löytyä kemiallisesta plakin poistajasta, pureskeluaktiviteetin lisäämisestä tai hampaita puhdistavasta ruuasta. Eläinlääkäri suositteli käyttämään tuotteita, joilla on VOHC –tunnus (Veterinary Oral Health Council). VOCH –tunnukset saa tuotteet, jotka täyttävät tietyt vaatimukset mm. plakin ennaltaehkäisyssä. VOHC ei itse testaa tuotteita, vaan vertailee eri tuotteista saatavilla olevia tutkimuksia. Useita hammassairauksia pystyy ennaltaehkäisemään kyseisen tunnuksen omaavien tuotteiden säännöllisellä käytöllä.



Klooriheksidiini on tehokkain markkinoilla oleva kemiallinen plakin poistaja. Kauppanimiä on esimerkiksi Virbacin Hexarinse sekä Dentisept.  Klooriheksidiini on antibakteerinen ja bakteerien resistenssi sille on erittäin epätodennäköinen. Pitkään käytettynä klooriheksidiini voi värjätä hampaita ja nopeuttaa hammaskiven mineralisoitumista, joten yleinen suositus olisi käyttää harjaamisen tukena korkeintaan  viikon ajan kuukaudessa.

Virbacin Aquadent on juomaveteen lisättävä liuos, mikä sisältää klooriheksidiinia ja ksylitolia, jälkimmäistä tosin niin pienen määrän ettei myrkytysriskiä ole annosohjeen mukaan käytettynä. Valmisteesta on tehty tutkimus 2006 (Journal of Veterinary Dentistry, 2:79-82 Clarke DE. Drinkin water additive decreases plaque and calculus accumulation in cats), jossa 30 kissaa käytti tuotetta 56 päivää. Tuloksena plakki väheni 53% ja hammaskivi 52%. Luennoitsija tätä suositteli varsinkin sellaisille koirille, jotka eivät syystä tai toisesta anna harjata hampaita. Tehokkain vaikutus olisi tietysti harjaukseen yhdistettynä.

Entsyymejä käytetään muissakin kuin hammastahnoissa. Esimerkiksi Bucadog on entsymaattinen geeli, joka annostellaan sormilla levittämällä hammas-ienrajaan. Hampaiden harjaus ennen geelin levitystä on tärkeää, yksistään siitä ei ole ollenkaan hyötyä. Tutkimuksen (Journal of Veterinary Dentistry 2000; 3: 136-140. Tenovuo et al.: Nonimmunoglobulin defense factors in canine saliva and effects of a tooth gel containing antibacterial enzymes) mukaan Bucadog hyödyttää pääasiassa vain koiria, jotka kärsivät vähäisestä syljen erityksestä.

Luennoiva eläinlääkäri antoi positiivisen äänen myös erinäisille hampaiden puhdistukseen tarkoitetuille puruluille (mm. Dentastix, aidot naudanluut). Niistäkin oli jotain tutkimuksia, että muoto todella ehkäisee plakin muodostusta jonkin verran. Eläinlääkäri tosin huomautti että kannattaa olla kriittinen tuotteiden mainostuksen suhteen, jos joku tuote lupaa olevan yhtä tehokas kuin pari kertaa viikossa tapahtuva hampaiden harjaus, on se yhtä tyhjän kanssa koska tosissaan alle 3 kertaa viikossa harjaaminen ei auttanut mitään.

PlaqueOffista, joka on siis ruokaan sekoitettava merilevävalmiste, luennoitsija oli epäileväinen. Sen tehoa ei ole todistettu eläinpuolen tutkimuksin, mutta silti osa hänen asiakkaistaan (tai potilaistaan miten sen nyt haluaa sanoa) on kertonut sen auttavan hyvin
.
Eli luennon pääpointti oli aikalailla että mikään, ei siis mikään, korvaa mekaanista harjausta. Ja harjata pitäisi vähintään 3 kertaa viikossa. Eläinlääkäri ei nähnyt mitään haittaa jos oli jonkinlaista entsyymivalmistetta käytössä, vaan pikemminkin piti niitä sinällään hyvänä hampaidenharjauksen lisänä. Yksinään niistä ei ole mitään apua.

Koirien hampaiden pesu on yksi monista keskustelupalstoilla kiistellyistä asioista. Osa tekee niinkuin suositellaan että pesee koiransa hampaat päivittäin, osa taas on sitä mieltä että ei sitä luonnossakaan eläimet pese hampaitaan. Mutta kuten ihmisillä, koirillakin plakin kertyminen riippuu ihan koirasta. Yleistä on, kuten edellä todettiin, että pienillä roduilla palkkia kertyy helpommin kuin isommilla. Mutta on olemassa myös pieniä koiria, joiden hampaille ei ole hammasharjaa koskaan näytetty ja silti plakkia ei keräänny. Osalle siis riittää ihan luiden ja keppien pureskelu. Sitten on niitä koiria, joilla hampaat pestään päivittäin ja siitä huolimatta koira on käytettävä vähintään kerran vuodessa lekurilla hammaskivenpoistossa. 

Minä pesen Lunan hampaat päivittäin. Illalla, kun menen omia hampaita pesemään, tulee neiti mukana (tai pikemminkin sen änkee edeltä sinne vessaan) ja ensimmäisenä pesen sen hampaat. Meillä on käytössä Virbacin entsyymitahna, kun se on maistunut tuolle Lunalle.. Neiti myös antaa pestä hampaat melko hyvin, vähän se yrittää pureskella hammasharjaa, mutta saan siten pestyä hampaat sekä sisä- että ulkoreunoilta. Hammaspesun jälkeen annan Bucadogin entsyymipurupalan. Bucadogin geeliäkin tulee pari kertaa viikossa laitettua hampaiden pesun jälkeen, jos/kun Luna palaa takaisin purupalan syötyään. Ja näiden lisäksi neiti saa vielä puolikkaan dentastixin aamu- ja iltaruoan jälkeen.

Meidän hammashuolto on ollut sen verran tehokasta, että ollaan eläinlääkäynneillä saatu kehuja hienosta ja puhtaasta purukalustosta. :) Lunan ollessa vajaa vuoden vanha, jätin laiskuutta hammaspesun muutamaksi viikoksi ja jo siinä ajassa kerkesi plakkia ilmestymään ienrajaan, ei paljoa, mutta silloin tajusin että meillä se päivittäinen hammashuolto oikeasti ehkäisee plakin kertymisen. Pelkät luut ja hammashoitoherkut eivät riittäneet.

Lolan suu on taas jotain kamalaa. Lola oli aikanaan todella huono syömään, varsinkin mitään kovaa (nappulat, luut). Täti on myös hieman laiska Lolan hampaiden pesussa, siellä pestään vain ihan satunnaisesti. Hammaskiven poistossa vanhempi neiti käy kerran vuoteen, mikä minusta on liian vähän tilanteeseen nähden. Jo muutaman kuukauden jälkeen hampaiden putsauksesta, Lolan hampaat ovat puolillaan hammaskiveä ja henki haisee kamalalle.
Yleensä kun Lola tulee meille, pesen sen hampaat siinä samassa kuin Lunankin, mutta aika turhaa työtä tuntuu olevan, kun ei sitä harjausta jatketa, kun vanhempi neiti palaa kotiin.

Lunan hampaat
Lolan hampaat, ja oikeasti, nämä on eläinlääkärillä putsattu muutama kuukaus takaperin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti