Luna 2-vuotta, tokokoe sekä mätsäri

Meidän pikkuneiti täytti 21.helmikuuta 2 vuotta! Synttäriaamuna ruokana oli tarjolla kakkua (kalkkunafile pohjalla, yrjölänpuuroa sekä raakaa jauhelihaa päällä). Tein kakun sekä Lunalle että Lolalle, joka oli meillä mätsärin takia. Lolallahan oli synttärit tammikuun 8. päivä, eikä me oltu sitä mitenkään juhlistettu, joten vanhempikin neiti sai sitten oman myöhäisen synttärikakkunsa.  Lahjaksi Luna sai putkiluun, kaksi jotain nilkkaluuta sekä herkkupussin.

Synttärikakut

Lahjojen avausta

Lahjan tutkimista

Lauantaina 20. päivä kävimme uudelleen tokokokeessa, ja voin suoraan sanoa että perseelleen meni. :D Ensinnäkin alokasluokan oli laitettu alkavan klo 16, mutta pääsimmekin aloittamaan vasta 16.40, kun edellinen EVL-ryhmällä meni yliajalle. Olimme paikalla 45 minuuttia ennen oletettua aloitusaikaa paikalla, joten jouduimme sitten odottamaan minusta turhan pitkään.  Lunalla oli hyvä vire kun koealueelle päästiin, mutta se vire katosi siinä odottaessa. Meillä kun ei ollut mitään hajua, missä vaiheessa koetta EVL-ryhmä oli menossa, niin ei oikein uskaltanut lähteä Lunan kanssa lenkillekään.  Siinä odottaessa kerkesin itse jäätyä eikä Lunallakaan loppupeleissä ollut enää kovin lämmin, kun se hakeutui minun kylkeeni makaamaan.

Tein aina välillä Lunan kanssa tokoliikkeitä odottaessa, mutta kun neiti sitten lopulta kyllästyi odottamaan alkoi se haistelemaan tekonurmialustaa. Siinä vaiheessa alkoi pieni epäilys omasta suorituksesta hiipiä päähän, kun tämän jälkeen jouduin kirjaimellisesti vetämään neidin mukaani eikä siltikään kuono noussut maasta.

Eräs katsojista antoi vielä hieman paineita, kun rouvahenkilö tuli keskustelemaan kuinka hänelläkin on Isbahan’s cockeri, jonka kanssa tokoili. Isbahanilla ei ole kovinkaan montaa tokoilevaa cockerspanielia, joten luulen tietäväni kuka tämä rouva oli. Ja jos olen oikeassa hänen tokoileva cockerinsa  Isbahan’s Really Unique ”Siiri” kisasi EVL-luokassa ennen eläköitymistä. Ja me sitten vedetään oikein pohjalukemat tämmöisen henkilön edessä. No aina ei onnistu ja sille en voinut mitään. Me jatketaan treenaamista ja kokeilemme myöhemmin uudestaan.

Tässä vielä meidän tulokset pohdintoineen, vaikka hävettääkin nämä kertoa:

Seuraaminen – 5

Tämä oli katastrofi. Lunalla on seuruu aina ollut ongelma, mutta nyt tätä ei voinut kutsua edes seuraamiseksi. Luna lähti liikkeelle ihan hyvin, mutta jo parin metrin jälkeen neiti jäi jälkeen. Ja nyt ei puhuta siitä normaalista jälkeen jäämisestä vaan Luna ihan oikeasti lopetti seuraamisen ja jäi haistelemaan maata. Tämä tapahtui varmaan 3-4 kertaa koko seuruun aikana, joka kerta jouduin kutsumaan sen uudestaan seuraamaan. Kokonaisuudessaan Luna seurasi hyvin ehkä 3-5 metriä, loppu oli jotain mitä ei voi seuraamiseksi kutsua.  Kun liike loppu minun teki mieli vajota maan alle. En tiedä miten tuomari antoi meille edes sen vitosen, vai onko säälipisteiden anto sallittua? Tuomari kommentoi että ohjaaja sentään totteli hyvin liikkuria. : ’D

Seuruusta maahanmeno – 6

Jos jotain positiivista voin tästä sanoa, niin se että edelliseen kokeeseen verrattuna saimme pisteen enemmän. :P Liikkeeseen lähtö oli Lunalla hidas ja neiti ennakoi ja meni maahan ilman käskyä jo parin metrin jälkeen. Jouduin kutsumaan Lunaa ja sanomaan seuruu käskyn uudestaan, jonka jälkeen saimme liikkeen hyvin loppuun.

Luoksetulo – 9

Tässä ei ollut mitään ongelmaa tälläkään kertaa. Perusasento lopussa oli vino mistä meni piste.

Kapulanpito – 10

Ei tässäkään mitään ongelmaa.

Kaukokäskyt – 0

Tässä mielestäni meidän paikka oli hieman huono. Kaukokäskyt tehtiin 2 metrin päästä kehän reunasta, ja yleisö oli myös siinä parin metrin päässä. Laitoin Lunan perusasentoon ja siirryin kauemmas. Viime kokeessa Lunahan tuijotti minua koko ajan, mutta ei tehnyt liikkeitä käskystä. Tällä kertaa oli päinvastoin. Luna ei katsonut minua ollenkaan, neiti vaan tuijotti yleisöön koko ajan. Sanoin istukäskyn, mikä yllättäen kaikui kuuroille korville. Useamman sekunnin jälkeen Luna vaivautui katsomaan minua ja sanoin äkkiä käskyn uudestaan. Luna nousi ja sen jälkeen jäi taas katselemaan yleisöön eikä käskyt menneet perille. Sain kumminkin tehdä liikkeen loppuun, eli kun Luna lopulta taas katsoi minua sain sen maahan.

Hyppy – 0

Luna lähti ihan hyvin, mutta ei tälläkään kertaa hypännyt. Tosin tällä kertaa se ei edes tullut minun luokse vaan jäi esteelle haistelemaan maata. Nollillehan se meni, mutta sain harjoituksen vuoksi ottaa liikkeen uudestaan ja tällä kertaa Luna tuli yli.

Seuraavana yönä (yöhän on oikein hyvä aika pohtia pieleenmenneitä suorituksia?) jäin miettimään tätä liikettä. Voiko se vaikuttaa jotenkin, kun vaikka Luna ei sitä estettä hyppää, niin minä kehun sitä suorituksen jälkeen? Voiko tuo pikku pääkopassaan ajatella että ei sitä tarvitse hypätä, kun kehuja saa siitä kiertämisestäkin? Kotonahan minä en kehu epäonnistuneesta suorituksesta vaan otan liikkeen uudestaan ja kehun vasta kun se onnistuu.

Paikkamakuu – 6

Tuplakäskyt sekä maahan mennessä että ylösnoustessa. Luna otti jostain syystä koko kokeen ajan häiriötä liikkurista ja kun liikkuri käveli meidän eteen Luna tuijotti sitä eikä siis kuullut ensimmäistä maahan-käskyä. Paikkamakuu itsessään sujui hyvin, neiti hieman haisteli maata, mutta laski päänsä sen jälkeen ja odotti nätisti ajan loppuun.

Kokonaisvaikutus – 8

Tästä ei selitetty oikeastaan mitään, tuomari totesi että lisää harjoitusta ja vireen nostoa ennen koetta. No, vire meillä olisi voinut olla parempi, jos ei olisi ensin tarvinnut odottaa kokonaista tuntia. Mutta sille ei nyt mitään voinut. Kokonaispisteet oli ihan hyvät suoritukseen nähden, antoiko sitten säälistä kun minä niin yritin vaikka Lunaa ei tuntunut kiinnostavan.

Pisteet 114p ja ALO3.  

Jos jostain voin Lunaa kehua kunnolla, oli se alun luoksepäästävyys. Luna meni itse tuomarin luokse ja antoi tämän varovasti silittää! Juoksutarkastuksessa jouduin ottamaan neidistä kiinni kun tuo taas piilotti pehvansa tuomarilta.

Alun perin olin ajatellut mennä huhtikuun alussa kokeilemaan uudestaan Porvooseen, mutta saa nyt nähdä jätänkö tyynesti myöhemmäksi. Pitää varmaan käydä treenaamassa Keravan keskustassa, jotta Luna tulisi immuuniksi häiriölle. Systerin kanssa kokeen jälkeen keskustellessani totesinkin, että sinällään ärsyttää tämä tulos, koska Luna osaa kaikki liikkeet ja seuruuta lukuun ottamatta se osaa ne todella hyvin. Kotona, ulkona ja treeneissä harjoiteltaessa pystymme tekemään 4-5 liikettä hyvin putkeen ilman palkkausta, mutta kokeessa ei sitten vaan onnistuta.

Tokotunnilla sunnuntai-iltana keskustelin taas hieman kouluttajan kanssa, joka oli sitä mieltä että haistelu todennäköisesti oli sijaistoimintaa, eli Luna reagoi minun jännitykseeni. Osittain varmaan johtukin siitä, mutta minä luulen osasyyn olevan myös se pitkä odottaminen. Tähän kouluttaja totesi että koira vaan autoon odottamaan, jos odotusaika on pitkä. Jälkeinpäin ajatellen sehän olisi ollut todella hyvä vaihtoehto, Lunalla olisi kierrokset nousseet autossa odottaessa ja se ei olisi kerennyt kyllästymään kisapaikalla. Pitää tajuta tämä seuraavalla kerralla jos menee odottamiseksi.

Videota en tässä kehtaa julkaista, oli se sen verran huono suoritus meiltä.

-

Sunnuntaina lähdimmekin ajamaan kohti Kouvolaa. Olin paria päivää aikaisemmin huomannut facebookin Match Show -ryhmässä ilmoituksen koiratapahtumasta. Todettiin systerin kanssa ettei meillä ollut suunnitelmia kyseiselle päivälle, joten haimme Lolan tädin luota Lunan tokokokeen jälkeen. Sunnuntaiaamuna hieman kyllä mietin, että kannattaako lähteä ajamaan, kun sää oli aika kamala, mutta varasimme lopulta vain tarpeeksi aikaa matkaan. Ilmottautuminen alkoi 11.00 ja kehät 12.00, lähdimme puoli kymmenen maissa kotoa ja ajoimme hieman vajaa pari tuntia Kouvolaan. Välillä tiet olivat tosi huonoja ajaa, joten oli ihan hyvä että varasimme enemmän aikaa.

Mätsäri oli Etelä-Suomen Ryttykuonojen järjestämä. En tiedä onko yleensäkin mätsäreissä, jotka ovat pääkaupunkiseutua kauempana, huomattavasti vähemmän osallistujia vai saiko sää ihmiset pysymään kotona. Yleensä (varsinkin pääkaupunkiseudulla) talvimätsärit ovat todella täysiä, kun kisoja ei ole kuin yhdet tai kahdet kuukaudessa. Kesällä sitten helpottaa kun samana päivänä voi olla jopa 4 eri mätsäriä 30 km säteellä.

Pienten aikuisten ryhmässä oli tällä kertaa kokonaisuudessaan 10 koiraa, kun normaalisti talvikaudella olevissa kisoissa on useita kymmeniä. Olimme Lunan kanssa kolmantena kehässä ja vaikka tässä on näyttelyistä ollut pari kuukautta taukoa, antoi neiti yllättävän hyvin tuomarin hiplata. Ei se edelleenkään siitä näyttänyt nauttivan, mutta ei väistänytkään. Ainakaan pahasti. Tuomari tosin taisi tykätä siitä, kun Luna oli itse hyppäämässä pöydälle. Neiti sai myös kehuja puhtaista hampaistaan.

Saimme ensimmäisestä kehästä punaisen nauhan.

Lola oli viimeisenä kehävuorossa. Heilläkin meni hyvin ja saivat myös punaisen nauhan.

Tässä vaiheessa naureskelin, kun molemmat jatkoivat punaisissa, että varmistimme ainakin yhden sijoituksen. Koska punaisissa ja sinisissä ryhmissä oli molemmissa lopulta se 5 koiraa, joista 4 palkittiin. Punaisissa meillä oli kaksi pahempaa vastusta, toinen oli japaninpystykorva ja toinen (mielestäni) lhasa apso. Molemmat esiintyivät hyvin, tosin lhasa apson esittäjä näytti vetävän koiraa hihnan päässä, joten sen kulku ei nyt ollut hirveän nättiä omaan silmään.

Lopputuloksena molemmat koirat sijoittuivat. Lola oli kolmas ja Luna ykkönen! Tästä kehästä saimme palkinnoksi 2x 3kg Racinel -nappulaa. Jouduimme siis jäämään vielä odottamaan BIS-kehän alkua. Mätsärialue oli vanha kasvihuone, josta oli tehty koiraharrastustila, mikä muuten vaikutti ihan hyvältä paikalta, mutta lämmitystä siellä ei ollut. Sitten kun siinä odottelit omaa vuoroa, kerkesi varpaista katoamaan tunto. Lola jääty jo heti alkuun ja sille piti hakea autosta viltti ympärille.

BIS-kehässä sitten enää vain seisotettiin koiria ja tuomarit kävivät jokaisen koiran luona vielä uudestaan. Yllättävän hyvin Luna antoi muidenkin tuomareiden silittää, vaikka oli koko ajan epäluuloisen näköinen. Sijoitusta ei tästä kehästä kumminkaan tullut, mutta lohdutuspalkinnoksi saimme Nutrolinin Iho ja Turkki-öljyn.

Sitten pakkasimme tavarat kasaan ja lähdimme ajamaan kotia kohti. Parissa tunnissa oli hyvin kerennyt tiet sulamaan ja paluumatka sujui hieman nopeammin.